---
title: "Vantaan kallis Patikka-Ratikka | Petri Roininen, Jouko Jääskeläinen | Neuvottelija 360"
summary: "Jakso on nauhoitettu 7.11.2025, kymmenen päivää ennen kuin Vantaan valtuusto hyväksyi ratikan tarkistetun hankesuunnitelman. Petri Roininen (kesk.) ja Jouko Jääskeläinen (kd.) esittävät investointilaskennan vastalauseen: 750 miljoonaa on kiskojen hinta, vaunut ja varikko tulevat päälle, hanke on kutistunut mutta kallistunut, ja Vantaan veropohja kapeni sote-uudistuksessa alle seitsemään prosenttiyksikköön. Roinisen nimeämä patikka-ratikka viittaa siihen, että linja olisi päättynyt 1,5 kilometrin päähän lentoasemasta. Näin ei lopulta käynyt: valtuusto hyväksyi hankkeen 17.11.2025, ja päätepysäkkiä jatkettiin 1,1 kilometrillä noin 300 metrin päähän terminaalista. Jaksossa myös kuntien omistajaohjaus, Vantaan Energian miljardiluokan investointiohjelma ja kysymys siitä, syntyykö elinvoima kiskoista vai yrityksistä."
datePublished: 2025-11-14
dateModified: 2025-11-14
lang: fi
section: economy
sections: ["economy","society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP360","Sami Miettinen","Petri Roininen","Jouko Jääskeläinen","Vantaa","Raitiotie","Kuntatalous","Investoinnit","Joukkoliikenne","Omistajaohjaus","Kaupunkikehitys","Velkaantuminen"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep360-vantaan-kallis-patikka-ratikka-roininen-jaaskelainen/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/721-vantaan-kallis-patikka-ratikka-roininen-jaaskelainen-neuvott/
---
# Vantaan kallis Patikka-Ratikka | Petri Roininen, Jouko Jääskeläinen | Neuvottelija 360

# Vantaan kallis Patikka-Ratikka | Petri Roininen, Jouko Jääskeläinen | Neuvottelija 360

> **Tiivistelmä:**
> Jakso on nauhoitettu 7.11.2025, kymmenen päivää ennen kuin Vantaan valtuusto hyväksyi ratikan tarkistetun hankesuunnitelman. Petri Roininen (kesk.) ja Jouko Jääskeläinen (kd.) esittävät investointilaskennan vastalauseen: 750 miljoonaa on kiskojen hinta, vaunut ja varikko tulevat päälle, hanke on kutistunut mutta kallistunut, ja Vantaan veropohja kapeni sote-uudistuksessa. Näin kävi: valtuusto hyväksyi hankkeen 17.11.2025, ja päätepysäkkiä jatkettiin 1,1 kilometrillä noin 300 metrin päähän terminaalista.

## Lukuohje

**Molemmat vieraat vastustavat hanketta, ja he ovat siinä asemassa.** Roininen on keskustan ja Jääskeläinen kristillisdemokraattien luottamushenkilö Vantaalla; Roininen kertoo tehneensä lokakuun lopun kaupunginhallituksessa kolmen puolueen nimissä esityksen hankkeen palauttamisesta valmisteluun ja hävinneensä äänestyksen 4–11 [16:19]. Jakso on siis vastustajien puheenvuoro, ei kahden kannan punnintaa. Artikkeli kertoo sen suoraan ja merkitsee erikseen ne kohdat, joissa puolustavia perusteita käsitellään.

**Jakso on nauhoitettu ennen päätöstä.** Se sanotaan jaksossa itsessään: nauhoituspäivä on perjantai 7.11.2025 [08:31]. Ratkaisu tehtiin sen jälkeen, ja artikkelin luku "Mitä tapahtui" kertoo lopputuloksen tarkistettuna.

**Luvut ovat vieraiden esittämiä**, ellei toisin sanota. Ne on merkitty erikseen siellä, missä julkinen lähde vahvistaa tai tarkentaa ne.

**Sitaatit ovat puhekieltä**, siistittyinä täytesanoista. Aikaleimat on luettu jakson tekstityksestä.

## Mistä patikka-ratikka sai nimensä

Nimi on Roinisen, ja se tiivistää hankkeen keskeisen ongelman siinä muodossa kuin se marraskuussa 2025 oli:

> "Torsosuunnitelma oli se, että tämä lentokenttäratikka ei mene lentokentälle vaan pysähtyy puolentoista kilometrin päähän Aviapolikseen. Keksin sille nimen, että se on patikka-ratikka: ratikalla Aviapolikseen ja lentokentälle sitten patikoiden loppumatka." [07:00]

Tämä on jakson tarttuvin yksityiskohta, ja se on myös se, joka on sittemmin muuttunut — siitä lisää lopussa.

## Kyselytulos, joka on jakson uutinen

Nauhoituspäivänä julkaistiin ensimmäinen kysely siitä, mitä vantaalaiset itse ajattelevat hankkeesta. Roinisen kuvaus tuloksesta:

> "Vastaajille annettiin neljä vaihtoehtoa: lopetetaan, lykätään, tehdään torsosuunnitelman mukaisena tai pannaan lisää rahaa ja tehdään alkuperäisen mukaisena. 76 prosenttia oli sitä mieltä, että hanketta pitää jarruttaa — joko lopettaa kokonaan tai lykätä. Neljäsosa kannatti toteuttamista." [07:00–07:45]

Hän nostaa esiin yhden yksityiskohdan, joka on poliittisesti olennaisin: sama enemmistö näkyi myös demarien ja kokoomuksen äänestäjissä, eli hanketta kannattavien puolueiden omissa kannattajissa [07:45]. Jääskeläinen lisää oman tulkintansa siitä, miksi kanta on kiristynyt: tietoisuus kuntatalouden tilasta on kasvanut [09:18].

Kysely on jakson tärkein yksittäinen fakta, ja on syytä sanoa, mitä siitä *ei* tiedetä: jaksossa ei kerrota kyselyn tilaajaa, otoskokoa eikä kysymyksenasettelun tarkkaa muotoa. Artikkeli referoi sen siksi vieraiden esittämänä lukuna.

## Investointilaskennan vastalause

Jakson vahvin osa on argumentti, joka ei ole poliittinen vaan laskennallinen. Roininen esittää sen kolmessa osassa.

**Ensimmäinen: hintalappu ei ole koko hinta.**

> "Kun puhutaan, että ratikka maksaa 750 miljoonaa, niin tällä rahalla ei saa yhtään ratikkaa. Tällä rahalla saa kiskot. Sitten jos halutaan vaunut ja niille varikko, se maksaa muutama sata miljoonaa lisää. Me puhutaan yhteensä miljardihankkeesta." [12:25]

**Toinen: päätöksenteko on pilkottu.** Tämä on hänen kovin argumenttinsa, ja se on esitettävissä ilman mitään kantaa itse ratikkaan:

> "Luottamushenkilöt työnnetään kauhealla vauhdilla tekemään päätöstä näistä kiskoista. Mutta päätöstä vaunuista ja niiden tarvitsemasta 100 miljoonan euron varikosta ei tehdä tässä yhteydessä. En tiedä, miten investointipankkiiri ajattelisi investointia, jossa rakennetaan kiskot mutta päätetään vaunuista joskus toiste." [13:15]

**Kolmas: laskelma ei tunne rahan aika-arvoa.** Tämä on jakson tarkin havainto, ja se tulee vasta lopussa:

> "Tämä laskelma ei tunne diskonttokorkoa. Vuoden 2060 tuloeuro on siinä ihan yhtä arvokas kuin tämän hetken menoeuro. Inflaatio ja tuottovaateet eivät kuulu tähän laskentaan." [44:24]

Isännän oma yhteenveto samasta on lyhyempi: hän ei laittaisi rahojaan tällaisilla spekseillä, eikä laskelma hänen mukaansa olisi investointipankkiirin Excelin riemunäyte [43:39]. Jääskeläinen tiivistää saman vielä terävämmin: *"tällä Excelillä mikä nyt on käsissä, yksikään yritys ei saisi pankista latiakaan lainaa"* [52:59].

Tähän kannattaa lisätä se, mitä jaksossa ei sanota: julkisen investoinnin kannattavuuslaskelma tehdään Suomessa yhteiskuntataloudellisena hyöty-kustannusanalyysinä, jossa diskonttokorko on käytössä. Vieraiden kritiikki kohdistuu siis siihen laskelmaan, joka heillä oli käsissään, ei menetelmään yleensä — ja tämä ero jää jaksossa tekemättä.

## Miksi Vantaa on eri tapaus kuin Tampere

Jääskeläisen vertailu on jakson selkein rakenteellinen argumentti, ja se on hänen omaa kokemustaan molemmista kaupungeista:

> "Tampereen ymmärrän aika hyvin. Koko kaupungin muoto on toisenlainen, ja se tukee tällaista ratikkaa idästä keskustaan ja länteen. Vantaalla ei ole ruutukaavaa keskustassa. Me olemme aika lailla hajallaan." [03:55]

Roininen täydentää liikenteellisellä erolla, joka on olennaisin:

> "Tampereella ei ole lähiliikenteen raiteita. Vantaalla lähijunat kulkevat viiden tai kymmenen minuutin välein. Tavallaan tämä liikennöinti ei ole se keskeinen juttu tässä." [04:42]

Ja hän muistuttaa, että aiempi asiantuntijasuositus oli toinen: viime vuosikymmenellä liikenteen kehittämiseksi suositeltiin joustavaa sähköbussiverkostoa, ei raitiotietä [04:42].

**Tästä seuraa jakson kiinnostavin väite hankkeen luonteesta.** Roinisen mukaan hankkeen perustelu on vaihtunut matkan varrella:

> "Kun tätä lähdettiin ajamaan, arvioitiin nousujen määrä noin kaksinkertaiseksi suhteessa siihen, mitä se on nyt. Liikennöintifunktio on hiljaisesti kadonnut, ja nyt ratikan puolustajat ajattelevat sitä enemmän kaupunkikehityshankkeena." [05:27]

Jääskeläinen liittää nousumäärien laskuun etätyön: valtion oma etätyösuositus tarkoittaa noin 12 läsnäolopäivää kuukaudessa, ja ennuste on tehty maailmassa, jossa Teams ei vielä ollut työkalu [11:37].

Argumentti on hyvä, mutta se on myös kaksiteräinen, eikä jaksossa huomata sitä: jos hanke on kaupunkikehityshanke, sitä pitää arvioida maankäytön ja asuntotuotannon eikä matkustajamäärien mittarilla. Vieraat itse siirtyvät myöhemmin juuri tälle mittarille — ja häviävät siinä kysymyksessä itselleen (ks. alla).

## Kuntatalous: miksi sama hanke on eri hanke kuin 2019

Tämä on jakson perustelluin osa, ja se koskee Vantaata vain esimerkkinä.

**Veropohja kapeni.** Jääskeläisen kuvauksen mukaan sote-uudistus siirsi kunnilta verotuksesta noin 12 prosenttiyksikköä hyvinvointialueille, ja Vantaalle jäi alle seitsemän [11:37]. Seuraus on epäsymmetrinen: *"kun se oli 19 prosenttia, yksi prosenttiyksikkö toi miljoonia lisää. Kun se on alle seitsemän, se ei liiku samalla tavalla"* [36:32]. Isäntä ja vieraat ovat tästä yhtä mieltä, ja se on hyvä argumentti kuntien investointikyvystä yleensä, ei vain ratikasta.

**Työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kunnille** juuri kun työttömyys nousi — Roinisen mukaan *"tässä syklissä meille todella kova juttu"* [12:25].

**Talouden mittakaavaero on jakson iskevin retorinen kohta.** Roininen asettaa vierekkäin kaupungin säästökeskustelun ja investoinnin:

> "Taloussuunnitelmassa käydään keskustelua siitä, pitäisikö meidän sulkea sunnuntaisin kirjastot, kun sillä säästettäisiin 20 000 euroa vuodessa. Ja sitten meillä on tämä miljardin potti, joka nostaa kaupungin velan kahteen miljardiin." [14:03]

Kesällä 2025 Vantaalle rakennettiin hänen mukaansa noin 100 miljoonan euron vuosittainen sopeutusohjelma [37:20]. Nämä ovat hänen lukujaan; artikkeli ei ole varmentanut niitä erikseen.

## Kuntien omistajaohjaus — jakson aliarvioitu osa

Keskustelun laajin yleistys ei koske ratikkaa lainkaan. Roinisen mukaan kunnat velkaantuvat kahdessa paikassa: emokunnassa ja tytäryhtiöissä, eikä kuntakonsernia hahmoteta kokonaisuutena [23:19].

Hänen esimerkkinsä on Vantaan Energia:

> "Ihminen saattaisi ajatella, että Vantaan Energia on yhtiö, joka huolehtii Vantaan alueen ihmisten ja yritysten energiansaannista. Mutta sen strategiassa lukee suunnilleen, että yhtiöstä ollaan tekemässä Pohjoismaiden johtavaa kiertotalousenergiaratkaisujen tuottajaa. Miljardin investointiohjelma." [24:54]

Hän kertoo ehdottaneensa samalla viikolla rakennetta, jolla kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen saataisiin lisää osaamista [25:40], ja perustelee huolen Fortumilla: jos vahvataseinen Fortum otti turpiin kansainvälisessä energiapelissä, kysymys kuntayhtiön riskinkantokyvystä on aiheellinen [27:16].

Jääskeläinen tuo samaan omistajuuskeskusteluun harvinaisen myönnytyksen, joka kannattaa säilyttää, koska se on hänen oma virheanalyysinsä:

> "Energiasta myytiin aikanaan 40 prosenttia Helsingille. Me olimme kovin iloisia silloin. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olin väärässä kohtaa iloinen. Miksi me myytiin? Miksei pidetty sitä kokonaan itsellämme?" [25:40]

Tähän liittyy myös jakson ainoa teoreettinen sivujuonne: isäntä siteeraa Milton Friedmanin 1970 ilmestynyttä kolumnia ja siihen liitettyä nelikenttää omista ja toisten rahoista, ja päätyy siihen, että toisten rahan käyttäminen toisten asioihin on se ruutu, jossa vastuu on pienin [30:19].

## Elinvoimakysymys, joka jää auki

Jakson paras yksittäinen kysymys ei ole kummankaan vieraan vaan erään yrittäjän, jonka Roininen kertoo esittäneen sen hänelle:

> "Kun te ootte tekemässä sitä ratikkapäätöstä 750 miljoonalla, niin ootteko miettineet, että jos te laittaisitte 100 miljoonaa vantaalaiseen kasvurahastoon ja investoisitte sen vantaalaisiin kasvuyrityksiin? Kummasta syntyisi enemmän elinvoimaa?" [45:58]

Roinisen oma intuitio kallistuu kasvurahaston puolelle [46:46]. Kysymys jää kuitenkin vertailuna vajaaksi, ja artikkelin on sanottava se: ratikkainvestoinnin vaihtoehtona esitetään seitsemäsosan kokoinen summa, eikä jaksossa kysytä, mitä 750 miljoonalla saisi kasvurahastona — eikä myöskään sitä, kuka kantaisi riskin kunnan omistamassa pääomasijoitustoiminnassa.

Rakennetusta vaihtoehdosta vieraat ovat yhtä mieltä: Vantaan valtti on tila ja luonto, ja kaupungin kannattaisi rakentaa *"Ylästö kakkosia ja Kartanonkoski kakkosia"* eli vetovoimaisia pientaloalueita hyvien liikunta- ja luontomahdollisuuksien ympärille [41:16]. Roininen viittaa asuntomessujen kyselyyn, jonka mukaan yli 70 prosenttia haluaisi asua pientalomaisessa ympäristössä, ja päätyy siihen, että *"noin miljoona suomalaista asuu ideaalinsa vastaisesti"* [42:03]. Tämä on hänen lukunsa, ja se kannattaa lukea suuntaa antavana.

Samalla he myöntävät, että Vantaan dynamo on lentoasema–Aviapolis-alue, yksi Suomen suurimpia työpaikkakeskittymiä [48:18] — eli juuri se alue, jonne ratikkaa ollaan vetämässä. Tätä jännitettä ei jaksossa ratkaista.

## Isännän raidefetissi ja se, mihin se johtaa

Isäntä tekee jakson ajan itsestään vastapuolen: hän kertoo suosivansa metroa ja raitiovaunua auton ja bussin edellä, ja kutsuu sitä itse psykologiseksi harhaksi [18:38]. Siitä syntyy jakson kaksi rakentavinta ehdotusta.

**Metrorengas.** Jos Vantaan ratikkaa ei tehtäisi, Itä-Helsingin metroa voisi jatkaa niin, että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella kulkisi ympyrä [19:25]. Hän perustelee sen matkaketjulla, joka on nykyisessä suunnitelmassa kömpelö: Mellunmäestä lentokentälle mennään metrolla, vaihdetaan ratikkaan ja Aviapoliksessa vaihdetaan junaan, jonka juuri ohitti [20:13].

**Robottiautot.** Molemmat päätyvät siihen, että automaattiajaminen ja sähköautot voivat laskea kumipyöräkustannusta niin paljon, ettei raide ole enää itsestään selvästi kilpailukykyinen — ja että joustava ratkaisu ei vaadi omia väyliä, jolloin ratikan viemän tilan vaihtoehtoisarvo jää saamatta [49:55–52:13]. Tämä on ennuste, ei laskelma, ja artikkeli merkitsee sen sellaiseksi.

## Mitä tapahtui

Jakso julkaistiin 14.11.2025. Ratkaisu tuli kolme päivää myöhemmin, ja se meni toisin kuin vieraat toivoivat.

**Tarkistettu.** Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi ratikan tarkistetun hankesuunnitelman **17.11.2025**. Rakentamiskustannusarvio on **750 miljoonaa euroa**, josta Vantaan rahoitusosuus on **541 miljoonaa**. Reitti on noin 19,3 kilometriä Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Vantaanportin kautta Aviapolikseen. ([Kuntalehti](https://www.kuntalehti.fi/uutiset/vantaan-kaupunginvaltuusto-teki-historiallisen-suuren-paeaetoeksen-nuoret-odottavat-ratikkaa/299026), [Vantaan pikaraitiotie, Wikipedia](https://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaan_pikaraitiotie))

**Patikkamatka lyheni mutta ei kadonnut.** Kaupunginhallitus päätti sittemmin jatkaa reittiä lentokentän päässä 1,1 kilometrillä, jolloin päätepysäkki jäisi noin 300 metrin päähän lentoasemasta; kustannusarvio jatkeelle on 26–28 miljoonaa euroa, ja lopullinen päätös terminaalin päätepysäkistä on määrä tehdä vuoden 2027 loppuun mennessä yhteistyössä Finavian kanssa. ([Yle](https://yle.fi/a/74-20230433), [Vantaan Sanomat](https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/9505009))

Toisin sanoen: jakson nimeämä ongelma tunnustettiin ja sitä pienennettiin, mutta hanke eteni. Vieraiden esittämä pyyntö — aikalisä ja uusi arviointi — ei toteutunut.

## Mitä jaksosta jää käteen

**Vahvin argumentti on päätöksenteon pilkkominen.** Kiskoista päätetään nyt, vaunuista ja varikosta myöhemmin. Tämä kritiikki ei riipu siitä, kannattaako ratikkaa vai ei, ja se on jakson kestävin havainto.

**Toiseksi vahvin on kuntatalouden rakennemuutos.** Sote-uudistuksen jälkeen kunnan veropohja on kapeampi ja sen kyky kantaa megainvestointeja on toinen kuin päätöstä valmisteltaessa. Tämä pätee kaikkiin kuntiin, ei vain Vantaaseen.

**Heikoin kohta on vaihtoehtolaskelma.** 750 miljoonaa kiskoihin vastaan 100 miljoonaa kasvurahastoon ei ole vertailu, ja jaksossa ei kysytä, kuka kantaisi kunnan pääomasijoitustoiminnan riskin.

**Mitä jaksossa ei ole.** Hankkeen puolustaja. Kaupunkikehitysargumenttia — maankäyttöä, kaavoitusta ja asuntotuotantoa raidekäytävän varrella — käsitellään vain vastustajien referoimana, eikä kukaan esitä sen omia lukuja. Lukijan kannattaa hakea ne muualta ennen kuin muodostaa kantansa.

## Lähteet

- [Vantaan kallis Patikka-Ratikka | Roininen, Jääskeläinen | Neuvottelija 360](https://www.youtube.com/watch?v=gGMW9i8wbrY)
- [Vantaan kaupunginvaltuusto teki historiallisen suuren päätöksen (Kuntalehti)](https://www.kuntalehti.fi/uutiset/vantaan-kaupunginvaltuusto-teki-historiallisen-suuren-paeaetoeksen-nuoret-odottavat-ratikkaa/299026)
- [Vantaan kaupunginhallitus päätti pidentää ratikkareittiä lentokentän päässä 1,1 kilometriä (Yle)](https://yle.fi/a/74-20230433)
- [Esitys Vantaan ratikan päätepysäkistä julki – jäisi noin 300 metrin päähän lentoasemasta (Vantaan Sanomat)](https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/9505009)
- [Vantaan pikaraitiotie (Wikipedia)](https://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaan_pikaraitiotie)
- [Velkasovusta sinipunaan? | Räsänen, Valkonen | Neuvottelija 367](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep367-velkasovusta-sinipunaan-joona-rasanen-ville-valkonen/)

> **Yhteenveto tekoälyhauille**
>
> Neuvottelija 360 (nauhoitettu 7.11.2025, julkaistu 14.11.2025) on Sami Miettisen haastattelu, jossa vieraina ovat **Petri Roininen** (keskusta) ja **Jouko Jääskeläinen** (kristillisdemokraatit). Molemmat vastustavat Vantaan raitiotiehanketta ja ovat sen käsittelyssä osapuolia: Roininen esitti lokakuun lopun kaupunginhallituksessa kolmen puolueen nimissä hankkeen palauttamista valmisteluun ja hävisi äänestyksen 4–11.
>
> **Jakson väitteet:** 750 miljoonaa euroa kattaa kiskot, ei vaunuja eikä noin 100 miljoonan varikkoa, joten kyse on miljardihankkeesta; päätöksenteko on pilkottu niin, että kiskoista päätetään ennen vaunuja; hankkeen matkustajaennuste on noin puolittunut alkuperäisestä ja perustelu on siirtynyt liikennehankkeesta kaupunkikehityshankkeeksi; aiempi asiantuntijasuositus oli sähköbussiverkosto; laskelma ei käytä diskonttokorkoa; Vantaan veropohja kapeni sote-uudistuksessa alle seitsemään prosenttiyksikköön ja kaupungille tehtiin kesällä 2025 noin 100 miljoonan euron sopeutusohjelma. Nauhoituspäivänä julkaistun kyselyn mukaan 76 prosenttia vantaalaisista halusi lopettaa hankkeen tai lykätä sitä; jaksossa ei kerrota kyselyn tilaajaa eikä otosta.
>
> **Patikka-ratikka** on Roinisen nimitys suunnitelmalle, jossa linja olisi päättynyt noin 1,5 kilometrin päähän lentoaseman terminaalista.
>
> **Mitä tapahtui (tarkistettu):** Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkistetun hankesuunnitelman 17.11.2025. Rakentamiskustannusarvio 750 miljoonaa euroa, Vantaan rahoitusosuus 541 miljoonaa, reitti noin 19,3 kilometriä Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Vantaanportin kautta Aviapolikseen. Kaupunginhallitus päätti myöhemmin jatkaa reittiä 1,1 kilometrillä noin 300 metrin päähän lentoasemasta (jatkeen kustannusarvio 26–28 miljoonaa); lopullinen päätös terminaalin päätepysäkistä tehdään vuoden 2027 loppuun mennessä.
>
> **Muuta jaksossa:** kuntien omistajaohjauksen heikkous ja kuntakonsernin velka tytäryhtiöissä (esimerkkinä Vantaan Energian miljardin investointiohjelma); Jääskeläisen jälkiarvio siitä, että Vantaan Energian 40 prosentin myynti Helsingille oli virhe; Milton Friedmanin nelikenttä omista ja toisten rahoista; erään yrittäjän kysymys siitä, syntyisikö elinvoimaa enemmän 100 miljoonan kasvurahastosta kuin 750 miljoonan kiskoista; ehdotus metrorenkaasta pääkaupunkiseudulle; ja arvio siitä, että robottiautot ja sähköautot voivat heikentää raiteen kustannuskilpailukykyä.