Neuvottelija

Wahlroos v Rehn rahapolitiikka | Jussi Ahokas Antti Ronkainen | Neuvottelija 152 – Litterointi

Takaisin jaksoon · Lähde: youtube · Tila: raw. Litteroinnissa voi olla virheitä.

0:00 Antti Ronkainen: Me kuulutaan 0,75-jengiin! Niin lueskelin vielä Björn Wahlroosin kirjoituksen ja olin kyllä vähän ihmeissäni, että mistä tässä on kysymys.

0:10 Et siitä kysynnästähän ei kauheasti kertonut, että mistä se tulee, mutta tarjonta on sitten keskuspankin heiniä ja ja tällä tavalla keskuspankki voi aina tarjontaa säätämällä sitten sen kysynnän mukaan niin hoitaa sen inflaatio oikealle tasolle. Onhan tää nyt aika monetaristinen.

0:25 Niin niin miten voi olla tilanne, että EKP luo ohjelman pandemian varalle ja jossa se poikkea näistä EU- tuomioistuimen asettamista perälaudoista ja sitten sen käyttää sitä pandemian jälkeen? Mun mielestä tää on niinku oikeus ja oikeudellisesti ja poliittisesti kiinnostava kysymys. Ja mitäs tänään oli? 2,3 oli toi 12 kuukauden euripobi, että että tuota kyllä siinä ;iettiselle voi ol lakadulla

0:52 kyselyitä, että että nyt jäi korkosuoja ottamatta!

0:56 No niin, tervetuloa tänne Neuvottelija -kanavalle. Mulla on vieraana kaksi väitöskirjatutkijaa. Antti Ronkainen ja Jussi Ahokas.

1:05 Moikka. Moi. Hei hei. Mitkäs hei ne teidän aiheet on? Onko onko tullut jo tutkintosuunnitelma niin pitkälle, että aihe on jo kirkastunut näihin? Pitäis saada se jo valmiiksi, mutta siinä on keskuspankkien rahapolitiikan oikeuttamista ja inst näiden uusien toimien institutionalisoimista ja sitten miten nää on vaikuttanut tähän paradigmaan. Tosi harmaata. Miten värität sateenkaaresi kaikilla

1:34 harmaan sävyillä? Älä nyt. Mä mä mä luon sen. Mitäs Jussi?

1:38 Onko yhtä hienoa? No joo, tutkin makrataloustieteen ja makrotalouspolitiikan ideoita ja niiden muutosta ajassa ja tilassa. Eli tämmöönen poliittisen talouden ja maantieteen alueen väitöskirjuloillaan. Ehkä jossain puolessa välissä mennään.

1:58 Meneekö teknologisella determinismille kohti tota keskuspankkikapitalismia tai jotain tämmöstä? No itseasiassa siitä varmaan ollaan Anttin kanssa tehty sitten vähän niin kun väitöskirjojen ulkopuolista tutkimusyhteistyötä, että se on vähän oma projektinsa sitten. Se on sitten post postdoc hommia.

2:14 Kyllä. Kyllä. Mahtavaa. Mä haluaisin tehdä alkuun tätä kahden suuren mitähän nää on titaaneita taisteluun, niin tuota Nalle Wahlroos kirjoitti harvinaisesti sieltä Englannista Vieraskynän pääkirjoitusartikkelin Helsingin Sanomiin, jossa jos mä nyt oikein ymmärsin, hän niinku hyvin monetaristi sanoi, että älkää te siellä Suomessa hirveästi mieti miettikö alueinflaatiota. Eurossa on vaan yksi inflaatio ja se on EKPhommia.

2:41 Ja it näin jos mä tiivistäisin, niin tää oli ehkä suunnilleen sen artikkelin pääpointti. Ja sitten saatiin Olli Reen sanomaan, että on tässä nyansseja. Eli eli kyllä on niinku alueellisia inflaatioita eri euromaissa ja niin ja po näin, mutta lopusta löyty yhteinen sävel, että oliko se niin, että tarvitaan kasvua, investointeja ja rakennemuutoksia.

3:01 Mitäs tota mietteitä tulee toosta tosta niinku Titanian väittelystä? Mä tuossa matkalla tänne niin lueskelin vielä Björn Valrusin kirjoituksen ja olin kyllä vähän ihmeissäni, että mistä tässä on kysymys, että mun tulkinnan mukaan hän sanoo siinä jotenkin jotenkin näin, että että kuluttajahinta inflaatio tai kuluttajahinta indeksin mittaama inflaatio ei oikeastaan ole inflaatiota, vaan inflaatio on jotenkin täydellisesti monetaarinen kysymys,

3:31 rahaa liittyvä kysymys ja se määrittää rahan tarjontaa ja rahan kysyntä. Ja ja ja tuota siksi kaikki tätä tämä mitä tässä ulkopuolella nyt inflaatiokeskustelu on käytynyt aivan turhaa, koska kuitenkin rahan kysyntä ja tarjonta sen sitten määrittää ja siitä kysynnästähän ei kauheasti kertonut, että mistä se tulee, mutta tarjonta on sitten keskuspankin heiniä ja tällä tavalla keskuspankki voi aina tarjontaa säätämällä sitten sen kysynnän mukaan niin hoitaa sen inflaatio oikealle tasolle. Eli onhan tää nyt aika

4:00 monetaristinen. Joo. Eli just eikös oliko se Friedman, joka sanoi, että toi inflaatio on aina ja kaikkialla raha poliittinen ilmiö, niin siltä tää niinku kuulosti ja ja sitten vielä euroalue, niin et se on yksi monoliitti, et sieltä pesee EKP tota niinku tota tarjontavasaraa ja älkää te siellä alue maissa don't you worry about the thing niinu if if joka

4:25 myös vaan ruulisin omistamaan sanoisin niin ehkä tässä voi kommentoida silleen laajemmin, että Sampo anteeksi, että että tuota et Valrus oli ottanut nää suomalaiset taloustieteilijät jotenkin kepin nokkaan ja ja heidän vajavaisten inflaatiokäsitystensä avulla loi argumentin, että suomalainen talouskeskustelu on masentavaa, kuten se varmaan aina Valrussin mielestä ollut. oli se sitten kuka tahansa sen esittäjä,

4:54 mutta että on onhan toki niin tällä hetkellä, että oikeastaan koronapandemiasta jälkeen on tullut tämmöisiä globaaleja suuria tarjontashokkeja ja näitä kaikkia tota näiden sulkutoimenpiteiden seurauksena tämmöisiä häiriöitä maailman talouteen ja ja niistä on lähtenyt erilaisia tällaisia kehityskulkuja käyntiin, jotka on myös vaikuttanut sitten inflaatioon ja ihmisten kulutuskäyttäytymisen

5:23 muutokset, kun ei olla päästy ei ole päästy tota palveluiden äärelle, niin sitten on rempattu jotain pihapuutarhoja ja tilattu vähän jotain hienompia laminaatteja vessoihin. Ja sitten tota se on et et palveluista on siirtynyt suuri määrä kysyntää näihin tavaroihin ja se ja ja se on muokannut sitten näitä niinku viimeisten vuosien aikana inflaatiodynamiikkaa. Ja sitten toinen asia mikä on on tää niinku

5:50 Ukrainan sota siihen liittyvä nää sanktiot ja Venäjän irtikytkentä, että et on tällaisia suuria globaaleja tarjonashokkeja, jotka on sitten nyt niinku viime vuosina eri tavoin tota vaikuttaneet inflaatioon ja ja ja sinänsä tää Valrusin kirjoitus siitä, että että tota inflaation todellista syytä ymmärretään niin niin että oli sitten samaa mieltä Wahlroosin kanssa tai ei, niin kyllä tällä hetkellä on tilanne, että kaikki tietil on vähän

6:18 hämmentyneitä siitä, että mistä se on oikein peräisin ja ja kuinka pitkäaikaista se on ja ja tulisiko keskuspankkien nyt reagoida siihen aggressiivisesti vai himmailla ja ja myös keskuspankkirit itse itse myöntää, että nyt nyt ollaan niinku aidosti tämmöisellä tangenttietkellä, jossa jossa inflaation näitä juuri syyitä ei ei ymmärretä sen tiedon varassa, mitä oli ennen näitä shokeja. Tavallaanhan tuli oli lohdullista mitä Nalle siinä

6:44 sanoi, että hän ymmärtää täydellisesti mitä inflaatio on ja mistä se tulee, mutta ehkä se selitysmalli ei nyt kuitenkaan ole niin kun kaiken kattava ja tyhjennästä pajatsa, että itse olen oikeastaan tottunut määrittelemään koron tuolla tavalla, kun Nalle tuossa määrittelee inflaation. Eli eli korko nimenomaan on rahan tarjonnan ja rahan kysynnän se hinta ja ja tuota siitä sitten kaikkien

7:13 rahoitussopimuksien hinta eteenpäin, kun se viedään markkinoille. Se lähtee siitä keskuspankkirahasta, valtiorahasta ja sehän on aika yksinkertaista sitten, että sitä tarvitaan likviditeettisyistä. Siitä tulee se kysyntä ja keskuspankki sitten määrittää sen tarjonan, että kuinka paljon se rahaa laittaa liikkeelle. Ja siitä sitten tulee ensin se ohjauskorko eli sen valtiorahan korko ja sitten mennään korakennetta ylöspäin ja laitetaan riskiä päälle ja saadaan se

7:40 muu korakenne ja sit lopulta arvopapereidenkin hinnat rakennettua siihen. Mutta jos Nalle kutsuu tätä inflaatioksi, niin ehkä mulla on se kysymys, mikä jää, et miten hän sitten määrittelee koroon?

7:51 Joo, hyvä pointti. Si mun mielestä jäi semmonen kuva, että se Nallen EKP:n niinun tarjonta on semmonen niinku monetaristinen niinku eurolevy, joka leijuu siellä niinku 19 euron maan päällä ja sit se EKP niinku tasaa sitä pötkäleen kokoa ja sit se niinku on se millä ostetaan tavaroita ja palveluita ja se niinku kuristaa sen inflaation sitten jollekin tasolle. semmonen niinku viba mulle sit tuli, et siitä niinku jäi se oli aika yksulotteinen malli, et sulla on rahan tarjontaan se ykköskriteeri. Korkoa ei ehkä oo tai se

8:19 on jotenkin hassu ja sitten niinku tarjonta on siellä jossain sitten niinku puuttuu mun mielestä tää niinku liikepankkien endogeenisuus kokonaan, koska tossa niinku toi haisee silleen, että et se keskuspankin työntö on vaan yksi levy, mut sitten liikepankithan luo viime kädsen niinku pankkitalletusraha.

8:37 No joo, juuri näinhän se menee ja se on sitten tietysti yksi osa sitä rahan kysyntää ja tarjontaa, mikä ei ihan suoraan ole keskuspankin käsissä, vaan puhutaan tosiaan endogeenisesta rahan luonnista, mutta kyllä sielläkin tietysti sitten se pohjakorko on aika määräävä, koska se sitten vaikuttaa kysyntään toista kautta, koska ihmiset alkaa miettimään sitä rahoituksen hintaa ja sitä kautta se keskuspankki sitten niinku koron kautta

9:05 pystyy hallitsemaan niitä lainanotto haluja ja ehkä myös niinku lainan antoja. Eli mut mut se on tosi tämmönen kompleksinen ja moneen suuntaan vetävä kokonaisuus ja oli sit tosi hieno, että se olis noin yksinkertaista, kun Nalle sen esittää, mutta ehkä se ei ehkä se ei ole.

9:22 Joo. Otetaan sitähän mä kevennössä Jussi lupasit suolata mut tästä anyway niin mä hyökkään ensin niin tota mä pääsin tonne Helsingin Sanomiin Vision tuota joulun ajan niinku tähtieneet vuodelle 2022 niin m kuolematon ennuste eli tota että don't you worry about the thing että tota asuntolainaajilla on vielä hyvät ajat ja korot eivät nouse tai et ihan näin mä vähän hetsasin sitä mutta mutta joulukuussa siis ennen sotaa joo joo hyvä hyvä kiitos sä ymmärrät mun pointin että pikkuisen pelastusta sieltä mutta silti

9:51 et kyllähän se sota Oli nähtävistä kyllä kaikki sen näky ja mitäs tänään oli 2,3 oli toi 12 kuukauden euripori, että että tuota kyllä siinä miettiselle voi ol kadulla kyselyitä, että että nyt jäi korkosuojaattottamat, mutta mutta mä oon itseasiassa sun kanssa siitä samaa mieltä, että eihän tää tuu kestämään, että että katsotaan sitten ensi kesänä, että onko se edelleen siellä 2,3 se eurib 12 kuukauden euribor ja väitän,

10:20 että se on sen alapuolella. En tiedä kuinka paljon, mutta mutta onhan tässä nyt jo merkkejä ilmassa, että alkaa globaalit ja Euroopan talous vähän reunoilta murtua ja ja se, että se Venäjän hyökkäyssota nosti niitä hintoja, niin nyt se alkaa sitten myös alentaa sitä kokonaiskysyntää ja heikentää talous näkemystä ja uskallusta investoida ja kuluttaa ja ja sitä kautta sitten keskuspankit on taas uuden valinnan edessä.

10:49 Ihanaa. Saatin sulta kevytennusta korkojen laskusta, mutta tota toi meneekö toi niin meneekö tää logiikka siis sillai kuitenkin, että siis mä näen, että keskuspankki reagoi siihen tota jotenkin sorastyyppisesti tota refleksiivisesti tavallaan niihin ketjuihin, jotka niinku liikuttaa taloutta. Jos tota ollaan saatu taantumaan aikaiseksi esimerkiksi koronnostilla tätä kuvattaessa EKPytti 075 lisää ohjauskorkoa lisää toki ton

11:16 Fedin perässä, niin jos se sitten tavallaan tämän inflaation lisäksi tappaa myös talouden, niin sitten keskuspankille ei oikein muuta vaihtoehtoa ku sitten ruveta rullaan taas alamäkeen tätä korkua, joka tuo kuplan kautta taloudellista toimiallisuutta lisää, niin näinkö tää menee tää niinku tavallaan korkojen mahdollinen laskusykli? No näinhän se on mennyt tässä globaalin finanssikriisin jälkeen ja tuota luulen, että näin se

11:41 menee jatkossakin, että voidaan kysyä, että jos meillä on nyt hilattu Euroopassa korot tuonne ohjauskorkaa kohta sinne lähelle 2% mitä mikä se EKP:n tavoite taitaa tällä hetkellä olla ja siihen sitten markkinakorot laittaa sen lisän päälle ja ja tämmöstä tämmöstä korkotasoa ei ole täällä nimellistä korkotasoa ei ole täällä nähty öö yli vuosikymmenen viimeksi joskus 2000-luvun alussa, niin sen jälkeen on aika paljon

12:11 kumuloitu sitten velkaa eri sektoreille ja ja jokainen tietää, että mitä enemmän sitä velkaa on, niin sitä tärkeämpää se korko on sille taloudelle, että mihin se asettuu. Ja nyt se tosiaan rikkoo vähän niinku ennätyksiä tässä uudessa velkatilanteessa. Joten se pudotus, mitä sä tuossa kuvasit, niin se saattaa olla aika aika todennäköinen jo tällä hetkellä, kun tiedetään ne kaikki muut epävarmuudet. Ja silloin kun mennään kohti ehkä

12:37 syvääkin taantumaa jopa lamaa, niin ja keskuspankille on annettu se päätehtävä säädellä tätä makrosuhdan, että yrittää vakauttaa talous, niin mitä muuta se voi sitten tehdä, kun peruaan ne korotukset? Mites tota sä oot Antti tutkinut kans tätä euro alueen sisäistä niinun koherenttiutta? Siis meillä on saksalaiset esimerkiksi aina vähän väliä paheksuu sitä, että tota EKP:n operaatiota, jotka on niinku pääoma avaimella symmetrisesti kaikille

13:06 alueille operoitu, niin tota mun mielestä siitä Valusin teoriasta puuttuu mahdollisesti myös valuuttakurssi. Eli nythän niinku dollari on vahvistunut alle pariteettiin. Eli eli tota no tänään taitaa olla jo yli, että niin täällä on vähän tapahtumassa niin takaisin yli ykkösen. Joo. Kyllä. Mut siis tota näet sä näettek te tota tässä tavallaan tää valuuttakurssiliike sisään myös niinun tuontiinflaatiota poistaa jenkeistä kun on vahva dollari ja ehkä lisää sitä euroalueella, niin

13:34 onko tässä niinku tavallaan jotain peliä näiden niinku ison kahden alueen eli dollarin ja euron välillä ja sit ehkä toi sisäinen koheesio yleisesti mietin vaan, että Jussi voi ottaa noihin valuuttoihin kantaan, mut vielä siitä Valrusin mallista niin hänhän hän ajattelee jotenkin hyvin yks yksinkertaisesti niitä. Et mä muistan jo kun me tehtiin niinku finanssikriisin jälkeen semmista kokoelmateosta ku kurssi kohti konkurssia, niin niin tota siinä

14:02 lueskelin Walruusin haastattelu. Hän oli jossain keskustelut Mikael Jungnerin kanssa ja ja siinä on tämminen kuolematon lause Val Russilta.

14:15 hän sanoo, että silloin oli nimenomaan keskuspankit aloittanut finanssikriisin jälkeen tän epäkonventionaaliset toimet ja ja tuota homma oli saatu haltuun ja ja valruus sanoi vaan, että että tämä taas osoittaa sen, että että kapitalismi korjaa itse itsensä varsinkin jos keskuspankki vähän auttaa, mutta että siinä on ideana se jotenkin tässä teoriassa, että että se

14:41 et et inflaatio on aina rahat rahapoliittinen ilmiö ja ja se mandaatti on annettu keskuspankille. Siellä on kaikki paras mahdollinen tieto ja he sitten sen varjolla osaavat oikeita ratkaisua. Näin mä tulkitsen näitä tota Balrusin puheita, mutta sitten jos mennään nyt tähän mistä Jussi jo puhui, niin mun mielestä tässä on aito riski siitä, että tavallaan

15:10 keskuspankkihan tekee sitä esimerkiksi Euroopan keskuspankki tekee sitä, mitä laissa lukee, mitä sen pitää tehdä ja ja Euroopan keskuspankki on siitä harvinainen keskuspankki, et sillä on ainoastaan tää hintavakaus mandaatti ja sitten vasta toissijaisia muita tavo tavoitteita ja ja ja koko järjestelmä on tavallaan luotu sen idean ympärille, että että jos sulla on yksi tehtävä,

15:35 joka on hintavakauden ylläpitäminen ja ja ja se hintavakaus ymmärretään niinku maltillisena inflaationa, niin nykyisessä tilanteessa, jossa inflaatio sitten huitelee euroalueen historiallisia ennätyksiä tehdään joka kuukausi, niin ei keskuspankki oikeastaan voi reagoida muuta ku kiristämällä korkoa sitten. Sitten on tietenkin keskusteltu siitä, että olisiko Euroopan keskuspankin pitänyt aloittaa

16:01 tää kiristyssykli jo ennen Ukrainan sotaa, että tuliko nyt yllätetyksi siitä, mutta että jos jos lyödään vaan nää kaksi asiaa yhteen, että inflaatio ei ei johdu tai tai yleisesti koko tää niinun rahapolitiikan regiimi, mikä on luotu, niin siinä on vähän semmonen idea, että keskuspankki on tämmönen hyvien aikojen instituutio, jonka tehtävä on vaan hillitä sitä talouden ylikuumenemista ja talouden ylikuumeneminen näkyy inflaationa ja

16:30 keskuspankävä on viedä bimalja aina oikeeseen aikaan pois. Niin mä kyseenalastan tän ajattelun siinä mielessä, että talous ei ole todellakaan mitenkään ylikuumenemassa ja se inflaatio ei johdu mistään palkkaspiraalista tai liiallisesta finanssipoliittisesta elvytyksestä, vaan se johtuu näistä niinku koronan aiheuttamista tarjontashokeista ja Ukrainan sodan ja siihen liittyvien sanktioiden aiheuttamista globaaleista tarjontashokeista energiamarkkinoilla, niin tota tavallaan keskuspankki toimii

16:59 kuten sen niinku laissa on määrätty toimivan, mutta että tämmöset sääntöpohjaiset tai tai tällaisessa niinku uudenlaisessa geopoliittisessa kriisissä täysin uudenlaisessa historiallisessa tilanteessa, niin mä mä kysyn alaista, että ne niinku keskuspankkiireiden ideat johtaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, koska koska mun mielestä esimerkiksi tää eilinen päätös, että että Euroopan keskuspankki nosti

17:27 75 pistettä korkoa, niin se on jonkinlaista tämmöstä paniikinomaista ylireagointia siihen. että kun Euroopan keskuspankki arvostel te ootte liian myöhässä, niin sit näyt no kyllä kyllä me täältä saadaan tulemaan niinku tämmöisen historiall. Me me kuulataan 0.75 jengiin nyt, et me uskalletaan tehdä näin, mut et siinä siinä tota Euroopan keskuspankki tavallaan varjelee omaa uskottavuuttaan ja unohtaa sen talouden tilanteen ja ja ja jo nyt on

17:53 Euroopan keskuspankkiirit sanonut, että et taantuma tulee, et ei me sille voida mitään, et meidän on vaan pakko nostaa näitä korkoja. Ja mun mielestä tää niinku tuo esiin sen, et näissä ideoissa, instituutioissa on jotain vikaa, jos sä voit ainoastaan yhdellä instrumentilla, yhdellä ajattelut tavalla mennä ja sä voit tälle kärjestää että keskuspankki varjelee omaa uskottavuutta sillä, et se ajaa euroalueen taantumaan, niin mun mielestä siinä on jotain tämmöstä marsi

18:22 marksilaiset sanoisivat vieraantunutta tässä toimintatavassa.

18:27 tosta oikeastaan hyvin kiinni siihen Samin ensimmäiseen kysymykseen dollarin ja euron suhteesta ja siitä mitä vaikeuksia vahva USA:n talous tällä hetkellä tai oikeastaan paljon odotettua vahvempi, kun on ajateltu, että Fedin kiristäminen nopeasti painaa sen polville, mitä ei oo tapahtunut. Siellä työmarkkinat edelleen porskuttaa eteenpäin ja ja tota no asuntomarkkinat on romahduspisteessä, mutta tuota se ei näy vielä

18:54 reaalitoudessa kauheasti ja ja tota niin kauan kun Yhdysvaltajen keskuspankki ei tee sitä kuuluisa pivottia eli ala taas keventää, ei näe siinä omassa taloudessa deflatoorisia ongelmia tai stagnaatiota tulossa tai taantumaa tai lamaa, niin se ei tietenkään sitten kevennä sitä talous tai rahapolitiikkaa omassa maassaan ja

19:20 silloin tapahtuu juuri tää Samin kuvaama ilmiö, että että aletaan viedäkin sitä inflaatiota sitten ulkomaille, koska kaikkien heikompien valuuttojen ja kaikkihan kaikki muut valuutat ovat heikompia kuin Yhdysvaltain dollari, joka on edelleen hegemonisessa asemassa tässä meidän maailmanjärjestyksessä, vaikka nyt on paljon tapahtunutkin, näin se on. Niin niin oikeastaan kaikki muut keskuspankit joutuvat seuraamaan sitä mitä Fedi tekee ja kun Fedi katsoo vaan

19:47 sitä omaa taloutta ja nyt on kiristänyt hulluna niin EKPlle tulee lisää painetta tehdä se iso 75 ja sieltähän se sitten tuli ja se oli eilen yhden mukainen päätös. Kukaan ei vastustanut sitä johtokunnasta eikä sitten kansallisten keskuspankkien johdosta. Kaikki oli sitä mieltä tää pitää nyt tehdä. Eli kaikki se kyyhkysmäisyys mikä tähän asti oli vallinnut EKP sanoi, että odotetaan ja odotetaan, että kyllä tää tästä

20:14 korjuntaa korjaantuu, niin se oli nyt heitetty pois ja nyt se tehtiin. Ja mä luulen, että tämän jälkeen enää tehdäkään mitään, vaan lähdetään sitten kuran tai painamaan sitä taas alaspäin sitä korkoa, mutta nyt se tehtiin.

20:27 Saatiin hieman sitä varaa ja vielä lupailtiin perään, että nämä jatkuu, mutta jokainen voi sitten itse seuraavina viikkoina punnita, että näinköhän jatkuu. Joo. joku oli laskeskellut niitä lagardeellisia puheita, et se niinku sen lupauksen perusteella se loppuisi helmikuussa se nost, että niitä tulee helmikuuhun asti, mutta joo, mut se on data riippuvaista ja jos ne oikeasti alkaa tapahtua.

20:50 Ehkä mä lisäisin tohon vielä globalimmiksiin tota no Putin päätti, että täällä haistellaan sydän sudenjäätynyttä häntää. Eli tota lopetetti tää kaasu vienti kokonaan Eurooppaistu tulee sitten jonkinlainen niinu tota tarjantashokki energiaa vielä lisää joka niinku aiheuttaa lisää jäätävää ongelmaa siellä energiapuolen inflaatiossa mut sit Kiina on usein ottanut mun mielestä tän mustan pekon ne on tuonut niinku deflaatiota painavaa lavaa niinku äärettömän tehokkaasti sitä tavarataloutta ja pitänyt niinku

21:18 kulutuselektroniikkaa ja muiden käyttötavaroiden niinku hinnat alaspäin menevällä reaalitrendillä. Niin näinköhän tässä enää sekään tulee pelastukseksi. Tässä voi tulla niinku myös sieltä tarjontapuolelta niinku vähän Jobin postia inflaatioa, että ainakin mulla on semmonen fiilis.

21:33 Kiinahan on pelastanut nyt Euroopan myymällä tänne sitä kaasua, mitä tota Venäjä ei myy. Nythän varastot saatiin täyteen jo pari kuukautta ennen tavoiteaikaa, mutta et se on tullut Kiinasta tälleen. Kiina on myynyt ylijää. Itseasiassa suoraan tuohon vastaus.

21:47 Viime yönähän julkaistiin tuottajahinta Kiinasta, joka oli tulossa alas kun kivi eli vuosi indeksin vuosimuutos oli jo alle 3% ja se syöksy on tuossa nyt viime kuukausen aikana ollut suoraan alaspäin ja sillähän on aika suora vaikutus siihen mitä Yhdysvaltojen kuluttajah hintaeksille sitten tapahtuu, että että ehkä se deflaatio sieltä

22:13 tavaramarkkinalta tulee tälläkin kertaa. osittain pelastamaan ja se pelastaa Fedien sillä tavalla, et se ei tarvi enää olla niin äärimmäisen huolissaan inflaatiosta. Se alkaa puhuu vähän siihen suuntaan.

22:26 Rahoitusmarkkinat ennakoi, pörssikurssit lähtee nousuun, pitkät korot lähtee laskuun ja ja siitä mitä se tarkoittaa Euroopalle. Euron kurssi alkaa vahvistua, kun täällä on nyt nämä haukat haukat tota saaneet niskalenkin kyyhkyistä ja ja tehtiin rohkea korotus ja ja ylipäätään alkaa näyttää siltä, et se inflaatio Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä

22:52 voisikin myös kaventua sitä kautta, että se valuuttakurssi tulee suotuisammaksi.

22:59 Mutta tässä on just se suden häntäkysymys, et et kun se energiashokki Eurooppaan on niin suuri, niin se lähtee vetää sitten toiseen suuntaan ja siitä se inflaatio taas kasvaa. Ja siksi niinun Englannin pankki, Bank of England ja EKP on tällä hetkellä oikeastaan kaikkein pahimmassa tilanteessa. Hiljainen hetki muuten Elisabethin muistolle. Ehkä kolme sekuntia riitti. Mä en oo monarkisti.

23:27 Joo. Ootteko kuullut, että tota Iso-Britannian seuraava kuningatar on mies? Eihän tää k ihmeellistä tällaista woke hömppää nykyisin.

23:38 Okei. Toi oli ihan Antin Antin oma oma vitsi. Mä itseasiassa toivon, että Charles nousi kukuksi ja tota sehän nousi. No nyt mentiin vähän vähän ohi.

23:46 Siis se kolmas.

23:48 Aa okei. Joo no joo. Mut tota Britannialla ehkä sit vielä enemmän himpun verran enemmän inflaatiohuolia, kun ne joutuu Doverin kanaalin yli niinku tappelee niitä kontteja ja sekin on sitten vielä haasteena. Niin tässähän tietysti on mielenkiintoinen viikonloppu. Se ei ollut pelkästään tuo EKP:n rahapolitiikkapäätös, vaan itseasiassa tänään on se energiaministerien m kokous. Ja jos sieltä saadaan sitten Euroopan sähkömarkkinaan jotain semmista korjausta, mitä Lust Tavara lupasi eilen

24:17 pääministerinä tuonne Britanniaan ja sehän ottikin jo heti inflaatio-ooduksia alas sieltä ja jos Euroopassa saadaan samanlainen tekninen korjaus sähkömarkkinoille, niin sekin laskee täällä inflaatio-odotusta. Joten tässä voi olla, että ensi viikolla tilanne näyttää hieman aurinkoisemmalta näiden niinun pahnan pohjimmaistenkin osalta.

24:37 Joo, öljyhän on tippunut, joka on sit taas jenkkien niinku auto bensaahintaa dropannut, joka on tietysti maailman tärkein asia siellä. tuota mutta joo itseasiassa mun mä luulen vähän että nää Suomikinha hallituksen tekemät tota perälauta kriisipaketit joita on sit Suomessa, Ruotsissa, Saksassa tehty, nekin on vähän niinku poistanut sitä futuuri hintapainetta, niin et ne on niinku ehkä ollut hyvä asia siihen hinta hintapaineen niinku hidastamiseen, että tota kyllä noillä kyllä ja sillä markkinoillahan on

25:05 tietysti tärkeä, että saadaan läh se lähtemään oikeaan suuntaan, koska se likviditeetti on niin alhainen siellä, niin siellä tulee sitten myös jos se menee nopeasti ylös, niin se tulee myös nopeasti alas Joo, se marginaalihinta on niin helkutin herkkä siellä, että tota, että kapitalismi ei vielä markkinatalous ei aina toimi ihan täydellisesti tarvitaan sitä viimekätistä likviditeetin puski niin joku joku iso pamppu siellä kuitenkin totalitaristisesti pelastaa skener. Hei sä olit tota tosa Sauli

25:33 Vileenin kanssa tota hyvinkin suositussa tota Inder Podin jaksossa keskuspankki kapitalismista ja mäkin kävin siis tuolla Rami Kuurimaan ja Leevi Leivon puheenaiheessa vedin tota joskus samalla aiheella keskuspankki kapitalismi onnistui myymään sinne loppuun sulsa vaiko sosialismi kysymysmerkki mutta tota se oli ihan freesi kela siis siinä mun mielestä tota että että että tavallaan tässä jatku kapitalismin jatkumossa, jossa tota kaikki yrittää

26:01 tavallaan niinkun mitata onnistumista kapitaalin kertymisellä ja voittojen kertymiselle, niin tavallaan on ihan loogista siis kutsua tätä keskuspankin toimintaa keskuspankkapitalismiksi eikä sosialismiksi. Voiko sä noita niinku keloja vähän toistella, mitä sä vedit siellä Saulille siitä nimenomaan tästä kapitalismin kehityksen luonteesta?

26:20 No joo, tää ehkä tulee just Anti ja mun tähän yhteisharrastukseen poliittisen talouden Jussi on kyll et tässä harrastuksessa käsite puolella. Kyllä. Mutta niin kun nimenomaan keskuspankkikapitalismin sen koko käsitteen ideahan on tämmöinen historiallis institutionaalinen muutos ja ja se et miten jos ajatellaan, että meillä on tämmönen vuosisatainen talousjärjestelmä, kuten kapitalismi, joka perustuu juuri tuohon logiikkaan,

26:49 jota kuvasit ja voidaan sanoa, että se tänäkin päivänä pätee ja valtaosa ihmisten taloudellisesta ja ehkä laajemmistakin yhteiskunnallisesta päätöksistä tapahtuu jotenkin tommosen akkumulaation periaatteen kautta niin niin sit se tavallaan pysyy, mutta sit sen se etumäärä muuttuu sen mukaan, miten meidän instituutiot ajassa muuttuu. Eli jos lähdetään jostain

27:15 1700-luvun kauppakapitalismista purkamaan sitä, sitten tullaan 1800-luvun tämmöiseen finanssikapitalismiin.

27:24 Ennen kaikkea varmaan Yhdysvalloissa, jossa sitten rakennettiin rautateitä isoilla rahoitusvivuilla ja ja otettiin velkaa ja luotiin pankkijärjestelmää uusiksi. Ja siitä sitten globaali high finance varmaan oli silloinkin jo olemassa, mut siinä aina vähän ne painopisteet muuttui ja no sit se ajo tavallaan se järjestelmä Karille siinä 20-luvun lopulla ja ja siitä sitten seurasi no seuraava seuraava iso kalapaliikki

27:51 ennen kaikke tietysti Euroopassa, mutta sitten myös muualla. Ja sen jälkeen alkoi taas hyvinvointi valtiokapitalismin aika, kun haluttiin, ettei enää tehdä noita samoja säätelemättömän markkina kapitalismin ongelmia. ei toisteta niitä vaan nyt tarvitaan sitä vahvaa valtiota ja sit siihenkin tuli taas tämmöninen vastaisku jonkinlaisen tämmösen uuden finanssikapitalismin ja ehkä monet kutsuu sitä uusliberalisaatioksi sitä aikaa mitä sieltä 60-luvun lopulta

28:20 jonnekin 80-luvun lopulle tapahtui ja just sitä niinku poliittista puolta siitä ja ja tota sit mentiin tämmöiseen jotenkin vahvasti yksityistä velkaa kerryttävään tai synnyttävään uuteen finanssikapitalismiin, joka sitten taas globaalissa finanssikriisissä Karille. Ja sen jälkeen sitten ehkä kun taas tarvittiin sitä valtioinstituutioita apuun, niin mikä sieltä nousi kaikkein suurimpana

28:48 avustajana esiin, se oli keskuspankki. Ja tähän tää niinku käsite sitten niinku nojaa ja aika harva on tullut kiistämään, etteikö voisi ajatella sitä, että keskuspankit on tosi tärkeä instituutio ollut tän viimeisen vuosikymmenen aikana ja on sitä edelleen ja ja no tästä ja paljon muusta Saulin kanssa siinä podissa puhuttiin. Laitetaas tähän tota pieni pätkä tuosta muuten siis se öö Nalle oli kun hänet nyt mainittiin aluksi niin

29:16 tota oli oli tota euron tulevaisuus Suomen vaihtoehdotta kirjavesekannienen toimittijema oli yksi kirjoittaja siinä niin julkaisutilaisuudessa niin hän hän tuota tavallaan tätä euron ongelmaa et lukitaan valuuttakurssi sillai että toi työmarkkinahinta ei pääse muodostumaan koska se on niinku jäykkä alaspäin että työmarkkinahinta menee niinku nallen ja monen muunkin mielestä vaan niinku ylöspäin et se adjustoida muuta ku työtä käyttää alaspäin, niin niin se voi vielä ehkä jollain lailla

29:46 niinku toimia. Se voi jollain lailla synnyttää kilpailupainetta sinne talouteen, joka saa t takaisin balanssi. Mut tää vihon viimeinen niinku venttiili, jolla tää olisi voinut niinku toimia, se suljettiin juuri niillä toimenpiteillä, johon Erkki tuossa viittaa. Ja sen jälkeen oikeastaan täällä järjestelmällä ei oo enää toiveita, ellemme sit jollain dramaattisella niinun ohjelmalla saada ennen kaikkea työmarkkinoita toim toimimaan ja sovimme, et se oli sit viimeinen kerta, kun ketään veilattiin ulos täällä. Muistakaa siis tässä me puhutaan

30:14 kahdesta eri asiasta. Me puhu toisaalta siitä, että valuvika on tuottanut akuutin niinu tulehduksen finanssijärjestelmän ja joidenkin maiden niinku valtion talouteen. Se ei ole sinällään yksinomaisesti euron vika.

30:28 Euron vika on vaan se, et se on sulkenut sen ilmiselvän yksinkertaisen ulospäisynti sieltä, joka on dramaattinen devalvaatio. Nää asiat ovat toisistaan erillään. Kun mä puhun siitä, että euroa ei voi yhdistää toimimattomiin markkinoihin, koska se johtaa tilanteeseen, että hinnat on kiinnilyötyjä. Mä puhun eri asiasta kuin tästä ilmenemismuodosta, erilaisesta symptoomista tästä kriisistä, joka on nää valtioiden velkakriisit. Ja tässä

30:54 mielessä Alex voi ehkä olla puoliksi oikeassa siinä, että akuutti niinku velkakriisi on jossain niinku puolivälissä, mut se ei millään lailla kerro mitään tässä alla olevasta todellisesta sairaudesta. Se, että me olemme eliminoineet sen hinnan muuttumismekanismin, joka tekisi tulevaisuuden mahdolliseksi. Itseasiassa mä oon niinku sama miel mä luulen, et me istutaan taas meistä on tänä aamuna viimeksi katsomassa näitä kintoja, joihin Elina viittaa ja mä luulen, että me ollaan rakentamassa uutta

31:23 älyttömyyttä taas, koska nyt ollaan kertakaikkis taas poliittiselta taholta saatu markkinat uskomaan, et eihän nyt mikään maa defaulttaa euro-alueella.

31:32 Eihän ja jos te uskotte tähän, Kreikan valtionbondeja on saatavilla enemmän kuin koskaan. Ne juuri järjesti menestyksellisen emission. Menkää panemaan rahanne likoon, jos te uskotte siihen. Minä en tuossa niin niin tätä tätä siis mä esimerkiksi oon sympannut. Mulla oli Lauri Holappa sun sun tota kanssatutkija tuossa rahataloushaltuukirjassa niin syppasin siitä tavallaan semmoista niinku tiista niinku tase

31:59 identiteettiajattelua ja säkin oot niinku kunnostautunut siinä, että taseiden pitää taseta eli siis jonkun jonkun tota rahaan toisen velka ja se on niinku identiteettinä ihan totta, mut se menee niinku rikki tossa, kun meillä on ylikansallinen valuutta, niin se mua niinku ärsyttää tosi paljon, että tavallaan mun olis paljon helpompi hyväksyä niinku Ruotsin tai Sveitsin malli tai jopa Amerikan malli, jossa kaikki on kuitenkin yhtä valtiota. Se on se suvereenivaltio ja keskuspankki ja se yksityinen julkinen talous muodostaa

32:28 niinku koherentin suvereenin yhtälön. Niin onko tosta niinku kelaa, että meneekö tää rikki tää keskuspankkikapitalismi tästä niinku ylikansallisten niinku rahojen myötä? No ei se ei se varmasti varmasti siitä menee, mut sitä ehkä tulee jollain tavalla monimutkaisempi institutionaalinen kompleksi siitä, mutta toi on oikeastaan ihan kiinnostava näkemys ja jotenkin tässä just tässä Suomen ja Venäjän välisen sotatalouden

32:57 ja pakotekamppailun kohdalla on on tuota päässyt kelailemaan ja ja sehän on aika kiinnostava juttu, että kun ajatellaan, että Suomikin on tuonnut Venä Venäjältä paljon enemmän hyödykkeitä kun on vienyt sinne. Mikä tarkoittaa sitä, että meidän kauppatase ja vaihtotasekin niin on olleet alijäämäisiä Venäjän suhteen, mikä tarkoittaa sitä, että Venäjän täytyy rahoittaa jotenkin tämä alijäämä

33:24 ja miten Venäjä on rahoittanut sen tähän asti hyväksymällä euroja Suomesta, ottamalla vastaan niinun euroja ja tallettamalla sitten keskuspankkijärjestelmäänsä sinne reserveiksi ja ja tuota jos meillä olis oma markka edelleen niin ne olis siellä Venäjän keskuspankkin markkavelkoja, mutta kun meillä on se euro, niin ne on koko euroevelkoja, joten se tavallaan

33:51 päästää meidät jollain tavalla pälkähästä tässä ja antaa sen niinku myös Saksan ongelmaksi ja Italian ongelmaksi ja ja näin, et et tota tällä tavalla niinun mä tavallaan tai siis ymmärrän suoraan mitä sä sanoit, että miksi se sekoittaa tätä peliä ja tota hajottaa näitä suhteita, koska Se on paljon joustavampi velkasopimus se valtioraha, se euro, kun sitten jotkut muunlaiset arvopaperit, joilla näitä

34:21 selvitettäisiin näitä syntyviä suhteita ja ne olis niinku suoraan liitettyjä siihen tiettyyn kansallisvaltioon. Niinku tässäkin tapauksessa Suomen velka Venäjälle olisi markkamääräistä velkaa, mut mut tässä tapauksessa niin siitä on Suomelle varmasti iso etu, että että se meidän alijäämä onkin ollut koko Euroopan rahoittama. Joo. freesi pointti. Mä en tiedä onko Ruotsin Rikbanken kusessa nyt jotenkin tota varmaan tietysti jos aletaan oikein selvittelemään jossain vaiheessa tätä niin niin niin

34:51 tota sieltä ne löytyy ne kruunvelat sitten, mutta oikeesti siellä ei ole kruunuvelkaa, koska heillä ei ole ollut sitä aliaa.

34:58 Joo joo. Ja mut siis hyvä pointti siis nää eiks me nyt yhtenä tota NATO blokkina päätetty jäädyttää vielä ne Venäjän saatavat keskuspankeista tota jo niin tota se on tavallaan eihän me sitä yhtenä itsenäisenä valtina oltais uskallettu varmaan tehdä, että siinä mielessä toi on ylikansallisesta konstruktiosta on niinku tämmöistä valtahyötyä, mutta ne niinku epätasapainot mua niinku häiritsee ja ja sitten tavallaan kun ne ei oikein korjaannut, että et se target 2onkin on niinku peruuttamattomasti plussalla ja

35:25 miinuksella ja sitä ei niinku korjaa Erkkikään niinku ikinä. paitsi et Saksa yrittää nyt muuten hei historiasesti parhaansa, että tota ekan kerran niinku 30 vuoteen niin vaihtotasem meni miinukselle, että mut ei tiedä on menko se mennyt euroalueen maihin näiden vaan on pelkästään Venäjänä, mutta kuitenkin kuitenkin joo mut mut toi on niinkun ihan freesi freesi kela tota onko siinä tosta tase identiteetistä laitetaas se sun sä twiitissä jo et tämmöisen tota et niinku toisen saatavaan toisen velka

35:55 identiteettikalvon niin selitä sitä nyt vielä Miksi nää niinku matchää ja no taisin jakaa ihan niinun tämän päivän tai viime vuoden virtoja. Se oli flow kuvio, mitä ehkä muistelet, että en ole stockkuvioita jaut. Ne on vielä paljon monimutkaisempia sitten, mutta nämä flowkuviot ne on siinä tapauks siinä mielessä kiinnostavia, koska kun Suomessakin puhutaan valtion velkaantumisesta tai julkisen sektorin velkaantumisesta, niin se on se

36:23 alijäämä, mitä tuijotetaan ja se on nimenomaan virta. Eli vuoden aikana ö se tai se summa kertoo siitä kuinka paljon enemmän vuoden aikana valtio maksaa ulos tulovirtoja kun saa sisään tulovirtoja ja ja tuota no kuviohan on hyvin yksinkertainen, että aina kun on joku joka maksaa tulon, niin on joku joka vastaan ottaa sen. Näiden täytyy aina täsmätä, koska yleensä ne ihmisten

36:50 rahammääräiset sopimukset tehdään niinku saman suuruisena. Et jos mä ostan 2 €on kahvin kaupasta, niin se on 2€oa pois multa ja tasan 2 € sille pankille. Et se on myös ontologinen todellisuuden ilmiö, että että ne täsmäinen virrat ja tota mut sitten kun sitä katotaan sektoreiden yli, niin jos julkinen sektori on alijäämään eli on maksanut enemmän virtoja ulos, kun saa sisään, niin

37:16 sitten muiden sektoreiden täytyy saada se nettomääräisenä hyötynä. Ja sitten kun katotaan kaikki läpi, niin Suomessa se tilanne tällä hetkellä näyttää siltä, että yrityssektori kerryttää eniten ylijäämiä saa enemmän sisäänvirtoja, kun maksaa ulospäin. Ja oikeastaan kaikki muut sektorit, kotitaloudet, valtio, kunnat ja sosiaaliturvaraot yhteensä. Eli julkinen sektori on alijäämäinen ja ulkomaan sektori on aikalailla tasapainossa, kun meidän vaihtotase on viime vuonna siihen tasapainoon ajautunut. Se tietysti menee taas

37:46 huonompaan suuntaan, et siitä tulee lisää taakkaa myös sinne sit siihen valtioali, koska sen pitää nytten vastaavasti näkyä siellä tai sitten kotitalouksen aliäämän kasvuna. Et tota ei siinä mitään. Se on vaan kirjanpitoa ja ja sit on erilaisia syyseuraussuhteita, jotka sitä ajaa sitä kuviota. Joo. Ja ehkä tosta siis mä oon hiljalleen yritän toipua merkantilismin kirouksesta, niin tota tavallaan ehkä se Saksa ei osoittaa, että et sekään ei oo niinku mikään semmonen niinku voittava

38:15 strategia, et pahimmillaan sä oot köydtänyt omaa kansaas vuosikymmeniä ja et saa siitä mitään muuta hyötyä ku negatiivisen positiivisen target 2 saldon, jota ei kukaan maksa sulle takaisin. Että niin siis järkeväähän olisi tosiaan lisätä investointeja ja nostaa palkkoja kotimaassa. Just kun puhuttiin, et se euroostovoima se yltää tietysti koko euroalueelle sellaisenaan ja sit vielä kun se on ihan vahva tota reservivalu maailmassa, niin sillä voi ostaa maailmaltakin kaikkia juttuja. Eli

38:43 varmaan saksalaiset kotital olis tykännyt siitä, jos niillä olis ollut vähän enemmän käytettävissä. Joo.

38:48 Ja saanut vielä paremmat moottoritietkin. Antti ehkä tuossa sä ravaat aina Astudissa tai muualla kertomassa tota, että mitäs nyt tota EKP:n tota öö visiirit on tehnyt, niin onko tästä tota tästä niinku kuueen lopusta tai sen kuueen niinku netto ostojen niinku hidastamisesta tai per lopettamisesta niin jotain mielenkiintoisia niinku mveja edessä?

39:11 Onko se enää poliittinen taistelu? Ainakin itse olin nähnyt siis semmoosen asian, että se herätti intohimoja, että EKP:llä on mahdollisuus ostaa vaikka nyt Italian, Kreikan ja Suomen pondeja ja myydä Saksa ja Hollannin pondeja niinku nettovirtana siitä Qeitiosta. No joo, tää on erittäin monimutkainen kysymys, mutta siis Qeelma, joka aloitettiin 2015, niin sen idea sen idea oli, että se on antideflatorinen

39:41 instrumentti, eli sillä pyritään kiihdyttämään inflaatiota. Nyt tässä tilanteessa, missä inflaatio huitelee siellä sun täällä, niin sitä ei voida käyttää. Sitten toinen oli tää PEP pitkä tossu, joka luotiin koronapandemiassa, niin sen idea oli estää tätä fragmentaatiota, mutta myös taistella koronasuluista ja koronapandemiasta johtuvaa deflaatiota vastaan. Sekin ohjelma lopetettiin siis oliko se nyt maalis maaliskuussa

40:08 käsittääkseni, koska ne ohjelman ohjelmien julkisanodut tavoitteet ei oo enää ei enää tota olosuhteet on muuttunut, mutta sitten tässä on on semmonen vieno pointti, että et kuten Jussi tuossa sanoi, että että et korkean velkaantumisen seurauksena ollaan riippuvaisia suotuisista rahoitusoloista ja nyt kun inflaatio huitelee, missä huitelee ja

40:35 Euroopan keskuspankki on pakotettu korottamaan korkoja, niin se alkaa hyvin nopeasti sitten näkyä esimerkiksi Italian velanhoitokulujen nousuna. Niin nyt nythän on Euroopan keskuspankki tehnyt kaksi kaksi mielenkiintoista tekoa. Eli eli se PEP ohjelma, niin niitä netto-ostoja ei siis jatketa. et se ohjelma ei oo sillä tavalla aktiivinen, mutta että kun sinne

41:01 maksetaan maksetaan takaisin niinu ne erääntyy, niin ne rahat, mitä EKP saa tai ne jäsenmaiden keskuspankit saa niin ne uudelleen sijoitetaan, niin Euroopan keskuspank tässä PEP-ohjelmassa se erosi merkittävällä tavalla tästä tota QE-ohjelmasta, et siinä oli enempi joustoja. Eli eli eli eli se tässä nyt voidaan mennä hyvinkin syvälle, mutta että QE-ohjelma 2015,

41:28 joka aloitettiin, niin se on käynyt jo tän Saksan perustuslakituomioistuimen ja EU-tuomioistuimen syynin läpi, jossa EU- tuomioistuin on sanonut Carlsruuren punaiset tota tuota nä niin ne näyttää semmooselta joltain pahiksilta jostain tota kauhuleffasta tötteröut päässä, mutta et nimenomaan EU-u tuomioistu sanon, että tää Qe-ohjelma on niin kauan ok, kun se tehdään pääomaan avaimen mukaan ja ja tässä PEP-ohjelmassa taas keskeinen yksi elementti oli, että siitä voidaan

41:58 poiketa siitä pääomaa avaimesta. EU-tuomioistui sanoo, että ne ostot ei saa hyödyttää, ne pitää olla suunnattu koko euroalueelle. Ne ei saa hyödyttää yksittäisiä jäsenmaita, jotta se ei niinku riko tätä rahapolitiikan ja finanssipolitiikan erottelua. Ja sitten toisaalta, että se ei syyllisty öö öö öö mikä tää nyt monetary finance niinku perussopimuksen rikkomis, ettei rikota rahoituskieltoa,

42:25 mutta että koko tänä pandemian aikana tässä PEPissä oli tää instrum tai tää elementti, että siitä pääomaan avaimesta voidaan luopua ja sitä ei käytetty.

42:34 Mutta nyt kun EKP alkoi normalisoimaan rahapolitiikkaansa eli eli eli lakkasi nää nettoostot ja alkoi nostaa korkoja, niin Euroopan keskuspankki luopui tästä pää tai miten sano alko hyödyntää sitä alkoi hyödyntää tätä tätä PEP-ohjelman elementtiä, että siitä pääomaavaimesta voidaan luopua, että nyt me tiedetään, että kesä ja heinäkuussa on nimenomaan yliostettu Italiaa, Kreikkaa, oisko ollut Espanja,

43:02 Portugal Suomeen ja ja sitten ostettu pääomaan avaimesta poiketen vähemmän Saksaa, Ranskaa ja Alankomaita. Mm.

43:11 Ja tää tää herättää mielenkiintoisen niinku legaalisen kysymyksen m että jos tää PEP- ohjelma on on luotu deflatoriseen ympäristöön ja nyt ollaan niinku voimakkaasti inflatorisessa ympäristössä, niin miten sitä voidaan käyttää? Joo, mut mä olin muuten olisin tuohtunut, jos siellä Suomessa olis ollut miinus, mut koska se oli plussa, niin mus on niin häpeämätön tota populistinen tota kansallismielinen ihminen. Mä iloitsin siitä, että me meidän niinku tota valtion velkaa

43:39 subventoidaan tällä pienellä eläillä, niin tota se sai pienen samin tota riemoitsemaan tästä kuitenkin kev. No niin, EKP on myös pienen Suomen puolella, mut mutta että laajemmin sillä tavalla, että että jos EKP:llä on näitä sääntöjä, että sulla on rahoituskielto ja ja ja Saksassa aina niinku suututaan näistä ohjelmista, niin niin niin miten voi olla tilanne, että EKP luo ohjelman pandemian varalle ja jossa se poikkea näistä EU- tuomioistuimen

44:08 asettamista perälaudoista ja sitten sen käyttää sitä pandemian jälkeen? Mun mielestä tää on niinku oikeus ja oikeudellisesti ja poliittisesti kiinnostava kysymys, että mikä merkitys sinänsä näillä näillä tiukoilla säännöillä, jotka rajoittaa EKP:n toimintaa on, jos EKP voi aina tarpeen vaatiessa luoda uuden ohjelman uudessa taloudellisessa tilanteessa, mutta myös muuttaa sen ohjelman rationaliteettia

44:36 sitä mukaan, kun taloudellinen tilanne muuttuu. Eli eli eli tästä PEP-ohjelmasta on tehty siis Saksan perustuslakituomioistuin on tehnyt siitä kantelun eiku siis anteeksi Saksan perustuslaki tuomioistuimen on tehty.

44:49 Markus Kerber arkkivihollinen EKP:n arkkivihollinen on taas kirjoittanut varmaan hienon tota kanteen vastaan. Mut et Saksan perustuslaki tuomioistuinija ei oo vielä lähettänyt tätä ultraviresytöttä. Mut et se Euroopan unionin tuomioistimen seuraava ratkaisu liittyen tähän Peppiin tulee olemaan niinku äärimmäistä oikeudellista jongkoraausta, koska siis historia kertoo, että EU-tuomiin ei ikinä tule

45:15 sanomaan tietenkään, että se olisi ollut perussopimusten vastainen ja EKP:llä on tavallaan oikeus tulkita omaa mandaattiaan, mutta että kuinka uskottavasti nää instituutiot enää pääsee tästä tota puimurista läpi, niin jää nähtäväksi. Joo. Saa sen näitä, koska nyt Saksahan voi olla taas heikko maa, niin ehkä jaksaako ne olla nyt niin puristeja enää tässä tota vanhaan tyyli pitää hakea jotain poliittista kompromissia tässä ener mulla on yksi tämmönen provoteoria kanssa jos ajatellaan niinku EKP:tä tota

45:43 omaan existenssiinsä ajattelevana niinku hedgefundina, niin tota hän vaan maksivoimat ovat niinku voittonsa ostamalla korkean yieldin tuotteita eli tota Italian ja Kreikan Kreigan bondeja, koska jos ne ei niinku defaulttaa ikinä, niin sillä maksimoidaan se kassavirta EKP. Ei anteeksi siis tän pitkän niinku höpöttely jälkeen haluan sanoa, että EKP:n pitää estää uusi eurokriisi ja se, että et tavallaan Euroopan keskuspankki tällä hetkellä pyrkii ajamaan euroalueen

46:11 taantumaan ilman, et se aiheuttaa uuden euroalueen velkakriisiin ja siihen tää Peppi niin ja TPI sitten ja ja TPI vielä tämminen uus uusi erillinen instrumentti, mutta ei mennä enää siihen, koska aika on loppumassa, mutta että EKP:n pitää samaan aikaan pitää spreadit hallussa niin niin kun se yrittää hillitä inflaatiota ajamalla euron taantumaan ja tää on kyllä viehättävä peli, missä keskuspankit tällä hetkellä yksi tekninen ja aika iso asia se, että

46:38 Euroopan niinku rahamarkkinaakin on kuitenkin rakennettu repopohjalle samalla lailla kuin Yhdysvallat ja siellä niinku se perusvakuus on valtion velkakirjat ja mitä sä haluat perusvakuudelta sen, että se hinta kehittyy vakaasti eikä heilahtele ja nyt kun se koko velkakirjamarkkin likviditeettitilanne on tosi huono huono ja tapahtuu niinku tätä kuuteita tai että vedetään ne nettostot pois, niin sehän kaikkihan on nähnyt, että ne

47:05 hintailähtelut päivän sillä on todella suuria ja siellähän tulee sitten niinku rahamarkkinainkin aika isoja ongelmia, kun sieltä sitten alkaa likviditeettivalua pois, koska pitää täydentää vakuuksia, kun hinnat on päivän sisällä muuttunut huomattavasti. Eli tässä niinku tullaan tähän myös tähän rahamarkkinarakenteeseen, mistä aika vähän on vielä Suomessakin puhuttu ja siinä sitten kun sitä miettii, niin voi päätyä siihen, että lopulta nää

47:31 määrällisen helpottamisen ohjelmat tai sen taseen puolella tapahtuvat ohjelmat on tärkeämpiä euroalueella kuin se korkopolitiikka sinällään. Sen täytyy niinku pystyä vakauttamaan se velkakirjamarkkina. Jee. Hienoa. Otetaan tähän vielä loppuun tota kumpi oli vähemmän väärässä, Olli Reen vai Nalle Wahlroos, että saako saako äänestys mistä kysymyksessä inflaation syistä vai tai

47:57 tässä nyt debatissa sitten tuota tyhjää vastaaminen.

48:02 No kyllä mä ehkä enemmän tykkäsin Olli Rehnin vastauksista. Ne oli jollain tavalla tässä todellisuudessa kiinni. Joo mä äänestän kans Olli Reenielle, että sori Nalle sä nyt hävisit tässä. Kiitoksia. Mulla on ollut vieraana Antti Ronkainen, Jussi Ahokas ja onnea väikkriitöihin.

48:18 Kiitos, kiitos, kiitos.