Neuvottelija
Vibe-koodaus | Mikkonen Juntunen | #neuvottelija 359 – Litterointi
Takaisin jaksoon · Lähde: human · Tila: raw. Litteroinnissa voi olla virheitä.
0:00 No niin, tervetuloa Neuvottelijanavalle. Me ollaan vieraana AI-kanavan päähostin ja suorastaan master tietokannan ylläpitäjä Lasse Mikkonen ja sitten vakiovieras Harri Juntunen. Morjesta. Terve.
0:17 Terve. Tässä nyt oli hieman epäonnistunut vitsi tota tähän niinku tietotekniikkaan eli ATK. ATK on muuten loistava suomenkielinen sana automaattinen tietojen käsittely. Ja me ollaan just keskusteltu tunnin teidän kanavalla, jossa mä olin vieraana, niin käännettiin tää pöytä. Ja tänään on aiheena tämmönen niinku wipe kodaus ja tavallaan tää koodauksen maailma ja miten juuri tänään vuonna 2025 niin vähän niinku tavallisetkin ihmiset ovat löytäneet itsestään niinkun koodaajan, niin
0:46 voisitteko te Lasse ja Harri pikkasen taustottaa minkälaisia taustoja teiltä löytyy? Jes. Eli tosiaan Lasse Mikkonen nimi ja mä oon 25 vuotta ollut ohjelmistoalan konsulttina. päivästä yksi kun valmistuin, niin siirryin konsultiksi ja en siis oo oikeastaan tehnyt oikeita töitä vaan ollut auttamassa aina yrityksi tekemään parempia tuotteita, parempia palveluja ja sitten viimeiset ehkä neljä
1:14 vuotta tässä nyt sitten keskittynyt AI tekoäly asioihin tämän saman teeman ympäriltä ja tosiaan myös sitten harrastan vakavasti tällaista niinku sijoitustoimintaa ja on siis jonkin verran enkelisijoituksia itsellä ja osallistun myös joihinkin näihin startupeihin aktiivisestikin sitten on siellä mukana öö en toki niinku päivätissä, mutta advisorin roolissa ja
1:42 yhtä rahastoakin ollaan tässä perustamassa. Eli niinku tällaisella kombolla ja vois sanoa, et se ohjelmistopuolen tekeminen niinku kulminoitui sitten Efikode yhdistyi meidän oman contribisen firman kanssa.
1:55 Siellä sit pääsin vielä tähän niinku DevOps maailmaan aidosti perehtymään ja siinä kohtaa sit se aikin alkoi tulla mukaan. Eli miten automatisoidaan se koko jakelu tuotanto, kaikki mitä tapahtuu sen koodauksen enterin painamisen jälkeen, niin miten se koodi saadaan sitten turvallisena sinne tuotantoon ja ne palvelut pyörimään. Niin tää on oikeastaan se kenttä, missä mä oon pyörinyt. Joo ja tässä tähän väliin niin tota öö tällain in real life tavattiin tuolla tota pääasijoittaja
2:24 vuosikokouksia, jossa me perustettiin tota pääasioittajan vioding societtiin.
2:29 Ett kaikkia te kuulijat ja katsojat, jotka olette pääomasijoittajan yhdistyksen jäseniä, niin olkaa vaan meihin yhdistyks tota yhteydessä, jos kiinnostais tehdä pieniä koodin pätkiä, millä elämä menisi helpommaksi.
2:42 Joo. Ja sittenhän me siihen saatiin jo open sourcattua tällainen yksi platformi, jolla voi analysoida sijoitusdokumentaatiota, niin sillä pääsee wipeekodaus alajaosto hyvin liikkeelle ja voidaan jakaa se myös semmosesta lokaalisti suorittamassa muodossa. Eli tota asennettiin siin mun kodelle sillai, että tota että se pyörii ilman tämmöstä tota pilvi pilvi tota mallia, että se vaan heittää apikutsun tuolle open hyvin toimii. Joo.
3:08 No niin mites tota mätsätään tämä tämä niin ehkä siis me ollaan Lassen kanssa varmaan se 25 vuotta ei nyt ihan tunnettu mutta 20 vuotta tuotekehityksen ammattilainen mä ja toisaalta liikkeenjohdon konsulttina toiminut pitkään ja ja siellä ollaan niinku Lassen kanssa aloiteltu vaatimusten hallinnasta ja ja tota testikeissien tekemisestä ja tällaisesta, että se mun ehkä se isoin kuva tässä niinku omassa ammatillis
3:36 ammatillisessa mielessä on tota siis tuotteen elinsyklihallinta, et et minkälaista minkälaista se sitten on, et et kuinka sä saat niinku vipekoodaamisen niinku wipe life cycle ehkä voisi olla tässä tässä niinku mut et niinku vähän semmonen semmonen niinku isompi isompi vielä, koska tuotteet elää markkinoilla, palvelut elää markkinoilla, niitä pitää huoltaa, tostakin menee rikki. Tästäkin
4:02 me ollaan Lassen kanssa ai-kanavalla keskusteltu, et kuinka helvetin miten se voi mennä rikki se sohta, kun siellä olis niinku vaan ykkösiä no noll ykkösiä peräkkäin, jotka menee prosessi. No mut anyways niin niin tästä näkökulmasta nyt nyt sitten tota ja ja sit ai on mulla nyt ollut semmoosen kmen 10 vuotta tässä niinun agendalla, et miten niinku ai eri eri niinku tämmösissä paikoissa
4:29 öö esiintyy. minkälaisia järkeviä käyttöjä siellä voi olla eri eri kohdissa tämmöstä niinku ympyrää ja sitten tota Lassen kanssa tähän Lasse teki tosi konkreettista duunia mun mielestä tosi hyvin niinku demonstraattoreita näin AI toimii ja siitä se sitten jotenkin lähti, että joo laittakaa AI-kanava tilaukseen. Siellä on nimenomaan siis tulee aika tuoreeltaan tulee semmosia niinku testikeissejä, et joku on laittanut
4:57 vaikka uuden uuden tota tommosen ominaisuuden joku näistä suuresta ll malleista vaikka Googlen Geminin joku lisäosa, niin tota aika nopeasti te sen laitatte sellain niinku ns tuotantoon, että näin tätä kansi käyttää.
5:10 Joo. Ja koitetaan selittää kansan kielellä ymmärrettävästi ja näyttää demolla miten se toimii, niin pääsee kuka tahansa sit hyötyyn niistä.
5:17 Joo. No mutta tota tosiaan kannattaa se meidän keskustelu teidän kanavalla laittaa ja lämäkkää siellä sitten tilausnappia, niin täältä pääsette tänne isojen kanavien joukkoon ja hyvä hienoa kun jaksatte tehdä tota.
5:31 No aloitetaas tästä niinku tästä vibe tai wipe codaamisesta. Niin tosiaan mulla osa mun kuulijo ja katsoj sitten tietääkin, niin olin vuoden teknisessä korkeakoulussa titellä ja sit mä menin rahoitusjampaksi ja oikeastaan unohdin unohdin tuon koko koodausmaailman ja Exceliin mä käytin niitä makroja mitä siellä oli, mut kun ne toi visual basicin, niin vaikka mä nyt basicä ihan hyvin osaan, niin ajattelin, että en mä jaksa enää sinnekään niinku mitään tommosia niinku makroja vääntää. Mut sit tänä vuonna niin mä jotenkin heräsin
5:59 taas. Nyt tää on mennyt niin pitkälle tää no cod low code, että nyt nyt kannattaa Samin teiniversion niinku ostaa haudasta ja on ollut kyllä todella hauskaa. Eli tota tässä tota tällä hetkellä käytän eniten tämmöstä ruotsalaista tota ihmettä ku lava bll, joka todellakin on semmonen niinku no code purkki. Eli sä voit ihan prompotata. Käytännössä tein esimerkiksi niinku webbisivun tunnissa, joka mä olin just aikaisemmin alkuvuonna tehnyt
6:27 niinku parin opiskelijan kaa niinku puoli vuotta väänsin HTML:llä ja WordPressiä siellä ja kirjoittelin niitä ja vähän niitä yritin selvitä jollain niinku aliohjelma tota kirjastoilla sit siellä niin lavapol mä kirjoitin, että tosa on malli muuta vähän niinku formaattia teen vähän niinku iskevämpi mut kopio noi ja noi funktionaaliset niin tökö tökö tökö tökö tökö pikkasen joudu niinku Googlen tätä tota niinku apikutsuu perehtyy, että miten ne YouTube-listat sieltä niinku kutsutaan Googlen niinku protokollan
6:56 kautta, mutta Dania tää on niinku siis semmonen helppo keissi tämmöönen niinku fronten kotisivu, mut jos tän niinku kääntäis sitten alaan ammattilaisen kielell, niin missä mä niinku operoin, kun mä loin tämmösen niinku tota toimivan kotisivun niin tai millä tyylillä sä sen teit?
7:15 Niin no kyllä se toi menee se lavab varsinkin on hyvä esimerkki tästä wipe koodaus niin työkalusta mut vois sen niinku yleistää et se on tällainen agenttinen koodaus apuväline että niitähän on paljon muitakin niinku kursor esimerkiksi taisi olla myös ruotsalainen kuten osasit sanoa sitten on sellaista käyttänyt ku Kine Cline se on myös hyvin samanlainen ku se kursor eli ne on taas sellaisia
7:41 jotka taitaa löytyä webikäyttöliittymä molemmista mutta toimii eri totent sitten visual kodessa ja sitten tai siis VS-kodessa ja sitten mä itse käytän eniten ehkä ihan GitHub Copilottia, joka on myös visual VS-kodessa pyörivä lisäosa. Siinä on erikoisuutena, et sen voi laittaa sellaiseen kyselymoodiin tai agenttimoodiin. Jos sä laitat sen
8:08 agenttimoodiin, niin sit siitä tulee tällainen wipe koodaus työkalu.
8:13 lisäbonarina siinä vielä on, että siinä voi vaihtaa sitä mallia. Eli välillä tai mä oikeastaan kokeilenkin koko ajan vähän myös ai kanavan hengessä ehkä virittelen yhtä videoteemaa sinne, että esittelisin tarkalleen niitä eroja, et mitä eriko kielimalli siellä taustalla, et Clouden Sonetti 4.5 versus Codex GPT 5 tai Crokki, niin nää kolme mun mielestä siellä nyt
8:40 kilpailee aika niinku head to head, et välillä tuntuu, et sillä kodeksilla saa parhaiten tehtyä ja sit se jääkin yhtäkkiä jumiin. Sit voi jatkaa samasta vaihtamalla sitä mallia vaikka krokkiin, niin sit pääseekin eteenpäin. Eli se tavallaan niinku vaikea edes sanoa, et mikä niistä on niinu paras mihinkin, mutta se nyt voi sanoa, et se lavaboll on melko lailla varma valinta, kun tehdään käyttöliittymää ja siinä nyt on oma
9:05 tietokanta, mutta se on niinku se on tavallaan vähän esivalittuja ne palikat, mitä mitä se sitten hyödyntää, mut sitä mukaan se taas antaa aika solidia ulostulemaa ja toimii melko varmasti siinä heidän ympäristössä. Kun taas sitten nämä toiset työkalut ja varsinkin toi GitHub Copilotin kautta toimiminen, niin sitten sä voit valita sen kielen tietokannat kaikki ihan vaan promptaamalla ja Joo toossa öö Harri kun mä tota sitten
9:34 palasin tähän silloin kun tuli toi öö Chat GPT 3.5 vi niin mä sen verran opetin just vs kodestudio, että mä ajoin sinne niinku Windowsilla sen niinku seän teksti-editori ja sillä niinku koodirivit on siellä ja pyttoni on melko yksinkertainen kone tämmöönen tulkkaava kieli, joka joka on tota 80-luvulla kuitenkin jo kehitetty.
9:57 Niin niin sitten siellä mä opin sitten, että on tämmönen apikutsu, jolla niinku voi kutsua sitä tota tekoal, mut sit se oli liian vaikeet ja tuli liian monta virhettä ja kun ei silloin ei ollut tämmösiä niinku apupyöriä, niin tota sit mä kyllästyin ja sit palasin vasta tänä vuonna siihen. Mut toikin tavallaan on jännä, että se ei oo oikeastaan niin hirveästi muuttunut. Sinne vaan tullut sitä tavallaan niinku jeesausapua viereen.
10:19 Joo. Ja ja siis siinä, että siis sullahan on tyypillisesti joku syy, miksi sä haluat tehdä vaikka jonkun jonkun webbisivun tai softan, niin niin tämmöninen niinun mielestä materiaksi syli on mun mielestä niinku radikaalisti nyt supistunut, et niinku sä kuvasit, niin sadan tunnin duuni voikin olla nyt niinku tunnin duuni, et et sä oot jo niinku tekemässä asioita sä oot myymässä tuotetta jollain webbisivulla ja tämmösestä, niin mä en usko, että tällä
10:48 hetkellä vielä ihan ymmärrä Kuinka paljon tää niinku tässä niinku prototyyppäusvaiheessa tää niinku radikaali tuotekehitys niinku ajankäyttö tuotekehittämiseen versus niinku markkinatarpeeseen niin niin kuinka paljon se lopulta sit vaikuttaa. Mut se se on niinku ihan uskomaton mahdollisuus tällä hetkellä. Niin ja varsinkin, että no mietitään ihan jotain myyntitilaisuutta, et sä tekisit myyntiä palaveria varti tunnin käyttäisit PowerPointin tekemiseen, niin nyt sä
11:15 käytät tunnin ja teet toimivan proton. meet sen kanssa niin tai siellä myyntitilaisuudessa koodaat jo suoraan onko tää nyt semmonen minkä sä haluat ostaa niinku niinku tavallaan et sä saat to ei ei oo staattisia presentaatioita enää vaan ne on niinku enemmän tämmösiä että hei haetaan nää niinku featureit nyt yhdessä tähän niin se määrittelytyö kaikki tällainen niin se voi olla siellä niinun tilanteessa läsnä ja sit kun kaikki on sitä mieltä ja varsinkin asiakas tämmösenhän mä haluan ostaa, niin sit
11:43 siitä sä voit mennä sit tuotantoon. tottakai siellä on niinku taustalla monta muuta asiaa, mitkä pitää sitten niinku huolehtia tietoturvat ja tämmöset, mutta just tää niinku prototyypiksi tekeminen on on todella radikaalisti mun mielestä muuttunut nyt. Ja mikä mä tässä niinku itse ymmärsin sit siinä, että kun mä tavallaan olin silloin kaksi vuotta sitten sen 3.5 ajoin niinku omalla koneella sen yksinkertaisia pari pyttonohjelmaa, jotka nyt vähän teki apikutsujakin, niin sitten mä huomasin, miksi mä menin
12:11 lavaboliin, niin et se tietokanta oli sit siinä, et en mä halua ajaa omalla koneella, mä haluan ajaa pilvessä, mut mä en halua niinku mitään asure tai AVS-isenssejä ruveta pistää pystyyn, että se lavapol ratkaisee senkin. Eli siellä on se tietokannat ja siellä on se front end ja backendi ja tietoturvallisuus, niin ne tulee sieltä. Okei. Ne tulee kuukausimaksua vastaan, et mä vähän niinku luottokortti on siellä jumissa niin kauan kun mä pyöritän siinä systeemissä. Mut ei tarvi mitään tämmösiä tehdä. Ne hoitaa sen kaiken ja sit ne pakottaa vähän yksinkertaisesti. Mä olisin itseasiassa
12:39 halunnut tehdä sen niinku WordPressillä ja PHP:ll tietokan niinku sen eiku kotisivun ku sen vanhankin niin sanoi, että ei meillä tämmösiä, että käykö nää mun työkalut ja sit mä sanoin no mennään sitten silleen.
12:49 Niin kyllä. Eikä se mikään kallis ole verrattuna, et sä Asuressa pyörittäisit sitä samaa, niin kyllä se on aika taituri olla, et saa siihen samaan kuukausihintaan ne joo siellä ajettua. Et sit toi demoilu on mielenkiintoista, että tavallaan et niinku itsekin nyt voin siis tehdä semmoosen niinku minimal viable product MVP:n niinku tietyille niinku käyttötarkoituksille. Esimerkiksi tässä me ollaan nyt Lassen kanssa yhdessä menossa Slassiin, niin kokeilinpa siihenkin, että kaikella rakkauden Slassin
13:16 UX eli käyttöliittymä on hieman hieman jäykkä, niin tota teinpä sit semmosen, että voin itse analysoida niitä, et kenen mä siellä tapaan ja muita ja ajoin siitä tietokannan sinne ja rakentel sun kanssa yhdessä vähän sille tätä, että miten voidaan rikastaa tätä dataa niinku LinkedIn profiileja ja muita ja taas paljon helpompaa ku sieltä niinku Slassin käyttöliittymään takopäätä löytyykö sieltä joku tyyppi, että niinku voin klikkailla itse, tai mikä toi tyypin ja sen firman niinku kuvaus on. Mm.
13:42 Ja siinä meni nyt sitten neljä päivää, et ei ollut tunte, mutta eipä ollut niinku ihan uskomaton niinu tota tät tai mulle se on niinku vaan niinku aivan upeet, että tämmöstä voi edes tehdä. Niin niin niin niin ja lopulta jos ajatellaan niinku et graafista käyttömää graphical user interface niin kun siitä tuleekin tämmöinen niinku generative user interface niin sun ei tarvii niitä valikoita tai analyysejä et sulla on vaan niinku sweet data niinku niinku
14:09 sulla on vaan niinku dataa siellä ja sit sun tarpeeseen se generoituu se appä vaikka siellä niin ja rikastaa sitä rikastaa sitä ja ja jotenkin et sun ei tarvi niinku ohjelmoida sitä niinku interfeacä enää mikä mikä ihmisellä on merkityksellinen vaan et sä oot suoraan niinku jotenkin sen datan kanssa, jolloin se sun tarkoitus, ne kysymykset, miksi sä haluat olla siellä slassissa, kenessä kenen kanssa sä haluat jutella
14:35 ja miksi, niin niin tavallaan se ei oo enää semmista niinku klikkailu duunia vaan se analytiikka tulee sieltä ja sä pystyt niinku optimoimaan sitä niinku sillä tavalla sitä kokemusta.
14:48 Joo. Joo, mut sekin vaati sit jonkun vision, että suunnilleen tommosen hupspotin tyyppisen niinku käyttörönäkymän kautta sitä pitäis tulla ja se on vähän ehkä sit niinku ohjaa liikaakin siis mitä niinku muut on tehnyt aikaisemmin. Mut sit mä rupesin miettiä tässä kun on Translink Corporate Financein partneri, niin me esimerkiksi tehdään tämmönen saasyhtiöiden arvomääritysrapsaa, niin se on semmonen, et siinä nuoremmat kollegat tekee hirveästi duunia, et ne eri lähtee sitä kerää dataa johonkin Exceliin, joka luo
15:14 siitä graafja. Niin mä huvikseen tälle s standard capital i kyynl niinku kilautin, et saanko mä suoraan ne apikutsut, että mä haluaisin kokeilla, että saisiko tänkin niinku tavallaan vippeekodat tän rapsan luonniin ja mä olin kuulemma eka kaveri, joka tätä niinku ehdottaa globaalisti siis sitä ja mut sanotaan, että mielenkiintoinen idea, mutta toikin on tavallaan, että sit sieltä niin täältä otetaan tää datalähde, tuolta otetaan toi vähän luodaan omaa niinku analyysiä ja sit se purkki niinku tavallaan rakentaa ja sit
15:41 sä voit itse tehdä jopa sen niinku käyttöliittymän siihen, että tai niinku Joo j tosi mielenkiintoinen maailma.
15:46 Joo just näin. Ja siis mitäs ne sanoo siellä sitten standardin puossilla?
15:50 No ne sanoo, että tota nyt meillä on lähinnä tämmösiä niinku koodaajatyyppejä. Hienoa, et joku joku tota investointi on kirkeä yhteydessä, että mietitään tota vielä. Meillä tällä hetkellä on linjattu, että ne menee ton niinku Clouden kautta ja sit mä sanoin, mä nyt en oo vielä laittanut luottokorttia auki sillä Cloudelle, että täytyy nyt miettiä, että jaksanko mennä sinne. Mut siis tääkin rupesi joku heti, mut mutta ne oli kiinnostuneita ja ei sanottu, että absolutely in ei ja sitten sanoo ne sanoi, että no
16:16 -ilaa se Exceli ensin, niin mä katson sitä täällä päässä, että että tota että miten se menee sit siinä. Hienoa, hienoa.
16:23 Toki heillä siis heillä nyt on tietysti kun ne on tämmöönen globaali datan integroija, niin ne nyt ei halua, että niinku mä en niinku liian paljon tee, koska ne haluaa, että ne featureit, mitä mä teen, niin ehkä heidän kautta otetaan heidän käyttöliittymän kautta ja jaetaan kolmanselle ja Deutsche Bankille ja ettei ne o vaan Translinkin niinku puuhasteluja, että tässä tietysti sen datan omistaja vähän varmaan niinku ihan syystäkin epäilee, ettei ihmiset niinku tavallaan niinku varasta heidän dataa. Mut se on ihan ok Excelillä käsitellä ja
16:51 tehdä oman näköinen raportti. Mun mielestä tässä ei oo mitään eroa siihen, et nyt sä et vaan käytä Exceliä, vaan sä käytät lavaboli, sä koodaat JavaScriptillä ja HML:llä. täytyy tää esittää heille sitten, mut mut niinku tavallaan tää mindsetti on mun mielestä mielenkiintoista, kun tähän asti mä ollut vähän niinku sen käyttöliittymän orja, et jos mä en osaa käyttää jotain Slackin niinku ominaisuuksia tai Hubspotin tätä tiettyjä data basf
17:15 funktionaalisuuksia tai vaikka niinku tilastokeskuksen tota datasarjan niinku käyttöliittymään, niin sitten mä en niinku käytä sitä tai sitten mä opettelen jostain videoista mitenkä nää nyt toimii ja mistä että sieltä löytetään toi ja miten näitä yhdistetään, mutta tässä uudessa maailmassa niin sä voit niinku vähän tekoälyn kautta tai ehkä jopa apikutsuilla tämmöisillä niinku tietopyyntökutsuilla, jotka on niinku tekoäly muotoiltu. Eik eikö se me apikutsukin o siis jos se selitettäis,
17:45 niin mikä se niinku oikeastaan on niinku no se on ehkä yleisnimitys sille. Se on niinku application programmable interface, eli niitäkin voi sitten olla montaa laatua, mut useimmin käytetty nykypäivänä on tällainen resti, eli se on webi protokolla no tyyppinen kutsu. Eli siinä annetaan tavallaan sellainen lyhyt ihan ihmisen luettavan näköinen viesti yleensä Jason muodossa tai XML
18:13 muodossa ja siinä kutsutaan jotain öö endpointia tai funktioa siellä olkoon se vaikka CRM:stä kutsuttais, että asiakkaan asiakasyrityksen tiedot on se kutsu ja sit se palauttaa sieltä osoitteen nimen puhelinnumeron ja vaikka listan mitä niille on myyty. Eli se on niinku yksinkertaisuudessaan yksi apikutsu. Se on siis rajapinta niinun ohjelmoitava rajapinta suomen kielellä. Mä mä ehkä vielä vähän kärjistän tätä
18:42 hommaa, et mun mielestä niinku softa on aina ollut tota jättimäinen jarru ja kitka niinun kysymyksen, idean ja datan välissä. Niin nyt tää niinku kitka on tässä niinku kovaa vauhtia sulamassa, et sä sä voit oikeesti olla sen datan kanssa suoraan interaktiossa. Joo ja sitten huomasin tuossa vaan, että sit se kyllä siinä vähän pitää ymmärtää miten se tietokonelogiikka menee. Eli eli toossa tässä lavapolissa mulle tuli siis
19:10 semmonen, että mä laitoin tietoturvallisuuden päälle, niin sit se tota lavabolin mielestä tieturvallisuutta lisäsi, että yksi tietokanta niinku lukitaan multa käyttäjänä niinku et sitä ei sit kirjoitella ja se oli ihan pöljä, koska se oli niinku ihan perustietokanta niistä sijoittajista niin sitten mä luulin, että se ohjelma meni jotenkin rikki, kun mä en enää pystynyt päivittää sitä sijaitteäjätietokantaa. Mä rupesin koodi muuttaa sitä ni muuta nyt sitten ja kopia tommosta ja kokeile tämmöstä ja sitten mulla niinku vahingossa paljastui, että se oli vaan lukinut tän
19:39 tällä tietoturvallusfeaturillä. Niin mut sit tavallaan kun mulla nyt oli kuitenkin vähän tämmöönen arkkitehtuurinen näkemys, että tämmöninenkin on mahdollista, niin mä niinku pistänyt nä nyt sitten niinku enää viidettä kutsua siin, että korjaa nyt paremmin.
19:52 Eli lähennettiin sitä syytä jostain muualta. Joo joo joo. Siis siis siis tottakai siis ka siis pitää olla tää peruskuvio siellä, mut et niinku dataankin liittyy aina semantiikka, ontologiat, kaikki tän tyyppiset asiat ja sit ne ennen kaikkea ne arvokkaat kysymykset, mitä sä haluat tietää, niin me päästään paljon nopeammin nyt näihin kiinni.
20:12 Joo. Ja sitten tota toi on tavallaan tää hallusinointiarkkitehtuuri, kun siinä tavallaan siinä jees onkin on vaan tämmönen teksti muodosto. Et usein nää on niinku tosi vanhoja niinku protokolli tämmöönen vaan on päätetty, että tämmöönen tekstimuoto on, jossa lähetellään tekstimuodostoja ja silleen nyt kaikki kulkee, mut mut se on semmonen niinku vapaatekstimuoto voi olla sille tekoälyllä, mut joskusän siihen tulee semmoista niinku hallusinointia, et se tulkitsee epätarkasti ja jo yhden kerran palauttaa vähän eri asiaa ku toista. Niin niin tässä on nyt tämmöninen vähän
20:41 tän niin kun ongelman taklaaminen taitaa olla käynnissä.
20:45 On joo ja sitähän nyt ainakin toi chatptn tai open api mitä on itse käyttänyt ohmonissa eniten, niin siellä siellä voi laittaa päälle, et se vastaa aina Jason muodossa. otan tai jopa sen skeeman, mutta siinä on koko ajan se hallusinoinnin todennäköisyys mennä vaan väärin ihan se skeemakin, koska käy vaan huono tuuri ja se kielimalli päättää valita sen ratkaisun parhaaksi.
21:10 Joo joo. Mut siis kyllähän niinku noitten niinku outputtien laatua pystytään monella tavalla niinku tota mittaamaan nykyisellään, et et vaikka se sinänsä se mallin sisäinen operaatio meillä saattaa olla nyt se neuroverkko silleen, et me ei ihan kaikkea pysty sieltä näkemään. Niin silti ne outputit voidaan voidaan niinku verifioida ja sitten voidaan tehdä niinku ihan deterministisia tarkistuksia, jotka tehdään ei kielimalle, mut et
21:35 tavallaan juuri tää tämmöninen evalu evalointi evaluation tyyppinen skeema, niin se on aika kehittynyt jo. Niin ja sit tohon yhdistää, et pyydetään uudestaan se vastaus, niin sitten todennäköisesti pelaa sun puolesta ja tää, että niinku et ei sun tarvi olla niinku silleen one shot heti, right, mutta et sä voit tehdä niinku useita iteraatioita ja faktan tarkistuksen voi tehdä vaikka sit mistä tahansa luotetusta tietokannasta.
22:02 Mm. Joka tuodaan sit siihen vaikka siihen vastaukseen sitten. Joo. Ja ja sittenhän tässä on tämmösiä niinku tota tää gun malli, että tavallaan toinen tekoäly voi olla tämmöönen niinku kyttääjä, laaduntarkastaja. Et itseasiassa eikö tässä siis tässä kun Efikoden mä tunnen siis se on myös siitä, että opiskelukaverini Jul Borsos omistaa tämmöisen tai on niinku generalpneri tässä bootissä niin tota joka oli Efikoen niinku merkittävä sijoittajan
22:27 ennen niin heillä on tämmöönen niinku DevOps filosofia ja itse investointipankkiirinä olin auttamassa Nitorea eli tämmöistä Suomen johtavaa agile koodaajafirmaa tätä löytämään vähän uusia omistajia niin niin mun mielestä toi Toi tavallaan koodin kehitys on vähän tällä viaksella muuttunut, mutta varmaan toi DevOps ops niinku kans muuttuu ja selitä vähän mikä on DevOps ja miten tavallaan tää filosofia lyhyesti mä oon sitä
22:54 selittänyt tai jos lyhyesti sen selittää niin se voisi olla oikeastaan tällainen, että kaikki mikä tapahtuu sen jälkeen kun koodari on painanut enteriä tai itseasiassa tehnyt sinne gittiin pushin eli työntänyt ne koodit sinne version hallintaan, niin sitten automaatio ottaa siitä ä kopin ja se käy mahdollisesti riippuen ihan tietoturvaa ja muista ambitiotasoista, niin käy läpi sen koodin kattooo onko siellä vaikka niinku hyvää koodaustapa noudatettuja
23:24 muotoiluja ja onko siellä tietoturvajuttuja ja sitten ajaa automaattitestejä tekee tällaisen asennuspaketin riippuu mitä kieltä et jos on joku webbisovellus joka sitten diploataan johonkin toiselle palvelimelle tekee siitä mahdollisesti tällaisen dokkerikontin tai konteineriin ja sitten lähtee viemään sitä seuraaviin kehitys tai niinku testiympäristöön ja lopulta sit tuotantoon. Eli se on automaatiota siinä sen koodin
23:52 tuottamisen ympärillä, mutta laajemmassa scopissa se on vielä ennen ennen koodaustakin on DevOpsia. Eli esimerkiksi nyt määrittelytyö, sen dokumentaatiohallinta, standardit ehkä siellä standardit jopa ja sitten varsinkin muutoshallinta siinä ympärillä. Eli miten me jäljitetään ja ensin analysoidaan joku bugiraportti vaikka katotaan mihin kaikkialle se vaikuttaa, mitä meidän pitää muuttaa. Sitten ehkä
24:18 ihmiset ohjaa sitä työjärjestystä jollain Canban tai scrummimenettelyllä tai millä tahansa projektihallinnan keinolla. Ja sitten nämä kaikki on niinku laajassa mittakaavassa sitä DevOpsia, eli se ohjelmisto ohjelmiston kehittämisen ympärillä olevat tukitoiminnot voisi sanoa, jos se ihan ydin on se mitä se koodari tai agentti siellä kirjoittaa.
24:41 Toi on niinku varmaan vaaran paikka tälle niinku vipekoodaukselle. Siis toossa kun mä taistelin sitä yhtä tietokannan päivityspugia vastaan, niin mä joudun niinku versiohallinnan mielessä mä menin sit semmoiseen versioon, joka toimi. Mä yritin tuoda sieltä koodia, et kopioitokoodi ei toiminut. Niin niin siitä, koska se virhe oli eri tasolla eli siis siellä tota kirjoitusoikeuksissa niin tota se ei auttanut, mutta mä joudin niinku ton kanssa tappelee. Mut sitten mä niinku yritin vähän niinku niitä versioita katsella. Ei mun aivot riittänyt niinku
25:08 siis sillä tasolla sitä koodia analysoimaan, mut tää on niinku ehkä tän niinku vipekoodakseen ongelma, et sit kun se saattaa niinku keksiä jonkun ratkaisun, niin se voi olla vaikka mitä räkäkoodia, joka on niinku ihan erilaista ku se edellinen versio, niin saattaa se kehityshistoria olla tosi sattumanvarasta. Joo. Ja sit just tota käy todella usein itsellekin, että on joku bugi tai se koodi ei toimi niin ku sä haluat. Sit sä annat sille vaikka jotain esimerkkidataa, ett tän pitäisi nyt
25:33 mennä läpi, niin se onkin se vika siinä sun syötteessä ja sä pyydät kerta toisensa jälkeen sitä ai:tä muuttamaan koodia se sehän muuttaa koodia, et siellä on niinku 150 riviä kirjoitettu uusiksi ja se vika lopulta paljastuu se sun alkuperäinen pyyntö oli väärä. Ja sitten jos sä yrität pyytää, että palaa siihen alkuperäiseen, niin se kirjoittaa vielä lisää koodia, että muka palasin siihen. Ja niin. Mut mä mä mä ehkä heitän tuhon. Mä löysin tämmöisen ehkä kuukausi sitten tämmöinen niinku Bllizle niminen
26:01 palvelu. Joo. jossa niinku ollaan päästy ikään kuin näistä niinku inhimillisestä huolista eroon, et sä voit laittaa sinne bllizle palveluun ja maksaa 100 tonnia kuussa tai jotain niinku m älytöntä, mut et sä voit heittää sinne vaikka niinku pankin copol mainfame koodin, jossa on niinku kaikki se ja se tulee viikon päästä takais, et mä oon niinku refaktoroinut tän tän asian. Niin nyt tässä niinku AI-ajassa ollaan huomattu, että niinku nämä meidän softan
26:29 kehittämisen mittarit ja tavat ei välttämättä ne mittaa ihmisten tapaa kehittää softaa eikä sitä, et miten me voitais kehittää softaa ai:llä, koska koska sulla ei oo tommista GitHubista ei löydy semmista täskiä, että refaktoro niinun Goldman Saxin kopol kopoljärjestelmä.
26:50 Mut mut AI:lle se on mahdollista ja tää tää on absurdi tehtävä ihmiselle.
26:54 Joo. Ja sit tavallaan, että epäinhillinen tota koneen niinku koodausajattelu saattaa tulla, et se ei oo vaan niinku jonkun koodinpätkien kokeilu kopioinaa yhdistämistä tai saattaa olla niinku voishan se kone keksiä vaikka omankin koodin. Eli tavallaan niin se voisi kone oppia ja crussata sitä koodia ja optimoida niinku sen niinku Joo. Mut nyt me ollaan päätetty tehdä sillin, et se pyörii sillä tota gitissä. Ja itseasiassa tää on niinku ehkä hyvä
27:20 selittää, että siis tavallaan itselle toikin on niinku Torvalsin kehittämä siis tämmönen niinku repositori. Sulla on tavallaan niinku standardoinen tapa tallentaa koodia pilveä. Niin eiks näin voi sanoa, että on G käydään tarkasti. Eli Linus Turvalds teki git nimisen version hallinnan ja sen idea oli alunperin se, että voidaan itseasiassa hajautetusti niin kun kehittää ja jaella koodia vähän niinun missä tahansa randomisti olevien
27:48 kehittäjien kesken. Ja se itseasiassa perustuu siihen, et sulla on aina paikallinen repositori. Koko koodi on jokaisella kehittäjällä paikallisesti ja sit siitä voidaan jaella niitä delttoja eli muutoksia koodarilta toisille. Ja nyt sit nää GitHubi, GitLI ja kaikki muut keskitetyt tai tällaiset niinku keskuspalvelimeen perustuvat gitpjaiset versiohallinnat, jotka on hieman sitä alkuperäistä hajautettua
28:16 ideaa vastaan, mut ne on tehty niin, että meillä on yksi masterrepo, joka on nyt siellä GitHubin palvelimella ja siihen on myös webbikäyttöliittymät.
28:24 Siinä tuli se iso apu, että alunperin Gitissä ei ollut mitään käyttöliittymät.
28:28 Sä voit mennä kattelemaan koodia ja lataamaan sen git clone niinku osoitteen semmosia mitään ei ollut. Eli nämä on tuonut tavallaan sen käytettävyyden siihen ja sen idean, et se on jossain pää pää tavallaan master repositori on ylipäätään jossain olemassa. Niin joo ja toi mussa olikin siis siinä kun mä nyt sit lähdin sitä tota Python koodia sillä vs kodestudiolla
28:53 tekee, niin mua niinku ärsytti suuresti, että se ettää et tota Chat GPT:n kodeksi sanoi, että mun pitää itse mennä jumalauta, jolla niinku tota sinne commandlinein niinku jotain gitpseia tekee, niin siinä loppuu meikäläisen huumori siihen, että okei. Mulla on vähän päinvastainen kokemus. on silleen et et kun siis mä oon intohimoinen vipekoodaaja. Mä osaan niinku Hello Worldin tehdä Javalla ja sit niinku Pyttonilla, mut en sen enempää.
29:18 M mut mut et nyt kun sit pamahti nää niinku clouen Clouden niinku kovimmat jutut ne on pirun hyviä siinä, niin se alkaakin ehdottelemaan se teko sieltä, että haluat sä asentaa tänne tämmöisen pyyttönpaketin, joka huolehtii sulle versiohallinnasta ja niin sit sä vaan paineleet, et ok. OK. Ja sit kun sulla on se arkkitehtuuri päässä, et mitä tässä pitäisi suunnilleen olla, niin se onkin yllätt siis mä saan toimivaa softaa aikaiseksi ilman, että mä osaan koodata ni se ei varsinaisesti vielä
29:46 ihan siihen gittiin. Te puhuitte pikkasen eri asiasta. No no no voi voi olla, mut mut mä tarkoitan vaan siis sitä, että tota siinä versiohallinnassa ja kaikessa muussa, niin se tekoäly ehdottaa mulle tee tämmöninen kittihubi ja teet tämmöninen versiohallinta ja kaikki tämmöninen. Niin niin mä voisin vielä vähän palata tohon, et mitä se muuttaa siinä DevOps maailmassa. Nyt sitten tosa puhuttiin, et se koodaus muuttuu ja designi muuttuu. kun muistetaan et se DevOP sisälsi nää kaikki et siinä nyt
30:14 selkeästi yksi mitä oon itse ihan konkreettisestikin tehnyt koska nää DevOps työkaluissa just Kithubi Kitlä varsinkin niin siellä puhutaan paljon siitä miten se automaatio rakennetaan tällaisilla actioneeillä tai niinku pipelineilla. Eli kun se koodi menee sinne tiettyyn haaraan sisään, niin sit alkaa tapahtua niitä actioneeitä ja ne on käytännössä scriptejä, jotka ajetaan sitten täällä Linuxy ympäristössä. Onko se
30:41 virtuaalinen vai paikallinen ja näin edespäin, niin näiden scriptien tekeminen on ennen ollut aika työlästä ja vaatinut sellaista erityisosaamista, koska siinä tarvii niin monta erilaista layeriä ymmärtää, et ne yksittäiset Linux Unixason scriptit ja sitten niiden automatisointi Githubin kielellä tai GitLabin kielellä ja sit mahdollisesti Dockerkonttien tai Kubernetes ympäristöjen niinku infrastruktuur ja S code nää palaset pitää saada toimimaan
31:11 yhteen ja nyt noiden tekeminen tuntuu olevan niin kun tekoälylle todella lastenleikkiä, koska ne on käytännössä muutaman kymmenen rivin scriptejä pisimmillään. Saattaa olla ihan kahden kolmen rivin scriptejä ne, mut pienistä paloista koottu sellainen pipeline kuvaus, niin näitä voi tehdä siis niinku sillai, et sä pystyt automatisoimaan sen ja sit voit myös generoida ne testitapaukset. Kun ennen on puhuttu siitä, että testaaminen on aina
31:39 kompromissi, että me ei voida testata kun 20% featureistä, koska kellä ei ole aikaa kirjoittaa testikeissejä. No se ei enää pidä paikkaansa. Nyt saadaan 100% testicissejä. Niistä toki ne on ai:n kirjoittamia.
31:53 Eli jos ihminen käyttäisi sen aikansa siihen, et se käy läpi ne valmiit testikeestit ja kattooo mitkä niistä on kurantteja ja ei, niin päästään ihan eri tasoille siinä niinku laadunvarmistuksessa ja myös siinä automaatios. Ei tarvi enää odottaa, ett se DevOpsti tulee kirjoittamaan ne automaatioscriptit. Ne saadaan pyytämällä sen koodi koodin jatk.
32:14 Niin tätä mä tätä mä yritin just niinku sanoa, että kun mä en osaa koodata, niin sit tekoäly vip koodasi mulle ihan kaiken tän mitä olis se kuvastossa.
32:23 Joo. Ehkä tosta sitten tästä tekistäkistä tavallaan tämmönen niinku fullstack coder on aina ollut tota se koodimaailman jumala, joka osaa kaiken ja pyörittää kaikenlaista. Niin silloin silloin kun mä olin koodannut, niin kaikki tavallaan pelkistyi siihen niinku rautaan mikä sulla on. että tota mä itse aloittanut ohjelmoin niinku Commoder 64:n tota basicillä ja konekielelläkin vähän niin tota kaikki on vähän niinku rautariippuvaista kaikki loppujen lopuksi käännetään jollain niinku C:llä tai assemblerillä viimeistään siihen
32:52 niinku prosessorin ymmärtävään niinku konekieleen, mutta just toi kontti ajattelu niin tavallaan kai nyt tullut uutta, että tota kaikki niinku vähän pyörii kaikkialla ja sä vaan tuot sen kaman, joka tarvitaan sen pyörittämiseen jossain ympäristössä, niin tää on tavallaan kans niinku musta ollut on vapauttavaa, et kaikki vähän pyörii kaikkialla ja se tavallaan koneen niinku raakasuorituskyky ei enää se juttu, että kaikki vaan kaikki vaan niinku pyörii jossain ja sitten tekoäly hoitaa sille niinku sen alustan millä ne toimii.
33:21 Niin no käytännössä se on niinku yksinkertaistuttuna virtualisoit virtuaali se konttikin on niinku virtuaalikone, virtuaalitietokone, johon sitten ajetaan yleensä Linuxilla se käyttöjärjestelmä, et se on vaan standardi tehdä se virtualisointi, jota voi ajaa missä vaan. Mut mut siis siihen vielä tosiaan eihän tää nyt ihan niinku puistokävely ole välttämättä, että niinku mäkin oon tosa VIP kohdatessa
33:46 huomannut, että musta on tullut myös niinku VIPD-pukkaaja ja Vipe hermonsa menettäjä, kun ei se sit kuitenkaan ehkä ihan toiminut ja näin, että kun sä et ymmärrä ehkä sinne niinku niinku tosi syvälle tasolle, niin siellä voi olla niinku mikroskooppisia virheitä ja muita, että et et niinku tavallaan et sä saat sit vähintään sitä prototyyppikamaa aika hyvin niinku tehtyä ja testikeisse ja kaikkea tällaisia, mut et jos niinku tosissaan vakavasti ruvetaan puhumaan
34:13 vaikka jostain niinku et liikutellaan rahaa tai jotakin muuta, niin kyll kyllä siinä täytyy olla niinku niitä laatu laatupalkkeja välissä vielä, että on joo tai jos on joku olemassa oleva palvelu, niin en mä nyt ihan heti lähtisi siihen rakentamaan. No joo. En mä en mäkään heittäis niinku mainfameä pankissa jonnekin niinku vipekkoodausalustalle, mut just tää niinku prototyyppimäisyys ja ja siis tämmönen, et sä pääset jo niin paljon pidemmälle sillä toiminnallisuudella muulla, mutta jos aiot tehdä niinku
34:41 vakavaa bisnestä, niin kyllä siellä on niinku duunia välissä sit vielä. Niin ja sitten joissain se suorituskyky tota tota ratkaisee, että ei sinne tota kvanttitietokoneeseen nyt kannata sitten ruveta millään niinku tota pytonilla tehdä koodia, et se pitää tehdä niin nopeasti kun se pystyy ja sen niinku tavallaan niinku suorituskyky edellä ja sitten taas toi jossain pakkapeleissä sun muissa niin on niin tärkeetä se pikselöinti ja muu, että tota että ei
35:07 siinä niinku semmoosella niinku vähän sinne päin tota stäkillä pärjää.
35:13 Ei, mut sitä niin kun öö mitä itse puhunut muiden kohdareiden kanssa ja itse teen, niin mainitsin siitä, et sen esim se Kithub copilotin voi laittaa tähän askodeen tai agent modeen, niin se agent mode on siis se, että se agenttisesti muuttaa sitä koodia ja tekee valmiiksi ja jopa käynnistää sen koodin ja katsoo logeista, et toimiiko se. Eli siis pystyy myös testaamaan. Mut sit tää Ask mode on tavallaan sellainen niin kun rajoitettu versio siitä, et sä
35:41 voit laittaa täysin saman promptin, mut se vaan kertoo, että miten se tehtäisiin ja näyttää sulle ne koodit. Et tota koodia pitäisi muuttaa tän ja tän verran ja tähän koodiin pitäisi lisätä tällainen pätkä. Eli mä itsekin käytän sitä aika paljon, et sitten niinku katson siitä, että aa noin noin se ajatteli, et se pitäisi tehdä ja sit meen ehkä itse ja koodaan sen niinun tavallaan siitä inspiroituneena oikein. Tai joskus jos näyttää, että toi on niin
36:09 simppeli pätkä, niin sit kopioin sen ja luen läpi ja sitten ikään kuin hyväksyn siihen koko koodipohjaan. Et se tavallaan niinun sen vois ajatella, ett vähän niinku se visual tai vs kode ylipäätään tekee, et se auttaa sua löytä pistämään sulut ja pilkut paikoilleen suurinpiirtein. Niin tää on niinku laajennus, että se samalla lailla auttaa sua kirjoittaa kokonaisia funktioita ja katsomaan vaikka iflauseiden logiikan niinku
36:35 paremmin läpi tai nopeammin läpi kuin mitä sen ihminen tekisi.
36:39 Joo joo. Ja siis niinku hyvä pointti, että siis binaarinen ajattelu ei useinkaan ole kauheen tota fiksua, niin siis on tottakai niinku tekemisen spektri, et et kuinka paljon sä annat autonomiaa esimerkiksi sille kood siis agentille tai tekoälylle versus se, et kuinka paljon sä haluat pitää kontrollia siitä niinku itse niin niin niin näitä kannattaa ajatella vähän tälleen niinku kentaurimaisesti, että et liitetään konetta ja ihmistä keskenään.
37:06 Joo. Mulla on ollut vieraana toi Mikko Alasaarella pari kertaa ja hän on oikein kunnolla lähtenyt tähän agentix toimintaan perustanut siihen firmankin ja tämmösen Agentics Finlandin ja meillä on tässä slossi viikolla on semmonen kolmas kokoontuminen siellä. Niin mitä tää agenttitoiminta siis on?
37:25 Agenttikoodausta? No tästäkin löytyy aikana, mutta jonkin näköinen selostus, mutta lyhykäisyydessä niin mun mielestä se on tällin mä sen kerron, että et se on niinun et jos kielimalli ja tällainen siitä sit tehty botti on niinku ensimmäisen tason tällainen robotti ja sille pitää aina antaa joku kysymys ja se antaa sulle vastauksen ja sillä botilla se voi olla siis ihan raaka kielimalli niinku chat GPT. pyydät sitä vaikka tekee runon tai
37:53 sitten se voi olla tällaisilla dokumenteilla tai jollain muulla opetettu botti, joka sit osaa vaikka firman johonkin sopimusasioihin tai asiakastietoihin vastailla. Mut sit agentti on niinku siitä pykälä eteenpäin. Eli se on tällainen botti, joka osaa vielä tehdä jotain asioita. Se osaa tehdä juttuja, et se osaa vaikka lähettää sähköpostia. Eli sä voit pyytää, et lähetä Samille sähköposti, että kutsu se ensi viikon tiistaina lounaalle. M
38:22 ja käy katso vielä sen kalenterin. Eli sit se pystyisi niinun sille annettuja työkaluja käyttää apuna. Jos mä oon sen luvittanut mun kalenteriin ja mun sähköpostiin, niin se pystyy käydä tekemässä ton koko tehtävä alusta loppuun. Ja nyt tää koodausagentti sitten niin se on luvitettu muuttamaan sitä koodia eri eri tasoisissa.
38:44 Joo. Mun mielestä tässä vähän suomen kieli tekee meille vähän tepposet, että meillä on agent ja sitten i loppuu, niin se on agentti. Mut agency englanniksihan tietenkin tarkoittaa toimijuutta, et sulla on niinku toimijuus, et et niinku jotain autonomista toimijuutta sulla on. Et onko se sitten sun toimijuus sillä sillä ai:llä, niin onko sull toimijuus käyttää sun luottokorttia varaamaan hotellihuoneet tai matkat tai näin, et et siinä on
39:12 juuri tää toiminta. m et joku softa tekee sun puolesta ilman, että sä etukäteen määrittelet. Ja ja Lassi on mun mielestä hyvin sanonut tän, et niinku se toimija tai se agentti pystyy itse myös niinku suunnittelemaan sen oman tehtävänsä. Joo. Meillähän oli siis tota iso hulapalaa, kun muutama vuosi sitten Osuuspankki siirtyi tämmöstä niinku direktioikeudellista organisaatiosta itse ohjautuvaa organisaatio ja siitä
39:40 nyt löytyy muutamaa legendaa kuinka hyvin se sit käytännössä toimii, mutta vähän sama asia eli annetaan sitä niinku autonomian tai tota sitä tiukkaa direktioikeutta tota vähän pienennetä ja annetaan ihmisille vastuuta ja tekoälylle sitten voidaan tota tota säännöstellä tätä oikeuksia tehdä päätöksiä ja toimintoja Ja itsellä siis on ehkä tämmönen niinku millä voitte siis testata aika helposti, ett tähän niinku tässä verkkoselaimessahan on
40:06 tullut nyt aika paljon tämmöisiä agenttisia tai tota delegaatioikeuksia sille, niin tota yksi on tämmönen comet.perplexiti.ai perketi.ai ihan vaan niinku uusi webbiselain, niin niin siihen tulee semmonen tota tekoälyikkuna, niin siinä sä voit kirjoittaa komentoja sille tota browserille ja mä testasin siis sitä kun se oli ihan tuoreeltaan, niin mä teen just noin. Eli mä laitoin tota hupspottiin, laitan -mailiin ja sitten mä laitan tota, että kopioi kollegalta
40:34 viesti. Niin onneksi siinä oli siis semmonen, et se kysyi vielä, että en niinku laita sendiä, koska se laittoi niinku semmosen dokumentin, jota todellakaan en olisin halunnut, että tälle tälle kaverille laitetaan, että ja sitten toinen oli mä laitoin sitten mä menin yhtä juristia tapaan tonne Fiskempo diskin niin mä kokeilin, että saisiko se sen buukattua sen niinku ravintolan. No siinä se ei onnistunut, mutta sen kutsun sen lähetti, mut se lähetti sen sillai, että se osoite oli ihan väärin siinä, että ja se siinä se ei kysynyt mitään, et se meni niinku suoraan sen tota juristin kalenteriin,
41:02 että tässä on siis tää delegaatio, että et onko siinä sit joku vielä niinku human check, niin on tosi tärkeetä, ettei ainakaan nyt heti heti delegoi sitä painalla. Ni ja ja siis nyt nyt me ollaan niinku tämmösen niinku AI jakilukanavan äärellä, et nää selainsodat ja muut mitä tässä on menossa, niin niin siis alkutaipaleillahan me ollaan tavallaan, et ensimmäinen sähköv on sytytetty, mut mut et sitten juuri niin varmaan vuoden päästä niin tommonen delegointi on jo aika aika rutiinia sitten, että
41:30 on joo, mut siinäkin sitten on tarkkana, että toinen kaveri sanoo, että mitä se sun en mä mitään tiedä ihan no tota ja agentityt on vissiin jutellut keskenään, että että voimme elää vähän tämmösessä tota että deep fake maailmassa vähän siellä kommunikaati no mut mut mut sit sit sit ei mun mielestä taas oo toisaalta niinku hyvää inhimillistä ajankäyttöä, että jos jos sä et sä o perehtynyt siihen et mistä me esimerkiksi vaikka neuvoteltais. No näin on, mutta siis jos se painoi sitä niinku sendiä niinku vähän lii yllättäjä
41:57 pyytämättä liian aikaisin, että niinku jo joo joo, mutta et siis me joudutaan oppimaan tässä niinku kulttuurisesti ja muuten, että ja sit varmaan erinäisiä pitää oppia luottamaan ohjelmiin niinku ihmisiin, että kuinka paljon sä voit tuolla niinku Tampiolle antaa tota liinaa, että niin no se se on niinku fiksu kesätyölään tai tyhmä kesätyölään.
42:16 Ainoa, et se saattaa muuttua yön yli sit taas vähän enemmän fiksuksi tai vähemmän fiksuksi. Näin muuten on siis tää vipekoodilu, että sä et tiedä minkälainen tätä miettinen siellä on niinku vetänyt ihan uuden koodin niinku sä luotit niinku vuoden et se oli hym nyt joku miettinen veti sen vibekood sen niinku uusiksi ja sieltä tulikin ihan kauet kuraa.
42:35 Tästä on muuten ihan tota toista kautta ihan ihan hauska tarinakin siinä, kun nää tosiaan mallit päivittyy ja ja just oli yksi organisaatio oppinut luottamaan näihin vastauksiin, et mitä sieltä tulee ja tehnyt juttuja ja sit kun se päivitettiin open ai teki tän niinku out of the bloop tyyppisen päivityksen ja ei antanut mitään jatkuvuutta sille, niin sit se organisaatio oli ihan sekaisin kun nää vastaukset on persettä niinku et et
43:01 niinku come on et miten kun se on jännää se on semantti sitten tavallaan se pitä juttu, niin se se mallin päivitys itseasiassa johti siihen, et se organisaatio sai erilaista informaatioa ku mihin ne oli tottunut. Joo ja siinä oli klassisesti ihmiset sanoi, et se on tylympi se vitonen ku aikaisempi, että tota et se jätti ne niinku lirkotukset vähemmälle. Se on erilainen
43:26 niin aika fiilis fiilis wipe pohjasta voisinko sanoa näin.
43:31 Joo, mutta tota on noi niinku huikeita siis työkaluja ja voi lisätä työn työottavuutta tai sitten voi johtaa semmosia niinku ihmiset tekee demoja asioista, jotka ei edes ratkaise mitään ongelmaa. Vaan niinku kiva tehdä jotain uusia käyttöliittymiä. Mut tota itseasiassa tää UX hacking niin tavallaan siis tämä öö käyttöliittymä niin se on mun mielestä niinku liian vähän ehkä puhutaan siis siitä kuinka niinku mullistuksellista se voi olla,
44:01 että maailma on täynä todella huonoja käyttöliittymiä sekä fyysisiä käyttöliittymiä että sitten koodareiden tekemiä juttuja niin niin tavallaan se tekoälyn tuominen siihen sun näytön ja näppäimistö ja hiiren kanssa tasavertaiseksi tota palikaksi ja älyn tuojaksi siihen niin Niin se on ainakin mulle niinku lisää mun tuottavuutta aika paljon.
44:20 Niin siis kyllähän puhutaan myös siitä tuleeks puheen lopulta sitten niinku se käyttöyttymä, et sulla ei oo enää hiirtä ja näppistä ja tai Ilon Maskin tota Neurolinkistä, niin tulee sit suoraan vähän isommalla pititaajuudella. Jos on joku jono, niin mä voin ilmoittautua kyllä sinne, että et et olisi tämmönen niinku brain to computer suoraan. Niin mut useinhan ne ohjelmist on se niin sanottu frontendi on niinku rakennettu vähän siis niinku ihmisaistien ja hiiren ja tota
44:48 näppäimistön ja ehkä sen mikrofoninkin varaan nyt, mut siis eihän se tekoäly sitä tarvitse, et toikin niinku varmasti tuo ihan niinku uuden uuden niinku mahdollisuuden, että ei suunnitellakaan niinku liittymiä sen niinku ihmisen käytettäväksi vaan toisten tekoälyn tai toisten ohjelmista kokonaisuuksen käytettäväksi. M just näin. Just näin. Eli siis tavallaan tuodaan vähän semmoinen niinku konekielinen tuota kommunikaatio sinne.
45:15 Niin kyllä. Ja siis ihmisille tarjoillaan tai annetaan sit niinku vahvistamisnäkymiä tai visualisointeja jostakin tilanteesta.
45:23 Niin niin. Eli tää niinku model context protocol tyyppinen rajapinta mistä joo. Mitäs siinä MCP:ssä kun sitäkin niinku hötästään tämmöinen N8kin melkein perehdyn mutta en sitten jaksanutkaan. tota niin mitä se niinku yrittää saavuttaa? No joo ehkä eka et mitä se on tosa äsken käytiin sitä apia eli rajavintaa läpi, et se on niinku millä ohjelmallisesti voidaan kysyä sovelluksesta tietoja niin tavallaan niiden päälle on rakennettu
45:51 sellainen kielimallin tai tekoälyn rajapinta, et siihen on yhdistetty niitä apeja. Jos se on nyt se CRM, niin sieltä vois sit kysyä kaikki, et mitkä meidän leidit ja opportunitit ja muutkin kun ja ja tietysti ne yritysten tiedot ja kaikki tavallaan data, mitä apesta on saatavilla on paketoitu yhteen kasaan ja siitä on tehty tällainen kielimallin
46:14 käytettävä rajapinta. rajapinta se on sekin ja mutta se on niin kun öö siinä mielessä yksinkertaistettu, että se kielimalli voi sieltä sitten hyvin yksinkertaisella kutsulla, jotka kyllä on vielä toistaiseksi ihan ihmisten ymmärtämiä kutsuja suurin osa, niin pyytää tietoja ja käyttää sitten siinä vähän niinku tai nimenomaan ne agenttiset öö AI toiminnot niitä käyttää. Eli se kielimalli huomaa, että hän tarttee nyt
46:44 tietoja CRM:stä, niin se käy sillä agenttisella toiminnollaan sieltä MCP palvelimelta CRM:ltä tässä tapauksessa kysymässä niitä tietoja. Sit se jatkaa sitä sen tehtävän tekemistä ja sillä N8N:llä esimerkiksi voi niin kun visuaalisesti ohjelmoida eli määritellä tätä logiikkaa ja sit sinne voidaan liittää useampia näitä MCP:tä tai muisteja ja muita muita palikoita. Eli
47:10 sitä tavallaan tämmöisen AI sovelluksen, jossa on agentteja niinun agenttitiimin voi tavallaan rakentaa tällä NN:llä. Ehkä tuusta niinku työnjausta, koska siis ohjelmointi silloin mun nuoruudessa oli lineaarista, et sä laitoit komentoja ja sit niitä suoritettiin. Ehkä siellä oli jotain alihuominta aliohjelmakutsuja tai looppeja tai tämmöstä niinku pientä rekursiivisuutta, mut pääasiassa se niinku pötkössä mentiin. Sitten tässä
47:36 nyt on rakennettu tämmöstä niinku parallleeli laskentaa ja osaamista ja tietysti siis unelmana oli sitä se kvanttitietokone olis niinku semmonen ultimaattomin niinku tavallaan sarjassa toimia.
47:49 Niin eiks toi agenttinen ajattelu vähän ohjaa siis tohon, että tehdäänkin niinku ei tehdäkään niinku pötkössä vaan niinku rinnakkain.
47:58 Joo ja niin nimenomaan et sitä voi tehdä ihan vaan saadaan niitä suoritusaikoja lyhyemmäksi. tehdään vähän niinku isompi tiimi pystyy samaan aikaan tekemään eri asioita. Saman viikon aikana saadaan enemmän aikaiseksi ihmistiimissä, niin voidaan ajatella, et saman minuutin aikana saadaan aikaa enemmän ja siinä tulee sekin hyöty, et sit se yhden agentin ei tarvitse keskittyä ku yhteen asiaan, et se on todella hyvä vaikka sopimuksien läpikäymisessä. sillä on
48:27 sellainen vektoritietokanta apunaan ja mahdollisesti jotain muita muita lähteitä ja sit viereinen agentti taas tekee vaikka pytton koodia meille, joka sitten tuottaa sitä raporttia. Niin niin kyllä jos vielä palataan siihen MCP:h vielä, niin se aina hyvä miettiä mitä ne sanat tarkoittaa siinä, et sillä on model ja context ja sit protocol, niin sä haluat sillä MCP:llä antaa kontekstia sille mallille.
48:55 esimerkiksi sillä CRM niinku tiedolla, jolloin se malli pystyy toimimaan esimerkiksi sun kontekstissa paljon paremmin ja sitten protokolla, joka on jaettu, et tällä tavalla tää kaikille toimii, niin niin niin nimenomaan sen kontekstin luominen sille mallille on on se arvokkain asia, mitä mitä voi tehdä ja ja siinä se yrityksen niinku oma tietovaranto on se ehkä uniikki asia, mikä mikä sillä MCP:llä on käytettävissä. Joo. Mut toi tulee kans monelle firmalle
49:23 aika yllätyksenä jopa mä oon tosa katsellut tota Atlasiaani Jira Kffluensen toimittajan toimintaa, että he rakensi oman sisäisen AI-työkalun investoi siihen varmaan todella monta kymmentä ellei sataa miljoonaa nimeltään Robo. Ja nyt sitten tavallaan periaatteessa sen saman voi tehdä, kun laittaa Atlasiaanin MCP palvelimen siihen oman Jiran confluensin kylkeen ja
49:48 kyselee chat GPT:stä liittää ne sinne. Periaatteessa saat niinun ihan vaan jos Atlastian sallisi kaiken datan tulevan ilman mitään varauksia sieltä MCP rajapinnan kautta, niin vois tehdä täysin samat toiminnot. Eli tässä tullaan siihen kysymykseen, että onko se data sen asiakkaan omistamaan, mikä siellä järjestelmässä on vai saako se toimija, joka houtaa sitä sun dataa siellä. Mikä on se konteksti siellä?
50:17 Niin niin eli tavallaan niinku, että on meneekö yritykset miten helposti siihen, että ne sallii sen MCP rajapinnan kautta kaikennäköisen datan käsittelyn?
50:29 periaatteessa pitäisi mennä, koska se yritys, joka käyttää sitä palvelua ymmärtääkseni omistaa sen datan. Ja tässähän vaan rajoitetaan sitä reittiä, millä sitä saa käyttää. Et saako sitä käyttää vaan heidän omaan uin ja aiin kautta vai? itse itse pitäisin kyllä niinku omassa kellarissa kaikki omat datani ja siellähän voi käyttää niinku MCP:tä, mutta et niinku hyvin harkitusti panisin enää mihinkään niinku hyperscaler pilveen. Niin ja tuossa
50:54 palataan ehkä just siihen, että se miettinen tota mietti sen tota saas öö vipekoodattu purkki, joka pullaisi sieltä suuren ja mahtavan SP Capital IQ:n dataa, niin tota tänne ei missään tapauksessa halua, että mä rupesin vaikka myymään heidän dataa etuk jälleen myymään, että että tässä on vähän tämmösiäkin. Toi on todella hyvä just se esimerkki mitä hain toossa.
51:16 Joo. Koska ne niinku niinku alkuperäiset ideat jotkut niinku hyvät kysymykset ja niinku se näkemys tosi paljon niinku siinä voi olla tosi iso arvo, jota jota niinku tekoälyllä niinku geneerisesti ei oo. Ja ja nythän tähän tuli Nvidia lähti tänne kuluttajamarkkinaan, et ne julkaisi semmoosen laatikon, jossa on niinku todella paljon prosessointivoimaa. Maksaa 5 tonnia varmaan se niinku purkki. Mut se, mut se
51:43 idea on se, että sit kaikki kamat on siinä ihan fyysisesti sulla.
51:47 Joo. Ja siis se Microsoftin tota Windows 11 päivityksen yksi tota kapasiteettirajoitus taisi ollakin, että se Microsoft on varmaan kyllästynyt ajan pilvessä niitä koupalettutsujaan, että osa niistä tullaan heittää sille raudalle. Eli tota tää on tavallaan mun mielestä jännää, että kun tässä siis mun pitkänä poissaolona niin kaikki meni pilveen, niin nyt vähän niinku palataan sille hardiksi. Täähän täähän on niinku teknologiassa koskaan ei ole sukupuuttoon kuolemista, et ne aina menee vähän tälleen
52:17 joo ja sellaisenkin näin tuossa yhden tarinan katselin YouTubesta, että nää krypto kolikko tai mainaajat louhijat on mennyt et niillä samoilla rigeillä millä ne ennen näytöohjailla louhi Bitcoinia, niin ne tarjoakin niinun verkkoon laskentapalvelu ai-alleille. Et se saattaa olla niinku kannattavampaa, mut tästä tullaan, et sitä laskentakapasiteettia tarvitaan kaikkia niinku hyvin eri tasosta, mut valtavia määriä.
52:45 Joo. Ja siis siis kaikki laskenta mitä maailmaa vaan saadaan rakennettua, niin se tullaan käyttämään. Et tää on niinku ihan se selvä juttu, et niinku datacentereitä tai on se sitten riggejä tai niitä niitä personal computing laitteita, mut missä tahansa voi laskea, niin se se lasketaan ja se sillä on hinta. Joo. tosta teki tekisi vähän mieli pistää teet visioimaan, että kun tosiaan siellä niitä chippitasolla NVD tekee jo niinku suunnittelee ihmisten niinku kotikoneiden rautoja vähän siellä
53:14 tekoälymielessä. Sitten meillä tavallaan mainitsi Atlasen listattu firma, niin jostain syystä siis tämmöönen privaattifirman niinku Jiroja ja Trelloja suita käydään siellä niinku tässä managementissa. Se tää Microsoftin GitHubi ja tavallaan copilotti programmi ympäristö on sen yksi tapa, että tota mites toi niinku tavallaan lähtee menee, että rupeeko jengi vipekoodiraileen niinku näitäkin palikoita vai onko siellä niinku muutamat niinku niin
53:41 jättimäiset tota mammuutit, että ne tulee pyörittää tota infrastruktuuria?
53:46 No hyvä kysymys. Mä oon itse käyttänyt paljon sellaista ku anything lm ja päädyin siihen, koska se on siis tällainen palikka, jota voi pyörittää omalla koneella. Se ei sinänsä vie hirveästi tehoja, vaikka siihen siis se tekee ai öö toimintoja, mut sä voit siihen sitten luvittaa tai niinun liittää sen käyttämään open rajapintaa tai cloudeja tai mitä tahansa pilvi
54:13 pohjista aita. Tai sit sä voit ajaa paikallisia malleja ja liittää ne taas tän Aniting LM:n taakse. Ja se Aniting LM tarjoa yhden rajapinnan, jossa sä sitten voit ensinnäkin laittaa sinne dokumentteja. Se tekee niistä tällaisen ragin eli sen vector databasin ja jutella sun omien dokumenttien kanssa joko niin, et sulla on paikallinen malli tai pilvessä oleva tehokas malli tokkeneilla. Ja nää kaikki voidaan kontrolloida siinä niinku hiiren
54:40 klikkauksilla paikallisesti ja se tarjoa sen chattirajapinnan normaali. Siinä on myös sitten restraapinta, et voi ohjelmoida pytonilla sitä vasten. Mutta tää on niinku ollut mun mielestä superkätevä siihen, kun halua vertailla miten eri mallit toimii samaan tehtävään tai pärjäisinkö mä paikallisella mallilla, jos mulla on vaan kymmenen keskikokoista Word dokumenttia suomen kielellä. Se alkaa toimimaan jollain Gemma kolmosella tänä päivänä ihan hyvin. Mut tollainen niinku mä näen, et tosa on
55:09 kans selkeästi sellainen yksi niinun suuntaus, että saa pidettyä ne tiedot paikallisesti ihan sillä normi PC:llä pystyy pyörittää täysin, ei tarvi mitään sy. Niin ja tota siis kun taas kaikki meni pilveen, niin onks tässä nyt sit sillai, että jengi rupee katsoo, että että no ostetaan yksi semmonen viiden tonnin laiti ja tehdään oma serveri, että palataanko me niinku ihan juurille tässä. Joo joo joo. Mut siis tää on vähän tämmöönen niinku I want to believe tyyppinen juttu, et et nytän nythän
55:37 siellä on menossa tuntuis olevan siltä, et siellä on niinku tämmönen landcrap menossa, et et niinku open A rakentaa jotain niinku stargatejä sinne ja tänne ja biljoonista puhutaan siis Amerikan triljoonista ja niinku mut mut niinku tavallaan sit toisaalta jos me katotaan niinku koneoppimisen pitkää historiaa, niin sehän on aika pitkälle open science, open protocols, open everything niinku hacking face tyyppiset yhteiset mitä meillä on tässä
56:03 olemassa ja ja niinku nää web 3 teknologiat ja kaikki muut, joittenen idea on nimenomaan vallanhajauttaminen, et et mehän halutaan sellainen tilanne, joka on niinku oikeudenmukainen hyvä hyvä tilanne, jossa on niinku reilu reilu kilpailun paikka, niin en mä halua ainakaan en haluaisi ja ja tulee sitä niinku henkeä ja veren vastustamaan, et se olisi niinku jotenkin muutamien niinku gatekeepereitten tilanne niinku meillä on esimerkiksi tällä hetkellä search taikka siis hakutoiminnoissa tai
56:31 sosiaalisessa medioissa tai jossain muussa, niin mun mielestä nyt niinku ain:n aikana meidän pitäisi saada vaan tämmöinen niinku hajautettu reilu reilu markkina ja ja jossa ne keskeiset niinku enablerit on on niinku avoimia Linuxmaisesti hallittuja jotenkin ja ja sit sen päälle rakennetaan mitä tahansa niinku visionääristä, mut mut mutta että se niinku et siitä niinun sen niinun
57:00 infrastruktuurin AI infrastruktuurin asiasta, niin siitä ei saisi tulla sellainen, jota muutamat hallitsevat. Joo. Ja sit paikallisesti voi tehdä mua rup itseasiassa ton niinku Lassen pointin jälkeen hotsitti tota asentaa kotiserveri, jossa pyörii anything lm ja tekee yöllä jotain agenttisia juttuja, jotka mä koodan sitä tekee ja kai ei maksa mitään, kun apikutsut ei mee edes verkkoon. Joo joo joo joo. Mut siis tätähän me
57:26 halu siis se innovaatio kaikki se mitä sä voit tehdä siellä niinku kotona sillä omalla serverillä niin mehän halutaan siis vapaata markkin jo sille ihan kuuhun mennä mutta koh niinku kaikenlaista va niin ja ja ja sit kun sulla on se niinku triljoona ide niin sä voit ehkä siitä vähän maksaakin jollekin hyperskalilerille että tosa on sulle 100 miltsiä mä saan pyörittää tätä niinku biljoona bisnestä tässä niin niin se on fair mut mut niinku tavallaan et et ei tulisi niinku tämmösiä niinku kontrollipisteitä tässä niin ja meillä
57:53 on ihan hyvät chanssit tässä Niin ja hyvältähän se näyttää, jos ne on niinku visiointi mielessä tai sanotaan, et näyttää paremmalta mitä se voisi olla.
58:01 Et näitä pelureita on. Open on nyt isoin ja vähän edellä, mut kyllä siellä on siis crocki, perplexity ja cloud cloud niin monta muuta. Niin ja sit kiinalaiset tulee deep seikillä ja muilla, et tavallaan se mall nythän puhutaan hirveästi näistä malleista ja muista, kun ne sovellukset on jotenkin mun mielestä niin niin mutta että niitä kilpailijoita ja Googlekin on tietysti siellä niin siellä on aito kilpailutilanne ja niillä
58:26 on aito intressi tehdä vähän erilaisia ratkaisuita ja kaikki investoi todella paljon ja kyll niistä niinku iso osa sataa sen nimenomaan sen markkinataloudellisen kilpailun takia sin jo joo ja sitten tulee vielä just nää hacking fain tyyppiset yhte yhteisöt ja kaikki muut, jotka pystyy tuottamaan niinku avoimia malleja ja muita, että se mikä nyt on niinku huippumallien tehtävää tänä päivänä, niin se on vuoden päästä jo sitten niinku mikroskopisoitu ja muuta, et se pyöriikin kännykässä
58:55 niinku semmonen suorituskyky sillä mallilla, niin tätä pitää mun mielestä ruokkia ja kaiken keinoin niinku edistää, et et se et se maailma on avoin. Joo. Ja mun mielestä tää on niinku hieno aika ja melkein niinku suomalaisille yrityksille sanoisin, että että jos nyt on IT osasto, niin tota tuotte sen niinku vähän demoamaan niinku vipekodauksen trendejä muulle porukalle tai kutsutte jonkun niinku konsultin
59:21 vähän tekee semmoosen niinku vipekodauspäivän tai sitten niinku orgaanisesti joku tyyppi vaan niinku innostuu, et otetaas tää hanska ja tehdä parit demot ja kokeilette, että on niinku hienoa aikaa ja mun mielestä tässä niinku oppii oppii lyhyessäkin ajassa tosi paljon ja se muutaman kympin kuukausi maksu näihin palveluihin niin tota on aika vähän verrattuna nyt vaikka jonkun alihankkijan tai työntekijän niinku palkkaa, että tässä niinku pienelläkin rahalla saa niinku paljon tota kaistaa tehdä asioita ja ehkä tää
59:50 niinku palaan tähän niinku Lassen kanssa perustettiin tään pääasioittajan niinku pipe coding societyn niin tota et siis tämmöiset niinku yhteisöllisyydet että niinku setälanit on niinku taas pop että niinku mekin istuttiin alas siellä Trans huoneessa, niin Se niinku oppii tosi paljon kun vertaillaan niinku läppäreitä, että näytäppäs nyt mitä sä teet ja miten sä tekisit ton ja ja niin poispäin ja ja siis nimenomaan siis siis oppiminen ja jakaminen on tässä niinku kohtaa tosi tosi tärkeetä, et siis ei
60:17 mee mitkään asiat ei mee niinku ykkösellä maaliin, vaan sä joudut tekee sataa kertaa jonkun jutun ja sit sä voit sieltä löytää, mut et se oppiminen on mun mielestä tuossa se kaikkien keskeinen ja sit se, et jaetaan et hei niin ja sit tommonen niinku niinku nopea testailu, et siinä mielessä Se ai kanava kannattaa mennä katsoo ja laittaa tilaukseen, koska siellä löytyy semmosia melko nopeita katsauksia niinku semmosiin työkaluihin ja käytännön ratkaisuihin, mitä te siellä juttelette ja selvitätte niitä. Kiitoksia. Mulla on
60:45 ollut Lasse Mikkonen ja Harri Juntunen vieraana ja kun ootte tänne saaka katsonut tai kuunnellut, niin laittakaahan kanava tilaukseen ja katsokaa myös se AI-kanavan vastaviilujakso.
60:55 Mä ehdotan mennään sisäpiirin puolelle ja nostetaan tää nyt vähän sitten sinne kuuluvaan niinku salaiseen kammioon. Eli tota tosta rupesi höntsyttään tuo tota öö tavallaan tää niin kun web 3.0 ja tämmöninen niinku tietyllä tavalla just oma data ehkä vähän kryptopuolikin, et niinku mitä sieltä voitais tehdä, et jos me nyt oikeesti halutaan pitää se data ja ajaa omilla koneella asioita
61:22 eikä antaa kaikkien pyöriä ja niissä suljetuissa järjestelmissä, niin mitä me voitais tehdä? Niin mä ehdotan jutellaan noista tosta maailmasta vielä vielä vähän lisää tuolla sisäpiirin puolella. Kiitoksia.
61:32 Okei. Selvä. Hyvä. Kiitoksia.