---
title: "Voland teknologiarahasto | Veera Sylvius & Erkka Niemi | Neuvottelija 148"
summary: "Veera Sylvius ja Erkka Niemi ovat perustamassa Voland Partnersin 80 miljoonan euron teknologiarahastoa, joka sijoittaa vähemmistöomistajana kannattaviin suomalaisiin teknologiayhtiöihin. First close tehtiin 30.6.2022 suunnilleen puolivälissä tavoitetta. Sylvius johti Space Systems Finlandia kymmenen vuotta ja teki siinä management buyoutin, Niemi oli Siilin teknologiajohtaja kasvun aikana satatuhannesta tuhanteen henkeen; nelikon täydentävät Jyrki Laune ja Samuli Siljamäki. Jaksossa käydään läpi rahaston positio venture capitalin ja private equityn välissä, deal flown 5–30 miljoonan liikevaihtohaarukka, 100 päivän suunnitelma ja se, miksi Suomesta on puuttunut juuri tämän vaiheen kasvurahoittaja — minkä seurauksena yhtiöt myydään liian aikaisin ulkomaille. Vastuullisuudesta syntyy jakson selkein erimielisyys isännän kanssa: vieraiden mukaan vastuullisuus, kilpailukyky ja tuotto eivät vedä eri suuntiin, ja teknologiayhtiössä ESG:n painopiste on S ja G, ei E. Lisäksi SaaS-kertoimien pudotus 16:sta 7:ään, pilvi-ERPien yllättävä paluu, MedTech, laitepohjainen SaaS ja Smartvattenin esimerkki. Lopuksi Sylvius lukee runon tulevasta esikoisteoksestaan. Julkaistu 15.8.2022."
datePublished: 2022-08-15
dateModified: 2022-08-15
lang: fi
section: economy
sections: ["economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP148","Veera Sylvius","Erkka Niemi","Voland Partners","Pääomasijoittaminen","Kasvurahasto","SaaS","ESG","Vähemmistösijoitus","Siili","Space Systems Finland","MedTech","Toiminnanohjausjärjestelmät"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep148-voland-teknologiarahasto-sylvius-niemi/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/206-voland-teknologiarahasto-veera-sylvius-erkka-niemi-neuvottel/
---
# Voland teknologiarahasto | Veera Sylvius & Erkka Niemi | Neuvottelija 148

# Voland teknologiarahasto | Veera Sylvius & Erkka Niemi

> **Tiivistelmä:**
> Neuvottelija-kanavan jaksossa 148 Sami Miettinen haastattelee **Veera Sylviusta** ja
> **Erkka Niemeä**, jotka ovat perustamassa **Voland Partnersin 80 miljoonan euron
> teknologiarahastoa**. Rahasto sijoittaa vähemmistöomistajana kannattaviin suomalaisiin
> teknologiayhtiöihin ja vie ne seuraavalle tasolle. Jakso on nauhoitettu kuusi viikkoa
> first closen jälkeen, keskellä SaaS-arvostusten romahdusta, ja se on harvinaisen
> konkreettinen kuvaus siitä, mitä uusi rahasto oikeastaan lupaa. Julkaistu 15.8.2022.

**Lukuohje.** Artikkeli on kuratoitu jakson litteroinnista. Näkemykset on merkitty
puhujittain, ja aikaleimat viittaavat kuratoituun suomenkieliseen litterointiin. Rahasto oli
nauhoitushetkellä keräysvaiheessa, joten jaksossa esitetyt luvut kuvaavat elokuun 2022
tilannetta eivätkä rahaston lopullista kokoa tai salkkua.

---

## Nelikko, joka ei tullut pankista

Jakso alkaa kesken jääneestä hallitusammattilaisen urasta. Miettinen muistuttaa, että hänen
ja Niemen piti molempien mennä Boardmanin kurssille, jonka Niemi itse oli varannut — eikä
Niemi koskaan tullut paikalle:

> Vähän jotenkin maailma vei mukanaan. Muistan vieläkin hyvin vuosi sitten, että oltiin
> menossa yhdessä sinne kurssille, ja oltiin just nimenomaan Volandin neuvottelujen kanssa
> niin kiireisiä, etten päässyt paikalle. (00:42)

Tiimi on neljän hengen, ja Sylviuksen perustelu sen kokoonpanolle on se, joka selittää koko
rahaston: kun fokus on teknologiayhtiöissä, **tarvitaan teknologiayrityksen
johtamiskokemusta monesta eri kulmasta** (01:17).

| | Tausta |
|---|---|
| **Veera Sylvius** | Space Systems Finlandin toimitusjohtaja kymmenen vuotta, yrittäjä |
| **Erkka Niemi** | Siilin teknologiajohtaja; aiemmin Unikie ja itseohjautuvat autot |
| **Jyrki Laune** | yli 20 vuoden ura tekkiyritysten M&A-neuvonantajana |
| **Samuli Siljamäki** | pitkän linjan CFO tekkiyrityksistä, sittemmin partneri investointipankissa, yrittäjä |

Sylviuksen oma polku on epätavallinen ja hän kertoo sen ilman koristeita. Hän meni Space
Systems Finlandiin **ihan vaan töihin**, eteni nuorena uralla ja ryhtyi toimitusjohtajaksi
**2010**. Vuonna **2011** tehtiin **management buyout** — *se oli semmoisessa vaiheessa, että
se oli hyvä veto siinä kohtaa* — ja sen jälkeen yhtiötä vietiin yrittäjävetoisesti noin
kymmenen vuotta eteenpäin (02:21–02:53).

Space Systems Finland itsessään saa jaksossa sivuhuomion, joka kannattaa lukea: se on
Sylviuksen mukaan Suomen ensimmäinen, 80-luvulla perustettu avaruusalan yhtiö ajalta, jolloin
Suomessa ei vielä juuri ollut avaruusteollisuutta. Työ oli **vaikeaa sulautettua
turvallisuuskriittistä ohjelmistoa satelliitteihin** (03:24–03:48). Perustelu sille, miksi se
on vaikeaa, on tiivis:

> Käytännössä kun on satelliitti taivaalla, niin satelliitin äly on se softa. Ja kaikki
> fiksu, mitä se tekee, on se ohjelmisto — koska sitä ei pääse vain korjaamaan. Ja ne
> missioiden feilaamiset eivät ole sellaisia asioita, mitä halutaan tapahtua. (03:58–04:12)

Niemen puolelta tausta on Siili, ja siitä tulee myöhemmin jakson paras yksittäinen
liiketoimintaesimerkki.

## Kolme V:tä — ja se aukko, johon Voland asettuu

Miettinen piirtää suomalaisen kasvusijoittajakentän kolmella V:llä: **Vendep** tekee
pienempää kulmaa, norjalainen **Verdane** isompaa, ja kysyy olisiko Voland lähempänä
Verdanen ja **Monterron** kulmaa (04:55–05:11). Niemi ottaa vertailun vastaan hyvillään
(05:16).

Sylvius kuitenkin tarkentaa positiota heti, ja tarkennus on olennainen: **Voland ei ole
SaaS-spesifi toimija.** Kulma on teknologia, ja usein ne sattuvat olemaan ohjelmistoyhtiöitä
— *se ei ole semmoinen mikään imperatiivi siinä* (06:08).

Niemen kuvaus rahaston syntyhistoriasta on käytännöllinen. Hän oli katsellut
hallitusammattilaisen hommia ja tehnyt pieniä enkelisijoituksia tekkiyhtiöihin:

> Siinä alkoi syntyä vähän tämmöinen nälkä siinä samalla, että olisi kivempaa ottaa isompi
> omistusosuus siitä yhtiöstä ja auttaa viemään vielä isompia yhtiöitä maailmalle. (05:47)

Sylviuksen perustelu on eri ja kiinnostavampi. Hän lähtee vaikuttavuudesta: johtajana oman
työn impakti rajautuu omaan henkilökuntaan, asiakaskuntaan ja toimialaan. Sijoittajan
puolelle siirtyessä se **kymmenkertaistuu** — kymmenen portfolioyrityksen kautta samat
ajatukset leviävät laajemmalle, ja *sitä kautta se impact on sitten itse asiassa
eksponentiaalisesti kasvava* (06:26–07:14).

**Mikä markkinassa puuttui.** Niemen vastaus on suora: tällaista kasvun rahoittajaa,
**vähemmistösijoittajaa, joka hallitsee teknologia-alan**, ei Suomessa oikeastaan vielä ole.
Ruotsissa niitä on jo lukuisia ja Euroopassa löytyy (15:26–15:49). Palaute markkinasta on
ollut sen mukaista:

> Erittäin knowledgeable henkilöt ovat sanoneet, että jes, vihdoinkin te tulitte ja pistitte
> tätä rahastoa pystyyn, että teitä tarvitaan tässä. (15:49)

## Rahasto: 80 miljoonaa, first close kesäkuun viimeisenä päivänä

Luvut ovat jaksossa täsmälliset. Rahaston tavoitekoko on **80 miljoonaa euroa**, ja
ensimmäinen sulkeminen tehtiin **kesäkuun viimeisenä päivänä** suunnilleen **puolivälissä**
tavoitetta. Keräys oli nauhoitushetkellä yhä auki (08:05–08:24).

Sijoittajakunta jakautuu kahtia (08:24):

- **instituutiot** — eläkeyhtiöt ja vastaavat, pääosa;
- **yksityishenkilöt** — erityisesti teknologia-alan yrittäjät, jotka ovat tehneet omat
  exitinsä ja haluavat tukea seuraavan polven yrittäjiä rahaston kautta.

Miettinen vertaa tilannetta **Sparkmindiin**, jonka **Marko Kyyrönen** oli perustanut kapeaan
EdTech-vertikaaliin ja joka oli ollut puolitoista vuotta aiemmin samassa first close
-vaiheessa — ja jolle tuli sulkemisen jälkeen vielä muutama kymmenen miljoonaa (07:19–07:38).

Tiimin ympärillä on advisory-porukka, ja Niemen mukaan juuri sitä kautta on saatu sijoittajia:
oma verkosto on tuonut mukaan **menestyneitä teknologia-alan nimiä Suomessa** (09:00–09:20).
Advisoreissa on sekä tekkikasvuyhtiöiden johtamis- ja hallitusosaamista että
vastuullisuuspuolen toimijoita, joista Sylvius sanoo suoraan: *Suomen parhaat nimet
suorastaan* (09:20–09:44).

## Vastuullisuus: jakson selkein erimielisyys

Rahaston oma kolmiokalvo lupaa kolme asiaa yhtä aikaa: **Responsibility, Competitiveness ja
Superior Returns**. Miettinen esittää ne toisiaan vastaan vetävinä köysinä, jotka
toivottavasti soivat jossain sinfoniassa (27:36–28:06).

Vieraat eivät hyväksy asetelmaa. Vastaus tulee heti:

> **Miten niin eri suuntaan? Eikö me ihan samansuuntaan?** — Toi on harha, että enää
> ajatella, että jos ollaan vastuullisia, niin siinä olisi joku… (28:06–28:13)

Sylvius tarttuu **lean-periaatteeseen** analogiana. Kohta on jakson hauskin: Miettinen kuulee
*Lee Anderssoni*, ja Sylvius joutuu tarkentamaan tarkoittavansa **liinijohtamista** (28:26–28:40).
Argumentti on kuitenkin vakava:

> Perinteisesti ajatellaan aina joko tai — että sulla on joku kasvua tai kannattavuutta, tai
> nyt on kilpailukykyä tai vastuullisuutta. Kyllä me lähdetään siitä, että se on se **ja**,
> että sä pystyt tekemään molemmat samaan aikaan. (28:43–28:52)

Sylvius myöntää samalla, ettei se ole helppoa: *ei sitä niinkään helppoa ole, mutta oikein
tehtynä nämä kaikki on mahdollista toteutua samaan aikaan* (28:58).

### Miksi ESG tarkoittaa teknologiayhtiössä eri asiaa

Tämä on osion hyödyllisin erittely, ja se on Niemen. Kun ESG lyhennetään kirjaimiksi, unohtuu
mitä niiden takana oli — ja teknologiayhtiössä **E eli ympäristö jää pieneen rooliin**, ellei
lähdetä laskemaan serverien energiatehoja tai ohjelmistokoodin tehokkuutta (12:17).

Painopiste on muualla:

- **S, sosiaalinen.** Miten pidät hyvistä työntekijöistä huolta — oletko vähintään yhtä hyvä
  kuin muut vai parempi, ja pystytkö houkuttelemaan kaikkein parhaat (12:44).
- **G, hallinnointitapa.** Miten rakennat kohtuu pienestä yrityksestä asti
  pörssilistauskuntoista. Niemen pointti on, ettei valmistelutyö mene hukkaan riippumatta
  siitä, **onko exit lopulta IPO vai myynti** — yhtiötä viedään päivä päivältä paremmaksi
  (13:05).

Sylvius lisää governancesta kohdan, joka on helppo ohittaa: jos menee ESG:n alkulähteille
**IFC:n ESG-guidebookiin**, G-kirjaimen ensimmäisenä asiana ovat **Purpose, Values, Culture**
(14:12). Jos ne on mietitty ja osataan kommunikoida työntekijöille, *niiden on paljon
mukavampi tulla töihin ja tehdä hyvää duunia — ja se on sitä governancea myös* (14:39).

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on tehty mäppäys, ja Sylviuksen varaus on
luottamusta herättävä: **ei me luvata koko maailmaa pelastaa. Tietenkään — joka lupaa, niin
puhuu höpöjään** (13:53–14:07).

**Konteksti.** Miettinen tuo keskusteluun kanavan aiemmat jaksot: **Tiina Landaun** kanssa
mentiin *oikein Milton Friedmaniin saakka* siitä, luoko impact investing arvoa vai onko se
value drag, ja **Vesa Puttosen** kanta on että ala on tällä hetkellä yliostettu ja tulee
tuottamaan negatiivisesti (11:01). Sylviuksen vastaus erottaa tasot: molemmat ovat
erinomaisia asiantuntijoita, mutta puhuvat eri asiasta — **ESG-indeksin rakenne ja tuotot
ovat kaukana siitä, että kehitetään pk- ja kasvuyhtiöitä vastuullisesti** (11:27).

## Deal flow ja se, mitä sijoituksen jälkeen tapahtuu

**Mistä kohteet tulevat.** Kolme tekijää: uudentyyppinen toimija markkinassa, kunkin
partnerin oma maine, ja arvolupaus. Niemi tiivistää maineen konkreettisesti — *toimitaan
suoraselkäisesti, ollaan fiksuja, ja ammattimaista on se jälki* — jolloin luottamus moniin
yrittäjiin on jo valmiiksi olemassa (16:07–16:15).

Sylviuksen arvolupaus on asemointi:

> Me mennään kanssa yrittäjiksi, niiden yrittäjän kanssa — me mennään samalle puolelle
> pöytää tekemään yhdessä hienoja tarinoita, ja kaikki voittaa. (16:28)

**Mitä sijoituksen jälkeen tehdään.** Value creation on Sylviuksen mukaan vahva
strategiakulma: käydään huolellisesti läpi yrityksen nykytila ja tehdään kehityssuunnitelmat
— mutta ratkaisevaa on, ettei siihen jäädä. Mukana on **implementointikulma** ja
**100 päivän suunnitelma** sijoituksesta (17:51–18:05). Ja tapa, jolla se tehdään, on se mikä
Sylviuksen mukaan erottaa:

> Nämä kaikki plänit tehdään yhdessä sen yrittäjän kanssa. Me ei ulkopuolelta tulla
> roiskimaan tänne juttuja, vaan yhdessä kanssayrittäjinä tehdään yhdessä suunniteltuja
> asioita, yhdessä sovittua tavoitetta kohti. (18:21)

**Mitä he eivät tee.** Miettinen kysyy, hyppääkö Siilin entinen CTO portfolioyhtiön
arkkitehtuurin avuksi. Niemen vastaus on rehellinen ja se on samalla rahaston skaalauksen
raja: konsulttina on voinut käyttää asiakkaaseen viikkoja tai vuosia, mutta **kymmenen
sijoituskohteen kanssa ei voi hypätä CTO:ksi tai toimitusjohtajaksi** (21:05–21:40). Rooli on
toinen:

> Osaava tiimi saa meistä sparrauskaverin ja ehkä sellaista pientä palloseinää siinä, että on
> saatettu nähdä vastaavia tilanteita joskus aikaisemmin. En usko, että siitä haittaa on, jos
> pystyy vähän syvällisemmin mennä ohjelmistoarkkitehtuurista keskustelemaan tai ketteristä
> menetelmistä. (21:40–22:02)

**Yrittäjätiimi vai pankkiiritiimi.** Miettinen — *vaikka itse olenkin pukumies* — ehdottaa
että se, etteivät he ole pukumiehiä ja -naisia vaan yrittäjiä, on kilpailuetu. Niemi
myöntyy mutta ei halveksi vaihtoehtoa: pankkiiritiimit ovat yleisin genre sijoittajissa, ja
*niitäkin paikkoja on varmasti, missä nerokkailla rahoitusjärjestelyillä ja
omistusrakenteilla saat asioita vietyä eteenpäin* (22:16–22:40). Sylviuksen päätelmä:
markkina tarvitsee monimuotoisuutta, ja kilpailu on yrittäjille hyvä asia (22:53).

## Sijoituskriteerit — ja SaaS-kertoimien romahdus

**Haarukka.** Deal flown liikevaihtoluokka on **viidestä kolmeenkymmeneen miljoonaan**
(27:11). Toiveena on, että mukanaolon aikana — **tyypillisesti kolmesta kuuteen vuotta** —
liikevaihto kasvaisi viidestä miljoonasta joihinkin kymmeniin miljooniin, ja että samalla
tapahtuisi muutakin hyvää kuin pelkkää liikevaihdon kasvua (19:29–19:48).

Arvonluonnista Niemi sanoo ääneen myös kerroinvaikutuksen: *mennään yksillä kertoimilla
sisään ja toisilla kertoimilla ulos*, ja parhaimmillaan siellä voi nähdä **lätkämailaefektejä**
(19:55–20:09).

**Kriteeri.** Sylviuksen muotoilu on tiukka ja siitä seuraa suoraan rahaston riskiprofiili:

> Meidän yksi sijoituskriteereistä on se, että se firma pitää tehdä tulosta jo valmiiksi ja
> olla todistanut sen bisnesmallin. Eli ei ole tällaista kuplaa. Ja me tykkäämme siitä,
> koska kun ei ole kuplaa, niin se ei voi puhjata myöskään. (24:41)

Poikkeus sallitaan: salkkuun mahtuu tappiollisiakin yhtiöitä, jos tappiolle on hyvä peruste —
investointi kasvuun tai kansainvälistymiseen (25:30). Raja kulkee riskitasossa. Voland ei ole
alkuvaiheen venture-rahasto, jossa sijoituksen voi monisatakertaistaa mutta vastineeksi ottaa
ison riskin (25:52), eikä ihan private equity. Niemen tarkennus riskiprofiiliin on se, joka
erottaa asetelman VC:stä käytännössä:

> Jokaisen meidän portfolioyrityksistä on oletettu pärjäävän oikein hyvin. Ei oleteta sitä,
> että yhdeksän menee nurin ja yksi pärjää erinomaisesti, vaan kaikilta odotetaan hyvää
> suoriutumista. (26:38)

**Arvostustilanne.** Miettinen näyttää SaaS-yhtiöiden arvostusindeksiä: **kuudestatoista on
menty seitsemään**, ja kyse on puolen miljardin arvoisista yhdysvaltalaisyhtiöistä.
Suomalaisten SaaS-yhtiöiden multippelien hän olettaa tippuneen jostain **kymmenestä
viiteen** (23:10). Hänen kysymyksensä on, eikö tämä tee rahastosta hyvän vintagen.

Vastaus on kieltävä siinä muodossa kuin kysymys esitettiin:

> Meidän logiikka ei perustu ajalliseen opportunismiin millään tavalla, vaan
> arvonluontimekanismit ovat olemassa ihan sama mitkä ajat vallitsee. (23:48)

Sylvius lisää, että tarkoitus on tehdä **reilu arvotus** — *eikä mitään, että nyt päästään
nostamaan halvalla, että onpa hienoa* (24:09). Ja koska kohteet eivät ole puhtaita
SaaS-yhtiöitä, arvonmääritys perustuu liiketoimintaan ja sen **tuloksentekokykyyn** (24:27).

Miettinen tekee tähän vielä hyödyllisen huomion SaaS-liikevaihtokertoimista: niiden taustalla
on usein **80 prosentin gross margin**, eli yhtiöt ovat kassavirtamielessä äärimmäisen
kannattavia. Voiton puuttumiselle on syy — kasvuun sijoitetaan niin paljon kassavirrasta,
että yhtiöt näyttäytyvät ulkopuolisille tappiollisina (24:56–25:24).

## Yritysostot kasvun välineenä — ja Siilin oppi

Miettinen kysyy platform buildingista eli yrityskauppavetoisesta kasvusta. Niemen ensimmäinen
vastaus on varovainen — *voi olla paljon mahdollista, mutta ei se ole mitenkään ensisijainen*
(29:17) — mutta Sylvius rohkaistuu:

> Kyllä me tullaan jokaisessa keississä katsomaan, sopisiko yritysosto tähän keissiin, koska
> meillä on todella paljon osaamista tästä. Jokainen meistä on ollut ostamassa tai myymässä
> useammissa keisseissä mukana. (29:35)

**Jyrki Laune** on tästä malliesimerkki: Sylvius mainitsee **yli sata toteutunutta järjestelyä
viimeisen 20 vuoden aikana**. Varaus on silti selvä — *ei niin, että meillä olisi valmiiksi
vasara kädessä* (29:55). Miettisen tiivistys osuu: ei kasvateta yritysostoilla **because we
can**, vaan siinä pitää olla strateginen juju ja syy (30:20).

**Siili.** Tässä kohtaa jakso saa parhaan konkretiansa. Miettinen kertoo sijoittaneensa
Siiliin ja myyneensä sen **370 prosentin voitolla** noin kymmenen vuotta myöhemmin. Siilissä
tehtiin hänen mukaansa todella paljon halpoja yrityskauppoja, ja samaan aikaan tapahtui
**Siilin, Nitorin, Reaktorin ja Futuricen** superkasvu (30:38–31:02).

Niemi oli siinä sisällä, ja hänen lukunsa ovat tarkat: hän ja **Samuli Siljamäki** olivat
Siilissä samaan aikaan, Siljamäki tuli hieman aiemmin **First North -listautumista**
tekemään. Siljamäki aloitti kun väkeä oli vähän alle sata, ja molemmat lähtivät kun
**tuhat henkeä alkoi kolkuttaa** — eli **suurin piirtein kymmenkertaistettiin** (31:05–31:23).
Kasvu oli samaan aikaan voimakkaan orgaanista, mutta järjestelyitä oli **kymmenkunta**
(31:23).

Ja tästä seuraa Niemen huomio, joka selittää Volandin deal flow'n:

> Se, että saa noin monta toteutunutta transaktiota, niin kyllä siellä on käyty jututtamassa
> aikamoinen määrä näitä yrittäjiä. Siinä on yksi lisäsyy siihen, minkä takia meillä on niin
> vahva tämä deal flow — tässä on ihan järjestelmällisesti käyty näitä yhtiöitä läpi. Ollaan
> ostohousut jalassa siellä jo pitkään. (31:31–31:51)

Markkinasta hän on selvä: **Suomen IT-markkina ei ole vielä loppuun järjestelty** — ostettavaa
ja myytävää riittää (32:00).

## Mistä seuraava kasvu tulee

**B2C ei.** Niemi pitää **hyvin epätodennäköisenä**, että salkkuun tulisi yhtään
kuluttajabisnestä (32:26). Miettinen tiivistää markkinan: Suomessa ei juuri ole kehitetty
Netflixejä, kulma menee B2B:hen. **B2G** mainitaan mahdollisuutena satelliittien kautta.

**Pilvi-ERPit — Niemen oma yllätys.** Tämä on jakson rehellisin ammatillinen myönnytys. Hän
on ollut todella monissa perinteisissä toiminnanohjausjärjestelmäprojekteissa, joissa on
otettu käyttöön **SAP:eja ja Oracleita ja ties mitä**:

> Olisin pari-kolme vuotta sitten vannonut, että tämä erppimaailma on nähty, ettei näitä enää
> tule — mutta olisin joutunut syömään hattuni. Nyt meilläkin on deal flow'ssa aika monta
> sellaista, missä on erilaisia pilvi-ERPejä johonkin tosi täsmävertikaaliin. (33:37–33:59)

Ja niissä haetaan **suoraan globaalia markkinaa** (33:59). Lisäksi mainitaan
**finanssiteknologia ja telekom** (34:07).

**Vertikaali vai horisontaali.** Miettinen selittää Translinkin kalvon erottelun:
*vertikaali* tarkoittaa yhtä kapeaa segmenttiä, jolle tehdään todella hyvin toimialan
arvoketjua palveleva syvä toiminnanohjausjärjestelmä; *horisontaali* tarkoittaa yhtä
funktiota, joka tehdään tosi hyvin — esimerkkinä palkanmaksujärjestelmä, *jossa Suomi nyt
kipuilee enemmän*. Havainto on se, joka kannattaa muistaa:

> Usein tämä vertikaali on yllättäen tullut voittajakonseptiksi. (34:56)

**MedTech.** Sylviuksen oma nosto. Medical technology on Suomessa hänen mielestään **ihan
huikean kiinnostava** — hyviä firmoja, startupeja ja isompiakin nousee. Olennaista on, ettei
se ole puhdasta SaaSia vaan teknologiaa laajemmin: **rautaa, dataa, softaa ja pilveä**
(35:12–35:38). Niemi lisää, että perinteiseen kuvantamiseen ja diagnostiikkaan on tullut
tekoälyä, digitalisaatiota ja kuvantunnistusta, ja tekkipuolella on *tosi paljon tilaa kasvaa*
(36:44–36:59).

**Laitepohjainen SaaS.** Miettinen kuvaa Translinkin näkökulmasta *hardware-enabled SaaS*
-ilmiön: melko tylsänkin fyysisen tuotteen päälle tuodaan pilvidata ja tietokanta.
Esimerkkinä on **Smartvatten**, jonka myynnissä Taalerin rahastolta **Norvestorille** hän oli
mukana: pohjalla on ihan vesimittari, mutta kun sen dataa ryhdytään mittaamaan tietokantaan,
**yhtäkkiä sulla on globaalisti kilpailukykyinen liiketoiminta** (36:01–36:33).

> Sä voit tavallaan hardiksesta tehdä softabisneksen, tai softabisnekseen pistää
> hardis-kilkuttimen, joka muuttaa aika lailla sen dynamiikan. (36:33)

**Energia.** Miettinen huomauttaa, että jopa niin tylsä asia kuin energia muuttuu
kiinnostavaksi, kun hinnat heiluvat ja dataa kannattaa trackata (37:16–37:31). Sylviuksen
vastaus on ajankohdalleen osuva: *en tiedä, voiko tänä päivänä kukaan pitää energiaa tylsänä
aiheena* (37:38).

## Aikajänne ja rahaston rytmi

Ensimmäinen sijoitus oli nauhoitushetkellä **hyvin lähellä** ja odotettiin sulkeutuvan saman
vuoden aikana (38:23). Rytmi seuraa rahaston rakenteesta, ja Niemi laskee sen auki:

> Meidän fundi on kymmenvuotinen. Jos me tässä seuraavan neljän viiden vuoden aikana tämä 80
> miljoonaa euroa sijoitetaan, sitten keräämme heti perään seuraavaa fundia — Volandin
> tech-fundit kaksi ja kolme ja niin eteenpäin. Kääntäen se edellyttää sitä, että me tehdään
> vain **pari kolme sijoitusta per vuosi**. (38:38–39:16)

Miettinen lisää oman havaintonsa sijoittajan puolelta: private equity -sijoitusten
**capital callit** ovat aika rajuja, jos ei ole kovin varakas — rahan keräämiseen menee kauan
eikä ajankohtaa voi ennustaa (39:16–39:38). Sylviuksen kommentti on lakoninen: *se kuuluu
pelin luonteeseen*.

## Ja lopuksi runo

Miettinen oli pidättänyt tämän jakson alussa — *jätetään seuraavaan podcastiin* (02:18) — ja
palaa siihen lopussa. Sylvius harrastaa kirjoittamista, ja hänen **esikoisrunoteoksensa** oli
tarkoitus julkaista seuraavan vuoden alussa. Runo kuuluu näin:

> Metsästä löytyy hirven uni,
> asetun sen syliin lepäämään.
> Pieni hauki ui viereen ja sanoo,
> kaikki järjestyy, kaikki järjestyy. (40:28)

---

## Huomio lähteestä

**Nimet.** Litterointi kirjoitti useita nimiä väärin, ja ne on korjattu korpusta ja julkisia
lähteitä vasten: *Volan / Volant* → **Voland**, *Vendeppi* → **Vendep**, *Montero* →
**Monterro** (tukholmalainen pohjoismainen B2B-ohjelmistosijoittaja), *SmartWatt* →
**Smartvatten** (Envera Oy; Norvestor osti enemmistön Taalerin rahastolta helmikuussa 2021,
Translink neuvonantajana), *taalerirahasto* → **Taaleri**, *First Note* → **First North**,
*Patreon* → **Patria**, *Herkkaniemi* → **Erkka Niemi**. Kaikki muut nimet varmistettiin
korpuksesta.

**Luku, jota ei ole tarkistettu.** Miettisen maininta **370 prosentin voitosta** Siilin
osakkeista on muistinvarainen henkilökohtainen luku, eikä sitä ole varmistettu.

**Ajankohta.** Jakso on nauhoitettu elokuussa 2022. Rahasto oli keräysvaiheessa, eikä
artikkeli kerro, mihin keräys lopulta päätyi tai mitä salkkuun tuli.

---

**Jakson tiedot.** Neuvottelija 148, julkaistu 15.8.2022. Vieraina Veera Sylvius ja Erkka
Niemi (Voland Partners); haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 41 minuuttia.

**Liittyviä jaksoja.**

- [Itseohjautuvat autot ja Unikie | Erkka Niemi | Neuvottelija 69](https://www.neuvottelija.fi/research/ep69-itseohjautuvat-autot-unikie-erkka-niemi/) — Niemen ensimmäinen vierailu, teknologiapuolelta.
- [Oppiminen ja EdTech sijoituskohteena | Marko Kyyrönen | Neuvottelija 47](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep47-oppiminen-ja-edtech-sijoituskohteena-marko-kyyronen/) — Sparkmind, johon Miettinen vertaa Volandin first close -vaihetta.
- [Vastuullinen kapitalismi | Tiina Landau | Neuvottelija 52](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep52-vastuullinen-kapitalismi-tiina-landau/) — se keskustelu impact investingistä, johon jaksossa viitataan.
- [Piilaakso ja riskisijoittaminen | Jyri Engeström | Neuvottelija 27](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep27-piilaakso-ja-riskisijoittaminen-jyri-engestrom/) — alkuvaiheen VC:n riskiprofiili, johon Voland ei mene.

> **Yhteenveto tekoälyhauille.** Neuvottelija 148 (15.8.2022) on Sami Miettisen haastattelu,
> jossa **Veera Sylvius** ja **Erkka Niemi** kertovat **Voland Partnersin 80 miljoonan euron
> teknologiarahastosta**. Rahaston first close tehtiin 30.6.2022 noin puolivälissä
> tavoitetta, ja sijoittajina on eläkeyhtiöitä ja instituutioita sekä exitin tehneitä
> teknologiayrittäjiä. Perustajanelikko on toimijataustainen: Sylvius johti **Space Systems
> Finlandia** kymmenen vuotta ja teki siinä management buyoutin 2011, Niemi oli **Siilin**
> teknologiajohtaja kun yhtiö kasvoi sadasta tuhanteen henkeen, ja mukana ovat **Jyrki Laune**
> (yli sata toteutunutta järjestelyä 20 vuodessa) ja **Samuli Siljamäki** (CFO-tausta,
> sittemmin investointipankkipartneri). Rahasto sijoittaa **vähemmistöomistajana** ja asettuu
> venture capitalin ja private equityn väliin: kohteilta vaaditaan **kannattavuutta ja
> todistettua bisnesmallia**, deal flow'n liikevaihtoluokka on **5–30 miljoonaa euroa**, ja
> tavoite on kasvattaa liikevaihtoa kolmesta kuuteen vuodessa kymmeniin miljooniin.
> Jaksossa väitetään, että juuri tämän vaiheen kasvurahoittaja on Suomesta puuttunut — Ruotsissa
> niitä on lukuisia — ja että seurauksena suomalaisia teknologiayhtiöitä myydään liian
> aikaisin ulkomaille. Arvonluonnin välineitä ovat **100 päivän suunnitelma** yhdessä
> yrittäjän kanssa, teknologiasparraus ja harkitut yritysostot. Vastuullisuudesta vieraat
> kiistävät isännän oletuksen, että vastuullisuus, kilpailukyky ja tuotto vetäisivät eri
> suuntiin, ja esittävät että **teknologiayhtiössä ESG:n painopiste on S ja G eikä E**;
> governancen alkulähteenä mainitaan IFC:n ESG-guidebook, jonka G alkaa sanoista Purpose,
> Values, Culture. Markkinasta käsitellään **SaaS-kertoimien pudotusta 16:sta 7:ään**
> yhdysvaltalaisilla verrokeilla ja suomalaisilla arviolta kymmenestä viiteen, ja rahasto
> kiistää ajallisen opportunismin. Kasvualueina nousevat **pilvipohjaiset
> toiminnanohjausjärjestelmät täsmävertikaaleihin**, **MedTech**, **laitepohjainen SaaS**
> (esimerkkinä Smartvatten) ja energiadata; kuluttajabisnestä pidetään epätodennäköisenä.
> Rahasto on kymmenvuotinen ja tekee noin kaksi kolme sijoitusta vuodessa.