EP375 · Talous · 2026-03-12
Sijoituskerhon perustaja | Aleksi Kopponen | Neuvottelija 375
Sijoituskerhon perustaja ja valtiovarainministeriön tekoäly-yhteistyöryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen Sami Miettisen vieraana maaliskuussa 2026. Jaksossa yhdistyvät kaksi aihetta, jotka yleensä käsitellään erikseen: miten 135 000 jäsenen sijoittajayhteisö syntyy ja miten sitä moderoidaan, ja miten agenttiautomaatio muuttaa julkista hallintoa, jossa on 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota. Yhdistävä kysymys on Citrini Researchin skenaario: jos tekoäly kasvattaa yritysten marginaaleja mutta romahduttaa palkkatuloihin perustuvan ostovoiman, kuka maksaa verot — ja mitä yksittäinen sijoittaja tekee?
Sijoituskerhon perustaja | Aleksi Kopponen | Neuvottelija 375
Tiivistelmä: Aleksi Kopponen — Sijoituskerhon perustaja ja valtiovarainministeriön tekoäly-yhteistyöryhmän pääsihteeri — Sami Miettisen vieraana maaliskuussa 2026.
Jaksossa yhdistyy kaksi aihetta, jotka käsitellään yleensä erikseen: miten 135 000 jäsenen sijoittajayhteisö syntyy ja miten sitä moderoidaan, ja miten agenttiautomaatio muuttaa julkista hallintoa, jossa on 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota.
Yhdistävä kysymys on Citrini Researchin skenaario: jos tekoäly kasvattaa yritysten marginaaleja mutta romahduttaa palkkatuloihin perustuvan ostovoiman, kuka maksaa verot — ja mitä yksittäinen sijoittaja tekee?
Lukuohje
Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson julkaistun kuvauksen ja aikaleimatun sisällysluettelon pohjalta. Litteraattia ei ole, joten suoria lainauksia ei esitetä.
- Tämä ei ole sijoitusneuvontaa. Jaksossa mainitaan indeksirahastot, megatrendi-ETF:t ja kulta vaihtoehtoina. Ne ovat keskustelijoiden omia näkemyksiä, eivät suosituksia.
- Vieras puhuu kahdesta roolista. Kopponen on samaan aikaan yksityisen sijoittajayhteisön perustaja ja valtionhallinnon tekoälytyön pääsihteeri. Jaksossa nämä kaksi näkökulmaa risteävät, ja artikkeli pitää ne erillään siellä, missä se on mahdollista.
- Yksi mainittu tapahtuma on menneisyydessä. Jakson lopussa mainitaan Sijoitusmessut Tampereella 20.5.2026.
1. Miten 135 000 jäsenen yhteisö syntyy
Ensimmäinen kolmannes käsittelee Sijoituskerhoa: miten yhteisö syntyi, millainen kulttuuri siellä on ja miten sitä moderoidaan.
Moderointi ei ole tässä tekninen sivujuonne vaan koko asian ydin. Sijoittajayhteisö on rakenteellisesti altis kahdelle ongelmalle: kurssimanipulaatiolle (joku hyötyy siitä, mitä muut ostavat) ja laumakäyttäytymiselle (yhteisö vakuuttaa itsensä). Kumpikaan ei korjaudu sillä, että jäseniä on paljon — päinvastoin.
Konkreettinen esimerkki jaksossa on Mandatumin blokkikauppa yhteisön linssin läpi: sama tapahtuma näyttää erilaiselta riippuen siitä, katsooko sitä instituution vai yksittäisen piensijoittajan näkökulmasta.
Miettisen kanavalla on käsitelty samaa ilmiötä toisesta suunnasta Sijoituskästin kanssa: suomalaisen sijoittajamedian yleisöt ovat kasvaneet nopeasti, ja kysymys siitä, kuka yhteisöä ohjaa ja millä vastuulla, on sen myötä tullut ajankohtaiseksi.
2. Citrini Researchin skenaario: marginaalit ylös, ostovoima alas
Jakson taloudellinen ydin on skenaario, joka esitetään Citrini Researchin analyysinä ja jota jaksossa kutsutaan doomer-skenaarioksi.
Argumentti menee näin. Tekoäly siirtää arvoa työstä pääomaan: yritysten marginaalit kasvavat, koska sama tuotos syntyy pienemmällä palkkasummalla. Mutta palkkasumma on myös se, josta kulutuskysyntä ja valtaosa verotuloista tulee. Jos siirtymä on nopea, tuloksena on tilanne, jossa yritykset ovat aiempaa kannattavampia mutta niiden asiakkailla on aiempaa vähemmän rahaa — ja valtiolla aiempaa vähemmän veropohjaa.
Jaksossa tämä kytketään suoraan yhteen sisällysluettelon kohtaan: “työn verotus katoaa tekoälyaikana”. Se on sama havainto, joka toistuu Neuvottelijan veroaiheisissa jaksoissa toisesta suunnasta — verotus nojaa Suomessa poikkeuksellisen vahvasti ansiotuloon.
Skenaarion vastapaino tulee jaksossa myöhemmin: yhteiskunnan inertia hidastaa mutta myös suojaa. Se on jakson tasapainoisin yksittäinen ajatus. Instituutioiden hitaus on tuottavuuden este, mutta se on samalla puskuri, joka estää siirtymää tapahtumasta nopeammin kuin yhteiskunta kestää.
3. Julkinen sektori: 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota
Kopposen toinen rooli tuo jaksoon numerot, jotka kannattaa lukea rauhassa. Suomen julkisella sektorilla on jakson mukaan noin 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota.
Näistä jälkimmäinen on se vaikeampi luku. Agenttiautomaatio ei skaalaudu organisaatiorajojen yli itsestään: jokainen erillinen organisaatio on oma tietojärjestelmänsä, oma hankintaprosessinsa ja oma päätöksentekonsa. Siksi jaksossa käsitellään julkisen hallinnon MCP:tä ja palveluväylää — eli sitä rajapintakerrosta, jonka kautta agentti ylipäätään voi tehdä jotain kansalaisen puolesta.
Sisällysluettelon havainnollisin esimerkki on tarkoituksellisen arkinen: agentti hoitaa venepaikkavarauksen kansalaisen puolesta. Se on pieni asia, ja juuri siksi hyvä testi — jos tämä ei onnistu, ei onnistu mikään monimutkaisempikaan.
Muut julkisen sektorin kohdat:
- Kokonaissuunnitelma ja 10 miljoonan investointiohjelma
- Tietotyön automatisointi strategisena valintana — eli päätös siitä, tehdäänkö sitä ollenkaan, ennen kuin päätetään miten
- Standardit vai ulkoa saneltu toimintaympäristö — jos julkinen sektori ei määrittele rajapintojaan, ne määrittelee joku muu
- Ylin johto omistajana, ei tietohallinto — tämä on jakson selkein hallinnollinen kannanotto
Varoittava esimerkki on nimetty: Klarna, jonka asiakaspalvelun automatisoinnin osittainen peruuttaminen on jaksossa tarina väärästä delegoinnista.
4. Kellotaajuuden repeämä
Jakson käsitteellisesti kiinnostavin kohta on kellotaajuuden repeämä ihmisen ja koneen välillä.
Ajatus on tämä: agentit toimivat sekunneissa, organisaatiot kuukausissa ja lainsäädäntö vuosissa. Kun näiden nopeusero kasvaa riittävän suureksi, ongelma ei ole enää teknologinen vaan hallinnollinen — päätöksentekoprosessi ei ehdi tuottaa päätöksiä siinä tahdissa, jossa toimintaympäristö muuttuu.
Tähän liittyy myös se työtapa, jota jaksossa kuvataan: autonomiset agentit ja Second Brain, ja periaate vaikeat analyysit tekoälylle, kritiikki ihmiselle. Se on käytännön työnjako, joka on samalla vastaus hallusinaatio-ongelmaan — mallia käytetään siellä missä sen tuotos on tarkistettavissa, ja ihminen pitää itsellään sen osan, jossa arvostelukyky ratkaisee.
Sama työnjako näkyy käytännössä Perplexity Computer -demossa, jossa työkalu lukee raportit ja ihminen tekee johtopäätöksen.
5. Mitä yksittäinen sijoittaja tekee
Jakson käytännön osuus on lyhyt ja se on rehellisesti lyhyt. Vaihtoehdot, jotka jaksossa käydään läpi:
- indeksirahasto — jaksossa Samin oma lähtökohta
- megatrendi-ETF — tapa ottaa suunnattu näkemys ilman yksittäisen yhtiön riskiä
- kulta — mainitaan omana vaihtoehtonaan
Tämän jakson kannalta olennaisin havainto ei kuitenkaan ole instrumenttivalinta vaan sen takana oleva logiikka: jos skenaario on se, että arvo siirtyy työstä pääomaan, niin pääoman omistaminen on suojautumista tuloriskiltä. Se on argumentti laajasta omistamisesta, ei yksittäisistä voittajista — ja siksi indeksi on siinä johdonmukainen vastaus.
Jakson toinen johtopäätös koskee organisaatioita eikä salkkuja: data ja tekoälynatiivi toimintalogiikka voittaa. Tämä on sama väite kuin edellä kellotaajuudesta, käännettynä kilpailueduksi.
Jakson kulku
- 00:00 — Aleksi Kopponen, Sijoituskerhon perustaja
- 00:52 — Miten 135 000 jäsenen Sijoituskerho-yhteisö syntyi
- 03:06 — Sijoituskerhon kulttuuri ja moderointikäytännöt
- 06:18 — Mandatumin blokkikauppa yhteisön linssissä
- 09:26 — Tekoäly disruptoi pörssidynamiikkaa nyt
- 11:44 — Tekoäly sijoittamisessa graduteemana
- 15:46 — Citrini Research ja doomer-skenaario
- 17:44 — Aleksin rooli valtiovarainministeriössä
- 18:28 — Agenttiautomaatio julkisen sektorin ytimessä
- 19:54 — Kellotaajuuden repeämä ihmisen ja koneen välillä
- 21:07 — Autonomiset agentit ja Second Brain
- 22:16 — Vaikeat analyysit tekoälylle, kritiikki ihmiselle
- 24:28 — Organisaatioiden rationaalisuus vs. yhteiskunnan summa
- 26:47 — Julkinen sektori, 510 000 henkilötyövuotta muutoksessa
- 31:10 — Työn verotus katoaa tekoälyaikana
- 32:45 — Indeksirahasto Samin sijoitussuosituksena
- 34:08 — ETF megatrendisijoittamisen välineenä
- 36:10 — Yhteiskunnan inertia hidastaa mutta suojaa
- 37:00 — Data ja tekoälynatiivi toimintalogiikka voittaa
- 38:51 — Julkisen hallinnon MCP ja palveluväylä
- 51:42 — Kokonaissuunnitelma ja 10 miljoonan investointiohjelma
- 53:53 — Tietotyön automatisointi strategisena valintana
- 56:08 — Agentit hoitavat venepaikkavarauksen kansalaisen puolesta
- 59:07 — Standardit vai ulkoa saneltu toimintaympäristö
- 1:01:15 — Ylin johto omistajana, ei tietohallinto
- 1:03:29 — Klarna varoitustarinana väärästä delegoinnista
- 1:07:47 — Sijoitusmessut Tampereella 20.5.2026
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jakso 375 (julkaistu 12.3.2026, kesto 68:52, YouTube-id vVfphhffw9o). Vieraana Aleksi Kopponen, Sijoituskerho-yhteisön (135 000 jäsentä) perustaja ja valtiovarainministeriön tekoäly-yhteistyöryhmän pääsihteeri; isäntänä Sami Miettinen. Jakso yhdistää kaksi aihetta: sijoittajayhteisön synnyn ja moderoinnin (esimerkkinä Mandatumin blokkikauppa yhteisön näkökulmasta) sekä agenttiautomaation julkisessa hallinnossa, jossa on 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota. Talousargumentti on Citrini Researchin doomer-skenaario: tekoäly kasvattaa yritysten marginaaleja mutta romahduttaa palkkatuloihin perustuvan ostovoiman ja sitä kautta veropohjan (“työn verotus katoaa tekoälyaikana”); vastapainona yhteiskunnan inertia hidastaa mutta myös suojaa. Käsitteellinen ydin on kellotaajuuden repeämä ihmisen ja koneen välillä, sekä työnjako vaikeat analyysit tekoälylle, kritiikki ihmiselle ja autonomiset agentit / Second Brain. Julkisen hallinnon puolella käsitellään MCP ja palveluväylä, kokonaissuunnitelma ja 10 miljoonan investointiohjelma, tietotyön automatisointi strategisena valintana, standardien asettaminen, omistajuus ylimmässä johdossa eikä tietohallinnossa, sekä Klarna varoitustarinana väärästä delegoinnista; havainnollisena esimerkkinä agentti hoitamassa venepaikkavarausta kansalaisen puolesta. Sijoittajan vaihtoehdot: indeksirahasto, megatrendi-ETF, kulta. Lähde: artikkeli perustuu jakson julkaistuun kuvaukseen ja aikaleimattuun sisällysluetteloon, ei litteraattiin. Ei sijoitusneuvontaa.
Osastot: Tekoäly ja talous + Työkalut ja toteutukset · Markdown: index.md · In English