--- title: "Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372" summary: "EK:n Sami Pakarinen Sami Miettisen vieraana helmikuussa 2026. Jakson teesi on, että verotuksen painopiste pitäisi siirtää pois haitallisimmista veroista — perintöverosta ja ansiotuloveron korkeista marginaaleista — kohti kasvua tukevaa rakennetta. Vertailukohtana on Ruotsi, jossa yksityinen varallisuus, kotimainen pääoma ja dynaamiset vaikutukset ymmärretään keskustelussa toisin kuin Suomessa. Läpi käydään myös rajaveroasteen alentamisen kolmenkymmenen vuoden suositushistoria, Lafferin käyrä ja verojoustot, yhteisöveron lasku 18 prosenttiin, Urpilaisen kauden veropaketti sekä 25 prosentin lähdeveroetuus ulkomailta palaaville." datePublished: 2026-02-19 dateModified: 2026-02-19 lang: fi section: economy sections: ["economy","society"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP372","Sami Miettinen","Sami Pakarinen","EK","Veropolitiikka","Perintövero","Marginaalivero","Yhteisövero","Dynaamiset vaikutukset","Ruotsi"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep372-vaarallisimmat-verot-alas-sami-pakarinen/ canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/749-vaarallisimmat-verot-alas-sami-pakarinen-neuvottelija-372/ --- # Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372 # Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372 > **Tiivistelmä:** > **Elinkeinoelämän keskusliiton Sami Pakarinen** Sami Miettisen vieraana helmikuussa 2026. > Jakson teesi on rakenteellinen eikä tasomääräinen: kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, > paljonko veroa kerätään, vaan **mistä veroista** se kerätään. Painopiste pitäisi siirtää > pois haitallisimmista — perintöverosta ja ansiotuloveron korkeista marginaaleista — kohti > niitä, jotka haittaavat kasvua vähemmän. > > Vertailukohta on läpi jakson **Ruotsi**: yksityisen varallisuuden kertyminen, kotimaisen > pääoman määrä ja dynaamisten vaikutusten asema keskustelussa. --- ## Lukuohje **Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson julkaistun kuvauksen ja aikaleimatun sisällysluettelon pohjalta. Litteraattia ei ole.** Siksi tässä ei esitetä suoria lainauksia eikä puhujakohtaisia sanamuotoja: artikkeli kertoo, mitä jaksossa käsitellään ja missä järjestyksessä, ja taustoittaa käsitteet. Kun jokin luku tai väite on jakson oma, se sanotaan; kun se on taustaa, sekin sanotaan. Kaksi varausta: - **Vieras edustaa työnantajajärjestöä.** Pakarinen puhuu EK:sta käsin, ja jakson veropoliittiset kannat ovat elinkeinoelämän kantoja. Isäntä on investointipankkiiri ja Translink Corporate Financen partneri, ja hän on kanavallaan toistuvasti kannattanut samoja muutoksia. **Jakso ei siis ole kahden eri näkemyksen väittely**, ja se kannattaa lukea sellaisena. - **Tämä ei ole sijoitus- eikä veroneuvontaa.** Verokannat ja säännökset muuttuvat, ja jakson luvut ovat helmikuun 2026 tilanteesta. --- ## 1. "Vaarallisimmat verot" — mitä väite tarkoittaa Jakson otsikko ei ole retoriikkaa vaan veroteoreettinen väite. Verot eroavat toisistaan sen mukaan, **kuinka paljon ne muuttavat ihmisten ja yritysten käyttäytymistä** suhteessa siihen, paljonko ne tuottavat. Vero, joka saa jättämään investoinnin tekemättä, työtunnin tekemättä tai yrityksen myymättä, maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin sen tuotto. Jakson kaksi nimettyä kohdetta ovat: - **perintö- ja lahjavero**, erityisesti sen **lukitusvaikutus** yritysten sukupolvenvaihdoksissa - **ansiotuloveron korkeat marginaalit**, eli se osuus, joka menee viimeisestä ansaitusta eurosta Kumpikaan ei ole valtiontaloudellisesti suuri erä. Argumentti onkin toinen: ne tuottavat vähän ja haittaavat paljon, joten niiden keventäminen on halvempaa kuin miltä se staattisessa laskennassa näyttää. --- ## 2. Ruotsi vertailukohtana Ruotsi-vertailu kulkee jakson läpi kolmessa muodossa. **Varallisuuskehitys.** Ruotsin ja Suomen keskimääräisen yksityisen varallisuuden ero on kasvanut, vaikka lähtötaso oli 2000-luvun alussa lähellä toisiaan. Jaksossa tämä liitetään verojärjestelmän rakenteeseen — Ruotsi luopui perintö- ja lahjaverosta vuonna 2004 — eikä pelkkään talouskasvuun. **Kotimaisen pääoman määrä.** Suomalaisen omistajakunnan pienuus on jakson toistuva teema. Kun kotimaista pääomaa on vähän, yritysten luonnollinen ostaja löytyy ulkomailta, ja sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdoksi jää myynti ulos. Tähän liittyy myös **varakkaiden muutto ulkomaille**, jota jaksossa käsitellään omana kohtanaan. **Keskustelukulttuuri.** Jakson ehkä kiinnostavin väite ei koske verokantoja lainkaan vaan sitä, miten veroista puhutaan: Ruotsissa **dynaamiset vaikutukset** ovat osa normaalia talouspoliittista keskustelua, Suomessa ne ovat edelleen kiistanalaisia. Jaksossa tätä kutsutaan talouspoliittisen keskustelun "ruotsalaistamiseksi". --- ## 3. Rajaveroaste, Laffer ja verojoustot Sisällysluettelon terävin yksittäinen kohta on **rajaveroasteen alentamisen kolmenkymmenen vuoden suositushistoria Suomessa**: suositus on toistunut asiantuntija-arvioissa vuosikymmeniä ilman, että se olisi toteutunut. Se on hyvä muistutus siitä, että veropoliittinen konsensus ja veropoliittinen päätös ovat eri asioita. Tähän liittyvä teoriaosuus käy läpi **Lafferin käyrän** ja **verojoustot** — sen, kuinka paljon verotettava tulo reagoi veroasteen muutokseen — sekä joustojen vaihtelun tulonjakauman eri kohdissa. Tämä on se mekanismi, jolla veronkevennys voi osittain rahoittaa itsensä; jakso ei väitä, että se rahoittaisi itsensä kokonaan. Pitkän aikavälin kytkentä tulee **koulutusvalinnoista**: jos korkean osaamisen tuotto verojen jälkeen on matala, se näkyy siinä, mitä nuoret opiskelevat. Tämä on hitain ja vaikeimmin mitattava kanava, ja siksi se jää julkisessa keskustelussa yleensä pois. --- ## 4. Yhteisövero 18 prosenttiin ja historian opetus Jaksossa käsitellään **yhteisöveron laskua 18 prosenttiin** ja sitä, miten suuret yritykset investointipäätöksissään siihen reagoivat. Historiallinen vertailukohta on nimetty: **Urpilaisen kauden yhteisöveron alennus**, jonka yhteydessä pääomatuloverotusta kiristettiin. Se on täsmälleen se kiikkulauta, josta Neuvottelijan veroaiheisissa jaksoissa on puhuttu ennenkin — yhteisöveron kevennys maksatettiin kotimaisilla omistajilla, koska yhteisöveron hyöty valuu myös ulkomaisille omistajille, kun taas osinkoveron kiristys osuu kotimaisiin. Kevään 2025 puoliväliriihi teki tässä toisin, ja se käsitellään [EP327:ssä Kangasharjun ja Kujanpään kanssa](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep327-valiriihi-onnistui-kangasharju-kujanpaa/). --- ## 5. Osaajat, lähdevero ja se, kuka ylipäätään palaa Loppupuolen konkreettisin muutos on **25 prosentin lähdeveroetuus** ja sen ulottaminen ulkomailla olleisiin suomalaisiin. Jaksossa tätä tarkastellaan **omistajien ja kriittisten osaajien** näkökulmasta: kyse ei ole vain verokannasta vaan verkostoista ja siitä työskentelyn tahdista, jota jaksossa kutsutaan kellotaajuudeksi. Sama aihe käsitellään toisesta suunnasta [EP327:n avainhenkilöverotusta koskevassa osuudessa](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep327-valiriihi-onnistui-kangasharju-kujanpaa/), jossa todetaan myös se hankala reunaehto: avainhenkilölain piiriin tulevia on toistaiseksi niin vähän, että tilastollinen arviointi on vaikeaa. --- ## 6. Asuntomarkkinat ja datalähtöinen keskustelu Kaksi sivujuonta ansaitsee oman maininnan. **Asuntomarkkinat ja omistusasuminen** avaavat jakson. Omistusasumisen verokohtelu on Suomessa poikkeuksellisen edullinen, ja se ohjaa kotitalouksien varallisuutta yhteen omaisuuslajiin. Jakso käsittelee tätä osana samaa kysymystä siitä, mihin verotus kansallisvarallisuutta ohjaa. **Rekisteriaineistot.** Jaksossa nostetaan esiin datalähtöisen talouskeskustelun uusi vaihe: rekisteriaineistojen laajempi käyttö tekee veromuutosten vaikutusten arvioinnista empiirisempää kuin aiemmin. Tämä on sama kehityskulku, joka on siirtänyt marginaaliverojen tutkimustulokset viimeisten vuosien aikana keskustelun reunalta sen keskiöön. --- ## 7. Mihin jakso päättyy Loppuosa koskee **velkajarrua, sopeutustarvetta ja seuraavan hallituksen kasvutehtävää**. Rakenne on sama kuin jakson alussa: sopeutus on väistämätön, mutta sen voi tehdä tavalla, joka joko tukee tai murentaa kasvua, ja se valinta tehdään veropohjissa eikä veroasteissa. Vastakkainen huomio, joka jaksossa esitetään omana kohtanaan, on **liiallinen valtioriippuvuus** ja sen vastakohta, yksilön itsepärjääminen. Se on arvokysymys eikä veroteoreettinen, ja jakso käsittelee sen sellaisena. --- ## Jakson kulku - **00:00** — Johdanto ja vieraana EK:n Sami Pakarinen - **02:30** — Asuntomarkkinat, omistusasuminen ja verotusajattelu - **06:14** — Perintövero, Ruotsin malli ja suomalaisen keskustelun ongelmat - **10:21** — Ruotsin varallisuuskehitys vs. Suomi ja kotimaisen pääoman merkitys - **15:29** — Suomalaisen omistajakunnan pienuus ja varakkaiden muutto ulkomaille - **19:25** — Yritysten sukupolvenvaihdokset, lahja- ja perintöveron lukitusvaikutukset - **21:32** — Kotimarkkinan ja paikallisen rahoituksen merkitys globalisoituvassa maailmassa - **24:55** — Talouspoliittisen keskustelun ruotsalaistaminen ja dynaamiset vaikutukset - **28:06** — Rajaveroasteen alentamisen 30 vuoden suositushistoria Suomessa - **31:24** — Laffer-käyrä, verojoustot ja tulonjakauman dynamiikka - **35:30** — Koulutusvalinnat, verotus ja kannustimet pitkällä aikavälillä - **38:45** — Liiallinen valtioriippuvuus ja vastakohtana yksilön itsepärjääminen - **41:19** — Datalähtöinen talouskeskustelu ja rekisteriaineistojen uusi käyttö - **46:12** — Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin ja suurten yritysten investointireaktiot - **52:39** — Urpilaisen kauden yhteisöveron alennus ja pääomatuloveron kiristys - **55:25** — Omistajien ja kriittisten osaajien merkitys, verkostot ja kellotaajuus - **57:16** — Ulkomailla olleiden suomalaisten 25 prosentin lähdeveroetuuden vaikutus - **1:00:33** — Velkajarru, sopeutustarve ja seuraavan hallituksen kasvutehtävä --- **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jakso **372** (julkaistu 19.2.2026, kesto 62:57, YouTube-id `vsf8QHJDma4`). Vieraana **Sami Pakarinen** Elinkeinoelämän keskusliitosta, isäntänä **Sami Miettinen**. Jakson teesi: verotuksen painopiste tulisi siirtää pois haitallisimmista veroista — **perintö- ja lahjaverosta** sekä **ansiotuloveron korkeista marginaaleista** — kohti kasvua vähemmän haittaavia veropohjia; kyse on veropohjien rakenteesta, ei veroasteen tasosta. **Ruotsi-vertailu** kolmessa muodossa: yksityisen varallisuuden kehityksen ero Suomeen, kotimaisen pääoman ja omistajakunnan pienuus Suomessa, sekä dynaamisten vaikutusten asema keskustelussa (jaksossa "talouspoliittisen keskustelun ruotsalaistaminen"). Muut käsitellyt aiheet: asuntomarkkinat ja omistusasumisen verokohtelu; sukupolvenvaihdosten lukitusvaikutus; varakkaiden muutto ulkomaille; **rajaveroasteen alentamisen 30 vuoden suositushistoria**; **Lafferin käyrä**, verojoustot ja joustojen vaihtelu tulonjakaumassa; koulutusvalintojen pitkän aikavälin kannustinvaikutus; **yhteisöveron lasku 18 prosenttiin**; **Urpilaisen kauden** yhteisöveron alennus yhdessä pääomatuloveron kiristyksen kanssa; **25 prosentin lähdeveroetuus** ulkomailta palaaville; rekisteriaineistot ja datalähtöinen talouskeskustelu; velkajarru ja seuraavan hallituksen kasvutehtävä. **Lähde:** artikkeli perustuu jakson julkaistuun kuvaukseen ja aikaleimattuun sisällysluetteloon, ei litteraattiin, joten suoria lainauksia ei esitetä. **Sidonnaisuudet:** vieras edustaa työnantajajärjestöä ja isäntä on Translink Corporate Financen partneri; jakso ei ole kahden vastakkaisen näkemyksen väittely. Ei sijoitus- eikä veroneuvontaa.