--- title: "Pääoma hylkää Suomen | Markus Hollmen, Mauri Kotamäki | Neuvottelija 365" summary: "Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Sveitsissä varainhoidossa toimiva Markus Hollmen käyvät läpi Suomen rahoituksen ja omistajuuden kiristymistä. Jakson tunnetuin luku on julkinen kulutus 84 000 euroa yksityistä työntekijää kohden, ja sen ympärille rakentuu kaksi erillistä argumenttia: sijoittajan on rationaalista hajauttaa pois Suomesta, ja julkisen talouden sopeutus on mittaluokaltaan eri asia kuin mistä on totuttu puhumaan. Läpi käydään myös VTV:n ja VM:n eriävät arviot edellisen hallituksen ylikulutuksesta, listaamattoman varallisuuden ohuus, perintöveron vaikutus osinkopolitiikkaan sekä Sveitsin ja Argentiinan vertailukohdat." datePublished: 2025-12-16 dateModified: 2025-12-16 lang: fi section: economy sections: ["economy","society"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP365","Sami Miettinen","Mauri Kotamäki","Markus Hollmen","Julkinen talous","Omistajuus","Pääomamarkkinat","Perintövero","Sveitsi","Kestävyysvaje","Hajautus"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep365-paaoma-hylkaa-suomen-hollmen-kotamaki/ canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/733-paaoma-hylkaa-suomen-hollmen-kotamaki-neuvottelija-365/ --- # Pääoma hylkää Suomen | Markus Hollmen, Mauri Kotamäki | Neuvottelija 365 # Pääoma hylkää Suomen | Markus Hollmen, Mauri Kotamäki | Neuvottelija 365 > **Tiivistelmä:** > **Mauri Kotamäki** (Finnvera) ja Sveitsissä varainhoidossa toimiva **Markus Hollmen** käyvät > läpi Suomen rahoituksen ja omistajuuden kiristymistä. > > Jakson tunnetuin luku on **julkinen kulutus 84 000 euroa yksityistä työntekijää kohden**, ja > sen ympärille rakentuu kaksi erillistä argumenttia. Sijoittajan näkökulmasta **on > rationaalista hajauttaa pois Suomesta**; julkisen talouden näkökulmasta **sopeutuksen > mittaluokka on eri kuin mistä on totuttu puhumaan.** --- ## Lukuohje **Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson julkaistun kuvauksen ja aikaleimatun sisällysluettelon pohjalta. Litteraattia ei ole**, joten suoria lainauksia ei esitetä. - **Tämä ei ole sijoitusneuvontaa.** Jaksossa käsitellään hajautusta, kotimarkkinapainoa ja omaisuuslajeja. Ne ovat keskustelijoiden näkemyksiä. - **Puhujilla on rooli.** Kotamäki työskentelee valtion erityisrahoitusyhtiössä ja Hollmen varainhoidossa Sveitsissä. Kumpikin puhuu omasta positiostaan, ja jakson veropoliittiset kannat ovat samansuuntaisia isännän kanssa. - **Yksi luku vaatii tulkintaa.** "84 000 euroa" ei ole julkinen meno henkeä kohden vaan **julkinen kulutus suhteutettuna yksityisen sektorin työntekijämäärään**. Se on havainnollistava suhdeluku, ei budjettierä, ja se kannattaa lukea sellaisena. --- ## 1. Lähtökohta: pääoma liikkuu, koska sen kannattaa Jakso alkaa Hollmenin esityksestä pääomasijoittajien tilaisuudessa ja siitä havaintojoukosta, jota kuvauksessa kutsutaan Suomen tilan madonluvuiksi (00:30). Heti perään tulee kansainvälinen vertailu: **Sveitsin perintöveroäänestys**, Suomi ja **Norjan exit-verot** (00:53). Rakenteellinen ydin on kohdassa 05:22: **Suomen paino globaaleissa osakeindekseissä on alle yksi prosentti.** Se on se luku, joka tekee koko keskustelusta epäsymmetrisen. Jos sijoittaja noudattaa markkina-arvopainoja, Suomi on pyöristysvirhe — ja kotimaisen painon pitäminen sitä suurempana on tietoinen poikkeama, ei oletus. Jakso ei kuitenkaan tee tästä yksioikoista. Kohdassa 06:16 todetaan, että **home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa**: kotimainen omistus on jotain muutakin kuin salkun tuottoa. Sen vastapainona **eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle** (06:32), ja esikuvaksi nostetaan **Norjan öljyrahaston** hajautusmalli (07:49). Käytännön havainto, joka tiivistää asian, on kohdassa 09:43: **valtion velkaa ei myydä käytännössä lainkaan Suomeen.** Kotimainen pääoma ei siis riitä edes valtion omaan rahoitukseen. --- ## 2. Se luku: 84 000 euroa Jakson toistuvin argumentti (10:51, 23:48) on julkisen kulutuksen suhde yksityisen sektorin työntekijämäärään. Sen rinnalle asetetaan **159 miljardin euron julkinen kulutusmeno** (13:02), **kestävyysvaje ja huoltosuhde** (11:47) sekä **ikääntyminen ja terveysmenot** (14:22). Vertailukohta on Japani (14:52): Suomi seuraa samaa vanhenemisaaltoa, ja Japanin kuplan opit palaavat jaksoon myöhemmin (25:11). Johtopäätös on kahtalainen ja se sanotaan suoraan kohdassa 16:03: **tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi**. Tuottavuuspuoli saa oman käsittelynsä tekoälyn kautta (22:09, 24:47) — sama argumentti, joka käydään perusteellisemmin läpi [EP375:ssä Aleksi Kopposen kanssa](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep375-sijoituskerhon-perustaja-aleksi-kopponen/): julkisella sektorilla on 510 000 henkilötyövuotta ja agenttiautomaatio on ainoa realistinen tuottavuusloikka. --- ## 3. Kiistanalainen kohta: VM 3 miljardia vs. VTV 20+ miljardia Jakson poliittisesti latautunein osuus (17:01–20:12) koskee edellisen hallituskauden ylikulutuksen mittaluokkaa. **Valtiovarainministeriön arvio ja Valtiontalouden tarkastusviraston arvio poikkeavat toisistaan moninkertaisesti**, ja jaksossa tämä esitetään esimerkkinä siitä, että kyse ei ole pelkästä mielipiteestä vaan siitä, mitä ylipäätään lasketaan mukaan. Artikkelin on syytä merkitä tämä selvästi: **ero syntyy laskentatavasta**, ja kumpikin luku on oikea omalla määritelmällään. Jakson oma pointti on kuitenkin toinen ja se kestää laskentatavasta riippumatta: **indeksikorotukset ovat myös päätöksiä** (20:12). Automaattisesti kasvavaa menoa ei voi käsitellä ikään kuin se olisi luonnonvoima. Tähän liittyy myös **EU:n liiallisen alijäämän menettely** (16:25) ja havainto siitä, että **Suomen heikkous on jatkunut finanssikriisistä** asti (21:23) — eli kyse ei ole yhden hallituskauden ilmiöstä. --- ## 4. Omistajuus: 8 500 euromiljonääriä Jakson kiinnostavin yksittäinen tieto on kohdassa 32:20: **vain noin 8 500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla osakkeilla.** Luku selittää sen, mistä jakson otsikko tulee. Kotimainen omistajakunta ei ole kapea mielipiteenä vaan lukumääräisenä tosiasiana, ja siitä seuraa kolme asiaa, jotka jaksossa käydään läpi peräkkäin: - **Suomen omistajapohja on pieni suhteessa ulkomaiseen pörssiomistukseen** (30:43) - **Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät** (31:33) — koska veropohja on niin kapea, että kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat (34:27) - **Tytäryhtiötalous ja exitit ulkomaiseen pääomaan** (33:57) — kun kotimaista ostajaa ei ole, yhtiö myydään ulos **Perintövero** saa oman käsittelynsä kahdesti. Kohdassa 58:01 esitetään argumentti, jota kuulee harvoin: **perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan.** Kun veroa varten on kerättävä käteistä, yhtiöstä on nostettava osinkoa silloinkin, kun raha olisi parempi investoida. Kohdassa 59:26 esitetään vaihtoehto, **siirtymä kohti luovutusvoittoveroa Ruotsin tapaan** — sama muutos, jota käsitellään [EP305:ssä Riku Asikaisen kanssa](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep305-miljonaariksi-optioilla-ei-perinnolla-riku-asikainen/) ja [EP372:ssa EK:n näkökulmasta](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep372-vaarallisimmat-verot-alas-sami-pakarinen/). --- ## 5. Vertailukohdat: Sveitsi, Argentiina, PIIGS Kolme kansainvälistä vertailua kantaa jakson loppuosaa. **Sveitsi** (44:46–52:08) on Hollmenin oma toimintaympäristö. Käsittelyssä ovat **frangi ja suora demokratia**, **äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä**, **Credit Suissen päätyminen osaksi UBS:ää** ja **kustannustaso, Baumolin tautia ja vahvaa valuuttaa**. Suora demokratia on tässä olennainen: kun veromuutos alistetaan kansanäänestykselle, veropolitiikan poliittinen riski on eri kuin edustuksellisessa järjestelmässä. **Argentiina** (30:00): **Javier Milein ihmesopeutus** on jakson paras vastaesimerkki väitteelle, ettei nopea sopeutus ole mahdollinen. Aihetta käsitellään laajemmin [EP348:ssa Aleksi Tolvasen kanssa](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep348-milein-talousihme-argentiinassa-aleksi-tolvanen/). **PIIGS-maat** (28:25) ovat nousussa, osin koronatuilla, ja Suomi on jakson mukaan **Ranskan jälkeen Euroopan heikoimpia talouksia** (27:31). --- ## 6. Loppupuoli: tekoäly, verot ja se kuka maksaa Loppuosa palaa alkuun mutta toisesta suunnasta. **Tekoälyn ja EU-regulaation trade-off** (40:17), **Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti** (41:59) sekä **lupien ja valitusten kalleus** (42:30) muodostavat argumentin siitä, että sääntely on Euroopassa kilpailukykykysymys eikä vain kustannus. Kohdassa 53:13 esitetään jakson avoimin kysymys: **kuka maksaa verot ja eläkkeet, jos tekoälytyöttömyys iskee?** Se on sama kysymys kuin EP375:n Citrini-skenaariossa, ja jakso jättää sen auki. **25 prosentin lähdeverolla takaisin Suomeen** (46:49) ja **yksityinen omistajuus vahvemmaksi** (1:00:16) ovat jakson konkreettiset ehdotukset. Viimeinen kappale (1:01:16) on kehotus: **politiikka reagoi myöhään, toimi nyt.** --- ## Jakson kulku - **00:00** — Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito) - **00:30** — Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa - **00:53** — Sveitsin perintöveroäänestys, Suomi ja Norjan exit-verot - **02:08** — "Hyvät hankkeet saavat aina rahaa" -harha - **02:57** — Finnveran pilotoima kasvuyrityslaina - **03:50** — Suomen rahoituksen niukkuus - **04:15** — Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille, ja Sveitsin rooli - **05:22** — Suomen paino globaalisti on alle 1 % - **06:16** — Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa - **06:32** — Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle - **07:49** — Norjan öljyrahasto hajautusmallin esikuvana - **09:43** — Valtion velkaa ei myydä käytännössä lainkaan Suomeen - **10:51** — Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa 84 000 euroa - **11:47** — Kestävyysvaje ja huoltosuhde - **13:02** — 159 miljardin julkinen kulutusmeno - **14:22** — Ikääntyminen ja terveysmenot - **14:52** — Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa - **16:03** — Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi - **16:25** — EU:n liiallisen alijäämän menettely - **17:01** — VTV:n raportti edellisen hallituksen menoista - **19:47** — VM 3 mrd vs. VTV 20+ mrd - **20:12** — Indeksikorotukset ovat myös päätöksiä - **21:23** — Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä - **22:09** — Tekoäly tuo tuottavuutta, ikääntyvien panos - **24:47** — Tekoäly julkiselle sektorille - **25:11** — Japanin kuplan opit Suomelle - **27:31** — Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikoimpia talouksia - **28:25** — PIIGS-maat nousussa - **30:00** — Javier Milein Argentiina ja ihmesopeutus - **30:43** — Suomen omistajapohja vs. ulkomainen pörssiomistus - **31:33** — Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät - **32:20** — Vain 8 500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla osakkeilla - **33:57** — Tytäryhtiötalous ja exitit ulkomaiseen pääomaan - **34:27** — Veronkiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat - **35:18** — Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen sijoituskulttuurit - **36:08** — Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma - **37:55** — Suomen indikaattorit ja BKT:n kolmas neljännes - **39:17** — Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen - **40:17** — Tekoäly ja EU-regulaatio: trade-off - **41:59** — Piilaakson kellotaajuus ja Draghin raportti - **42:30** — Luvat ja valitukset liian kalliita - **44:46** — Sveitsin frangi ja suora demokratia - **45:38** — Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä - **46:49** — 25 %:n verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä - **49:16** — Pankkikeskittymä: Credit Suisse osana UBS:ää - **51:22** — Seniorit irtautuvat pankeista - **52:08** — Kustannustaso, Baumol ja vahva frangi - **53:13** — Kuka maksaa verot ja eläkkeet, jos tekoälytyöttömyys iskee - **55:22** — USA:n tekoälypanostus ja kuplakeskustelu - **56:54** — Suuryhtiöiden heikko kasvu - **57:19** — Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheiden vähyys - **58:01** — Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan - **58:50** — Ikääntyminen laskee riskinottoa - **59:26** — Perintöverosta kohti luovutusvoittoveroa, Ruotsin tapaan - **1:00:16** — Yksityinen omistajuus vahvemmaksi - **1:01:16** — Politiikka reagoi myöhään, toimi nyt --- **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jakso **365** (julkaistu 16.12.2025, kesto 62:00, YouTube-id `2btE8V0ltMI`). Vieraina **Mauri Kotamäki** (Finnvera) ja **Markus Hollmen** (varainhoito, Sveitsi), isäntänä **Sami Miettinen**. Kaksi rinnakkaista argumenttia: sijoittajan on rationaalista hajauttaa pois Suomesta (**Suomen paino globaaleissa indekseissä alle 1 %**, valtion velkaa ei myydä käytännössä Suomeen, eläkesektori hajauttaa maailmalle, esikuvana **Norjan öljyrahasto**), ja julkisen talouden sopeutustarve on mittaluokaltaan eri kuin julkisessa keskustelussa (**julkinen kulutus 84 000 euroa yksityistä työntekijää kohden**, **159 mrd** julkinen kulutusmeno, kestävyysvaje ja huoltosuhde, Japani-vertailu). Kiistanalainen kohta: **VM:n noin 3 mrd ja VTV:n yli 20 mrd** arviot edellisen hallituksen ylikulutuksesta poikkeavat laskentatavan vuoksi; jakson oma pointti on että **indeksikorotukset ovat myös päätöksiä**. Omistajuusosuus: **vain noin 8 500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla osakkeilla**, omistajapohja on pieni suhteessa ulkomaiseen pörssiomistukseen, pääomaveron kiristys tuottaisi vähän ja karkottaisi maksajat, ja **perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan** — vaihtoehtona siirtymä luovutusvoittoveroon Ruotsin tapaan. Kansainväliset vertailut: **Sveitsi** (frangi, suora demokratia, Credit Suisse osana UBS:ää, Baumolin tauti), **Argentiina** (Milein sopeutus) ja **PIIGS-maat**. Loppuosassa tekoälyn ja EU-regulaation trade-off, **Draghin raportti**, lupaprosessien kalleus, **25 %:n lähdevero** paluumuuttajille ja avoin kysymys siitä kuka maksaa verot ja eläkkeet tekoälytyöttömyyden oloissa. **Lähde:** artikkeli perustuu jakson julkaistuun kuvaukseen ja aikaleimattuun sisällysluetteloon, ei litteraattiin. Ei sijoitusneuvontaa.