---
title: "Mökki pystyyn kivuttomasti | Veli-Matti Kurkela | Neuvottelija 369"
summary: "Salvoksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kurkela selittää, miksi vapaa-ajan rakentaminen on se rakentamisen lohko, joka taipuu teolliseen valmistukseen: uusien vapaa-ajan rakennusten keskikerrosala on noin 60 neliötä, kahdesta moduulista koottu mökki asennetaan paikalleen päivässä tai kahdessa, ja tilauksesta luovutukseen kuluu noin puoli vuotta ennalta lyödyillä kustannuksilla. Jakson konkreettisin osuus on 1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki, joka vapautti alle 30 neliön talousrakennukset rakentamisluvasta — vapaa-ajan asunto itse tarvitsee luvan kokoon katsomatta, ja lain sanamuoto on tiukempi kuin jaksossa ehditään sanoa. Mukana Lapin majoituskapasiteetin logiikka, Ounasvaaralle toimitettu 40 majoitusmoduulin kokonaisuus, liikuteltavat vaunumökit, Lehdon varoittava esimerkki ja mökkibarometrin luvut, joista osa tarkentuu jakson jälkeen. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Salvos Oy:n kanssa."
datePublished: 2026-01-27
dateModified: 2026-01-27
lang: fi
section: economy
sections: ["economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP369","Sami Miettinen","Veli-Matti Kurkela","Salvos","Lapeland","Mökkirakentaminen","Vapaa-ajan asuminen","Moduulirakentaminen","Rakentamislaki","Rakennusala","Puurakentaminen","Matkailu","Mökkibarometri"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep369-mokki-pystyyn-kivuttomasti-veli-matti-kurkela/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/742-mokki-pystyyn-kivuttomasti-veli-matti-kurkela-369-neuvotteli/
---
# Mökki pystyyn kivuttomasti | Veli-Matti Kurkela | Neuvottelija 369

# Mökki pystyyn kivuttomasti | Veli-Matti Kurkela | Neuvottelija 369

> **Tiivistelmä:**
> Salvoksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kurkela selittää, miksi vapaa-ajan rakentaminen on se rakentamisen lohko, joka taipuu teolliseen valmistukseen: uusien vapaa-ajan rakennusten keskikerrosala on noin 60 neliötä, kahdesta moduulista koottu mökki asennetaan paikalleen päivässä tai kahdessa, ja tilauksesta luovutukseen kuluu noin puoli vuotta ennalta lyödyillä kustannuksilla. Jakson konkreettisin osuus on 1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki, joka vapautti alle 30 neliön talousrakennukset rakentamisluvasta. Mukana Lapin majoituskapasiteetin logiikka, Ounasvaaralle toimitettu 40 majoitusmoduulin kokonaisuus, liikuteltavat vaunumökit, Lehdon varoittava esimerkki ja mökkibarometrin luvut.
>
> **Kaupallinen yhteistyö.** Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Salvos Oy:n kanssa, ja haastateltava on yhtiön toimitusjohtaja. Tämä artikkeli merkitsee erikseen, mitkä luvut ovat yhtiön omia kertomia ja mitkä on tarkistettu riippumattomasta lähteestä.

## Lukuohje

**Tämä on kaupallisen yhteistyön jakso.** Isäntä sanoo sen ääneen jo toisella minuutilla: *"Tää on tosiaan tehty kaupallisessa yhteistyössä Salvoksen kanssa"* [01:33]. Haastateltava on sponsoriyhtiön toimitusjohtaja, joten yhtiön tuotantomääriä, toimitusaikoja ja palvelulupauksia koskevat luvut ovat **yrityksen omia kertomia**, eivät todennettuja. Artikkeli esittää ne sellaisina.

**Toimialaa ja lainsäädäntöä koskevat kohdat on tarkistettu.** Rakentamislain pykälät on luettu laista itsestään, ja mökkibarometrin luvut valtioneuvoston omasta julkaisusta. Kun jaksossa sanottu ja lähde eroavat, artikkeli sanoo eron ääneen sen sijaan, että korjaisi sen hiljaa.

**Jakson YouTube-kuvauksen lukulista ei vastaa nauhoitusta.** Kuvauksen kappalejako etenee tasan 2 minuutin 54 sekunnin välein ja jatkuu vielä 55 minuuttiin, vaikka jakso kestää 48:47 — se on laskettu, ei kuunneltu. Tämän artikkelin aikaleimat on luettu jakson omasta tekstityksestä.

**Sitaatit ovat puhekieltä.** Ne on siistitty luettavaan muotoon täytesanoja poistamalla, mutta sisältö on jätetty sellaiseksi kuin se sanottiin.

## Rakennusala ei ole yksi markkina

Jakson lähtökohta on rakennusalan ahdinko, mutta Kurkela kiistää heti, että se olisi koko kuva. Kyse on kahtiajaosta.

> "Kyllähän rakentamista on piesty viime vuosina aika kovasti, ja siellä on jaettu markkinaa uusiksi — ihan jäätävä määrä konkursseja. Varsinkin pientalo- ja asuntorakentaminen on edelleen aika vaikeassa tilanteessa." [00:48]

Toisella puolella ovat ne lohkot, joissa kysyntä on säilynyt: tie- ja infrarakentaminen, toimitilat ja hyvinvointitilat, sekä piharakennukset ja vapaa-ajan rakentamisen tietty segmentti. *"Se on vähän polarisoitunut"* [01:33], Kurkela tiivistää.

Isäntä kuittaa asuntopuolen omasta näkökulmastaan: Helsingin keskustan asunnon omistajana *"on vähän ilkeetä katsoa sitä miinus 20 pinnaa"* — ja lisää saman tien, ettei se hänen elämäänsä vaikuta, koska tappio ei ole realisoitunut [01:33].

Tämä kahtiajako on koko jakson taustaoletus. Kun muu rakentaminen on lamassa, vapaa-ajan rakentamisessa on kysyntää, kapasiteettia ja — kuten isäntä myöhemmin huomauttaa — poikkeuksellisen hyvä hetki tilaajalle: *"Ehkä se projektin ajatusriskikin on vähän pienempi, kun on kapasiteettia enemmän, ettei nousukaudella tappele samoista resursseista"* [25:48].

## Mitä mökkibarometri kertoo — ja mitä jaksossa sanotaan siitä

Jakson aikaan oli juuri ilmestynyt valtioneuvoston **Mökkibarometri 2025**, ja sekä isäntä että vieras viittaavat siihen useaan otteeseen. Barometri on tämän jakson ainoa riippumaton tietolähde, joten sen luvut kannattaa lukea tarkasti.

**Tarkistettu.** Mökkibarometri 2025:n mukaan eläkeläisomistajien osuus on noussut 55 prosenttiin aiemmasta 52 prosentista, matka vapaa-ajan asunnolle on keskimäärin **91 kilometriä** (mediaani 45 km) ja noin tunti ja 18 minuuttia, mökillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta, ja mökkeilyn taloudelliset vaikutukset ovat noin 6,4 miljardia euroa vuodessa. Rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviin tavaroihin ja palveluihin mökkiläiset käyttävät noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. ([Maa- ja metsätalousministeriö](https://mmm.fi/-/mokkibarometri-2025-mokkeilyn-taloudelliset-vaikutukset-6-4-miljardia-euroa), [Mökkibarometri 2025 -julkaisu](https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/e1af7feb-d0f9-4e24-b400-f97ade3a77d0))

*Tarkennus jaksossa esitettyyn.* Kurkela muistelee keskimääräiseksi mökkimatkaksi *"toista sataa kilometriä"* ja sanoo itse, ettei muista lukua tarkkaan [03:07]. Barometrin luku on 91 kilometriä, ja mediaani on selvästi lyhyempi, 45 kilometriä. Isännän Sysmään suuntautuva noin 2 tunnin 40 minuutin matka on siis pidempi kuin tyypillinen mökkimatka, ei normaali — vaikka jaksossa se kuitataan normaaliksi. Eläkeläisten osuudesta Kurkela sanoo *"yli 50 prosenttia"* [18:02], mikä osuu oikeaan.

**Varustelutason muutos on barometrin kiinnostavin luku tämän jakson kannalta.** Talviasuttavia mökkejä on omistajien arvioiden mukaan vain 29 prosenttia, verkkosähkön piirissä on 75 prosenttia mökeistä, lämpöpumppu löytyy 34 prosentista (vuonna 2020 osuus oli 28) ja kiinteä laajakaista 12 prosentista (2020: 8). ([Maa- ja metsätalousministeriö](https://mmm.fi/-/mokkibarometri-2025-suomalaisten-mokkeilyinto-palannut-koronaa-edeltavaan-aikaan-1))

Nämä luvut selittävät sen, mistä Kurkela puhuu, kun hän sanoo vaatimustason nousseen:

> "Vaatimustaso on aika lailla noussut. Halutaan ympärivuotinen asuminen, sähköt, lämmitykset, valokuidut. Etätyö on tuonut siihen paljon." [18:50]

Toisin sanoen: kolme neljäsosaa mökkikannasta on yhä kolmen vuodenajan käytössä ja kylmillään talvella, mutta se, mitä uudelta mökiltä halutaan, on toista. Kurkelan mukaan vanhan kannan kohdalla tämä johtaa usein kysymykseen, jota myyjä ei aina halua kysyä ääneen:

> "Kannattaako ruveta kunnostamaan vai pitääkö vaihtaa. Aika paljon on ollut sitä, että meidän toimesta on hoidettu purku alihankkijan kautta ja tuotu kokonaan uusi ratkaisu." [19:37]

## Miksi juuri mökki on teollisesti valmistettava tuote

Jakson analyyttisin osuus on se, miksi teollinen moduulivalmistus on levinnyt vapaa-ajan rakentamiseen mutta ei asuntorakentamiseen. Kurkelan vastaus on logistiikka ja koko.

> "Jos puhutaan isommista rakennuksista, vaikka asumiskäyttöön tulevasta kotiratkaisusta, niin logistiikka on haastavaa ja tosi kallista, jolloin teollisen valmistamisen kustannushyöty menee siihen logistiikkaan — ja silti joutuu tekemään paikalleen rakentamista." [11:00]

Vapaa-ajan rakennuksessa mittasuhteet ovat toiset:

> "Uusien vapaa-ajan rakennusten keskikerrosala oli Tilastokeskuksen datan perusteella joku 60 neliötä. Se on meillekin mökkirakennuksessa sitä perustekemistä." [11:46]

Kuusikymmentä neliötä on kaksi kuljetettavaa moduulia. Kun yhtiö pystyy liittämään kaksi tilaa yhteen suojatulla tavalla, osista tulee riittävän pieniä kuljetettaviksi ja teollisen valmistamisen hyöty säilyy [11:46]. Esimerkkituote: *"64-neliöinen mökki, jossa on oma kylppäritila, kaksi makkaria ja iso olohuone-keittiö. Se on käytännössä kahdesta moduulista, asennusaika kohteessa yksi tai kaksi päivää, ja se tulee täysin valmiina."* [40:29]

Toinen puoli selityksestä on se, miksi perinteiset muuttovalmistoimittajat eivät ole tähän tulleet:

> "Muuttovalmistoimittajia ei kiinnosta hirveästi vapaa-ajan rakentaminen. Ne on aika pieniä, ja vapaa-ajan rakentaminen sijoittuu kasvukeskusten ulkopuolelle. Sä joudut roudaamaan tarviketta ja työvoimaa maakuntiin, joka on tosi kallista." [12:32]

Ala on siis Kurkelan mukaan jäänyt perinteiseksi tarviketoimitukseksi, jossa asiakas organisoi rakentamisen itse tai alihankintana — ja juuri siksi se oli otollinen teolliselle toimijalle. Salvos aloitti piharakennuksista, pihasaunoista ja aitoista ja siirtyi sieltä mökkiratkaisuihin [13:18].

## Palvelulupaus: lupa, perustukset, valmis rakennus

Yhtiön oma konsepti, sellaisena kuin toimitusjohtaja sen kuvaa:

> "Me haetaan esimerkiksi vapaa-ajan asunnon lupaa asiakkaan puolesta, tehdään tarvittavat pohjatyöt ja perustukset ja toimitetaan täysin valmis rakennus. Keskimääräinen toimitusaika tilauksesta luovutukseen on noin puolisen vuotta, ja kaikki kustannukset on etukäteen määritelty." [14:53]

Tämä on yhtiön oma palvelulupaus, ei todennettu tieto. Sen taustalla oleva argumentti on kuitenkin yleisempi ja koeteltavissa: etäisyys tekee itse organisoidusta mökkiprojektista kalliin materiaalihallinnan kautta. Kurkelan esimerkki on huopakatto:

> "Sun pitää varata sitä huopaa sen verran, ettei se lopu kesken, koska jos se loppuu, se on ihan älytön kustannus — jos joudut lähtemään satojen kilometrien päähän rautakauppaan. Silloin lataat ylimääräistä. Ja sitten se, paljonko syntyy jätettä." [15:39]

Tehtaalla sama ongelma ei synny: *"Otetaan huoparullaa: kun se loppuu, katkaistaan se siihen, mihin se tämän rakennuksen kohdalla riittää, ja jatketaan seuraavaa."* [15:39] Tämä on teollisen valmistuksen tuttu hukka-argumentti, ja se pätee sitä vahvemmin mitä kauempana työmaa on.

Isäntä vahvistaa saman omalla kokemuksellaan Suvisaariston tontilta: rinnetontille *"popsahti 100 extraa kellariin"* suunnitelman päälle, ja vaikka mukana oli rakennusmestari, *"joka asiaan joutui ottamaan kantaa ja hikoilemaan sen kanssa"* [16:26]. Lopputulos oli, että tontti myytiin kaavoitettuna voitolla ja seuraava omistaja rakensi pienemmän talon.

## Kolmenkymmenen neliön sääntö: mitä laki oikeasti sanoo

Jakson selkein yksittäinen tietoisku on uusi rakentamislaki, jota Kurkela kehuu poikkeuksellisen suorasanaisesti:

> "Aina kun lainsäätäjää parjataan byrokratian lisäämisestä, niin tässä pitää antaa kiitosta. Ihan loistava juttu." [21:08]

Jaksossa sanottu: uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alusta, ja alle 30 neliön talousrakennukset vapautuivat rakentamisluvan piiristä, kunhan rakennusoikeutta on ja rakennusmääräyksiä noudatetaan [21:54].

**Tarkistettu, ja laissa on kaksi tarkennusta, jotka jaksossa jäävät sanomatta.**

Rakentamislaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2025 ([Rakentamislaki 18 luku 193 §](https://laki.ai/fi/lainsaadanto/muutoksineen/2023/751/versiot/2026/265#chp_18__sec_193)). Lupakynnys on kirjattu lain 42 §:ään, ja se on **kaksiportainen**: rakentamislupa tarvitaan, jos kohde on asuinrakennus — kokoon katsomatta — tai jos se on kooltaan vähintään 30 neliömetriä **tai 120 kuutiometriä** ([Rakentamislaki 5 luku 42 §](https://laki.ai/fi/lainsaadanto/muutoksineen/2023/751/versiot/2026/265#chp_5__sec_42)). Pelkkä neliömäärä ei siis ratkaise: korkea tai muuten tilava alle 30 neliön rakennus voi ylittää kuutiorajan.

Toinen tarkennus on tärkeämpi. Saman pykälän 2 momentti tuo luvanvaraisuuden takaisin, jos rakentamisella on *"vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin"*, jos rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten varmistamiseksi tai jos rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa hanketta yleisen edun kannalta ([Rakentamislaki 5 luku 42 §](https://laki.ai/fi/lainsaadanto/muutoksineen/2023/751/versiot/2026/265#chp_5__sec_42)). Rantatontti maisemallisesti herkässä paikassa on juuri se tapaus, jossa tätä momenttia sovelletaan — eli "alle 30 neliötä ei tarvitse lupaa" on pääsääntö, ei automaatti.

Kurkela sanoo itse lupakynnyksen toisen puolen täsmällisesti oikein:

> "Laki lähtee siitä, että alle 30 neliötä on talousrakennus. Jos sulle tulee päärakennus tontille — puhutaan mökkirakennuksesta — niin oli se 30 neliötä tai 64, se vaatii aina luvan, koska se on vapaa-ajan asunto. Tästä on ollut paljon väärinkäsitystä." [41:18]

Tämä vastaa lain sanamuotoa: asuinrakennus on 42 §:n 1 momentin 1 kohdan oma peruste, riippumatta koosta.

**Kiinteä liesi ei ole laissa — ja Kurkela sanoo sen itse.** Kysymykseen siitä, mikä ratkaisee, onko rakennus asumiskäyttöön tuleva, hän vastaa:

> "Ei siihen ole suoraan mitään lakia, mutta sitä linjattiin lain säätämisen yhteydessä aika korkealtakin taholta, että jos rakennuksessa on kiinteä liesi, niin silloin katsotaan, että se on asuinkäyttöön tuleva rakennus. Mutta ei se missään laissa lue." [42:06]

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten lain soveltamisohje elää lain ulkopuolella. Käytännön seuraus jakson omassa esimerkissä: isännän suunnittelema rantavierasmökki ilman kiinteää liettä mahtuisi luvattomaan 30 neliöön, mutta itse mökki ei [42:52].

**Villiintyikö rakentaminen?** Tämä oli lakiuudistuksen keskeinen pelko, ja Kurkelan vastaus on kieltävä — mutta hän merkitsee epävarmuuden itse:

> "Nyt on tietysti historiaa aika vähän, vuosi takana, mutta ei ole mitään merkkejä siitä, että se jotenkin villiintyisi. Päinvastoin: elinvoima lisääntyi, kaikki voittaa. Mun terveiset on, että tätä lisää." [47:27]

Hän myös huomauttaa, että Ruotsissa vastaava uudistus tehtiin aiemmin ja kokemukset ovat olleet hyviä [21:54], ja että kuntien rakennusvalvonnan kuormitus keveni samalla kun kysyntä kasvoi [22:41]. Nämä ovat hänen havaintojaan markkinasta, eivät tutkimustuloksia.

## Mitä 30 neliöllä sitten tehdään

Tämä on jakson käytännöllisin osuus, ja se on kiinnostava juuri siksi, että luvasta vapautunut rakennus ei ole enää pelkkä vaja. Kurkelan listaus siitä, mihin erillistä piharakennusta käytetään:

> "Ne on tosi monikäyttöisiä: harrastetiloja, bänditiloja, joku käyttää taidemaalaukseen, on podcast-studio, kuntosali." [24:15]

Ja kaksi tapausta, joissa erillinen tila ratkaisee arkisen ongelman: etätyöpiste, jonne pääsee lapsiperheen keskeltä, ja teini-ikäisten oma tila, joka on kuitenkin vanhempien silmien alla [24:15].

Isännän reaktio 30 neliöön kertoo mittakaavaharhasta, joka on tämän säännön yleisin väärinymmärrys. Hänen ensireaktionsa on, että 30 neliötä *"kuulostaa aika pieneltä"* [20:23] — kunnes Kurkela huomauttaa, että pihasaunaksi se on reilu: *"Ei tarvitse kuin sauna ja pukuhuone. Tässä olisi saunatupa, jossa on tupa ja sauna."* [20:23] Vertailukohdaksi isäntä tunnistaa oman kokoushuoneensa: 16 neliötä, puolet siitä [21:08].

Kurkelan oma mökki on tässä mielessä paras todiste. Se on Puolangalla, pelkkähirsinen ja paikalleen rakennettu — *"suutarin lapsella ei ole kenkiä"* — ja kerrosalaltaan 25 neliötä: tupa, pieni keittiö, sauna ja pesutilat [26:35].

## Lapin majoituskapasiteetti: miksi hotelli ei kannata

Jakson paras liiketoimintalogiikan pala koskee Lappia, ja se lähtee sesongista.

> "Matkailubisnes on niin sesonkiluontoinen — sanotaan vaikka neljä kuukautta — että hotellirakentajan kannalta sen sesongin vuoksi ei ole oikein järkevää rakentaa." [05:32]

Kun hotellikapasiteettia ei synny, kysyntä siirtyy kahtaalle: resort-tyyppisiin mökkikyliin ja Airbnb:hen. Resort-malli on Kurkelan mukaan pääomatehokkaampi:

> "Verrattuna siihen, että rakennat hotellin — neliökustannus ja pääoman tuotto on ihan eri tällaisessa ei niin raskaasti rakennetussa tilassa, joka kuitenkin on erittäin luksus ja hyvä ratkaisu." [09:25]

Yhtiön oma referenssi: **40 majoitusmoduulin kokonaisuus Rovaniemen Ounasvaaralle**, sopimus maaliskuun lopussa ja toimitus lokakuun loppuun mennessä [08:40]. Tehtaalta kertoo Kurkelan mukaan valmistuvan noin **600 moduulia vuodessa** [08:40]. Molemmat ovat yhtiön omia lukuja.

Toinen puoli samasta yhtälöstä on Rovaniemen Airbnb-kiista, johon isäntä viittaa Helsingin Sanomien artikkelin kautta [04:44]. Kurkela pitää sitä ennen muuta kapasiteettiongelman oireena — kun tarjontaa on vähemmän kuin kysyntää, se valuu lyhytvuokraukseen — ja nimeää lieveilmiön suoraan:

> "Jos sä asut samassa kerrostalossa, jossa on 25 huoneistoa ja niistä 20 on Airbnb-käytössä, niin kyllä se voi tehdä elämästä aika rauhatonta." [07:05]

Hän myös erottaa oman toimialansa siitä: kyse on majoitusliiketoiminnasta ja kaavamääräyksistä, ei mökkiliiketoiminnasta [05:32].

Kurkelan oma kokemus lyhytvuokrauksesta on jakson yllättävin yksityiskohta, ja se on omistajan näkökulma eikä sijoittajan: hän laittoi 25 neliön saunamökkinsä Airbnb:hen, koska ruuhkavuosina käyttö jäi vähäiseksi.

> "Olin todella yllättynyt, koska ajattelin, että se on niin pieni tila. Kysyntä on ollut tosi hyvä, ihan ulkomaisia turistejakin, ja arviot ovat olleet hyvät." [27:20]

Tämä on sama havainto kuin barometrin varustelutasoluvut toisesta suunnasta: pieni tila riittää, jos sähkö, vesi ja yhteydet ovat kunnossa.

## Liikuteltava mökki ja perustuskysymys

Salvoksen rinnalla toimii tytäryhtiö **Lapeland**, jolla on tehdas samassa Pyhännässä ja jonka tuotteet ovat renkaiden päällä: vaunusaunoja ja vaunumökkejä [28:53]. Idean esi-isä on suomalaisessa poliittisessa muistissa:

> "Vanha kansa ehkä muistaa Paavo Väyrysen jalasmökin — kansanedustajana joutuu määrittelemään kotikuntansa, niin hänellä oli tällainen mobiili hirsimökki." [30:24]

Liikuteltavan ratkaisun etu on Kurkelan mukaan kaksiosainen: perustuksia ei tarvita lainkaan, ja rakennus ei ole sidottu tonttiin. Käyttötapaus on suvun yhteinen tontti tai kaksi paikkaa eri puolilla maata — *"joku tykkää olla talvisin Lapissa, mutta sitten on kesäpaikka vaikka Kainuussa"* [30:24].

Perustuksiin liittyvä kysymys on mökkiostajan yleisin pelko, ja isäntä esittää sen suoraan: kosteus- ja homevauriot tulevat usein perustusten huonoudesta. Kurkelan vastaus erottaa kaksi ratkaisua:

> "Lapeland-ratkaisu ei tarvitse perustuksia ollenkaan. Meillä taas käytetään pilariperustusta: alapohja tuulettuu koko ajan, ettei siellä pääse mikään muhimaan." [31:11]

Hän lisää saman tien, että vanhassa mökkikannassa riski on aidosti suurempi, koska *"ne on rakenneltu miten sattuu"* ja vuosikymmenten takaa löytyy piilosokkeliratkaisuja [31:57]. Tämä on sama argumentti kuin purkaa-vai-korjata-kysymyksessä aiemmin — ja se on myyjän argumentti, joten se kannattaa pitää mielessä sellaisena.

## Tuotanto: massaräätälöinnin todellinen pullonkaula

Isäntä kysyy tuotannosta oman hallitustyönsä kautta (Fredman Group, jonka robotiikkaa esiteltiin aiemmassa jaksossa; Translink-roolissaan hän mainitsee listatun **Norrhydron**, joka rakensi annin varoilla kokonaan uuden tuotantolaitoksen) [32:43]. Vastaus kumoaa mielikuvan valmiista tuotantolinjasta:

> "Ei todellakaan. Ylivoimaisesti suurin osa ratkaisuista on asiakkaan itse räätälöimiä. Jos sulla on tontti, se on aina vähän uniikki — mihin päin ikkunat ja miten se mökki sinne tuodaan." [32:43]

Pullonkaula ei siis ole valmistus vaan kuormitus:

> "Se isoin juttu tuotannon tehokkuudessa tehdään suunnitteluvaiheessa: miten tuotantoa kuormitetaan. Jos se kuormitetaan huonosti, linjalla tulee ongelmia ja se näkyy heti tehossa." [33:30]

Ero autotehtaaseen on tässä täsmällinen: *"Autotehdas on kuitenkin saman toistamista, ja siihen tulee se tietty laki, jota pystyt seuraamaan. Tässä tilanne muuttuu ja elää koko ajan, niin dataa pitää seurata aika tarkkaan."* [33:30]

Konkreettisin esimerkki kuormituksen vaikeudesta on kuivumisaika: kun yhteen rakennukseen tulee paljon kylpyhuonelaatoitusta suhteessa sen kokoon ja toiseen ei lainkaan, *"ymmärrät, mitä se teollisella linjalla tarkoittaa — kuivumisajat ja kaikki tällaiset. Se vaatii aikamoista jongleerausta."* [38:56]

Sama muuttuja selittää, miksi mökkipuoli on vaikeampi kuin asuntopuoli: asuinrakennuksessa on standardi, jota on pakko noudattaa, mutta mökkipuolella varustelutaso vaihtelee painovoimaisesta ilmanvaihdosta ilman sähköä ja vettä aina kakkosasuntotyyppiseen ratkaisuun [37:23].

## Mitä alalta on opittu: LapWall, Lehto, Evac

Jakson toimialahistoriallinen osuus on lyhyt mutta tiheä, ja se on kirjoitettu tähän sellaisena kuin osapuolet sen esittävät.

**LapWall** on Salvoksen tehtaan naapurissa Pyhännässä, ja Kurkela nostaa sen esiin kilpailijana, jolta on opittu:

> "Ne ovat tosi fiksusti konseptoineet sen, että ne jakavat ulos suunnitteluohjeita — pystyt suunnittelemaan sen rakennuksen heidän omilla LEKO-palikoillaan. Se on loistavaa, ja se parantaa rakennusalan muuten heikkoa tuottavuuskehitystä." [35:04]

Molemmat yhtiöt ovat osa samaa pohjoissuomalaista teollista keskittymää, jota tällä kanavalla on käsitelty aiemminkin — LapWallin ja Norrhydron listautumiset olivat oma jaksonsa, [Pohjoisen listautujat: Norrhydro ja LapWall](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep136-pohjoisen-listautujat-norrhydro-lapwall-trog-pekkarinen/).

**Lehto** on varoittava esimerkki, ja huomionarvoista on, että molemmat puhujat kieltäytyvät tekemästä siitä sitä opetusta, joka siitä yleensä tehdään:

> "Lehto oli asuntorakentamisessa ihan loistava, tosi hyvää tulta siinä tekemisessä. Harmi, että lopputulema oli se mikä oli — mutta ei se asuntorakentamisen osaamisesta jäänyt kiinni, siinä he olivat tosi taitavia. Lähdettiin laajentumaan liian voimakkaalla painolla alueille, joita ei sitten enää hallittu." [36:38]

Toisin sanoen: modulaarinen rakentaminen ei kaatanut Lehtoa, vaan hallitsematon laajentuminen sen ulkopuolelle. Tämä on huomattavasti tarkempi väite kuin tavanomainen "modulaarinen rakentaminen ei toimi Suomessa", ja se on jakson kannalta olennainen, koska koko keskustelu nojaa modulaarisuuden puolustukseen.

**Evac** on isännän esimerkki siitä, että suomalainen modulaarinen osaaminen on ollut oikeasti myytävää tavaraa: risteilijöiden vessateknologiassa modulaarinen ratkaisu, yhtiö myytiin *"kalliilla ulkomaalaisille"* [35:52]. Isäntä pitää tätä hieman harmillisena mutta toteaa sen olevan alan tavanomainen polku.

Kylpyhuonemoduulit ovat sama idea, joka toimii jo laajemminkin: markkinassa on toimijoita, jotka keskittyvät pelkästään kylpyhuonemoduuleihin ja tuovat niitä asuntorakentamiseen [36:38].

## Tekoäly: mitä käsityövaltainen tehdas siitä saa

Jakson lopussa isäntä ohjaa keskustelun digitalisaatioon ja mainitsee yhteisen tuttavan, Mikko Alasaarelan agenttifarmi-konseptin [43:37]. Kurkelan vastaus on kiinnostava juuri siksi, että hän lähtee liikkeelle skeptikon asemasta:

> "Voisi äkkiä ajatella, että eihän tekoälyllä tällaisessa käsityöpajassa — voiko se hyödyntää tekoälyä. Mutta kun heidän kanssaan istahdettiin alas, tultiin siihen lopputulokseen, että on ihan järkyttävä määrä asioita, joilla pystytään parantamaan tuottavuutta tekoälyn avulla. Kyllä me aiotaan siihen tosissaan satsata." [44:22]

Konkreettinen jo toimiva esimerkki ei ole tekoälyä vaan digitalisaatiota, ja se koskee myyntiä: *"Edustaja piirtää mallin ja samantien se on asiakkaalla 3D:nä. Se käy katsomassa: ai, tämä on tällainen, ehkä tuo tila voisi olla toisin."* [45:07]

Seuraava askel on molempien mielestä lähellä: tontilla seisova asiakas näkee mökin paikallaan ja katsoo ulos sen ikkunasta ennen kuin mitään on rakennettu [45:53]. Isäntä arvioi, ettei se olisi edes kallista toteuttaa. Kumpikaan ei väitä tämän olevan käytössä — se on tulevaisuuden kuvaus, ja artikkeli merkitsee sen sellaiseksi.

Syvempi tekoälykeskustelu on jaksossa rajattu erikseen Sisäpiirin puolelle [43:37], eli tässä jaksossa aihetta vain raapaistaan.

## Terveiset päättäjille

Isäntä kysyy lopuksi, mitä julkinen valta voisi tehdä. Kurkela ei käytä tilaisuutta valittamiseen, ja se on jakson johdonmukaisin kohta: hän on kiittänyt lainsäätäjää koko jakson ajan, ja pyyntö on jatkoa samalle.

> "En lähde parjaamaan, koska se uudistus oli ihan loistava. Toivottavasti tämä rohkaisee lainsäätäjää siihen, että kun jotain byrokratiaa puretaan sieltä vaikeammasta päästä, se ei välttämättä johda siihen, että kaikki muuttuu villiksi. Suomalaiset ovat aika sääntöjä noudattavaa kansaa." [46:42]

Isäntä lisää oman huomionsa arvonlisäverosta: 25,5 prosentin kannan *"voisi kyllä peruutella jonnekin vähän alemmalle tasolle, koska kaikki mikä nostaa hintoja vähentää kysyntää"*, ja tiivistää sen omaan vakiolauseeseensa: *"Muistakaa tytöt ja pojat, että mitä verotetaan enemmän, sitä saadaan vähemmän."* [48:13] Hän myöntää saman tien, että Suomen julkisen talouden tilanne tekee tästä vaikean — *"hyvät neuvot kalliit"*.

Tämä on isännän oma poliittinen kanta eikä vieraan esittämä vaatimus, ja artikkeli merkitsee sen sellaiseksi. *Huomio lähteestä: kohta kuuluu tekstityksessä epäselvästi, ja lukuarvo 25,5 vastaa Suomen yleistä arvonlisäverokantaa, joka nostettiin 24 prosentista syyskuussa 2024.*

## Mitä jaksosta jää käteen

**Ostajalle.** Kolme kysymystä ratkaisevat mökkihankkeen kustannusrakenteen: onko rakennus alle vai yli 30 neliötä (ja alle vai yli 120 kuutiota), onko se asuinrakennus vai talousrakennus, ja kuinka kaukana kasvukeskuksesta työmaa on. Ensimmäiset kaksi ratkaisevat luvan, kolmas ratkaisee, kannattaako rakentaa paikalla vai ostaa valmiina.

**Markkinasta.** Rakennusalan lama ei ole yksi ilmiö. Vapaa-ajan rakentamisessa on kapasiteettia vapaana, mikä tekee tilaajan asemasta poikkeuksellisen hyvän — tämä on jakson selkein ajoitusargumentti, ja sen esittää isäntä, ei myyjä.

**Sääntelystä.** Yksi karsittu lupakynnys tuotti Kurkelan havaintojen mukaan kolme asiaa yhtä aikaa: kysynnän kasvun, kuntien rakennusvalvonnan kuormituksen kevenemisen ja ei yhtään havaittua haittaa. Vuosi on lyhyt aika arvioida, ja hän sanoo sen itse.

**Mitä jäi kysymättä.** Jaksossa ei kysytä hintoja — ei neliöhintaa, ei esimerkkitoimituksen kokonaiskustannusta — eikä rahoitusmalleja käsitellä, vaikka YouTube-kuvauksen (laskettu) lukulista lupaa niistä oman kappaleensa. Kaupallisen yhteistyön jaksossa hintakeskustelun puuttuminen on huomionarvoista.

## Lähteet

**Lainsäädäntö**

- [Rakentamislaki 5 luku 42 § — rakentamisluvan tarve](https://laki.ai/fi/lainsaadanto/muutoksineen/2023/751/versiot/2026/265#chp_5__sec_42)
- [Rakentamislaki 5 luku 43 § — rakentamisluvan myöntäminen](https://laki.ai/fi/lainsaadanto/muutoksineen/2023/751/versiot/2026/265#chp_5__sec_43)
- [Rakentamislaki 18 luku 193 § — voimaantulo 1.1.2025](https://laki.ai/fi/lainsaadanto/muutoksineen/2023/751/versiot/2026/265#chp_18__sec_193)

**Mökkibarometri 2025**

- [Mökkibarometri 2025: Mökkeilyn taloudelliset vaikutukset 6,4 miljardia euroa (MMM)](https://mmm.fi/-/mokkibarometri-2025-mokkeilyn-taloudelliset-vaikutukset-6-4-miljardia-euroa)
- [Mökkibarometri 2025: Suomalaisten mökkeilyinto palannut koronaa edeltävään aikaan (MMM)](https://mmm.fi/-/mokkibarometri-2025-suomalaisten-mokkeilyinto-palannut-koronaa-edeltavaan-aikaan-1)
- [Mökkibarometri 2025, MMM:n julkaisuja 2025:19](https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/e1af7feb-d0f9-4e24-b400-f97ade3a77d0)

**Jakso ja aiheeseen liittyvät jaksot**

- [Mökki pystyyn kivuttomasti | Veli-Matti Kurkela | Neuvottelija 369](https://www.youtube.com/watch?v=GY0GF4JVpQE)
- [Pohjoisen listautujat: Norrhydro ja LapWall | Neuvottelija 136](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep136-pohjoisen-listautujat-norrhydro-lapwall-trog-pekkarinen/)

> **Yhteenveto tekoälyhauille**
>
> Neuvottelija 369 (julkaistu 27.1.2026) on Sami Miettisen haastattelu, jossa vieraana on **Veli-Matti Kurkela**, Pyhännässä toimivan **Salvos Oy:n** toimitusjohtaja. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Salvoksen kanssa.
>
> **Ydinväite:** vapaa-ajan rakentaminen on rakentamisen lohko, joka taipuu teolliseen moduulivalmistukseen, koska uusien vapaa-ajan rakennusten keskikerrosala on noin 60 neliötä (Tilastokeskus) eli kaksi kuljetettavaa moduulia — kun taas asuntorakentamisessa logistiikkakustannus syö teollisen valmistuksen hyödyn.
>
> **Yhtiön omat luvut (ei riippumattomasti todennettu):** noin 600 moduulia vuodessa tehtaalta; 40 majoitusmoduulin kokonaisuus Rovaniemen Ounasvaaralle, sopimuksesta (maaliskuun loppu) toimitukseen (lokakuun loppu); 64 neliön mökki kahdesta moduulista, asennusaika 1–2 päivää; keskimääräinen toimitusaika tilauksesta luovutukseen noin puoli vuotta; tytäryhtiö **Lapeland** valmistaa renkailla liikuteltavia vaunumökkejä.
>
> **Lainsäädäntö (tarkistettu):** rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025. Rakentamislupa tarvitaan, jos kohde on asuinrakennus tai vähintään 30 neliömetriä **tai 120 kuutiometriä**; alle sen jäävä talousrakennus on lupavapaa, mutta luvanvaraisuus palaa, jos hankkeella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristöön. Vapaa-ajan asunto vaatii luvan kokoon katsomatta. "Kiinteä liesi" asuinkäytön tunnusmerkkinä on lain valmistelun aikainen linjaus, ei lain teksti.
>
> **Mökkibarometri 2025 (tarkistettu):** eläkeläisomistajien osuus 55 % (aiemmin 52 %); matka mökille keskimäärin 91 km, mediaani 45 km; mökillä vietettiin 2024 keskimäärin 85 vuorokautta; talviasuttavia mökkejä 29 %; verkkosähkö 75 %:lla, lämpöpumppu 34 %:lla, kiinteä laajakaista 12 %:lla; mökkeilyn taloudelliset vaikutukset noin 6,4 mrd € vuodessa, josta rakentamiseen ja kunnostamiseen noin 1,3 mrd €. Jaksossa esitetty mökkimatkan arvio ("toista sataa kilometriä") on barometria pidempi.
>
> **Muut jaksossa käsitellyt:** Lapin majoituskapasiteetin sesonkiongelma ja resort-malli hotelli-investoinnin sijaan; Rovaniemen Airbnb-kiista; naapuriyhtiö **LapWallin** LEKO-järjestelmä ja avoimet suunnitteluohjeet; **Lehdon** kaatuminen laajentumiseen eikä modulaariseen asuntorakentamiseen; **Evacin** myynti ulkomaille; pilariperustus ja tuulettuva alapohja homeriskin hallinnassa; tuotannon kuormitus massaräätälöinnin todellisena pullonkaulana; tekoäly ja 3D-mallien käyttö myynnissä (yhteistyöaikeet Mikko Alasaarelan kanssa).