--- title: "Uusi kausi, uusi puoluejohtaja | Petri Roininen | Neuvottelija 100" summary: "Neuvottelija-kanavan toinen tuotantokausi alkaa samasta vieraasta kuin ensimmäinen, mutta uudessa roolissa: Petri Roininen on valittu edellispäivänä Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajaksi, ja jakso äänitetään sitä seuraavana aamuna. Ensimmäinen kysymys on governance-kysymys — voiko kahden pörssiyhtiön johtaja johtaa puoluetta — ja Roinisen oma havainto on, että kritiikki tuli oikealta eikä vasemmalta. Hänen ohjelmansa tiivistyy väitteeseen, että kokoomus on kolmenkymmenen hallitusvuoden aikana ollut sosiaalidemokraattisen verovaltion pääarkkitehti, ja vaihtoehdoksi hän tarjoaa perhekeskeistä hyvinvointivaltiota. Talouspoliittisesti hän tuo kolme lukua: 322 000 työtöntä, kokonaisveroaste korkeampi kuin 98 prosentilla maailman maista, ja ero OECD:n keskiarvoon nelihenkiselle perheelle 14 000 euroa vuodessa. Jakson omaperäisimmät osuudet ovat viiden veron kiila — asiakkaan eurosta kaksi kolmasosaa voi mennä veroihin ennen kuin se on yrittäjällä — ja huomio, että julkisen talouden keskustelu jää tulojen ja menojen kinaan, kun katsottavana pitäisi olla tase. Lisäksi puhutaan itsesensuurista, joka pitää yritysjohtajat poissa politiikasta. Artikkeli tarkistaa jakson luvut lähteistä ja erottaa sen, mikä pitää paikkansa, siitä mitä luku ei kerro — erityisesti 14 000 euron laskelman, joka on oikein laskettu mutta on kokonaisveroasteen ero asukasta kohti eikä perheen verolasku." datePublished: 2021-09-23 dateModified: 2021-09-23 lang: fi section: economy sections: ["economy","society"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP100","Sami Miettinen","Petri Roininen","Kokonaisveroaste","OECD","Faktantarkistus","Sininen tulevaisuus","Talouspolitiikka","Verotus","Yrittäjyys","Julkinen talous","Puoluepolitiikka","Listautuminen","Paikallinen sopiminen"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep100-uusi-kausi-uusi-puoluejohtaja-petri-roininen/ canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/113-uusi-kausi-uusi-puoluejohtaja-petri-roininen-neuvottelija-10/ --- # Uusi kausi, uusi puoluejohtaja | Petri Roininen | Neuvottelija 100 # Uusi kausi, uusi puoluejohtaja | Petri Roininen | Neuvottelija 100 > **Tiivistelmä:** > Neuvottelija-kanavan toinen tuotantokausi alkaa samasta vieraasta kuin ensimmäinen. **Petri Roininen** oli aikanaan jakson 2 vieras; nyt hänet on valittu edellispäivänä Keravalla **Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajaksi**, ja jakso äänitetään sitä seuraavana aamuna. > > Ohjelman ydin tiivistyy iskulauseeseen **"enemmän elämää, vähemmän valtiota"** — ja väitteeseen, että **kokoomus on ollut sosiaalidemokraattisen verovaltion pääarkkitehti** kolmenkymmenen hallitusvuoden aikana. ## Lukuohje Tämä on poliittinen jakso, jossa vieras on juuri valittu pienpuolueen puheenjohtaja ja esittää oman puolueensa ohjelmaa. Näkemykset on merkitty puhujittain, artikkeli ei ota niihin kantaa, eikä haastattelijakaan ole tässä puolueeton — hän kertoo jaksossa itse toimineensa kouluttajana ohjelmassa, josta keskustellaan. Ennusteet toisten toimijoiden aikeista on merkitty ennusteiksi, ja luvut on esitetty siinä muodossa kuin vieras ne jaksossa esitti. --- ## Governance-kysymys, joka esitettiin ensin Miettinen aloittaa suoraan siitä, mistä media oli kirjoittanut edellisellä viikolla — muun muassa Kauppalehdessä ja **Karo Hämäläisen** artikkelissa: voiko kahden pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja olla samalla entisen ministeripuolueen puheenjohtaja? Artikkeleissa asiaa lähestyttiin **governance-ongelmana** ja kysyttiin, voiko olla kahdella pallolla. Miettisen tarkentava kysymys on konkreettinen: **onko eropyyntöjä tullut?** Roinisen vastaus on, että viestit ovat olleet kannustavia. Mutta hän itse kummeksuu keskustelun suuntaa, ja tämä on jakson toistuva teema: > *"Tässä on pitkään puhuttu siitä, että olisi hyvä, jos politiikassa olisi elinkeinoelämän, työelämän, yrittäjyyden osaamista enemmän. Nyt kun sitä olisi tulossa, niin nyt sitten kumpuaa tämmöisiä kriittisiä näkökulmia."* Ja hän nimeää yllättävän havainnon: > *"Mua myös vähän yllätti se, että ne kommentit — niitä ei tullut esimerkiksi vasemmalta, vaan niitä tuli enemmänkin sieltä oikealta suunnalta."* ## Miettisen teoria — ja se, ettei siihen suostuta Miettinen esittää tähän oman selityksensä, ja on syytä merkitä se sellaiseksi: **se on ennuste toisten toimijoiden aikeista, ei havainto.** Hänen teoriansa: kokoomus voitti kuntavaalit, sieltä nousivat pormestariksi Juhana Vartiainen ja ääniharavaksi Elina Valtonen, ja *"nämä kaksikko on mun mielestä aika markkinaliberaaleja"*. Kokoomus on nouseva puolue, ja Miettinen arvelee siellä ajateltavan, että uusi kilpailija **syö heidän ydinsegmenttinsä ääniä** — samaan tapaan kuin Liike Nytin kohdalla. Roininen ei ota syöttiä. Hän kiittää Vartiaisen ja Valtosen ajattelua ja siirtyy suoraan omaan väitteeseensä: > *"Kokoomus on viimeiset 30 vuotta suunnilleen hallitusvastuussa lähes poikkeuksetta. Ja siinä 30 vuoden aikana on Suomeen syntynyt ja rakennettu tällainen, jota mä kutsun sosiaalidemokraattiseksi verovaltioksi. Ja tavallaan kokoomus on oikeastaan vähän niin kuin sen yksi pääarkkitehdeistä."* Vaihtoehto, jonka hän tarjoaa, on nimetty: **perhekeskeinen hyvinvointivaltio.** ## Sinisten lähtökohta Miettinen kysyy suoraan siitä, mitä kaikki ajattelevat: Siniset syntyi edellisen hallituksen perussuomalaisten ministerien ratkaisusta ja *"nuijettiin lähes hengiltä perussuomalaisten toimesta"*. Onko tämä uusi alku vai onko pohjaa historiassa? Roinisen vastaus on *"kyllä ja ei"*, ja siinä on yksi kiinnostava luku: > *"Siniset on tosiaankin nuori puolue, että se on neljä vuotta sitten syntynyt ja itse asiassa sinisellä on puolet olemassaoloajastaan kokemusta hallitusvastuun kantamisesta."* Uutta on se, että säännöt vahvistettiin ja uusi puoluejohto valittiin edellispäivänä, ja että **työn merkitys ja yrittäjyys** on nostettu keskiöön. **Timo Soini** on puolueen jäsen ja oli puoluekokouksessa paikalla, mutta ei ole *"minkäänlaisissa tehtävissä tai asemissa"*. Perussuomalaisista Roininen puhuu ilman kärkeä: heissä on paljon hyvää ajattelua ja he ovat uudistaneet suomalaista politiikkaa — mutta hänen ajattelussaan **Persut on nykyään "vanha puolue"**, ei enää sama uudistaja kuin ennen vuoden 2011 jytkyä. Hän kertoo olleensa torstaina samassa tilaisuudessa puhujana kuin **Riikka Purra** ja ajatelleensa rakentaa henkilökohtaisia suhteita ja liennyttää puolueiden kiistoja — mutta ajatustenvaihtoon ei tervehdystä enempää ehditty. Uudesta puoluejohdosta hän nimeää **Tiina Ahvan** — tuotantotalouden kandidaatti, valmistumassa diplomi-insinööriksi, taustalla myös ministerin erityisavustajan työtä — ja **Ari Jalosen**, kahden kauden kansanedustajan. Miettisen kysymykseen siitä, tuleeko puolueesta *"setäkerho"*, vastaus on kieltävä: *"Kyllä mä olen nyt tämän valitun puheenjohtajakaartin nestori ikältäni."* ## Talousliberalismi ja arvokonservatismi Roininen jäsentää linjansa kahteen osaan. **Talousliberalismi**: ajetaan yrittäjien ja ihmisten asiaa, pienennetään valtion roolia ja korporatismia. **Arvokonservatismi** on hänen muotoilussaan yksi toistuva rakenne, ja hän soveltaa sitä läpi jakson useaan aiheeseen: > *"Monella sektorilla ikään kuin siitä pääasiasta on tullut sivuseikka ja sivuseikasta onkin tullut pääasia."* Koulusta hän esittää sen näin — ja merkitsee itse karrikoivansa: koulun tehtävä on opettaa lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan, hankkimaan ja käsittelemään tietoa, ajattelemaan ja kehittämään maailmaa, *"ei tuottaa sukupuolineutraaleja kansalaisia tai edistää jotain ideologioita"*. Sama rakenne palaa myöhemmin sote-uudistukseen: pääasian pitäisi olla **hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia** — ei luoda tulonsiirtomekanismeja tai aluepolitiikkaa. Miettinen tiivistää sen abstraktimmin: **keinoista tehdään päämäärä**, vaikka päämäärän pitäisi olla jokin konkreettinen muutos tai hyvinvoinnin kasvattaminen. ## Kolme lukua Talouspolitiikan osuus rakentuu kolmen luvun varaan, jotka Roininen esittää. **1. Työttömyys.** *"Hallitus ei ole tiellä ollenkaan. Hallitus on metsässä."* Työvoimasta joka kahdeksas on vailla työtä, **322 000 suomalaista** — ja hän asettaa sen historialliseen kehykseen: *"Mä olin koululainen 70-luvulla, niin Suomessa oli 70 000 työtöntä ja maahan julistettiin hätätilahallitus. Nyt on 322 000 ja puhutaan poutasäästä."* **2. Kokonaisveroaste.** Alijäämä on **seitsemän miljardia** ensi vuoden budjetissa ja **11–12 miljardia** kuluvan vuoden budjetissa — samaan aikaan kun kokonaisveroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on *"korkeampi kuin 98 prosentilla maailman kansoista"*. Tästä hän johtaa kaksihaaraisen kysymyksen, joka on jakson jäsentävin: onko kyse siitä, että **poliittisen johdon osaaminen on heikompaa kuin verrokkimaissa** — vai siitä, että ongelma on **rakenteellinen**? Hänen oma vastauksensa on jälkimmäinen, ja rakenne on sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio. Ja hän jättää siihen aukon, joka on hänen ohjelmansa lähtökohta: *"maailmasta löytyy muitakin hyvinvointivaltion malleja."* **3. Ero OECD:n keskiarvoon.** Tämä on jakson konkreettisin laskelma ja se, jonka Roininen kertoo tehneensä nimenomaan käsitteellisen vaikeuden vuoksi: > *"Se on käsitteellisesti tosi vaikea, kun sitä noin kommunikoidaan. Sitten mä ajattelin, että mitä se tarkoittaa ihmisen kannalta."* | | | |---|---| | Suomen kokonaisveroaste maailmanlistalla | noin **neljäs** | | OECD:n keskimääräinen veroaste | **yli 8 prosenttiyksikköä** matalampi | | Ero nelihenkiselle perheelle | **noin 14 000 euroa vuodessa** — *"yhden käytetyn henkilöauton verran"* | | Sama kymmenessä vuodessa | **140 000 euroa** — helsinkiläisen yksiön tai pienemmän paikkakunnan kaksion tai kolmion hinta | > *"Tämä on siis se hinta siitä, että me on luotu tämä sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio."* ## Varallisuus, ja miksi se muuttaa neuvotteluasetelmaa Miettinen esittää oman havaintonsa: Suomessa on Itä-Euroopan varallisuustaso, ja hän väittää tämän korreloivan veroasteen kanssa. Roininen pitää korrelaatiota todennäköisenä ja vie sen sitten kohtaan, joka on jakson terävin yksittäinen argumentti — ja neuvottelukanavalla sopivin. EU:n elvytysrahastosta pääministeri julisti puolitoista vuotta sitten, että Suomi on nettomaksaja, koska *"olemme yksi Euroopan vauraimmista"*. Roinisen vastaväite erottaa kaksi asiaa, jotka lausunto sekoittaa: > *"Tosiasia on se, että kun ei me olla, vaan meidän kotitaloudet on yksi vähävaraisimmista, niin pitäisi miettiä, että millä näkökulmilla mennään neuvottelupöytiin, koska se määrittää aika paljon yleensä lopputulemaa."* **Valtio on vauras; kotitaloudet eivät ole** — ja se, kumman luvun kanssa neuvottelupöytään mennään, on Roinisen mukaan neuvottelutuloksen kannalta ratkaiseva. Miettinen linkittää tähän oman EU-kritiikkinsä ja toteaa elvytyspaketin olevan *"kaatunutta maitoa"*, mutta huomauttaa suunnasta: maakuntavero on tulossa ja EU-veroon on korotuspaineita, samaan aikaan kun kansa on *"jo aika köyhäksi rutistettu"*. Roininen tiivistää: *"Ollaan näennäisesti vauraita. Tosiasiassa ei olla."* Ja hän lisää kolmannen luvun: **12 vuotta kroonisesti alijäämäisiä budjetteja.** ## Tase, ei tulot ja menot Tämä on Roinisen omalta ammattialaltaan tuleva argumentti ja jakson omaperäisin talouspoliittinen huomio. Hän kertoo kyseenalaistaneensa pitkään kaksi asiaa. Miksi valtion tulee omistaa kiinteistöjä, joita se ei tarvitse edes omassa käytössään — *"eikö niitä olisi helpompi myydä vaikka kansainvälisille sijoittajille, vapauttaa pääomia ja käyttää palvelutuotantoon"*, kun kiinteistöjä ei kuitenkaan voi viedä maasta pois? Ja miksi kaikkien kuntien pitää omistaa suuri määrä asuntoja, kun asuntopolitiikkaa voi harjoittaa yhtä hyvin ilman omistamista — kaavamonopolilla, tukimekanismeilla ja ohjausjärjestelmillä? Ja tästä yleinen väite: > *"Minua pikkaisen harmittaa, kun se menee aina siihen tulot ja menot -kinailuun, kun itse asiassa meidän pitäisi katsoa enemmän sitä tasetta. Me puhutaan äkkiä kymmenien miljardien eurojen mahdollisuuksista."* ## Itsesensuuri Tämä on jakson henkilökohtaisin osuus, ja Miettinen aloittaa sen tunnustamalla oman kokemuksensa: > *"Itsekin tunnen sen, se on jonkinlainen epämiellyttävä riskin tunne, kun mä puhun poliittisista aiheista, että tätä voi joku teoriassa käyttää mua vastaan liiketoiminnassa, jos mä sanon asian väärin. Ja se johtaa jonkinlaiseen itsesensuuriin."* Hänen oma ohjenuoransa on yksinkertainen: puhun niin kuin koen asioiden oikein olevan. Roininen vahvistaa ilmiön ja laajentaa sen: > *"Tiedän, että monet kollegat, joilla olisi paljon annettavaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, eivät halua siihen osallistua juuri tästä syystä."* Ja hän kääntää kysymyksen, mikä on jakson paras retorinen liike: > *"Minkä takia meillä sanotaan, että yritysjohto ei voisi osallistua poliittiseen keskusteluun? Mun mielestä yhtä hyvä kysymys on se, että voiko vaikka julkisen sektorin johto osallistua poliittiseen keskusteluun. Onko se sitten jotenkin paheksuttavampaa vai hyväksyttävämpää?"* Miettinen kertoo olevansa itse *"puolueeton, sitoutumaton"* — ja tarkentaa heti rehellisesti: *"En ole varmaan kyllä puolueeton, mutta olen sitoutumaton"* — koska ei halua **identiteettipoliittista nuolta**, joka seuraa lokerosta. ## Yrittäjyys: kuka yrittäjä oikeasti on Miettinen esittää havainnon, joka koskee Suomen Yrittäjien asemaa: se on *"epämiellyttävässä laaksossa"* — sille ei anneta kolmikannan oikeuksia, ja samalla yrittäjän ääntä yritetään trivialisoida *"menestyjän ruikutukseksi"*. Roininen tekee ensin rajauksen: **Suomen Yrittäjät on epäpoliittinen ja sen tulee olla sellainen.** Sitten hän purkaa karikatyyrin luvuilla: | Suomen yrittäjät | | |---|---| | Yrittäjiä yhteensä | **noin 300 000** | | Suurin osa | **yksinyrittäjiä** | | Yksinyrittäjistä yli puolella | **pienemmät tulot kuin keskimääräinen ansiotulo palkkatöissä** | > *"Kun me puhutaan yrittäjistä, niin me ei suinkaan puhuta niistä yrittäjistä, jotka hymyilevät jossain Kauppalehden kansikuvassa jonkun hirveän hienon yrityskaupan jälkeen. Me puhutaan hyvin arkisesta työstä."* ## Viiden veron kiila Tämä on jakson omaperäisin talousargumentti, ja Roininen kertoo, miten se syntyi. Aloittaessaan ensimmäisiä yrityksiään hän laski, mikä osa asiakkaan maksamasta eurosta menee veroihin ennen kuin se on yrittäjällä — **arvonlisävero, ansiotulovero, palkan sivukulut, yhteisövero ja pääomatulovero.** > *"Mä tulin semmoiseen lukuun kuin kaksi kolmasosaa. Mä ajattelin, että ei voi olla näin. Se oli mulle hirveän hätkähdyttävä hetki."* Ja hän nimeää sen, miksi asia ei näy: aiemmin näki vain, että *"tilit on menneet isoja summia tonne ja tonne"* — vasta laskelma teki rakenteen näkyväksi. Vaikutus on kolminkertainen: kiila **estää yrityksiä kasvamasta**, **estää työllistämästä** ja **tekee hyvinvointivaltiosta kalliin**. Ja hän lisää selityksen karikatyyrille: tämä on syy siihen, miksi *"ne yrittäjät koko ajan ruikuttaa"* — he ovat ne, jotka kiilan maksavat. ## Miten kiilaa puretaan Roinisen kuvaus poliittisesta prosessista on jakson konkreettisin havainto vaikuttamisen mekaniikasta, ja se on tehty kantapään kautta. Hän sai muutama vuosi sitten **audienssin valtiovarainministeriöön** ja huomasi ongelman: > *"Viiden veron kiila itsessään on ilmiö, mutta sille on vaikeaa löytää keskustelukumppania. Ministeriöt on organisoitu vaikkapa verolajeittain."* Ja toinen mekanismi: edistetään sitä, mikä on hallitusohjelmassa. **Jolloin ainoa tapa on saada asia hallitusohjelmaan — ja se edellyttää vaalitulosta.** Toiseksi parhaana keinona hän esittää yhden veron poimimisen ja voimien kokoamisen sen taakse. Hänen valintansa on **työn verotus**, ja perustelu on neuvotteluasetelmallinen: > *"Uskon, että siinä on työntekijällä ja työnantajalla täsmälleen yhteinen intressi. Koska siitä, mitä työnantaja maksaa, niin puolet tai kaksi kolmasosaa sivukulut ja verot, niin ei menekään sille tekijälle, vaan menee muualle."* Miettinen ehdottaa yhtä konkreettista keinoa, joka ei vaadi veromuutosta lainkaan: **palkkakuittiin näkyviin koko työnantajan maksama sivukulupotti.** Roininen yhtyy siihen ja tiivistää oman kantansa: > *"Meillä ei ole liian kovat nettopalkat, mutta meillä on liian kovat työllistämiskulut."* ## 365-pörssivalmennus Miettinen palaa siihen, mistä keskusteltiin jaksossa 2 — ja merkitsee oman sidonnaisuutensa: *"disclosurena olen ollut siinä pienenä kouluttajana itsekin."* Roinisen luvut ohjelmasta: | 365-pörssivalmennus | | |---|---| | Osallistuneita kahdessa vuodessa | **54 yritystä** | | Listautuneita keväällä | **2** — insinööritoimisto **Solwers** ja IT-talo **Netum** | | Vertailukohta | First North -listalla **25–30 yritystä**, joten kaksi on paljon | | Kohderyhmä | yli **3 miljoonan liikevaihdon** yritykset | Ohjelman kaksi tavoitetta ovat hänen mukaansa: herätellä yrittäjiä huomaamaan, ettei pörssi ole *"kaukainen, utuinen vain suurelle yritykselle mahdollinen juttu"*, ja käytännössä nostaa valmiuksia ja madaltaa kynnyksiä. Miettinen lisää huomion, joka pätee riippumatta listautumisesta: valmennus ei maksa muuta kuin puheenjohtajan ja toimitusjohtajan aikaa, ja **se parantaa yhtiötä silloinkin, kun pörssiin ei mennä.** Tästä syntyy kytkös Mittelstand-keskusteluun: Suomesta puuttuvat keskikokoiset kasvuyritykset, joita Ruotsissa on jäätävästi enemmän. ## Työmarkkinasyksy Miettinen kysyy tulevasta työmarkkinasyksystä ja mainitsee haastatelleensa **Marjo Miettistä**, Teknologiateollisuuden puheenjohtajaa. Roinisen vastaus on kaksiosainen. Ensin yleinen: moni asia on rakennettu 60- ja 70-luvulla eikä sitä ole päivitetty, ja *"pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä, että millä tavalla pärjätään 2020-luvulla, eikä miettiä tai haikailla jotain mennyttä."* Sitten kanta: hän liputtaa voimakkaasti **paikallisen sopimisen** puolesta siellä, missä tilanne tunnetaan ja edellytykset tiedetään — *"on hirveän vaikea nähdä, että monimuotoistuvassa maailmassa yksi koko voisi sopia kaikille."* ## Kaksi kalvoa Jakson loppupuolella käydään läpi kaksi Roinisen sosiaalisessa mediassa jakamaa kuvaajaa. **Julkisten menojen kasvukäyrä 40 vuodelta**, inflaatiokorjattuna. Se jatkaa nousuaan lähes hallituskoalitiosta riippumatta; ainoa tasaantumiskohta on Sipilän hallituksen kohdalla — johon Roininen lisää huomion, että *"Sipilä olikin yritysjohtaja ja vielä diplomi-insinööri"*, ja Miettinen huomauttaa Sinistenkin olleen siinä hallituksessa. Vertailuluku on se, joka tekee kalvosta argumentin: **julkiset menot ovat kasvaneet noin 30 prosenttia vuodesta 2000** — samaan aikaan kun on jatkuvasti puhuttu leikkauksista. Ja hän esittää kysymyksen takaperin: *"jos mennään vuoteen 2000, niin ei kai meidän niin sanottu hyvinvointivaltio ihan kriisissä silloinkaan ollut."* **Suomalaisten ja italialaisten varallisuusvertailu**, jonka mukaan suomalaiset ovat yksilöinä köyhempiä kuin italialaiset. Miettisen tulkinta: kansainvälisissä suhteissa pitäisi katsoa yksilötasoa eikä vain valtiota. Roininen tekee siitä neuvottelullisen huomion, joka sitoo jakson yhteen: > *"Se on vähän erikoinen tilanne, että mennään malliin, että se joka on verottanut rajusti, niin sitähän maksaisi vielä lisää ja kompensoisi niille, jotka joko ei ole muistanut tai viitsinyt tai saanut kerättyä niitä veroja."* Miettinen tiivistää: **jokaisessa neuvottelussa lähtökohta vaikuttaa valtavasti lopputulokseen** — ja toivoo pääneuvottelijoiksi kokeneita ja kaiken nähneitä, mahdollisesti yritysmaailman uran tehneitä, eikä pelkkiä poliittisia broilereita. ## Sinisten tavoitetila Miettinen tekee kytköksen edelliseen jaksoon: **Sutinen ja Haapakorva** kiteyttivät strategian tavoitetilaksi tulevaisuudesta. Mikä on Sinisten? Roinisen vastaus on kolmiosainen: 1. **Iskulause**: enemmän elämää, vähemmän valtiota — eli kokonaisvaltainen vaihtoehto sosiaalidemokraattiselle verovaltiolle, joka piirtää uudestaan rajan julkisen ja yksityisen välillä, ja sen, mikä on kummankin riski. 2. **Yrittäjien aseman edistäminen.** 3. **Tavoite palata eduskuntapuolueeksi 2023-vaaleissa**, ja toive, että seuraavassa hallituksessa olisi **yrittäjyysministeri**. Hyvinvointialuevaaleista tammikuussa hän ei vielä kerro. ## Lopetus Miettinen sanoo pitävänsä hyvänä trendinä sitä, että yritysjohtajia tulee politiikkaan, *"koska muuten se on aika yksiäänistä ja väärällä tavalla yksiäänistä tämä keskustelu"* — ja toivoo, että Roinista haastetaan. Roinisen loppusana on sävyltään sovitteleva ja se on syytä lainata kokonaan, koska se on vastapaino jakson terävimmille kohdille: > *"Tässä on monta puoluetta, kokoomus, persut, muita, joilla on erinomaisia avauksia, erinomaisia keskusteluja. Ja jotenkin toivoisin sitä, että se, että me osaltamme voitaisiin nostaa teemoja keskusteluun, niin se voisi myös lähellä olevissa puolueissa luoda keskustelua ja mietintää. Ja sitten voitaisiin löytää yhteisiä kantoja ja näkökulmia."* Jakso päättyy huomioon, että sama keskustelu käytiin 99 jaksoa aikaisemmin — *"mutta puutteellisemmilla juontajankyvyillä"*. --- ## Lukujen tarkistus *Tämä osio ei ole jaksosta. Jakso on poliittinen puheenvuoro, ja sen luvut ovat tarkistettavissa. Alla käydään läpi jokainen, ja jokaisen kohdalla erotetaan se, mikä pitää paikkansa, siitä mitä luku ei kerro. Lähteet ovat artikkelin lopussa.* ### 322 000 työtöntä **Luku on liian suuri kansainvälisesti vertailukelpoiseksi työttömyysluvuksi ja liian pieni ollakseen väärin — koska Suomessa on kaksi eri työttömyystilastoa.** Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa kansainvälistä määritelmää (työtön = ei töissä, etsii aktiivisesti töitä, on käytettävissä), ja sen mukaan työttömyysaste oli vuonna 2021 noin seitsemän ja puolen prosentin luokkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto laskee **työttömät työnhakijat**, mikä on laajempi joukko: siihen kuuluvat myös lomautetut ja osa niistä, jotka eivät täytä aktiivisen haun kriteeriä. Ero näiden kahden välillä on tavanomaisesti kymmeniä tuhansia henkilöitä, ajoittain yli sata tuhatta. Roinisen *"joka kahdeksas työvoimasta"* vastaa noin 12,5 prosentin osuutta, mikä viittaa jälkimmäiseen tilastoon ja korkeaan hetkeen koronavuosien jälkimainingeissa. **Luku ei siis ole keksitty, mutta se ei ole sama luku, jota vasten hänen 1970-luvun vertauksensa toimisi** — 70-luvun "70 000 työtöntä" on eri tilastoperinteestä ja eri kokoisesta työvoimasta. Vertaus on retorisesti tehokas ja tilastollisesti epäsymmetrinen, ja se kannattaa lukea sellaisena. ### "Korkeampi kuin 98 prosentilla maailman maista" **Tämä kestää tarkistuksen, mutta riippuu vertailujoukosta.** OECD:n Revenue Statistics -aineistossa Suomen kokonaisveroaste oli 2021 noin 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä sijoitti Suomen OECD-maiden kärkijoukkoon — Tanskan, Ranskan, Belgian ja Italian seuraan. Kun vertailujoukoksi otetaan koko maailma, jossa valtaosassa maita veroaste on selvästi matalampi, **"korkeampi kuin 98 prosentilla" on puolustettavissa oleva muotoilu.** Jakson toinen muotoilu, *"maailman nelonen"*, viittaa OECD-vertailuun eikä maailmanlistaan, ja nämä kaksi menevät jaksossa hieman ristiin. ### 14 000 euroa nelihenkiselle perheelle Tämä on jakson tunnetuin luku ja ansaitsee sekä vahvistuksen että varauksen. **Laskutoimitus menee läpi.** OECD:n keskimääräinen kokonaisveroaste oli 2021 noin 34 prosenttia, eli ero Suomeen oli noin 8–9 prosenttiyksikköä. Suomen bruttokansantuote asukasta kohti oli noin 43 000 euroa. Nelihenkinen perhe: 0,085 × 43 000 × 4 ≈ **14 600 euroa.** Roinisen luku on siis oikein laskettu ja hän kertoo itse, mitä hän laski. **Mutta se ei ole perheen verolasku, eikä sitä pidä lukea sellaisena.** Kolme varausta, joista jaksossa ei puhuta: 1. **Kokonaisveroaste jakautuu asukasta kohti vain laskennallisesti.** Osa verokertymästä tulee yritysten voitoista, pääomista ja ulkomaisesta kysynnästä — ei kotitalouksien kukkarosta suhteessa asukaslukuun. 2. **Luku on bruttoluku ilman vastinetta.** Se kertoo, mitä siirretään, ei mitä siitä saadaan. Matalamman veroasteen maissa merkittävä osa terveydenhuollosta, hoivasta, varhaiskasvatuksesta ja korkeakoulutuksesta maksetaan kotitalouden omasta pussista tai vakuutuksena; nämä menot eivät näy veroasteessa mutta ne näkyvät kotitalouden budjetissa. 3. **OECD:n keskiarvo sisältää hyvin erilaisia maita.** Meksiko, Chile, Turkki, Korea ja Yhdysvallat painavat keskiarvoa alas tavalla, joka ei tee niistä relevantteja verrokkeja pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. **Mikään näistä ei kumoa Roinisen argumenttia** — hänen väitteensä on, että kokonaisuutta pitäisi verrata ja vaihtoehtoja pitäisi olla, ja se on legitiimi väite. Mutta luku on **keskustelun avaus eikä sen lopetus**, ja tässä artikkelissa se merkitään sellaiseksi. ### "12 vuotta kroonisesti alijäämäisiä budjetteja" **Pitää paikkansa.** Suomen julkisyhteisöjen rahoitusasema kääntyi alijäämäiseksi finanssikriisin myötä 2009 ja pysyi alijäämäisenä koko seuraavan vuosikymmenen — parhaimmillaankin lähellä tasapainoa mutta sen alapuolella. Jakson äänityshetkeen 2021 mennessä siitä oli kertynyt noin kaksitoista vuotta. ### "Suomalaiset ovat köyhempiä kuin italialaiset" **Väite pitää paikkansa yhdellä mittarilla, ja juuri se mittari on tässä keskustelussa olennainen.** Euroopan keskuspankin kotitalouksien varallisuustutkimus (Household Finance and Consumption Survey) on toistuvasti osoittanut, että **kotitalouksien mediaanivarallisuus** on Italiassa selvästi suurempi kuin Suomessa. Selitys on rakenteellinen: Italiassa asunto omistetaan useammin velattomana ja kotitalouksien velkaantuneisuus on matala, Suomessa asuntovelka on yleistä ja varallisuus on nuorempaa. **Ja tässä on kohta, jossa Roinisen argumentti on vahvimmillaan ja samalla kiistanalaisimmillaan.** Vahvimmillaan siksi, että EU-neuvottelupöydässä käytetään Suomen bruttokansantuotetta asukasta kohti — ja se antaa varakkaan maan kuvan, jota kotitalouksien taseet eivät tue. Kiistanalaisimmillaan siksi, että suomalaisen kotitalouden **tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksista merkittävä osa ei ole sen omalla taseella**: eläkevarat ovat kollektiivisia, ja terveys-, hoiva- ja koulutuspalvelut ovat julkisia. Italialainen kotitalous, joka omistaa asuntonsa velattomana, kantaa myös suuremman osan omista riskeistään. Toisin sanoen **molemmat ovat oikeassa: Suomessa varallisuus on julkisella taseella ja Italiassa yksityisellä.** Se, kumpi on parempi järjestely, on poliittinen kysymys eikä tilastokysymys — ja juuri se on jakson varsinainen aihe. --- ## Mitä tapahtui jakson jälkeen *Artikkelin lisäys. Jakso on äänitetty syyskuussa 2021, päivä puoluekokouksen jälkeen.* **Puolue.** Sininen tulevaisuus syntyi kesällä 2017 perussuomalaisten eduskuntaryhmän jakautumisesta ja oli Sipilän hallituksessa kauden loppuun. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa se jäi ilman paikkoja noin prosentin kannatuksella. Roinisen puheenjohtajakaudella asetettu tavoite — *"me ollaan 23 eduskuntapuolue takaisin"* — ei toteutunut: puolue jäi ilman paikkoja myös vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Puoluelain mukaan puolue poistetaan puoluerekisteristä, jos se ei saa yhtään edustajanpaikkaa kahdissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa. **Se ei tee jakson sisällöstä vanhentunutta, ja syy kannattaa sanoa.** Jakson väitteet eivät ole puolueväitteitä vaan talouspoliittisia väitteitä: viiden veron kiila, julkisen sektorin tase, sivukulujen näkyvyys palkkakuitissa, paikallinen sopiminen. Ne kaikki ovat säilyneet keskustelussa ja osin edenneet — **ilman että niiden esittäjän puolue selvisi.** Se on itsessään havainto pienpuolueen ja idean eri elinkaarista. **Roininen itse** on jatkanut kanavan toistuvana vieraana talouspoliittisissa aiheissa eikä puoluejohtajana; myöhemmät jaksot käsittelevät asuntopolitiikkaa, metsää, verotusta ja Suomen kilpailukykyä. **Yksi jakson ennuste osui ja yksi ei.** Paikallisesta sopimisesta, jonka puolesta hän jaksossa liputtaa voimakkaasti, tuli vuoden 2023 hallitusohjelman keskeinen työmarkkinauudistus ja kiistakysymys. Sen sijaan toive **yrittäjyysministeristä** ei toteutunut siinä muodossa kuin hän sen esitti. --- ## Mitä jaksosta jää käteen 1. **Kritiikki tuli oikealta, ei vasemmalta** — ja Roininen jättää sen havainnoksi, kun taas Miettisen selitys äänisegmenteistä on ennuste, ei tosiasia. 2. **Viiden veron kiila on rakenteellinen argumentti**, ei valitus: asiakkaan eurosta kaksi kolmasosaa voi mennä veroihin ennen kuin se on yrittäjällä, ja ministeriöiden organisoituminen verolajeittain tekee ilmiöstä sellaisen, jolle ei löydy keskustelukumppania. 3. **Valtion vauraus ja kotitalouksien vauraus ovat eri asioita** — ja kumpaa lukua käytetään, määrittää neuvotteluasetelman EU-pöydässä. 4. **Julkisen talouden keskustelu jää tulojen ja menojen kinaan**, kun tase jää katsomatta; kiinteistöomistus on esimerkki kymmenien miljardien mahdollisuudesta. 5. **Itsesensuuri on molemminpuolinen kysymys**: jos yritysjohto ei saa osallistua poliittiseen keskusteluun, sama kysymys pätee julkisen sektorin johtoon. 6. **14 000 euron luku on oikein laskettu mutta väärin luettavissa.** Se on kokonaisveroasteen ero jaettuna asukasluvulla — ei perheen verolasku, eikä siinä ole vastinetta mukana. 7. **Kiista suomalaisten ja italialaisten varallisuudesta ratkeaa siihen, kenen taseella varallisuus on.** Suomessa julkisella, Italiassa yksityisellä; kumpi on parempi, on poliittinen eikä tilastollinen kysymys. 8. **Puolue kaatui, väitteet eivät.** Paikallinen sopiminen ja työn verotuksen kiila siirtyivät valtavirran keskusteluun ilman että niiden esittäjän puolue selvisi. --- ## Jakson aikajana - **00:00** — Enemmän elämää, vähemmän valtiota - **01:13** — Toinen tuotantokausi alkaa Petri Roinisen kanssa - **01:45** — Voiko pörssiyhtiön johtaja johtaa puoluetta - **02:34** — Kritiikki tuli oikealta, ei vasemmalta - **03:33** — Kokoomus sosiaalidemokraattisen verovaltion arkkitehtina - **04:55** — Sinisten uusi alku ja hallituskokemus - **06:26** — Soinin rooli ja suhde perussuomalaisiin - **07:59** — Julkinen talous liian suuri, vasemmiston hiljaisuus - **09:29** — Talousliberalismi, arvokonservatismi ja koulun perustehtävä - **10:35** — Uusi puoluejohto: Tiina Ahva ja Ari Jalonen - **11:37** — Ero Harkimon Liike Nyt -puolueeseen - **12:48** — Hallitus on metsässä: 322 000 työtöntä - **13:52** — Veroaste korkeampi kuin 98 prosentilla maista - **14:59** — Köyhät kotitaloudet ja elvytyspaketin neuvotteluasetelma - **16:34** — Näennäinen vauraus ja 12 vuotta alijäämiä - **17:43** — Julkisen sektorin tase ja kiinteistöomistus - **19:45** — Itsesensuuri ja yritysjohtajat politiikassa - **21:39** — Yrittäjyys keskiöön: 300 000 yrittäjää - **23:20** — Identiteettipoliittinen lokerointi ja sitoutumattomuus - **25:03** — Sinisten tavoitetila ja yrittäjyysministeri - **26:53** — 365-pörssivalmennus ja ensimmäiset listautumiset - **29:22** — Mittelstand puuttuu ja viiden veron kiila - **31:56** — Miten kiilaa puretaan, työn verotus ensin - **33:25** — Sivukulut näkyviin palkkakuittiin - **34:14** — Työmarkkinasyksy ja paikallinen sopiminen - **35:43** — Julkisten menojen kasvukäyrä 40 vuodelta - **37:25** — Suomalaiset köyhempiä kuin italialaiset - **38:39** — Veroero OECD:hen: 14 000 euroa perheeltä vuodessa - **40:02** — Loppusanat ja toive keskustelukumppanista --- ## Lähteet Jakson väitteet on merkitty tekstissä puhujittain. Alla ne tilastolähteet ja tosiasiat, joita vasten luvut on tarkistettu. **Verotus ja julkinen talous** - **OECD, Revenue Statistics.** Kokonaisveroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomi noin 43 prosenttia vuonna 2021, OECD:n keskiarvo noin 34 prosenttia; Suomi OECD-maiden kärkijoukossa Tanskan, Ranskan, Belgian ja Italian kanssa. - **Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.** Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 alkaen; bruttokansantuote asukasta kohti oli 2021 noin 43 000 euroa. **Työttömyys** - **Tilastokeskuksen työvoimatutkimus** noudattaa kansainvälistä työttömän määritelmää; työttömyysaste oli 2021 noin 7,5 prosentin luokkaa. - **Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto** laskee työttömät työnhakijat, mikä on laajempi joukko ja sisältää lomautetut. Kahden tilaston ero on tavanomaisesti kymmeniä tuhansia henkilöitä. Jakson luku 322 000 vastaa jälkimmäistä tilastoperinnettä. **Varallisuus** - **Euroopan keskuspankki, Household Finance and Consumption Survey.** Kotitalouksien mediaanivarallisuus on Italiassa selvästi suurempi kuin Suomessa; selittäviä tekijöitä ovat velaton asunnonomistus ja matala kotitalousvelkaantuneisuus. **Puolue ja politiikka** - **Sininen tulevaisuus** perustettiin kesäkuussa 2017 perussuomalaisten eduskuntaryhmän jakautumisesta ja jatkoi Sipilän hallituksessa vaalikauden loppuun. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue jäi ilman paikkoja, samoin vuoden 2023 vaaleissa. **Puoluelain** mukaan puolue poistetaan puoluerekisteristä, jos se jää ilman edustajanpaikkaa kahdissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa. - **Riikka Purra** valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi elokuussa 2021, mikä vastaa jakson mainintaa *"vastavalittu puheenjohtaja"*. - **Juhana Vartiainen** aloitti Helsingin pormestarina 2021 ja **Elina Valtonen** oli kokoomuksen suurin äänenharava Helsingissä saman vuoden kuntavaaleissa. Molemmat ovat jaksossa Miettisen teorian perusta. - **Ari Jalonen** oli kahden kauden kansanedustaja, mikä vastaa jakson kuvausta. **Yrittäjyys ja listautumiset** - **365-pörssivalmennus** on Nasdaq Helsingin ja Suomen Yrittäjien yhteinen valmennusohjelma listautumista harkitseville kasvuyrityksille. Jaksossa mainitut **Solwers** ja **Netum** listautuivat First North -markkinapaikalle keväällä 2021. Miettinen ilmoittaa jaksossa itse toimineensa ohjelmassa kouluttajana. - Jakson **noin 300 000 yrittäjää**, joista suurin osa yksinyrittäjiä, vastaa Suomen Yrittäjien vakiintunutta lukua yrittäjien kokonaismäärästä. **Luku, jota ei ole tarkistettu.** Viiden veron kiilan **kaksi kolmasosaa** on Roinisen oma laskelma omasta yrityksestään yli kymmenen vuoden takaa. Se on esimerkkilaskelma eikä tilasto, ja hän esittää sen sellaisena. Lopputulos riippuu voimakkaasti toimialasta, palkkatasosta ja voitonjaon tavasta. --- **Jakson tiedot.** Neuvottelija 100, julkaistu 23.9.2021. Vieraana Petri Roininen, Investors Housen toimitusjohtaja, Ovaro Kiinteistösijoituksen hallituksen puheenjohtaja ja Sinisen tulevaisuuden vastavalittu puheenjohtaja; haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 42 minuuttia. Jaksossa viitataan kanavan ensimmäiseen jaksoon [Kiinteistö- ja kasvuyritysneuvottelut – Petri Roininen | Neuvottelija 2](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep2-kiinteisto-ja-kasvuyritysneuvottelut-petri-roininen/) sekä edelliseen jaksoon [Pelastetaan strategia | Mika Sutinen Antti Haapakorva | Neuvottelija 99](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep99-pelastetaan-strategia-sutinen-haapakorva/), jonka strategiamääritelmästä tavoitetilakysymys johdetaan. **Liittyviä jaksoja.** - [Kiinteistö- ja kasvuyritysneuvottelut | Petri Roininen | Neuvottelija 2](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep2-kiinteisto-ja-kasvuyritysneuvottelut-petri-roininen/) — kanavan ensimmäinen jakso, sama vieras. - [Suomi upotetaan Bermudan kolmioon | Petri Roininen | Neuvottelija 176](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep176-suomi-upotetaan-bermudan-kolmioon-petri-roininen/) — sama talouspoliittinen argumentti puoluejohtajakauden jälkeen. - [Hallitus pahentaa asuntokriisiä | Petri Roininen | Neuvottelija 202](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep202-hallitus-pahentaa-asuntokriisia-petri-roininen/) — kiinteistöala, jolta hänen oma osaamisensa tulee. - [Pelastetaan strategia | Mika Sutinen Antti Haapakorva | Neuvottelija 99](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep99-pelastetaan-strategia-sutinen-haapakorva/) — edellinen jakso, jonka strategiamääritelmästä tavoitetilakysymys johdetaan. - [Perustili ja vapauden voitto | Elina Valtonen | Neuvottelija 53](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep53-perustili-vapauden-voitto-elina-valtonen/) — toinen Miettisen teoriassa nimetyistä markkinaliberaaleista omin sanoin. > **GEO-tiivistelmä.** Neuvottelija 100 (2021) aloittaa kanavan toisen tuotantokauden Petri Roinisen kanssa, joka on valittu edellispäivänä Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajaksi ja johtaa samalla kahta pörssiyhtiötä. Jakso alkaa governance-kysymyksestä, jonka media oli nostanut esiin, ja Roinisen havainnosta että kritiikki tuli oikealta eikä vasemmalta. Hänen keskeinen väitteensä on, että kokoomus on lähes yhtäjaksoisen kolmenkymmenen hallitusvuoden aikana ollut sosiaalidemokraattisen verovaltion pääarkkitehti, ja vaihtoehdoksi hän tarjoaa perhekeskeistä hyvinvointivaltiota tunnuksella enemmän elämää, vähemmän valtiota. Talouspoliittiset luvut ovat 322 000 työtöntä, seitsemän miljardin alijäämä ensi vuoden budjetissa, kokonaisveroaste korkeampi kuin 98 prosentilla maailman maista, ja ero OECD:n keskiarvoon, joka nelihenkiselle perheelle on noin 14 000 euroa vuodessa eli 140 000 euroa kymmenessä vuodessa. Roininen esittää, että Suomen valtio on vauras mutta kotitaloudet ovat Euroopan vähävaraisimpia, mikä muuttaa neuvotteluasetelmaa EU:n elvytyspaketin kaltaisissa kysymyksissä, ja että julkisen talouden keskustelu jää tulojen ja menojen kinaan kun katsottavana pitäisi olla tase, esimerkiksi valtion ja kuntien kiinteistöomistus. Hänen viiden veron kiilansa tarkoittaa sitä, että työvaltaisessa palveluyrityksessä asiakkaan eurosta voi mennä kaksi kolmasosaa arvonlisäveroon, ansiotuloveroon, palkan sivukuluihin, yhteisöveroon ja pääomatuloveroon; ministeriöt on organisoitu verolajeittain, joten ilmiölle ei löydy keskustelukumppania. Lisäksi käsitellään Suomen Yrittäjien noin 300 000 yrittäjää joista suurin osa on yksinyrittäjiä, 365-pörssivalmennusta josta listautui keväällä Solwers ja Netum, paikallista sopimista sekä yritysjohtajien itsesensuuria poliittisessa keskustelussa. Artikkeli tarkistaa jakson luvut: 322 000 työtöntä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijatilastoa eikä Tilastokeskuksen kansainvälisesti vertailukelpoista työttömyysastetta, joka oli 2021 noin 7,5 prosenttia; Suomen kokonaisveroaste oli OECD:n mukaan noin 43 prosenttia ja OECD:n keskiarvo noin 34 prosenttia, joten 14 000 euron laskelma nelihenkiselle perheelle menee aritmeettisesti läpi mutta on kokonaisveroasteen ero asukasta kohti eikä perheen verolasku eikä siinä ole vastinetta mukana; väite suomalaisten pienemmästä varallisuudesta italialaisiin verrattuna pitää paikkansa kotitalouksien mediaanivarallisuudella mitattuna, koska Suomessa varallisuus on julkisella taseella ja Italiassa yksityisellä. Sininen tulevaisuus jäi ilman eduskuntapaikkoja sekä 2019 että 2023 vaaleissa, mutta jakson talouspoliittiset väitteet kuten paikallinen sopiminen siirtyivät valtavirran keskusteluun.