---
title: "Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | Neuvottelija 370"
summary: "Emeritusprofessori Vesa Kanniainen käy läpi rahapolitiikan historialliset virheet ja euron rakenteelliset valuviat. Jakson kantava väite on kaksiosainen: keskuspankit ovat osallisia talouden epävakauteen eivätkä vain sen vakauttajia, ja euroa koskeva tutkimus on Suomessa jäänyt tekemättä osin itsesensuurin vuoksi. Mukana pankkijärjestelmän kannustinongelma ja liian suuri kaatumaan, ERM-kriisi ja George Sorosin hyökkäys, kasvu- ja vakaussopimuksen uskottavuus sekä Miettisen oma ECU-2-ehdotus."
datePublished: 2026-02-04
dateModified: 2026-02-04
lang: fi
section: economy
sections: ["economy","research"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP370","Sami Miettinen","Vesa Kanniainen","Rahapolitiikka","Euro","Keskuspankit","Pankkikriisit","Talousteoria","ECU-2"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep370-mita-ei-saa-sanoa-vesa-kanniainen/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/744-mita-ei-saa-sanoa-vesa-kanniainen-370-neuvottelija/
---
# Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | Neuvottelija 370

# Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | Neuvottelija 370

> **Tiivistelmä:**
> Emeritusprofessori **Vesa Kanniainen** käy läpi rahapolitiikan historialliset virheet ja euron
> rakenteelliset valuviat.
>
> Jakson kantava väite on kaksiosainen. Ensinnäkin **keskuspankit ovat osallisia talouden
> epävakauteen** eivätkä pelkästään sen vakauttajia. Toiseksi — ja tästä otsikko — **euroa
> koskeva tutkimus on Suomessa jäänyt tekemättä**, osin siksi että aihe on ollut poliittisesti
> epämukava.

---

## Lukuohje

**Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson julkaistun kuvauksen ja aikaleimatun
sisällysluettelon pohjalta. Litteraattia ei ole**, joten suoria lainauksia ei esitetä.

- **Jakso on kantaaottava, ja se sanoo sen itse.** Kuvauksessa todetaan, ettei
  *villapaitaekonomisteja vaivattu jakson tuotannossa*. Kyseessä on yhden koulukunnan
  näkemys euroalueen rakenteesta, ei katsaus tutkimuskirjallisuuteen.
- **Itsesensuuriväite on väite.** Kanniaisen näkemys Suomen Pankin tutkimuksen puutteista
  esitetään jaksossa arviona. Artikkeli merkitsee sen sellaiseksi eikä vahvista sitä.
- **Isäntä esittelee oman ehdotuksensa.** Miettisen **ECU-2**-malli on hänen oma
  ehdotuksensa, ja jaksossa se saa kannustavan vastaanoton. Se ei ole riippumaton arvio.

---

## 1. Miksi otsikko on "mitä ei saa sanoa"

Jakson avaus (00:00–05:35) kytkee kaksi asiaa toisiinsa: **rahapolitiikan kuplat** ja **Suomen
Pankin kyvyttömyys analysoida euroa**.

Väite ei ole salaliittoväite vaan institutionaalinen. Kun keskuspankki on samaan aikaan
rahapolitiikan toimeenpanija ja sen tutkija, sen tutkimusagendaan syntyy kohtia, joita on
epämukava tutkia. Kanniainen puhuu jaksossa **itsesensuurista** — siis siitä, ettei kieltoa
tarvita, jos aihe jää valitsematta.

Vertailukohtana jaksossa nostetaan esiin **Urho Lempinen** ja kelluvien valuuttakurssien
toimivuuden ymmärtäminen: näkemys, joka oli aikanaan vähemmistössä mutta osoittautui
kestäväksi.

---

## 2. Kapitalismin epävakaus ja pankkien kannustimet

Toinen osuus (08:30–17:11) on taloushistoriaa 1920-luvulta alkaen, ja sen johtopäätös on
teoreettinen.

**Kriisit eivät ole poikkeamia vaan järjestelmän ominaisuus.** Luotonanto on myötäsyklistä:
vakuusarvot nousevat, luotonanto kasvaa, vakuusarvot nousevat lisää. Sama mekanismi toimii
laskussa käänteisesti, ja juuri siksi pankkijärjestelmä vahvistaa suhdannetta sen sijaan että
vaimentaisi sitä.

Tähän kytkeytyy jakson selkein yksittäinen argumentti: **pelastusoperaatiot ja veronmaksajien
rooli** yhdessä **liian suuri kaatumaan** -ongelman kanssa. Kun tappio on yksityinen ja
pelastus julkinen, riskinoton hinta on väärä. Kyse ei ole pankkiirien moraalista vaan
kannustimesta, ja kannustin on rakennettu järjestelmään.

---

## 3. Euron valuviat

Kolmas osuus (17:11–23:00) on jakson ydin.

**ERM ja George Sorosin hyökkäys 1992** on tarkoituksellinen aloitus. Kiinteä mutta
muutettavissa oleva valuuttakurssijärjestelmä on spekulaation kannalta yksisuuntainen veto:
jos kurssi pitää, häviät korkoeron; jos se murtuu, voitat paljon. Euro poisti tämän
ongelman poistamalla kurssit — ja loi tilalle toisen.

**Kansalliset intressit ja kasvu- ja vakaussopimuksen uskottavuus.** Jaksossa sopimusta
kuvataan petolliseksi, ja perustelu on empiirinen: sääntöä rikkoivat ensimmäisenä juuri ne
suuret jäsenmaat, joiden oli tarkoitus valvoa sitä. Sääntö, jolla ei ole sitovaa seuraamusta,
on lupaus eikä rajoite.

**Vaihtoehdot.** Jaksossa käydään läpi **Sveitsin mallin** mahdollisuuksia — pieni avoin talous
oman valuutan ja tiukan finanssipolitiikan varassa — ja **hyvinvointitappioita** sekä
**euroalueen rakenteellisia uudistuksia** (37:26). Loppupuolen teemat, **keskuspankkien
riippumattomuuden haasteet** (28:44) ja **valtion velkaantuminen** (31:38), kuuluvat samaan
kokonaisuuteen: kun velkataso on korkea, rahapolitiikan riippumattomuus kaventuu, koska
koronnosto on samalla finanssipoliittinen päätös.

Miettisen **ECU-2** on jakson oma ehdotus tähän ongelmaan: rinnakkainen, keskuspankkirahaan
perustuva eurokonstruktio. Se on esitelty kanavalla aiemmin
[Kvarn Capitalin haastattelussa](https://www.neuvottelija.fi/economy/sp-vaaraa-talouspolitiikkaa-sami-miettinen-kvarn-capital/),
jossa perustelu on sama: euro kaatuu puuttuvaan liittovaltioon, koska EU:n budjetti on
prosentin luokkaa BKT:sta siinä missä Yhdysvaltain liittovaltio on kymmeniä.

---

## 4. Loppuosa: markkinatalous, sääntely ja taloustieteen rooli

Viimeinen kolmannes (40:20–1:00:38) käsittelee **talouskasvun edellytyksiä ja sääntelyn
vaikutuksia**, **markkinatalouden puolustusta ja sääntelyn rajoja**, **julkisen sektorin
roolia**, **kansainvälistä kilpailukykyä** ja **sosiaaliturvan ja talouden tasapainoa
Euroopassa**.

Jakso päättyy **taloustieteen tulevaan rooliin**, ja se on oikea päätös sille, mistä
otsikko lähti liikkeelle: jos ammattikunta ei tutki sitä, mikä on epämukavaa, se menettää
asemansa siinä keskustelussa, jonka pitäisi olla sen omaa.

---

## Jakson kulku

- **00:00** — Rahapolitiikan kuplat ja Suomen Pankin kyvyttömyys analysoida euroa
- **02:41** — Urho Lempinen ymmärsi kelluvien valuuttakurssien toimivuuden
- **05:35** — Suomen Pankin tutkimuksen puutteet ja itsesensuuri euron suhteen
- **08:30** — Kapitalismin epävakaus ja historialliset talouskriisit
- **11:04** — Pankkijärjestelmän pelastusoperaatiot ja veronmaksajien rooli
- **13:50** — Pankkien kannustimet ja liian suuri kaatumaan -ongelma
- **17:11** — Euroopan valuuttajärjestelmät ja George Sorosin hyökkäys
- **20:00** — Kansalliset intressit ja kasvu- ja vakaussopimuksen petollisuus
- **23:00** — Euroopan vaihtoehdot ja Sveitsin mallin mahdollisuudet
- **25:50** — Hyvinvointitappiot ja taloudellinen kehitys globaalisti
- **28:44** — Keskuspankkien riippumattomuuden haasteet nykyajassa
- **31:38** — Valtion velkaantuminen ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikka
- **34:32** — Inflaation hallinta ja rahapoliittiset työkalut
- **37:26** — Euroalueen tulevaisuus ja rakenteelliset uudistukset
- **40:20** — Talouskasvun edellytykset ja sääntelyn vaikutukset
- **43:14** — Markkinatalouden puolustus ja sääntelyn rajat
- **46:08** — Julkisen sektorin rooli taloudellisessa vakaudessa
- **49:02** — Kansainvälinen kilpailukyky ja innovaatioiden merkitys
- **51:56** — Sosiaaliturvan ja talouden tasapaino Euroopassa
- **54:50** — Tulevaisuuden näkymät ja globaalit talousuhat
- **57:44** — Yhteenveto rahapolitiikan suurista linjoista
- **1:00:38** — Loppupäätelmät ja taloustieteen tuleva rooli

---

**Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jakso **370** (julkaistu 4.2.2026, kesto 62:40, YouTube-id `KmN_l22OG6M`). Vieraana emeritusprofessori **Vesa Kanniainen**, isäntänä **Sami Miettinen**. Kaksiosainen pääväite: **keskuspankit ovat osallisia talouden epävakauteen** eivätkä vain sen vakauttajia, ja **euroa koskeva tutkimus on Suomessa jäänyt tekemättä** osin itsesensuurin vuoksi (jakson otsikon lähtökohta). Käsitellyt teemat: rahapolitiikan kuplat ja Suomen Pankin tutkimuksen puutteet; **Urho Lempinen** ja kelluvien valuuttakurssien toimivuus; kapitalismin epävakaus ja talouskriisit 1920-luvulta alkaen; **pankkien pelastusoperaatiot, veronmaksajien rooli ja liian suuri kaatumaan -ongelma** kannustinongelmana; **ERM-kriisi ja George Sorosin hyökkäys**; kansalliset intressit ja **kasvu- ja vakaussopimuksen** uskottavuus; **Sveitsin malli** vaihtoehtona; keskuspankkien riippumattomuuden kaventuminen korkean velkatason oloissa; inflaation hallinta; euroalueen rakenteelliset uudistukset; markkinatalouden puolustus ja sääntelyn rajat; sosiaaliturvan ja talouden tasapaino; taloustieteen tuleva rooli. Isäntä esittelee oman **ECU-2**-ehdotuksensa rinnakkaisesta, keskuspankkirahaan perustuvasta eurokonstruktiosta. **Lähde:** artikkeli perustuu jakson julkaistuun kuvaukseen ja aikaleimattuun sisällysluetteloon, ei litteraattiin. **Varaukset:** jakso on kantaaottava eikä katsaus tutkimuskirjallisuuteen; itsesensuuriväite on puhujan arvio; ECU-2 on isännän oma ehdotus eikä riippumaton arvio.