# Piilaakson kasvun kaava | Mårten Mickos | Neuvottelija 362 – Litterointi

Jakson aikaleimattu litterointi

Canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/725-piilaakson-kasvun-kaava-marten-mickos-neuvottelija-362/transcript/

[Katso jakso](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY)

Piilaakson kasvun kaava | Mickos | #neuvottelija 362. Mårten Mickos - Kasvun kaava-kirjan keskeiset opit eksponentiaalisesti kasvaviin yrityksiin. Miksi Piilaakso onnistuu kerrasta toiseen luomaan räjähtävää kasvua keskittymällä välittömään tuottamiseen. Miten toimitusjohtaja voi luoda toimialavoittajia. Mitä suomalaisten tulisi tehdä saadakseen talouden kasvamaan.

00:00 Mårten Mickos - Kasvun kaava-kirja
00:33 Kasvun kaava vs Woltin tarina ja Startup-käsikirja
01:18 Mahdollisuuksiin keskittyminen ja kellotaajuus
02:15 Alustatalous, Wolt ja bisneksen tulevaisuus | Marianne Vikkula & Paavo Ritala https://youtu.be/8ZfSWgTbvpo Kaupallinen yhteistyö Wolt
02:42 Piilaakson ja Euroopan täysin eri kellotaajuus
03:06 Lineaarinen kasvu vastaan digitaalinen eksponentiaalinen kasvu
03:36 Pandemiat ja markkinat eksponentiaalisen käyttäytymisen esimerkkeinä
04:00 Päivän viive voi digibisneksessä olla kohtalokas, aika kriittisenä resurssina
05:38 Lineaarinen sarja vastaan binaarinen räjähtävä tuplaantuminen
07:04 Digimaailmassa kannattaa tehdä nopeasti epätäydellistä
08:21 Eksponentiaalisuus pitää muistaa jokaisessa työpäivän päätöksessä
08:59 Itsensä kylmäkäynnistäminen ota ensimmäinen ja toinen askel
09:34 Onnellisuus ja vikkelä työskentely eivät ole vastakohtia
09:57 Nopeasti tehdyn työn jälkeen pitää elää hitaasti
10:30 Long form- keskustelut ja ajattelun hitaampi kypsyminen
12:14 Piilaakson jaettu aikakäsitys synkronoi ihmisten kellotaajuudet
12:45 Kahdenkymmenentuhannen kontaktin suodattaminen ja priorisointi
13:15 Amerikkalainen hyväksyy lyhyet kohtaamiset tehokkuuden vuoksi
13:39 Piilaakson fyysinen tiheys ja törmäytysten merkitys
14:34 Väittely ilman tekemistä ja suomalainen sivuroolin perisynti
16:19 MySQL tarina. Mårtenin Mickosin saapuminen toimitusjohtajaksi
17:23 MySQL-suunnitteluperiaate säästää käyttäjän aikaa
17:54 Avoin lähdekoodi mahdollisti sosiaalisen median skaalautuvuuden
18:55 Toimitusjohtajaksi tulo ja perusasioiden järjestäminen
19:37 Sopimukset tekijänoikeudet rahoitus ja kasvustrategia kuntoon
21:14 Mårten ylpeä palkkasoturijohtajana ja partiolaisena
21:57 Elon Muskin ego vallan ja riskin räjähdysherkkä yhdistelmä
22:49 Johtajan rooli vallan ja omistajaedun tasapainottajana
23:12 Mårten Mickos hakeutuu älykkäiden ja kilttien ihmisten piireihin
24:22 Partioveneet ja opiskeluvuodet johtajuuskouluna
25:14 Johtoryhmän tekeminen paremmaksi kuin osiensa summa
26:21 Rakennetaan paras mahdollinen tiimi niillä resursseilla
27:11 Nöyrä vs julkisuudessa aktiivisesti esiintyvä toimitusjohtaja
28:16 Working 9 to 3 oivallaus ja tietokantamarkkinan kutistaminen
29:25 Kleiner Perkinsin Ray Lane innostuu MySQL:n uhasta Oraclelle
30:15 Disruptiivinen firma tarvitsee heittäytyvän puhuvan toimitusjohtajan
32:00 Suomen hiljaiset johtajat ja liiallinen nöyryys julkisuudessa
33:04 Normatiivinen yhteiskunta jossa kaikki haluavat olla samanlaisia
34:34 Aalto-yliopiston rohkeus yhteistyö ja vastuullisuus arvoina
36:27 Tekoäly demokratisoi ohjelmistokehitystä ja luo mahdollisuuksia
37:53 Vibe coding society ja yritysanalysaattoreiden rakentaminen
38:50 Tekoäly tuo Otaniemen kaltaiset mahdollisuudet koko maahan
40:18 Pelimaailma esimerkki tehokkaasta etäyhteistyöstä ajasta riippumatta
41:41 Etätyössä tulos näkyy paremmin kuin toimistolla
42:33 Johtamisen laatu ratkaisee sekä etänä että konttorilla
45:05 Etätyössä ihmisen inhimillinen puoli on tuotava näkyviin
46:20 Slack IRC ja yhteiset kanavat lisäävät tuottavuutta
50:20 Kasvun kaava kirjoitusprosessi Google Docs kustantajan kanssa
51:17 Startupyrittäjän ei pidä kantaa Suomen pelastusvastuuta
52:39 Startup yritykset Suomen talouskasvun tärkein moottori
54:01 Hallinnollisten esteiden ja lupakynnyksien systemaattinen purkaminen
55:21 Pienet päätökset ja talkoohenki kasvun mahdollistajina
56:28 Yksityinen sektorin liian suuri kiila
58:48 Synnytyslaitosten läheisyys hyvinvointivaltion todellisena mittarina
1:00:10 Suomesta maailman paras pieni valtio ja yritysmaa
1:03:25 Ulkomailla työskentely ja oppien tuominen takaisin
1:04:13 Ekspattiveroetu kannustaa palaamaan ja rakentamaan Suomea
1:04:33 Tekoäly antaa luvan kokeilla ja rikkoa
1:05:04 Mårtenin Crazy Finn- identiteetti ja snapsilaulut maailmalla

#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan mm. tiimipalaverissa laulamisesta ja muista erikoisista johtajuuden lajeista

Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia
https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

#neuvottelija Sami Miettinen

[0:00](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=0s) No niin, tervetuloa Neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana Mårten MIckos. Tervetuloa. Ilmeisesti et kuitenkaan Piilaaksosta tällä kertaa tuu vaan ihan suoraan. En ihan suoraan. Suomessa olen ollut nyt tän viikon. Joo. Ja tää äänitetään juuri Slush viikkoa edeltävällä viikolla ja mä oon tässä nyt kuunnellut sun kirjan Kasvun kaava ja mun mielestä se on erinomainen kirja. Mä oon lukenut useita vastaavia

[0:25](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=25s) vaikka Jyrin ja Timon  Lifeline kirja ja sitten tuota Woltin perustajien tarina ja tässä ja ne kaikissa on niinku vähän omalla tavallaan hyvää, mut mun mielestä tää oli ehkä kuitenkin paras noista kolmesta jossaan sanoa näin.

[0:46](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=46s) Joo. Eli eli tää oli kuitenkin siis konkreettinen ja lupasi vastasi siihen kysymykseen, mitä sä tässä sanoit, että mikä se kasvun kaava on.

[0:53](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=53s) Joo. Ja sit sä tota vältit sen semmosen, joka sieltä vähän ehkä aisti läpi semmosen negatiivisuuden, että meni kuitenkin positiivisen kautta. Eli etsittiin sitä kasvun kaavaa eikä jääty liikaa rypemään siihen, että miksi sitä kasvua ei ole. Niin sitä välillä pitää miettiä miksi ei jokin asia toimi, miksi ei ole kasvua, mutta sitten kun lähdetään tekemään, niin pitää unohtaa ne asiat ja vaan keskittyä mahdollisuuksiin. Jo Peter

[1:18](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=78s) Druckerhan jo opetti, et et kaikki menestyneet liikenaiset ja miehet, liikehenkilöt, niin ne keskittyy ongelmiin mahdollisuuksiin eivätkä ongelmiin. Ne ratkaisee ongelmia, mut ne keskittyy mahdollisuuksiin.

[1:32](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=92s) Joo. Ja sitten ehkä mun ne kaksi mä luin tämmösen Steven Coveyn Seven Habits of Highly Efficient People kauan sitten, niin siinä jäi se sen kirjan oppi mulle oli, että tota aina kun luet kirjaa, niin yritä sieltä heti kirjata mitkä oli ne mielenkiintoiset oivallukset. Niin mun mielestä tää kellotaajuus oli niinku erittäin hyvä oivallus. Eli tähän väliin pieni mainos. Kävin itsekin Slassissa ja

[1:59](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=119s) törmäsin siellä Slassin entiseen toimitusjohtajan Marianne Vikkulaan tässä hieman tunnelmakuvaa. Hän on myös vierailut Futucastissa. Siinä keskustellaan alustataloudesta. Mikä alustatalouden yhteiskunnallinen vaikutus on tässä ajassa? Mistä ollaan tultu ja minne ollaan menossa? Voidaan esimerkiksi ajatella, että luottokortit olivat ensimmäisiä alustoja. Mikä alustatalous sitten oikeastaan on ja mitä kaikkea siihen kuuluu? Luovatko nämä yritykset jotain uutta arvoa vai onko kyse vain olemassa olevan arvon

[2:27](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=147s) uudelleen jakamisesta? Käy kuuntelemasta Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkulan ja LUT:n professori Paavo Ritalan keskustelu Futucastissa. Ja takaisin jakson pariin. Käydäänpä se ensin läpi, että sä havaitsit, että Piilaaksossa on ihan eri kellotaajuus kuin täällä Euroopassa.

[2:45](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=165s) Joo niin on. Et siellä kaikki on vikelämpää, nopeampaa, välittömäpää.

[2:50](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=170s) Ja joskus mä oon sanonut näin, että että Euroopassa miljoona on paljon rahaa, mutta Piilaaksossa tunti on paljon aikaa.

[2:58](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=178s) Joo. Ja selitä miksi se on näin. Sulla on tämmöönen niinku eksponentiaalisen tuota kasvun teoriahan siinä on, että se aika ei ole pelkästään niin mä kun mä mietin sitä, että kun mä olen yrittänyt selittää tai niinku keskustella sellaisten tuttujen kanssa, jotka on perinteisissä liiketoiminnassa ja teollisuudessa, et miksi heillä ei oo sellaista, miksi ne ei välittömästi ymmärrä, mitä mä tarkoitan? Ja sit mä tajusin, että tietenkin monessa teollisuudessa ja yhteiskunnassa on tästä lineaarista käyttäytymistä, et se

[3:26](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=206s) mitä on, niin se ehkä kasvaa pari prosenttia vuodessa tai 3%, mut se kasvaa tasaisesti. Siinä onu suora linja, joka kasvaa tai kutistuu tai mitä vaan, mut se niinku lineaarisesti muuttuu. Mutta digitaalisilla sektoreilla ja ja teollisuusaloilla, niin muutokset on eksponentiaalisia eli kertaantuvia. Ja jos jokin asia lähtee nousuun, niin se lähtee tosi kovaan nousuun. Jos se lähtee laskuun, niin se lähtee kovaan laskuun. Ja sehän tietään

[3:54](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=234s) pandemiathan noudattaa just sitä samaa, että et jo et se voi hyvin nopeasti lähteä kasvamaan. Ja silloin kun on tällainen eksponentiaalinen käyttäytyminen tällä liiketoiminnalla, niin se tarkoittaa, että kun normaalissa bisneksessä päivän viive ei ei näy missään, koska kaikki asiat on kuitenkin lineaarisia, niin tällaisessa digitaalisessa maailmassa päivänkin viive voi olla liikaa, koska silloin kilpailijat pääsee ohittamaan ja jos

[4:23](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=263s) silloin vaikkapa käyttäjämäärä tai asiakasmäärä tuplaantuu kerran vuodesta tai kerran puolessa vuodessa, niin nää kertaantu vaikutukset tarkoit että että kaikkein arvokkain on aika, et pitää nopeasti päästä sitä eteenpäin, koska muuten nää mahdollisuudet on jo mennyt kilpailijoille tai muualle.

[4:40](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=280s) Joo, mä oon investointipankkiiri, niin tavallaan tän näkee siis sijoittamisessa, että kaikki te, jotka ette ole jo nyt sijoittanut, te ootte menettäneet todella paljon aikaa sitä kumulaatiot käyden alusta, missä se on niinku todella arvokosta, että sä sijoitat sillä tota vaikka pörssin 8% tuotellaan se salkkus. Joo. Eli aloitat tänään, että vaikka tuntuu huonolta se sykli, niin se sä sit kiität itseä eh 10 vuotta vanhempaa itseäsi, että se ja se compoundowing effectti korko korolle on niinku huikea.

[5:08](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=308s) Tää sama ilmiö niinku bisneksessä ehkä mäkin oon titellä aloittanut tietotekniikalla urani, niin ehkä siis tota bittivertaus on mun mielestä aika hyvä, että jos sulla on lineaarinen sarja, joka lisääntyy yhdellä, niin niin tota se tota derivaatta sitten tota on niinun tota se yksit siinä, että tota se kasvaa niinun yks yhdestä tulee kaksi, josta tulee kolme tulee neljä, mut sitten tota binaarinen sarja on 1 k 4 81 ja tavallaan se niinun jos sä menet sen

[5:38](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=338s) yhden niinkun siinä alussa, niin se lykkääntyy se tuplaantuminen.

[5:42](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=342s) Joo. niinku puhutaan on sellainen niinku sana tai sellainen tehtäväleikki, että että on lampi, joka täyttyy jostain lumpeen lehdistä tai jotain ja sit siinä sanoo, että että joka päivä öö näiden lehtien lukumäärä tuplaantu 50 päivässä koko lampi täyttyy. Ja sit on kysynyt, et paljonko on on 49 päivän jälkeen ja se on niinku yhden päivän ero. Si menee 50 päivää, mut yhden päivän ero niin se

[6:12](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=372s) on puolet siitä koko lammesta. Just näin. Ja se on tota ja toinen vertaus on tää Shakki Lauran keksijä, joka laitto laittoi sen yhden niinkun tuota riisij riisijä ja siitä tuli sitten niinku mahdoton sarja. Ja nää kertaantuvat asiat on niin kun niitä ei näe jokaisessa jokapäiväisessä elämässä niinku keittiössä kun laittaa ruokaa, niin se ei oo eksponentiaalista vaan se on lineaarista. Kaikki tä me ollaan niin totuttu lineaarisiin kaavoihin ja ja näihin niinku

[6:41](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=401s) trendeihin, niin on vaikea muistaa, että digimaailma on eksponentiaalinen ja kertaantuva ja sen takia kiire on niin arvokas tai niinku nopea liikkuminen on niin arvokas, jopa niin arvokas, ett kannattaa mieluummin tehdä nopeammin virheellisesti kun tehdä hitaammin täydellisesti. Ja se sotii vastaan kaikenlaisia asioita, mitä me ollaan opittu meidän äideiltä, kun äiti sanoo, että ei se määrä, vaan se laatu. Ja sit ne sanoo, että pitää hyvin tehdä

[7:09](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=429s) ja pitää aina olla ylpeä siitä, mitä on tehnyt ja kannattaa nukkua yön yli ja tällaista. Et et meidän kansankulttuuriahän monen kansankulttuurihan ohjaa sellaisen, että on parempi nyt tehdä täydellistä kuin tehdä jotain suttuista nopeasti, mutta digimaailmassa kannattaa tehdä suttuista nopeasti. Näin se on ja PAP Laaks on niinku klassikko idiomat on, että mo fast and break things ja fail fast ja sitten tää esimerkiksi being zero to one

[7:36](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=456s) kirjan niinku yks oppon, että kannattaa olla se lummenlampi, jossa sulla on se puolet siitä markkinasta tai jopa kaikki. Eli tavallaan sä päädyt niinku dominanttiin markkina-asemaan, mikä on tietysti ikävä sanoa kilpailu kieltolainsäädännöstä, mutta onhan se herkullista, jos sä oot toimialan voittaja. Kyllä. Mutta kun me näin näitä totuuksia toistellaan, niin kaikki on joo joo näinhän se on. Mut sit se pitää muistaa jokapäiväisessä työssä. Ihmiset ei muista sitä. Ja sit ne silti palautuu

[8:02](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=482s) siihen, että tehdään hitaasti ja mietitään nyt vielä ja kokous oli tänään ja ja sitten tehdään niinku muistiinpanot vasta kolmen päivän päästä tai jotain ja siinä koko ajan menetetään aikaa tai pidetään palavereita, jotka on tunninpituisia, kun olis riittänyt 20 minuutin palaveri. Eli eli tää niinkun jos uskoo tähän eksponentiaalisuuteen ja ja nopeuden merkitykseen, niin se pitää myös muistaa jokaisessa asiassa, mitä tekee työpäivän aikana.

[8:31](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=511s) Joo. Ja tähän liittyy sit se mun toinen niinu tota vahva muistijälki kuunneltua kirjan on niinku hyvin simppeli, mut se oli mulle kutitteleva eli että kun väistämättä sitten näin on, että se aika ei ole pelkästään rahaa, vaan se on ehkä jopa tota eksponentiaalista rahaa, niin niin sitten tavallaan itsensä kylmä käynnistäminen yksinkertaisesti on vaan sitä, että ota ensimmäinen askel ja sitten ota toinen. Mä en tiedä sano käytö se ihan niinku näitä sanoja, mutta

[8:59](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=539s) mut musta s polahti tää. Joo. Eli koska on niin tärkeetä, että se aika on noin, niin sit sä et vaan saa jäädä tulee makaamaan niinku Sami niskasta kiinni ja niinku kkä pesää ja askel se lähtee ja se on vähän itsensä fuamista ja kylmäkäynnistämistä, mutta meidän niinku aivot toimii tietyllä tavalla, et me jäädään siihen analysis paralyysikseen ja ja tavallaan jos se sitten koko ympäristö on niinku Suomessa semmonen, et sitä niinku juhlitaan ja vähempikin riittää ja onnellisuus on tärkeetä ja

[9:26](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=566s) leppoistetaan, mut jos sä oot sit siellä piilauksessa kun sä sä puhuit sitä onnellisuus vastaan vikkeelyys, niin mä en usko sellaiseen. Mä uskon, että me voidaan olla, meillä on aikaa olla onnellisia, kun me hoidetaan työasiat vikelästi ja nopeasti. Et ei oo niinku tää kun mä puhun siitä, että pitää toimia nopeasti, niin mä en halua stressata kaikkia, vaan mä haluan, et silloin kun tehdään, tehdään tosi nopeasti. Silloin kun ei tehdä, niin voidaan olla ihan iisisti ja rennosti ja asiat saa kestää.

[9:53](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=593s) Esimerkiksi voidaan tehdä niinku työpäivän aikana todella vikelästi heti juttuja. Sit mennään illalliselle, istutaan siinä kolme-neljä tuntia ja nautitaan hyvästä ruuasta, hyvästä seurasta, että kyllä elämässä pitää olla hyvin paljon sellaisia hitaa, mutta bisneksessä niitä ei pitäisi olla.

[10:10](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=610s) Joo. Ja sitten osittain tää itsekin siis tein kirjan, niin tota sit huomasin, et kun mä kuuntelin niitä keskusteluja vaikka todella fiksujen tyyppien vaikka nyt Risto Siilasman tai BT Holmestorin kanssa niitä parin tunnin nauhoja, niin mä ajattelin, että näähän pitäisi niinku sellaisenaan julkaista ja tätähän tämä podcasti long formatti on, että ei tarvi niinku tiivistää siihen TikTok salamavaiheeseen, vaan voi vähän niinku maistella niitä lähtöjä.

[10:34](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=634s) Joo. Ja se on sinänsä hyödyllistä. Joskus siinä vähän palaa aikaa, mutta sekin on niinku oppivaista, kun näkee, et miten ihmiset niinku ajattelee, niin koska aivoissa on myös sellaista, joka kehittyy niinku pikkuhiljaa. Niinku mulla on joskus näin, et mulla on joku puhelu niinku mulla oli puhelu kolme päivää sitten. Sit eilen mulla oli tullut mieleen, et nyt mä vasta ymmärrän mitä hän tarkoitti.

[10:55](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=655s) Mm. Et kesti kauan ennen kun mä tajusin, et kun hän mainitsi jotain juttuja ja mä ajattelin, et miksi hän mainitsee nää ja sit parin päivän päästä mä mulle valkeni tätä se varmaan se se ydinviesti aidosti oli minulle ja sitä mä en olis pystynyt nopeuttamaan. Ei ei mikään tekoäly olisi kertonut mulle sitä heti, vaan se vaati sitä niinku pohdintaa ja tietää henkilön ja ja mitä se normaalisti sanoo ja sit tietää mitä se ei normaalisti sanoo ja

[11:23](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=683s) silloin voi arvioida mikä mitä tällainen lause nyt tässä asiayhteydessä tarkoittaa. Joo ja mä uskon kanssa ett aivoissa on sitä tavallaan semmista niinku taustaprosessia joka myös niinku vaikka nukkuessa tai muuten niinku rakentaa vähän niitä neuroverkkoja hitaammin, että sieltä ne saattaa puksahtaa sit ulos.

[11:40](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=700s) Kyllä. vähän niinku alitajunnan kautta. öö mut joo siis tä sitten kun jos yhdistetään nämä kaksi asiaa, että aina pitäisi olla ottamassa niitä tota kuitenkin siis työelämässä niitä ripeitä askeleita ja tavallaan ottamaan itsensä niskasta kiinni, ettei niinku höntsä tätä lässähdetä siinä työyhteisössä, niin sitten kun Piilaaksossa on tämä niinku jaettu aikakäsitys, niin sehän niinku itsestään niinku tota synkronoi sut siihen niinku siihen kellotaajuuteen, että totta ja sitten tota tavallaan mun mielestä se oli mielenkiintoinen havainto näistä

[12:09](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=729s) sosiaalisista kohtaamisista, että nekin tavallaan menee tuolla logiikalla, että ihmiset on aika aika tavallaan tarkoituksen hakuisia, kun ne kohtaa ihmisiä. todella nopeita ja se on vaan käytännön kysymys, kun siellä tapaa niin tajuttoman paljon ihmisiä, että siitä läh mä olen ollut nyt Piilaaksossa öö 22 vuotta, niin sinä aikana mä tapasin noin 20 000 ihmistä niin paljon, että että vaihdettiin käyntikorttia ja nimi oli tiedossa ja näin. Tavallaan

[12:39](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=759s) pitää niinku jotenkin käsitellä 20 000 uuden kontaktin niinku käsittelyt. miten sä lajittelet ne, miten sä ryhmittelet ne ja miten sä käsittelet niitä, niin silloin on ihan selvää, ettei voi kaikkien kanssa viettää paljon aikaa, vaan pitää välillä todeta, nyt nyt me ollaan jo kätelty ja se oli siinä ja muuta ei tarvitse tehdä. M ja amerikkalaiset on sen oppinut sen takia, että kun neillä on kiire ja heitä on paljon, niin kaikki samassa paikassa ja ne on myös sellaisia, et ne ei suutu

[13:06](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=786s) siitä, että jollakin on kiire. Et Euroopassa meillä on vähän tapana niinku suuttua, jos joku ei vietä meidän kanssa paljon aikaa. Mutta amerikkalaiset ei ajattele näin. Ne ajattel, että okei 30 sekuntia se riittää ja ja se voi silti olla hyödyllinen ja siihen voi palata myöhemmin ja ja se tekee siitä niinku verkostoitumisesta paljon paljon tehokkaampaa, kun ei kenenkään tarvitse jäädä roikkumaan sellaiseen, mikä ei tunnu oikealta.

[13:32](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=812s) Joo. Ja sit se Piila on niinku yhteisö mun mielestä välittyy aika hyvin, et siellä kuitenkin on siis sitä niinku ihan fyysistä massaa, että ihmiset on pienellä alueella ja sit siellä on paljon kaikenlaista tapahtumaa, jossa ihmiset törmäytvät niinku fyysisestikin ja syntyy niitä kohtaamisia ja tiimin rakentamisia ja tavallaan kokeneiden niinku sarjayrittäjen tota uusia lähtöjä ja sit tavallaan semmonen fiksujen tyyppien niinku pienen tilaan ahtaminen on on sitten tota et meillä on ehkä vähän liian väliää täällä Suomessa.

[13:59](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=839s) Niin tietotaidon tiheys on hyvin tärkeä juttu. Mut sit toinen on myös se, että Piilaaksossa nyt kun mä pohdin sitä, niin Piilaaksossa kaikki, lähes kaikki ovat tekijöitä, mutta Suomessa ja Euroopassa on paljon sellaisia saivartterijoita, kommentaattoreita, kyselijöitä, pohdiskelijoita, mietiskelijöitä, kirjoittajia, lukijoita, et paljon sellaisia, jotka ei tee, vaan ne kommentoi tai pohtii tai kritisoi tai

[14:25](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=865s) jotain. Ne on niinku sivuroolissa ja sit kun tällaisia sivuroolissa olevia on liikaa, niin silloin tää tää kriittinen massa ei pääse syntymään. Ei pääse syntymään niitä todella hienoja keskusteluja, koska siellä on liikaa sellaisia, jotka vaan haluaa väitellä jostain asiasta. Ja mun mielestä se on erityisesti suomalainen sellainen tauti, että on sellaisia en tiedä onko ne niinku aina sellaisia, mut nä tuntuu siltä, että sellaisia henkilöitä, jotka ei tee mitään muuta ku vaan neuvottelee ja väittelee kaikkien kanssa, mut itse

[14:54](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=894s) ne ei tee mitään. Joo joo. Ja joskus toi ihmiset ei vaan tajua, et se on näin. Mä muistan tota öö mulla lukialuokalla oli semmoonen huippu älyikä tyyppi media-alalla ku Roope Lehtinen, niin joskus se tuskastui psykantunill voin sanoa ja sanoi suuren totuuden, jota mä varmaan vähän maistelin aluksi katkerana, että Sami väittelyn tarkoitissa ei olla eri mieltä. Ja tavallaan mä huomasin, et mulla oli vähän semmista tota, että on vaan hienoa niinku aina löytää vikoja jostain toiseen argum. Se mun mielestä mun mielestä argumenttissa pitää olla

[15:23](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=923s) sellaista kyllä, mutta se että onko itse tekijä vai onko sivuroolissa Joo.

[15:31](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=931s) ja Piilaaksossa se mikä on siellä niin mahtava, et kaikki ovat jonkin tason tekijöitä, et niillä voi olla paljon mielipiteitä, niin saattaa debatoida ja keskustella, mut ne lähes kaikki myös jotain aidosti rakentaa tai tuottaa.

[15:46](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=946s) Joo. Joo. Ja ja mä löydän Euroopasta ja etenkin Suomesta paljon sellaisia paikkoja, jossa jossa on vain vain keskustelukerhoja ja tavoitteena on vain keskustelu. Et tavoitteena ei ole tehdä jotain. Tavoitteena on vain keskustella ja silloin silloin jää se tärkein osa pois se, että aidosti tehdään jotain.

[16:06](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=966s) Joo. Ja sitten tota päästään nyt ehkä siis ton öö sun ensimmäisen Piilaakson ö tuota ison menestyksen eli MySQL kimppuun. Siellä Montevidenius ja sitten ruotsalaiset tota tietokantaasiantuntijat löysivät vissiin itsensä hieman ennen sinua, et sut tavallaan tuotiin siihen niinku toimariksi vähän myöhemmin. Paljon myöhemmin. Nää oli perustajat oli

[16:30](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=990s) tehnyt jo 12 vuotta yhteistyötä niinku tehnyt IT-pjekteja yhdessä ja sitten ne oli jo kuusi vuotta kehittänyt Maasklää ennen kun sitä tehtiin tehtiin aito. Sillä oli vähän liikevaihtoja, mut mutta sitä tehtiin aito. sellainen liiketoimallinen toiminnallinen yritys vasta 2001 eli kuusi vuotta perustamisen jälkeen ja silloin mä tulin sinne toimitusjohtajaksi ja joo niin siinä selvästi heillä nyt ei

[16:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1017s) ollut kovin tiukka kellotaajuus, että tavallaan rakenneltiin hienoja internetajan niinku peruspalikoita hienolla tavalla ja koodilla ja avoimella lähdekoodillakin varmaan vai oliko se avoin lähdekohti siinä alussa oli alunperin suljettua koodia sit vuonna 2000 siirryttyyn GPL- lisenssiin, mutta kyllä siinä vaikka siinä kesti kauan sen tekemisen, niin kyllä ne oli silloin vikkeliä siinä, mitä ne teki ja niillä oli sellainen

[17:23](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1043s) sellainen niinku suunnitteluperiaate, että Maijaskallen pitää säästää käyttäjän aikaa. Eli kaiken pitää olla helppoa, nopeaa, vaivatonta. Et siinä ne oli jo tajunnut sen, että että webbimaailmassa on eri eri valintakriteerit ja aikaisemmat tietokannat kaikki oli monimutkaisia, hitaita, tällaisia mitä missä meni niinku monta päivää niiden instalointiin ja sit tuli Mijas, jossa meni 15 minuuttia ja kaikki oli toiminnassa ja

[17:48](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1068s) kaikki toimi niinku alusta lähtien mallikkaasti. Kyllä se oli niiden heidän heidän oivallus, joka mahdollisti sen, että Mikeskel nousi sit maailman huipulle. Mut tätäkään ei niinku ymmärretä. Mä kuuntelin siis Lex Friedmanin podcastin, jossa oli tota telegramin perusteja, kun hän oli siellä Venäjällä lähtessä nythän on siis Ranskassa niin lähtenyt koodaan tota niinku tavallaan sitä B-kontakteja ja sit myöhemmin Telegramia, niin hän joutui niinku taklaan sitä, että ei oo olemassa tämmöstä hajatettua

[18:14](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1094s) tietokantaa, että niin sehän niinku järisyttävä muutos, mitä niinku MySQL ja tavallaan avoimen lähdekouden tietokannat toi ja mahdollisti oikeastaan sosiaalisen median, että se tavallaan ja ja siitä sitten tuli sun ansiostakin niin tuota miljardinen tuota firma Eli eli tota Sun Microsystemsin ja tuota yrityskauppa, joka sitten meni siitä vielä eteenpäin Oraclelle, mutta kerros vähän toosta niinku tavallaan siihen tulee kuitenkin sit toimari ja sitten siihen tuli seed

[18:43](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1123s) roundi, oikeet rahaa ja myöhemmin sitten tota B-rundilla vielä vielä vähän enemmän rahaa, niin miten tavallaan sä yhdistit itsesi ja tän rahan siihen niinku kasvun yhtälöön? No nehän soitti niinku mä en perusta soitti mulle joulukuussa 2000 ni sanoi ett hei me istutaan täällä montin keittiössä ja me ollaan pohdittu et nyt me kyllä tarvitaan toimitusjohtaja tälle tälle jutulle ja me ajateltiin et se voisit olla sinä m et näin ne soitti mulle ja mä huusin puhelimen ei,

[19:10](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1150s) koska mulla oli aavistuksia minkälaista olisi olla tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Mut sit kuitenkin kaikki asiat rupesi asettumaan paikoille ja mä lähdin mukaan siihen, niin ei siinä mun mielestä ollut mitään sellaista monimutkaista. Mä ajattelin, okei mä olen, minusta on tulossa toimitusjohtaja. Mun pitää varmistaa, et meillä on et meillä on yhtiö perustettuna, koska ei sellaista ollut ja et meillä on kaikki sopimukselliset asiat kondiksessa, tekijänoikeudet, työsuhteet. Nyt tarvitaan rahoitusta,

[19:37](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1177s) sitä sitä pitää ottaa. Sit pitää miettiä kasvua. Meillä pitää olla kasvustrategia. Mun pitää miettiä minkälaisia avainhenkilöitä tarvitaan.

[19:44](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1184s) Ja sit mä vaan rupesin tekemään, että et tavallaan ei mulla sellaista muistoa, et siinä olisi joku sellainen briljantti suunnitelma muuta kuin, että mitä nyt tällainen firma tarvitsee ja minä niinku valittuna, mut en vielä niinku virkaan astuneena toimitusjohtajana, niin mun tehtävänä oli järjestää ne kaikki ja sitä mä järjestelin, mut siinä vaiheessa meillä ei vielä ollut yritystä eikä rahoitusta, niin mulle maksettiin jotain ehkä

[20:09](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1209s) korvausta jostain toisesta yhtiöstä, mutta mä niinkun opero in kaikki nää omalla luottokortilla ja ja vaan varmistin, että asiat saadaan kuntoon.

[20:19](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1219s) Mut oliko se sit kuitenkin founderko sä kuunnellut siis ton Ilon Maskin tän Isaksonin elämänkerran, niin tota siinähän niinku keskustellaan myös siitä, kun Elon Musk tuli Teslaan, niin hänhän haluaa kutsua itseensä niinku founderiksi, vaikka faktuaalisti hän tuli jo perustettua osakeyhtiö, jossa oli operaatiota, niin kolmanneksi pyöräksi, mutta hän niinku haluaa ajatella ja ja maailmankin ajattelem hän oli niinku founding partner, niin koit sä kuitenkin, et sä olit niinku founding partner tässä?

[20:45](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1245s) En en ollenkaan. Ihmiset usein puhuu musta san et m kun sä perustit Maias en mä perustanut et en mä edes halua olla perustaja. Et se ei ei se oo mulle tärkeetä ja mulle tärkeämpää on sellainen oikeellisuus, että mikä on mun rooli et mä olen ylpeä siitä et mä olen sellainen palkkasoturi, joka tulee ja rakentaa. Ja sen mä osaan tosi hyvin ja mä haluan, että että siitä et siitä minut tunnetaan ja ja siitä annetaan kiitosta ja näin se

[21:14](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1274s) on toiminut. Ei mulla oo mitään tarvetta sellaiselle, mutta mut tässähän on Elon Mask, joka on huikea yrittäjä, entreprenööri ja on rakentanut ihan valtavia valtavan hienoja yrityksiä, niin kyllähän hänessä on egoa tavalla, jota ei ehkä kaikissa eikä minussa ole. Ja mun mielestä se ei oo vain eduksi tai se ei todellakaan ole eduksi, koska sitten tapahtuu näin, että kun tulee liikaa valtaa ja on egoa, niin se se on tosi huono yhdistelmä.

[21:40](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1300s) Joo. Ja sitten mennään sillä omistajan ja toimitusjohtajan vallalla teken todella raju muutoksia ja osa niistä voi olla brillantteja ja tarpeellisia, mut on ne kyllä niinku todella rikkovia. Eli ne kattooo vaikka mitä hän on rymistellyt tuossa Twitteristä tehnyt X ja sit tehnyt sitä xai, niin tota ehkä se on ollut hyvä polku. Ehkä Twitteri ei välim mennyt ilman, mutta kyllä siinä on niinku paljon tuhoutunut myös niinku tota työpaikkoja ja tavallaan bisnesmalleja matkan varrella. Joo joo. Si siitä mä en ehkä itse ole

[22:10](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1330s) kovin huolissani, koska hänellä on oikeus te toimia näin ja ja se on toiminut, et vaikka se oli raju muutos, niin niin se on tuottanut just sitä, mitä hän halusi tuottaa. Mä en olisi halunnut tuottaa siellä, jos mä olisin ollut siinä roolissa, mä olisin halunnut tuottaa jotain muuta, niin mä olisin toiminut eri tavalla. Mutta jos sä haluaa haluat tuottaa just sitä mistä mitä nyt Twitter on, niin kyllä silloin pitää toimia.

[22:34](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1354s) Joo, mut siis itselleen sellaisen niinkun et se on et yrityksen tehtävänä on pönkyttää omistajansa. Niin joo mut toi on mielenkiintoista tavallaan kuitenkin nyt siitä tuli miljardifirma Unicoron niin ja tavallaan jos sä nyt olit jo perustamassa sitä firmaa niin eikä sun nyt olisi pitänyt ottaa sitä 50 pinnaa siitä founding partnerina sitten siitä että tavallaan että miten miten sä päädyit sit siihen, että sä oot sitten kuitenkin noilla natsoilla sitten tuota ennemminkin toimitusjohtaja kuin fouing

[23:03](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1383s) partner. No ei se ollut mulla mielessä. Mä joo kun mä mietin niinku mun elämässä, et miten mä teen valintoja niinku jotka liittyy itseeni, niin mulla on ensimmäinen sellainen sääntö on se, et mä hakeudun sellaisiin piireihin, jossa on älykkäitä ja kilttejä ihmisiä. Eli sekä ihmisiä, jotka ovat sekä että. Ja sitten kun mä hakeudin niiden niiden piireihin ja sit mä aloin tehdä jännittäviä seikkailuja niinku

[23:31](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1411s) liiketoimintaseikkailu, mut kuitenkin jännittäviä sellaisia, et ne ei oo mitään perustavaraa, vaan siinä tehdään jotain jotain todella uraa uurtavaa uutta ja disruptoivaa ja tällaista. Sellaisissa mä haluan olla mukana ja ja näin mä teen päätöksiä ja sit mä meen sellaisiin mukaan ja sit tavallaan asiat tapahtuu niin ku ne tapahtuu ja ja ehdot ovat mitä ovat. M ei se o mulle mikään kynnykysymys tai vaikea kuulostaa erittäin omistajaystävälliseltä ja tota ehkä sitten lähdetään miettiä, kun sitten

[24:01](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1441s) toimarilla kuitenkin on positiivista valtaa erilaista kuin omistajilla, mutta kuitenkin niin siinä niinku erittäin merkittävää siinä niin tota sä oot sitten ollut kuitenkin käyttänyt semmista aika jämäkkää valtaa siihen johtoryhmään, niin kerros vähän siitä et mitä oppeja siltä puolelta on tullut. Eli tavallaan toimarin ja johtoryhmän välisen dynamiikan ja sen rakentamisen tota tek niin joo mä olen ollut pitkään hyvin kiinnostunut johtamisesta. Kun musta tuli johtaja nuorena, niin en mä silloin miettinyt minusta tulee johtaja. Mä vaan

[24:30](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1470s) tein mitä tein. Mut sit myöhemmin mä oon reflektoinut, et se oli aika jännittävä tällainen matka, et miten mä opin partioiminnassa ja sitten laivastossa ja sitten opiskelijana, et miten mä opin johtamaan ja ja sit mä rupesin lukemaan paljon johtamisesta ja sit mä ajattelin, et hei mulla on omia ajatuksia johtamisesta ja ja ne kaikki polveutuu siitä, kun mä olin niinun 12-vuotias partiopoika ja mitä mä

[24:56](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1496s) silloin opin ja sitten mä oon kehittynyt ja kun rakennetaan johtoryhmä Niin mä ajattelin vähän näin, että et niinku partiotoiminnassa mennään jonnekin leirille tai metsään tai mennään purjveneeseen purjehtimaan ja sit siellä on niinku tietty määrä porukkaa ja ehkä sä oot valinnut ne, mut ehkä sä et oo valinnut niitä. Ehkä ne halusi olla mukana, ehkä niillä on vähän motivaatio-ongelmia, ehkä niillä on muitakin intressejä, et sun pitää niinku johtajana sun pitää muodostaa siitä ryhmästä jotain parempaa kuin mitä se

[25:26](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1526s) muuten olisi niinku yksinään ja ja aina mä en oo päässyt valitsemaan näitä henkilöitä ja johtoryhmässä voi myös olla näin, että kun sä tuut uutena toimitusjohtana, tietenkin sä voit vaihtaa kaikki niinku mä olen aika usein tehnyt, mutta silti sä sulle myös annetaan resursseja ihmisiä. sun pitää niiden kanssa toimia hyvin. Niin niin mun johtaminen on sellaista, et mä mietin mitä meillä tässä nyt on, mitä meillä on käsillä ja miten me tästä porukasta saadaan mahdollisimman hyvä lopputulos ja ja

[25:56](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1556s) tuottavuus ihan näillä menetelmillä, et ei oo mitään lisää rahaa, ei oo mitään uusia ihmisiä, näillä mennään. Ja mun mielestä se on hyvä periaate, vaikka sit olisi resursseja, vaikka voisi vaihtaa johtajia ja rekrytoida uusia, niin siltä se niinku perusajatus on, että tää näitä meillä on ja nyt nyt meidän pitää toimia paremmin kuin kaikki muut tällä sektorilla. Meidän pitää olla se kaikkein paras johtoryhmä, kaikkein

[26:21](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1581s) paras yhtiö ja ehkä meillä ei oo varaa maksaa mahtavan hienoja palkkoja tai jotain sellaista. Me nyt mennään sillä mitä on, mut kuitenkin meillä on tavoitteena olla paras. Ja sillä kun rakentaa johtoryhmää, niin mun mielestä tulee sellainen luontainen öö niinku näkee, et mitä tarvitaan ja ja tätä ei tarvitse yksin tehdä, vaan sen voi tehdä johtoryhmän kanssa. Et mun mielestä hyvin johtaja voi jakaa johtoryhmänsä kanssa näitä isoja

[26:51](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1611s) kysymyksiä. Okei, nyt meillä on tää johtoryhmä. Miten me tehdään meistä sellainen tosi kova tiimi? Mm.

[26:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1617s) Ja silloin sieltä nousee sellaisia sellaisia ehdotuksia, sieltä nousee johtajat, ne ottaa enemmän vastuuta ja sit rupee syntymään kova tiimi.

[27:06](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1626s) Joo. Sitten tota just näitä kun mainits Drugkerin ne oli sitten tää Collinsin hyvästä paras. Niin ja siinähän on se tavallaan se oliko se nyt viidennen vai kuudennen tason se nöyränjohtaja, niin mun mielestä siinä oli jännä ristiriita kun sä sit kuitenkin oot tota aika paljon niinku käyttänyt omaa julkisuuttasi sen firman niinku vetämisessä et tavallaan koska se mun mielestä se kollisin malli on vähän siis semmonen niinku nöyrä ja vetäytyvä tuota vastuunottaja, joka coachina ottaa vastuun, mutta ei ei sitten tule

[27:35](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1655s) framille, mut sit kuitenkin sä oot niinku käytännössä siis disruptoinut näitä bisnesmalleja olemalla avoimen lähdekoodin tieto tietokantojan apostoli, joka hyvin aggressiivisesti puhuu, vaikka se oli musta hauska from tota eli elitäis vaikka tää kela from 9 to3 slogan niin niin tässä tulee nyt sellainen sivujooni mutta kun mä olin hakemassa rahoitusta Maijasköllä ja ja mä aina mietin sellaisia et miten mä sanoin jotain sellaista nokkelaa et mä tykkään mä tykkään sellaisista nokkeluuksista ja

[28:05](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1685s) ristisanatehtävistä ja fingerporit ja kaikki nää ne on mä tykkään sellaisista ja sit jos mä istun lentokoneess mä mietin et miten mä voisin puhua tästä meidän bissekestä jotenkin humoristisella tavalla, niin mulla aina niinku pyörii päässä tällaisia. Ja sitten mä tapasin Ray Ladin, joka oli Kleiner Perkinsin partneri ja häntä kiinnosti Majesk ehkä sijoittaminen siihen ja mä olin hänen ikään kuin kesämöillään

[28:29](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1709s) eli sellaisessa hulppeassa huvilassa ja ja sit me istuttiin jotenkin siellä takapihalla ja hän kysyi hei m et kerro nyt miksi sä teet tätä sit mä mitä hittoa mä nyt sanon et nyt pitäisi sanoa jotain syvällistä niin niin mä silloin Sit tuli niinku mun muist mä sanoin Ray I'm working 9 to th eli olen töissä yhdeksästä kolmeen joka kuulostaa niin laiskalta ja

[28:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1737s) hirvittävältä et sä oon shokeeraavaa. Hän mitä sä sanot? Ja sit mä selitin, että tietokantamarkkinat silloin oli 9 miljardia taalaa. Ja mä sanoin mä teen työtä sen eteen, että yhdeksästä tulisi kolmonen. Eli ne kutistuu kolmannekseen ja sitten minä olen ainoa eloon jäävä. Eli tarkoit Myask pärjää, mut kaikki muut kuolee. Ja Ray Lane innostui tästä aivan suunnattomasti, koska hän oli

[29:25](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1765s) ollut Oraclen varatoimitusjohtaja ja hän lähti sieltä ei niinku ei niinun vähän ovet paukkuen tai jotenkin siinä niinku jäi jotain hampaankoloon, niin hänelle tää mahdollisuus, että me disruptoitais Oraakle niin, että se ei enää pärjäisi, niin se oli hänelle niinku parasta mitä hän oli kuullut. Niin sen jälkeen hän halusi ehdottomasti sijoittaa Maiasköllään.

[29:46](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1786s) Joo. Ja se tuli siitä heitosta, kun mä sanoin mut se toimi niin hyvin, koska Amerikassa jos mä sanon I'm working to3, niin kaikki haluaa tietää mitä ihmettä toi typeryys sanoi.

[29:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1797s) Joo. Mut sit palaan tähän, että tavallaan sit sä joudut taisteleen sitä teidän yhteistyökumppanin niinku laksyytettä vastaan, mikä jenkeissä on aina niinku ihan elämän ja kuoleman asia, mut senkin sä niinku julkisuuden kautta käänsit voitoksi. Mut tavallaan mä haluan palata tähän toim nän toimarin ja tavallaan niinku aggressiivisen julkisvuuskuvan niinku tota hallitsoja.

[30:15](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1815s) Sä oot myöhemmin vaikka niinku Hacker Onissa niinku itse kirjoitellut jotain niinku redituksia suunnilleen siis sitä kuinka tää niinku Bookbountit ja muut toimii. Et tavallaan mitä sä selität pohdis vähän tätä kelaa.

[30:27](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1827s) No mä olen sellainen henkilönä, että et mä sovellun lavalle, et mä olen mä tykkään esiintyä ja puhua ja ja saada ihmisiä mukaani sillä julkisella tavalla, et mä sovellun sellaisiin yrityksiin, jossa sellainen toimitusjohtaja pärjää hyvin. Ja nää ja varsinkin tällaiset disruptoivat yritykset, niin niiden pitääkin selittää ja saada muita mukaansa siihen disruptointiin. Et sen takia on hyvä, että on toimitusjohtaja,

[30:52](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1852s) joka lähtee mukaan ja heittäytyy keskusteluihin pelkäämättä niinku minä teen. Et tavallaan se on vaan loogista, että et se joka on hakemassa sellaista palkkatoimitusjohtajaa disruptoivaan firmaa, niin tietenkin hän tulee mun luokse, koska kaikki tietää, ett mä osaan sen ja mä meen sinne ja mä niinu osaan paisuttaa sitä teemaa paljon suuremmaksi kuin mitä se oli saada kaikkea ihmisiä innostumaan tästä kysymyksestä. Joten ei se mun mielestä

[31:22](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1882s) liity egoon tai mihinkään muuhun. paitsi et mulla on luontainen kyky ja mä olen niinku treenannut sitä ja ja tullut paremmaksi siinä. Mä tykkään siitä ja sit on sellaisia yrityksiä, jossa se on eduksi ja mua ei kannattaisi rekrytoida sellaiseen firmaan, missä sitä ei tarvita, koska se on mulle niin mukavaa puuhaa, et mä teen sitä joka tapauksessa. Joo mä sen vuoksi vähän tätä kutittelen tästä, kun mä tunnen tosi paljon suomalaisia johtaja, jotka on tämmösiä niinku strategia Mintzbergiläisten pienten askelien

[31:52](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1912s) koulukunnan tyyppejä ja sit niillä on just tää Kollins on sillai, et no hei Sami sähän o tommonen niinku omituinen, et sä niinku mouhkaat julkisuudessa omassa tubessa ja muussa, että mut kun täällä Suomessa pitää olla hiljaa ja olla nöyrä ja muuta, niin tavallaan oisko se vähän meidän vikakin, että meillä pitäisi olla enemmän sinun ja minun kaltaisia tyyppejä, jotka moukaa tuolla julkisuudessa ja sitten, että vähän niinun ainahan siitä tulee vähän niinku riskivektoreita. Eli aina ei voi sitä niinku massiivista tota

[32:17](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1937s) tietokeskustelu tulvaa niinku 100%isesti kontrolloon, mut sit se peittää sen aalto sen aina seuraavan ja mennään eteenpäin eikä jäädä niinku joka ikistä sivulausetta niinku ylianalysoimaan niinku mediakonsulttien kanssa, että pyydätkö nyt tästä anteeksi, kun tästä saa vähän vääriä viboja. Et mun mielestä tää on niinku ehkä osa tätä Suomen ongelmaa, jota ei enkeis. No tavallaan on, mut sit mä taas ajattel näin, no saa muut olla hiljaa, niin mä saan puhua enemmän. Et eihän se o mun ongelma. Se on heidän ongelmat. Näin on. Niin. Mut siis se on mun

[32:45](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1965s) mielestä ehkä tän Suomen niinku klusterin ongelma, et me ollaan vähän liian niinku kollinssimaisia johtajia tai jos se Minsbergkin on niinku toinen, niin tavallaan ei tehdä semmosia niinku disruptiivisia hyppyjä vaan niinku pieniä. Näin ollaan ennenkin tehty. Ja ei tässä julkisuudessa kuud. Se on täysin totta, että Suomessa on liian normatiivinen yhteiskunta. Eli et pyritään siihen, että kaikki noudattaa sääntöjä ja kaikki noudattaa samoja sääntöjä ja kaikki noudattaa samoja sääntöjä samalla tavalla ja silloin

[33:12](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=1992s) syntyy sellaista yksipuolisuutta, josta ei synny hyviä ideoita tai uutta kasvua, koska kaikki vaan pyrkii olemaan samanlaisia kuin kaikki muut. Et kyllä se on mun mielestä Suomen yhteiskunnassa merkittävä haaste, mutta sittenhän mä päätän, ett mä meen sellaisiin piireihin, jossa tällaista haittaa ei ole. Et Otaniemi on yksi, Hervanta on yksi, Lappeenrannassa, Turussa, Vaasassa nää yliopistokampukset ja sitten Helsingissä vielä hankkeen ja ja Helsingin yliopisto, niin sieltähän löytyy sellaisia, jotka avoimesti puhuu,

[33:41](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2021s) debattoi, uskaltaa sanoa, eivät pelkää ja sit niiden kanssa kun toimitaan, niin syntyy paljon paljon hyvää ja sit jos valtaväestö istuu siellä ympärillä ja hiljaa seuraa, niin se on mitä on. Sit mennään sillä mennään. Joo, mäkin siis oon Helsingin kauppakorkeakoulusta sit sen hervuuden jälkeen tota ja oon osallistunut tähän Aaltoyliopiston toimintaan jonkin verran. tässä siis on rahoituksessa koulutettu, mutta öö on se huomaa vähän jaan tän sun

[34:10](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2050s) Otaniemifanituksen, että kyllä siinä niinku semmoista pientä piilaaksovaa on, että siellä törmäytetään ihmisiä, jotka niinku ajattelee aika aika niinku oikealla tavalla ja oikealla kellotaajuudella ja niin ja kun mietitään nyt Aaltoyliopisto on määritellyt itselleen omat arvonsa ja niinku kulttuurinsa, siinä on kolme sanaa rohkeus, yhteistyö ja vastuullisuus niin siinähän aalto yliopypistö on vähän piilauksemainen, mut myös eroa siinä sen siinä on se, et tehdään yhdessä tää niinku ryhmähenki,

[34:39](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2079s) talkenki tällaista mitä on aallossa paljon enemmän kuin muualla maailmassa ja se on myös sen niinun voimavara ja valtti, et siellä syntyy uusia hankkeita, jossa on paljon ihmisiä tai pieni määrä, mut kuitenkin useita ihmisiä, jotka tekee yhteistyötä eikä se ole kiinni yhden sellaisen Elon Maskin egosta, vaan siinä aidosti toimitaan tiiminä ja silloin syntyy sellaisia kestävämpiä, missä aloitteita, koska ne ei oo riippuvaisia vain yhdestä

[35:07](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2107s) henkilöstä, vaan yhdessä tehdään ja jos joku poistuu tai ei voi olla mukana, niin muut paikkaa. Ja mun mielestä se on aallossa todella niinun houkuttavaa tällaisella ja ja hienoa, et meillä on malli, joka on aidosti kestävämpi. Se ei ehkä aina tuota kaikkein kovinta kasvua, mut se tuottaa sellaista kestävää toimintaa ja sen takia kestävää liiketoimintaa.

[35:30](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2130s) Joo. Ja mä itse oon tässä nyt siis tota innostuin taas tuosta koodaamisesta, niin mä menin Harvardin tämmöisellä compise 50 kurssilla. Mä oon nyt tota puolivälissä sitä ja koodaan C:llä tota nyt jotain tämmösiä pieniä bitmap ja tota WV tota tavutasolla muottavia ohjelmia, mikä on kuvattavan tylsää sillä antiikkisella koodilla. Mutta sitten sen lisäksi mä oon niinku vaikka lavabulilla ja todennäköisesti kohta kursorilla ruvennut niinku

[35:58](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2158s) vippeekoodamaan, niin siinä tuli, että mä ajattelin, et mä haluaisin vähän katsoa minkälainen viba on, että mennä niinku muutamaan häkatoniin tai semmiseen niinku ideapajaan niinku ihan vaan setänä, et niinku katsoo, että onko näillä onko tässä niinku lähtisikö tästä, koska sulla oli hyvät keskustelut myös tekoälystä siinä, et se on niinku tietyllä tavalla todella hyödyllinen disruptori, niin mikä mahdollistaa tommosen, et sä voit niinku tekoälyn tai tekoäly kehitetyn ohnistuman kautta niinku aika nopeastikin disruptoida nyt monia juttuja.

[36:27](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2187s) Kyllä se tuo ihan valtavasti mahdollisuuksia. Meillä ei o mahdollisuuksia rakentaa uutta ja disruptoida ja ihan mitä vaan. Ett et ei me vielä osata tajuta tajuamaankaan miten paljon tekoäly tuo meille uutta uutta sellaista poweria. Ja tässähän nyt ollaan jo totuttu siihen, että jos on joku ohjelmistojuttu, niin tarvitaan joku nörtti tekemään. tarvitaan koodaaja ja se on niinku oma maailmansa ja muilla ei oo asiaa sinne, koska se on niin vaikeaa, mutta nyt kun tekoäly tuo sellaisia työkaluja kuten lavable

[36:56](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2216s) cursure, niin sillä on lähes kuka tahansa voi rakentaa webbisiteja. M ja se nyt ei tarkoita, että kaikki pystyisi siihen, koska vaikka sulle annetaan sellaiset työkalut ku laable, niin sun pitää olla hyvin tarkka siitä, miten sä määrittelet tehtävän. Et vähän niinku et jos sulla on todella fiksu kesäpulainen, niin niin se se osaa olla hyödyllinen vain, jos sä annat sille selkeitä ohjeita. Ja ja tekoälyssä on sama juttu, et siitä hyötyy ne, jotka

[37:24](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2244s) osaa määritellä tehtävän todella tarkasti ja selkeästi. Mut se mikä siinä on niinku hienoa eli öö nyt mä esimerkiksi perustin mä olen tämmöisessä öö investpankissa tekkitalossa ku Translate Corporate Finance niin tota mä perustin sinne tietysti öö tota Vipe Coding Society ja tota öö sitten oon pääasioittajayhdistyksen tota viestintätyyöryhmän jäsen, niin sitten mä vaan ilmoitin siellä, että yhden niinku Lasse Mikkosen kaa perustettiin

[37:53](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2273s) sitten tuossa vuosikokouksessa tämmönen niinku alajausto, että kaikki nyt saavat sitten vaippakoidalla meidän kanssa sitten jotain vaikka yritysanalysaattoreita sun muita, niin siinä on niinku jotain hienoa siinä niinku tavallaan, et sä istut, mä en tiedä onko se nyt lanit se oikea sana, mut siis sinne et sä niinku otat jonkun projektin ja sitten lähdet siitä vetää ja sit siinä on vähän random tyyppejä, koska siis sillä ihan niinku mun mielestä niinku parhaat ehkä kasvuyritykset syntyy, et siinä on niinku vähän sattumanvarainen porukka ja sit ne lähtee niinku intohimoisesti

[38:20](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2300s) ratkaisee jotain ongelmaa. Totta. Joo joo. Se on totta. Ja nyt siis tää mahdollisuus leviää kaikille. Sehän tarkoittaa, et tietenkin me just ylistettiin Otanieme tai jotain muuta sellaista yliopistokampusta, mutta kyllähän tekoäly mahdustaa sen, et sä olet ihan missä vaan ja sulla voi olla yhteistyökumppanit tai kollegat muualla, että että kyllä se tuo ne samat powerit maaseudullekin, jos vaan joku osaa hyödyntää niitä. Et tavallaanhan tää on sillä on demokratisoiva öö öö

[38:50](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2330s) vaikutus, kun aikaisemmin ohjelmiston kehittäminen ja pyörittäminen on ollut asiantuntijoiden asia. Nyt sitä voi kuka tahansa kokeilla.

[38:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2337s) Joo. Mut siinäkin sitten tavallaan tää fyysisyys, että mä itse niin kun järkkäsin ensin vähän keskustelin vaikka Teamsissä tai muuta, mut sit siinä on kuitenkin jotain, et otetaan läppärit vierekkäin ja mä näytän vähän mitä mä teen ja sä näytät mitä sä teet. Siinä uppei ihan uskomattomia määriä.

[39:13](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2353s) Tosta tuli mieleen muuten siis kun mä olin näissä niinku jättiin investointipankeista töissä Lontoossa 13 vuotta vaikka Grid Swissillä, niin tota siinä oli just se niinku isoin oppimisprosessi oli niinku et mä olin mielestäni itsekin hyvä niinku Excelin käyttäjä, mut sitten aina löytyi joku Jamppa, joka niinku kun kattooo, et näytä vähän miten sä mallitat tän tota tän niinku yrityksen, niin ai että siinä oppi sitten kuus kuusi pikakomentoa ja niinku tapoja käyttää vaikka jotain vlup funktioita siellä mitä silloin oli Excelissä, jotka niinku match match on tehokkaampi.

[39:43](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2383s) vie liikaa keskusmuistia ja tehokku joo tietokantamies puhuu mulla oli vlup hup tota tietokannalla tehty excelillä että olis ehkä pitänyt suoraan vetää maas ja index hoitaa sen tehokkaammin mut opetelin mä accessin siis sillin et mä tein sitten meidän yrityskauppatietokann mä olin toossa pöyrykkapitalissa niin tein pöyryn IT-tyypin kanssa tein sen niinku Accessillä tota siis ihan tietokantana enkä enkä siis Excelille mutta mus on vähän tämmönen räkäkoodimies että mä tykkään tehdä

[40:09](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2409s) asioita jossain Exceleissä ja niin poispäin. Mutta siitä kun sä sanot, että on kiva istua vierekkäin ja ja verrata kokemuksia, niin kyllähän tää toimii myös digitaalisesti ja meidän pitää vain katsoa pelimaailmaa. Et pelimaailmassa on oppinut sen, et miten sä teet sellaista intensiivistä hetkessä olevaa yhteistyötä, vaikka istut eri paikassa. Ja nää on kehittänyt sellaisia työkaluja, jossa ne näyttää toisilleen kuvaruutuja ja ne ja ne keskusteli

[40:35](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2435s) keskustelee hyvin pienistä nippeleistä yhdessä. Niillä on koko ajan korvaluuri päässä ja niillä on niinku kaikki tämä kontakti päällä, et et se kun me puhutaan siitä, et niin kiva olla samassa konttorissa tai tilassa, niin kyllä pelipuolella ollaan jo niinku edetty siitä eteenpäin ja ja osoitettu, et ei sun tarvitse olla. Et haasteena on tietenkin jotkut aikavyöhykkeet, mutta mutta tää etäisyys ei oo enää haaste. Hyvä pointti siis tätä kuvattaessa

[41:04](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2464s) meillä on toi Kelan pääjohtaja joutunut tuleen sen vuoksi, kun halua tuota Kela-organisaation tota tuoda täysin anarkistisesta etätyömallista siihen, että kyllä nyt kerran viikossa pitäisi olla siellä Kelan tyhjällä konttorilla sitten näyttämässä naamaa, että me voidaan tää uudistumisorganisaatiossa pitäisi niinku koodata kaikki uudet järjestelmät. Eihän me tiedetä mitä teette, jos me ei ikinä niinku kato ei oo mitään niinku kontrolia mitä te teette, että kyllähän toi niinku vaatii sitten jonkinlaisen johtosysteemin. Ei

[41:31](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2491s) se nyt voi olla vaan sellainen niinku etätyö, et kaikki tekee mitä niitä huvittaa, koska sitten ne voi todellakin tehdä omia juttuja ja työtehokkuus kärsii. Joo joo. Mutta jos puhutaan etätyöstä, niin aina puhutaan siitä, että kun kun työntekijöitä ei voi valvoa, ne saattaa tehdä mitä vaan, mut ne ihan tavallisessa konttorissa saattaa tehdä ihan mitä vaan. Ja on helpompi huijata todellisessa konttorissa, jos istut siellä ja näytät siltä, et sä teet työtä ja sulla on työpöytä vähän sekaisin, mut

[41:58](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2518s) ei liian sekaisin ja ja kysyt tai kyselet jotain tai kysyt sellaisia fiksuja tai viisastelevia kysymyksiä. Ihmiset luulee, et sä olet tuottava, vaikka sä et ole, mut jos sä etätyössä, niin sä et voi feikata, vaan silloin ainoa ulostulo tai tuo ni ei susta näy mitään muuta ku se, mitä sä tuotat työssäsi. Jos sä et tuota mitään, niin se näkyy heti. Eli ei siinä oo sellaista vaaraa, että tät etätyössä joku olisi

[42:26](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2546s) laiskana eikä tekisi mitään, koska se näkyy välittömästi.

[42:30](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2550s) Joo. No katotaan. Se Kelan suhte on hieman epäilevän, koska se on julkinen organisaatio, niin siellä ei välttämättä ne parhaat johtamiskäytännöt toimi ja insentiivit eivät ole taloudellisia välttämättä, koska siis tääkin on mun mielestä vähän niiden tarvitse olla johtamin aina johtamista, et se on johtamisesta kiinni ja nyt mä en osaa arvioida onko siellä hyvää vai huonoa johtoa, mutta kyllä kaikissa organisaatioissa voi olla hyvää johtoa niin, että että työntekijät luottaa johtoon ja johtu luottaa työntekijöihin. Et kyllä sellaisia organisaatioita osataan rakentaa ihan

[42:59](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2579s) missä vaan. oli sitten kaupalliset tavoitteet tai muut ja oli sitten pieni tai iso organisaatio. Et kyllä se on mahdollista. Kyllä ihmiset taipuu kaikenlaiseen, koska koska puhutaan joskus, että on et jotakin ihmiset on joko hyviä tai huonoja, mutta ei se ole näin. Me ollaan kaikki sekä että ja niinku parhaana päivänä mä olen tuhat kertaa parempi ja huonona päivänä mä olen tuhat kertaa huonompi. Ja jos mä mulla on sellainen työympäristö ja

[43:25](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2605s) yhteisö, jossa mä saatan olla aina tuhat kertaa parempi, niin mä olen aidosti tuhat kertaa parempi. Ja se koskee kaikkia työntekijöitä, et että et johtamisella saadaan aikaan se, et ei nyt kaikki voi olla tietenkin tu000 kertaa parempi joka ikisenä hetkenä, mut et saadaan paljon enemmän sitä kuin sitä, että ollaan tu000 kertaa huonompia.

[43:44](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2624s) Joo. Siis toi itse siis tähän niinku itseohjautuvuuteen uskon ja etätyöhönkin siis ja itse itseasiassa koodausympäristöissä niin tota niillähän on siis sillain mä kutsun niitä kolmen monitorin mieheksi niitä kunnon koodaajia koska koska niillä on yksi se pääru niin sä uskot siihen vai vai onko siinä liikaa silloin No niin mut se kolmas on just ehkä sit ne pelaa siellä jotain tota niinku Counterstrikeia sit sillä kolmannella ja toisella ne jakaa sitten kollegan kanssa ja kolmannella tekee sitä työtä on siinä niinku et siinä kyllä pystyy siis niinku

[44:14](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2654s) virtuaalis oimaan sen niinku jopa niinku vähes fyysisen tilan sillä etätyöllä, mut sitten kaikkihan organisaatiot ei oo noin, et ne on vähän sellain, että tota kokoonnutaan maanantaipaltsuun ja sitten keskustellaan, mutta mut sen silloin sehän on silloin johtamisha eikä teknologiahaaste tai mallinhaaste, vaan siinä vaan johtaja. Se on kyse siitä miten miten tätä organisaatiota johdetaan. Miten se siis käytännössä menee, kun sä nyt oot siis selvästi etätyön niinku ystävä, niin onko siinä joku semmoinen niinku yhtä joukkuetta

[44:43](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2683s) läpi aika time zonien ratkaistaan ongelmia, yksi porukka ottaa pallon, kun kello vaihtuu aasiaan vai miten se niinku saadaan pyöriä, että riippuu tietenkin organisaatiosta, mut juuri tolla tavalla. Ja mun mielestä tärkeintä siinä on on se, että kun jos sä olet toimistotyössä ja sä menet toimistolle, niin sä näet kollegat kaikenlaisessa ympäristössä. Sä näet, että ne menee vessaan. Ne tulee vessasta, sä näet ne lounaalla, sä näet kun ne lähtee työpaikalta ja ehkä perhe hakee tai jotain, niin sulle tulee

[45:13](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2713s) sellaisia viestejä sen ihmisen ihmisyydestä.

[45:15](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2715s) Mm. Mutta jos sä olet etätyössä, niin näkyy vain tää ammatillinen ulostulo. Ja silloin kaikki vaan näyttää roboteilta, koska me ei tehdä mitään muuta ku vaan istutaan kokouksissa ja kirjoitellaan viestejä. Joten etätyössä on tärkeetä tuodaan tää inhimillinen dimensio mukaan ja saadaan niinku kaikki näyttämään myös minkälaisia ihmisiä ne on, koska koska konttorityöpaikalla samat asiat näkyy. Eli me opittiin silloin Maijasköllassa,

[45:42](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2742s) et pitää ottaa niinun kissat ja koirat mukaan, lemmikit mukaan, jos on lapsia, niin ne saa näkyä ja sit puhutaan harrastuksista ja pidetään sellaisia sessioita, jossa ei puhuta työstä. Eli varmistetaan, että kaikille ihmisille syntyy sellainen inhimillinen suhde toisiinsa ja silloin ne myös tekee työnsä paremmin. Et se on ehkä mun merkittävin oivallus tässä ja et että

[46:07](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2767s) vaatii sitä, et et osoitetaan, et olemme ihmisiä, koska jos sä oot vain robotti, niin kohta robotti korvaa sinut. Mut jos olet ihminen, niin robotti ei pysty korvaamaan sua. Joo. Ja mun mielestä tota mä en ehkä aina tajuakaan, kuinka iso muutos se oli. Translinkillä otettiin varmaan kuusi vuotta sitten släkki käyttöön, niin et tavallaan kun ennen oli vähän semmonen email responsive organisaatio, että joka ohjaa vähän semmosen hierarkiseen ajatteluun, niin tavallaan jos sä otat asiakkaan kanssa yhteisen

[46:35](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2795s) Slack-tilan, niin se vastaa ekana, joka kyllä niinku fiksaa sen ongelman ja tavallaan sillä ei o mitään väliä, kuka mikä sun taso on siinä. Mäeskä meillä oli irkki käytössä tavalla niin kyllä, joka oli släkin edeltäjä tavallaan.

[46:48](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2808s) Joo. Ja se toimi todella tehokkaasti, et siellähän meillä on suurimmat keskustelut oli siellä. Ja kun me pidettiin näitä näitä Town Hall tapa miitinkejä, missä oli kaikki työntekijät mukana, niin silloin meillä oli sellainen, että vain minä ja muutamat muut puhuivat ääntä. Eli niinku äänikanavalla oli vaan muutaman ihmisen puhe, mutta Irkin kautta saatiin kommentit takaisin kaikilta. Eli kommunikaatio meni kumpaankin suuntaan, mut kuin se kuitenkin se oli miellyttävää kuuntelua, koska siellä

[47:17](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2837s) niinku kuuntelukanavalla ei ollut sitä kaikkea muuta, vaan kuuntelukanavalla oli vain tällaisia niinku harkittuja tai suunniteltuja puheenvuoroja, mutta sitten Irkkanavalla liikkuu koko ajan, että mitä toi sanoo ja mitä toi tarkoittaa. En oo samaa mieltä, et se oli niinku kuuma debatti päällä taustalla, mutta silti sitten korvaan se kuulosti ihan kivalta ja sitä jaksoi kuunnella, koska ei kukaan jaksa kuunnella

[47:42](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2862s) sellaista sista hirvittävää niinun debattia, jossa sadat ihmiset keskenään reaaliajassa debatoi jotain, mutta jos se tulee sellaisessa feedissä irkissä, niin silloin se on se on todella helppoa, seurattavaa ja sä voit itse vähän scrollata ylös ja alas. Sä voit etsiä jotain sanoja. Sä näet kuka sanoo mitäänkin ja sä voit tehdä vertailu ett tää sanoo näin ja toi sanoo noin ja sit sä oot enemmän niinku kontrollissa. Eli se oli todella hyvä

[48:09](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2889s) malli meillä silloin ennen kuin oli mitään zoomia tai släkkiä. Joo nekin voi muuten ottaa. Mä oon siis tota yksi taito, minkä mä opin yläasteella. Mä otin tätä vähän ehkä tyttöjä jalleakseni konekirjoituksen tota niin niin minäkin sä oot ihan samiksia. Mutta tavallaan nyt mä pystyn tota vaikka kirjoittaan Slackäkiin samalla kun mä itse juttelen tällin ja tota sitten katson tota tästä kännykästä sitten niinku sivukeskusteleen ja siis niinku ihmiset eivät pysty oikein multitaskäämään kauhein tehottomuus mitä ne

[48:39](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2919s) organisaatiossa yksi extrovertti puhuu ja muut on ruudut kiinni niinku tekee jotain muuta. Et tavallaan se pitää saada se murhaiskeko todellakin hyriseen siinä koko ajan taustalla sitten ja se ei onnistu muuten kuin tällaisessa irkki tai släkki tyyppisissä niinku ja nyt vielä mä sanoisin, että niinku Google Docs ja sellainen Google dokumentti, jossa kaikki kommentoi ja kirjoittaa yhtä aikaa. Nyt Alto Founders Schoolissa, kun me pyöritään sellaisia hyvin intensiivisia viikkopalavereita, jossa niinku niin paljon aiheita, et ei

[49:08](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2948s) me ehditä kaikkea keskustelemaan, mutta me kaikki kolme tai neljä, niin me kirjoitetaan siihen koko ajan tavaraa, et ei tarvitse erikseen pitää kirjaa, koska se kaikki syntyy siinä ja sit me välillä vastataan toisillemme kirjallisesti, vaikka me ollaan samassa palaverissa, koska sillä tavalla päästään eteenpäin. Et se on niinku työn tehokkuus on todella korkealla.

[49:28](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2968s) joku kirjoittaa jotain on kirjoitusvirhe, niin minä saatan korjata ja näin ja kun palaveri päättyy, niin siinä on valmiiksi kaikki asiat jo kaikki action itemit ja tehtävät ja muut on jo luetelt ja sit vaan edetään. Et se on tosi kiva tehdä työtä, kun se on niin tehokasta eikä mee aikaa byrokratiaan tai sellaiseen jälkiselvittelyyn ollenkaan.

[49:50](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=2990s) Joo. Mulla muuten siis kun tein sen neuvotteluvaltakirjan ensin, niin tota sit siitä tehtiin se uusi neuvotteluvaltakirja ja sitten tota kustantaja oli sitten vähän semmonen, et no kirjoitelkaa johonkin Wordiin ja mä sanoin ei ei otetaan kustannustoiman kanssa suoraan Google Docsissa editit ja tota markupit siihen ja niinku meni paljon tehokkaammin sitten siinä tota kun toimii toi mä en tiedä mimminen muuten oli sun kustannusto toimitusprosessi tässä et sä sanoit et sä sait näiltä kiittelitkin niitä

[50:15](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3015s) sama juttu ulla ensin sano mortte mä toimin word dokumentilla mä san tulla, et me muuten toimitaan sun säännöllä kokonaan, mutta tää on pakko kirjoittaa Google Docseilla. Ja näin me tehtiin. Ja kyll se aiheutti vähän hämminkiä välillä, kun meillä oli eri eri työskentelytavat, mutta se toimi todella hyvin ja ja tietenkin Ulla on ammattilainen. Hän osaa sen tosi hyvin.

[50:35](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3035s) Niin hän sitten me tehtiin siellä ja vaihdettiin kommentteja ja muita ja sit välillä mä korjailin ja ne hän korjaili ja sit hän tietenkin valitti mulle kaikista mun sveetismeistä ja muista muista virheistä, jotka hän sit korjaili siihen. Joo. Mutta nyt tota voitais sitten mennä kun vaikka tää niinku sanoin aluksi tää on positiivinen kirja ja käytännön läheinen kirja ja myös niinun sisältää oikean määrän sitä sun historian läpikäyntiä niinun tällain opetusmielessä, niin sit siinä

[51:04](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3064s) kuitenkaan ei ollut semmista kovin jyrkkää no miksi Suomi on niin huono ja mitä pitäisi tehdä, niin kuitenkin tota se on se ehkä se tärkein juttu. Eli nyt fiksataan tää Suomi ja otetaan ne tota tämänkin kirjan opit käyttöön, että saamme tehokkuutta ja onnellisia ihmisiä ja hyviä työskentelijöitä, jotka tekevät paremmin asioita. Niin mitäs me nyt keksittäis sitten tota neuvoksi kasvun kaavaksi nimenomaan Suomelle? No ensinnäkin tässä on sellainen, se

[51:31](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3091s) niinku jakautuu kahtia sillä tavalla, et jos sä olet startupperustaja tai mahdollinen sellainen, niin sun on pakko se mennä siihen vain perustamaan sitä firmaa, et sä et saa ajatella, että Suomi on vaakalaudalla ja se on sun harteilla, et Suomi pelastetaan. Koska jos sä meet sinne sellaisena niinku palomiehenä pelastamaan, niin sä et tuu koskaan rakentamaan hienoa yritystä, sä vaan pelastat. Eli eli meidän täytyy

[51:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3117s) antaa näille yrittäjille niinku työrauha rakentaa vaan parasta mitä ne keksii riippumatta siitä tarvitseeko Suomi sitä vai ei. Eli tää on niinku yrittäjille, mutta sit jos ei ole yrittäjä, jos mietitään yhteiskuntaa, niin tietenkin Suomi nyt kaipaa talouskasvua, mitä meillä ei ollut 20 vuoteen lähes kaikki teollisuuden alat, niin ne ei kasva ollenkaan. et et kun miettii mistä me löydettäis kasvua, niin vaikka startupuyritysmaailma

[52:26](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3146s) on nyt 2% Suomen kaikesta elinkeinoista, niin silti siinä on kaikkein kovin kasvuprosentti ja se varmaan nousee 5%, se voi nousta 10%in, et siellä on meidän paras mahdollisuus. Ja silloin pitää niinku kansan kansallisella tasolla tajuta, ett okei missä meillä on nyt kasvumahdollisuuksia. No ehkä kaivostoiminta, ehkä joku pankkitoiminta, en tiedä, mut jotain sellaisia löydetään. Ja sit

[52:51](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3171s) todetaan, että kasvuyritykset on kuumin, paras ja varmin tapa saada talous taas kasvamaan, jolloin silloin meidän pitää laittaa resursseja nimenomaan siihen, et mietitään miten me saadaan enemmän rahoitusta siihen maailmaan, miten me saadaan sellaista koulutusta ja ja harjoittelua heille, et meille syntyy parempia startup-yrittäjiä nopeammin. Et nythän niitä tulee jo niinku omasta takaa ja sitä ei voi edes estää. että maailmalta tulee koko ajan uusia

[53:18](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3198s) mikikuuseja, et kyllä Suomeen niitä tulee paljon, mutta me voidaan edesauttaa sitä esimerkiksi sellaisilla Alto Founder Schoolin tapaisilla aloitteilla, jossa niinku yritetään identifioida mahdollisia yrittäjä, annetaan niille ne niinku kyvyt ja mahdollisuudet ja haasteet, että ne kehittyy sellaisiksi. Niin kaikkea sellaista meidän pitää tehdä. Mistä me saadaan enemmän vaan nopeammin? Miten me poistetaan esteitä? Et nyt tietenkin verotusta on tietyissä paikoissa pakko alentaa, niin että se on

[53:47](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3227s) houkuttelevampaa tehdä, mut pitää ajatella laajemmin ja katsoa, et minkälaisia hallinnollisia esteitä on nyt sellaisella, joka rakentaa yritystä ja miten me saadaan ne pois. Ihan kokonaan pois. Eli poliitikoiden ja niinku maan hallituksen pitäisi miettiä miten me vaan otetaan nää niinku kitkapisteet pois, koska koko ajan jos sä nyt rakennat jotain yritystä, tulee vastaan jotain haasteita ja sit sä haet jotain lupaa ja siihen menee kaksi

[54:13](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3253s) viikkoa tai kaksi kuukautta tai en mä tiedä miten kauan, mutta miten me voidaan nopeuttaa niitä, helpottaa, poistaa haasteita, poistaa ongelmia, poistaa monimutkaisuuksia, poistaa lupamaksuja ja silloin me saadaan aikaan sellainen ympäristö, jossa on helppo perustaa ja rakentaa yritystä. Ei se koskaan oo helppoa, koska liiketoiminta on vaikea asia, mut kuitenkin nää hallinnolliset asiat voi olla helpompia ja silloin syntyy enemmän yrityksiä.

[54:39](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3279s) M et meidän pitää etsiä näitä kaikkia keinoja. Niitä on ja kyse on tuhansista päätöksistä ja toimista. Et ei oo sellaista silver bullettiä, sellaista yhtä ratkaisua, joka tuo meille rikkauksia ja kaikki on taas hyvin. ei oo mitään mahdollista sellaista, vaan se koostuu monesta monesta pienestä asiasta, jotka vaan päätetään laittaa kuntoon, mutta silloin tarvitaan sellaista talkenkeä, et kaikki sanoo, et me lähdetään tähän mukaan, et minä sitoudun katsomaan niinku mun tontilla,

[55:07](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3307s) et mitä mitä tässä on, joka ehkä on hankalaa sellaiselle, joka rakentaa liiketoimintaa ja miten me helpotetaan, miten me poistetaan ja miten me löydetään sellainen yksinkertaistaminen. Ei aina tarvitse olla sellaista niinun pilkun tarkkaa sääntöä kaikille, vaan etsitään sellaisia pelkistyksiä, jossa vaan mennään nopeasti ja sit katsotaan, et jos on vaikkapa joku pieni määrä jotain, niin ei tarvitse olla ihan täsmälleen tarkalleen oikein. Sit jos

[55:35](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3335s) liiketoiminta kasvaa, niin silloin asetetaan kovemmat tavoitteet ja vaatimukset, mutta mut sellaiset pienet, et niitä ei koko ajan niinku vahdittaisi ja ja annettais sellaisia turhia rasitteita heille, kun on jo tosi vaikeata rakentaa liiketoimintaa. Eli meidän pitäis meidän muiden pitäisi vaan poistaa poistaa näitä esteitä ja haasteita.

[55:55](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3355s) Joo. Mun mä näkisin sitten kans hyviä pointteja tän niinku markkinatalouden nostamiseksi niinku ykköseksi. Tä meillä kaikkien suomalaisten yritysten yhteen laskettu liikevaihto on 513 miljardia. bruttokansatuote on niinku noin 200 miljardia euroa ja tota sit taas tota julkinen sektori on päässyt nouseen suhteessa siihen 60%, että pitäis niinun koska ja niinku ymmärtää, että et se kuitenkin tää viimeinen asia ja julkinen sektori kuitenkin saa kaikki

[56:24](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3384s) kassavirtansa näistä kahdesta edellisestä eli ensisijaisesti sieltä yksityisen sektorin niinku liikevaihdosta, voitoista ja tota bruttokansatuotevaikutuksesta, et sitä pitää saada pienemmäksi, et sillä on niinku semmonen niinku kiila vaikutus, et jos sä koko ajan vedät välistä jotain niinku 10% tai edes muutamia prosentteja siitä, niin se hidastaa just tätä kasvua kasvulle todella paljon ja se ei oo niinku vaan, et sit se pitää niinku tavallaan muualta saada sitten ja se vähentää kasvuja ja

[56:51](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3411s) muuten ja et siis pitäis jotenkin tää niinku markkinatalous vaan saada sillä, että kaikki tehdään niinku markkinatalouden ehdoin, kun se vaan voidaan ja mahdollisimman vähän sitä semmista suunnittelutaloudellista tauhkaa muiden rahoilla. Joo, siinähän on vaan sellaisia tosi vaikeita haasteita, et mä esimerkiksi ajattelen näin, että jos julkinen sektori on 60%, on pakko vähentää. Mut sit toisaaltahan mä olen sitä mieltä, että esimerkiksi terveydenhuollossa pitää olla niin paljon resursseja, et me saadaan nää

[57:19](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3439s) palvelut lähelle ihmisiä. Et mua hirvittää se, että että synnytyslaitoksia on nyt vähemmän kuin aikaisemmin. Mitä hyvinvointia se on? Et meidän jos me halutaan, että Suomeen syntyy lapsia, niin meillähän pitäisi olla enemmän synnytlaitoksia tai useammassa paikassa, niin että kaikilla on niitä lähellä ja tuntuu siltä, että on on kiva saada lapsia ja kaikesta on pidetty huolta. Eli sellaisina meidän pitäisi laittaa lisää rahaa. Eli kun

[57:44](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3464s) lähdetään vähentämään julkista sektoria, niin pitää aika tarkkaan päättää mistä me pienennetään, koska on myös sellaista, mihin me halutaan laittaa lisää. Joo. Ehkä toi kuntataso, meillä on 292 kuntaa, 21 tota hyvinvointialuetta ja sitten tota yksi monoliittiivaltio, niin pitäisikö sitten sinne nyt mehän esimerkiksi työllistämispalvelut siirrettiin kunnille, mikä oli mun mielestä hyvä asia, ett tavallaan tuodaan lähemmäkse niitä alueita, et siellä se pitää sit saada se

[58:11](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3491s) yhteistoiminta toimimaan, ettei se niinku Helsingin heroilta onnistu se sitten tota tota Kainuun työllistäminen. Niin se on osaratkaisu. Ehkä nopeana pointtina vaan tässä meidän ikäluokat on tippunut sadasta tuhannesta 40 000. Et kyllähän meidän pitää 60 pinnaa rapatakin niitä synnytyslaitoksia, että meillä vaan on niinku vähemmän syntyviä vauvoja.

[58:31](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3511s) En mä oo sitä mieltä. Mun mielestä mun mielestä pitää sen pitää olla lähellä niin et ei saa rakentaa sellaisia valtavia himmeleitä, jossa on niinku jossain isossa kaupungissa joku valtava synnytysla. Sit niitä ei oo missään muualla. Kyllähän me halutaan, että ihmisiä asuu koko Suomessa ja kyllä ihmisen pitää päästä synnyttämään aika lähellä sitä omaa kotia. M ja jos meillä ei oo sellaiseen varaa, niin meillä ei ole hyvinvointivaltiota. M et et sitten pitää myöntää, että ei tää ei enää ole hyvinvointivaltio. Tää on

[58:58](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3538s) joku keskitetty hyvinvointivaltio tai isojen kaup kaupunkojen hyvinvointivaltio. Mut ei se minulle riitä. Et jos mä mietin, et miksi mä teen niinku niin paljon työtä ja olen jaksanut tehdä niin pitkään ja ja uudestaan tällä tavalla, niin mä haluan nähdä tulokset yhteiskunnassa. Et meillä on yhteiskunta, joka tarjoaa öö kansalaisille ihan fantastiset palvelut ja tuet ja tällaiset sellaisille, jotka rakentaa perhettä ja ja perustaa perheä

[59:25](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3565s) ja ja saa lapsia ja tällaista. Et mun mielestä se on se ideaali yhteiskunta, jota varten sitten me businesshenkilöt jaksamme rakentaa yrityksiä tai perustaa yrityksiä tai kasvattaa tai mitä vaan. Et siinä pitää, et tuntuu niin turhauttavalta, kun menee mitä sä sanoit 60% menee julkishallintoon ja se vaan häviää jonnekin. Näin se on. Joo on se noinkin. Pitää ihmisille tuoda niitä ihmisten tarvitsevia tärkeitä palveluita.

[59:54](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3594s) öö sitten tota jos sä niinku mietit et et jotkut on sanonut meissä pitää meidän pitäisi tehdä Suomesta Suomen pitäisi olla maailman hienoin pieni valtio ja sit jotkut sanoo sen pitäisi olla maailman paras paikka perustaa yrityksiä mun mielestä noi on kaksi todella hyvää tavoitetta ja sit miet mitä se vaatisi et jos me ajatellaan näin että saadaan vaikkapa Amerikasta jotain hienoja yrittäjiä tänne perusta niin mitä se vaatis että ne tulisi ei tietenkään kaikki tule jotkut sanoo sano mä haluan

[60:23](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3623s) paikkaan, jossa on turvallista, jossa ilma on puhdasta, jossa on on kiva perustaa perhe ja on on niinku lapsille on turvallista ja on hyvät palvelut ja tällaista ja hyvä teknologia ja on helppo perustaa yritys ja helppo rakentaa globaali liiketoiminta sieltä käsin, koska siellä on niin hyvät diggiyhteyt ja muut yhteydet ja energia on halpaa, niin siinähän on joku sellainen visio Suomesta, jossa kaikki voisi toimia hyvin ja jossa liiketoiminta kasvaisi, koska suomalaiset itse se

[60:52](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3652s) perustaisivat ja kasvattaisivat liiketoimintaa, mutta tulisi myös ulkomailta paljon sellaisia, jotka sanoi minä haluan olla tollaisessa mukana. Mut nyt meillä ei oo sellaista tilannetta, et et sen takia talous surkastuu, kun me ei itse tehdä mitään eikä me oikein osata olla niinku ei ei me osata olla hyviä hyviä niinku olla vieraanvaraisia tulokkaille, kun tulee maahanmuuttajia.

[61:16](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3676s) Et niillä on tosi niinku hankalaa ja kovaa ja kylmää ja tällaista. Mä en tarkoita niinku kylmää säätä vaan että on on kylmä vastaanotto, jos tulee maahanmuuttajana Suomeen. Ja sellaiset asiat meidän pitäisi laittaa kuntoon, niin että tänne kerääntyy sellaista porukkaa, joka viitsi sellaista viitseliäistä porukkaa. Joo tohon vois kyllä jonkun yhteisöllisyyden rakentaa ja tietysti niinku ehkä nostaa näkyvyyttä. Itsekin

[61:44](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3704s) voisin harkita siis semmista ottaisin tuota esimerkiksi se on ollut aika suosittu. Mulla on tämmönen Ian Makoha Hakko, joka on tota irlantilainen niin tota hän on sit opetellut erittäin kunnioitettavan hyvän Suomen. Niin tota hän hän on tullut tulleen juttelee, mutta miksei sitä antais niinku vähän näkyvyyttä sitten vaikka vaikka niinku englannin kielen kautta täällä asuville tota ulkomaisille expateille. se kieli niin et mä itsekin siis ollut 13 vuotta Lontoossa ja vuoden Englannissa ja se on tietysti maailman helpointa puhua sitä

[62:12](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3732s) Broken Englishä siellä tota suomalaisena, että tota se on vähän eri asia täällä sitten Suomessa mun mielestä kun katsoo kuuntelee nuoria niin niillähän on jo visio tästä heillä on sellainen tapa toimia jossa on paljon monimuotoisuutta ja se toimii ja ja tehdään yhteistyötä ja halutaan sellaista turvallista paikkaa, mut ollaan myös valmiit toimimaan tässä globaalissa maailmassa. Et eihän mun mielestä nuoret ei oo mitenkään eksyksissä, et ne näkee miten tätä voi tehdä ja sit ne vielä pohtii et miten se

[62:40](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3760s) tehdään niin, että että planeetta ei pilannut. M et onhan siellä paljon hyviä malleja, et meidän pitäisi niinku lähteä toteuttamaan niitä ja asettaa sellainen tavoite, että Suomesta tulee sellainen superpaikka niille, jotka on viitsi tehdä jotain, jotka arvostaa sitä, mitä meillä on. Eli tätä luonnon puhtautta ja sitten yhteiskunnan turvallisuutta ja sit peruspalveluiden hyvää tasoa.

[63:05](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3785s) Joo. Ja kyllä mä ehkä nostaisin nyt sitten mitä sinä minäkin oon tehnyt. Eli tota kyllä siellä ulkomaillakin saa olla.

[63:14](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3794s) käymässä ja siitä seuraa paljon hyviä asioita, kun katsoo toisen kulttuurin ja työkulttuurin niinku parhaita käytäntöjä ja sitten toivottavasti tuo ne Suomeen.

[63:22](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3802s) Ja tässä siis niinku hallitushan on tehnyt musta ihan hyviä lakeja, niin yksi mielenkiintoinen kokeilu tulee olemaan tää, että meillähän on nyt tää expatti verotus on sillin, että se on ollut 32% on saanut, niin se tiputetaan 25en, mut se ulotetaan myös suomalaisille. Käsittääkseni siinä on kyllä vähän tiukkaa. Eli pitää olla kahdeksan vuotta asua ulkomailla, niin pääsee sitten tällä samalla säännöllä. Mut mä niinku todella toivoisin, että mullakin on ulkomaalaisia kuulijoita aika paljon, niin arkitsitte, että tulette takaisin Suomeen ja sitten tota saatte aika

[63:51](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3831s) merkittävän veroedun, niin tota siitä voisi tulla mielenkiintoisia törköytämis. Se on jo päätetty. Onko se on päätetty. Joo. Eli mä otan tässä tota eli eli se tulee ensi vuonna. Siinä on mun mielestä vielä vähän auki, et onko mitä tän mahdollisen kahdeksan vuoden lisäksi sun pitää olla ollut sillä ulkomailla, että pitääkö se olla niinku ulkomainen työnantaja vai riittääkö jo suomalainen tai muuta. Niin tuota, mut mun mielestä se on niinku erittäin mielenkiintoinen kokeilu, koska siis tota tavallaan eihän siinä nyt o järkeä, et jos sä haluat niitä ulkomailta tyyppejä, jotka on ehkä kotiutunut sinne, niin ei sillä nyt oo niin väliä

[64:19](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3859s) onko ne sit suomalaisia vai sitten niinku vaikka brittejä tai brasialaisia, jos ne on niinku kovia tyyppejä, niin me halutaan ne niinku tänne näin vääntää vääntää sitten sitä bisnestä. niin että harkikkaa tota mun mielestä se Suomi on tota mahdollisesti tehokas paikka ja nyt tää tekoälytörmäyttäminen mun mielestä siis mä itse vaan niinku uskon, että tää antaa semmosen henkisen syyn meille niinku rikkoa break things and move fast, että kun sä tavallaan

[64:45](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3885s) tekoäly nyt joka tapauksessa tulee aika isosti muuttamaan niinku työtavat, niin mikset sä sitten semmoosella fiksuja porukkoja kokeilemalla niinku vähän kokeilisi erilaisia juttuja, mitä sillä voi tehdä?

[64:57](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3897s) Joo, hyvä. Mun mielestä tää on ollut oikein hyvä kirja tää Mårten Mickosin Kasvun kaava (Otava). Mä ehdottaisin et mennään tonne sisäpiirin puolelle ja voisi olla yksi aihe mikä musta oli hauskaa tää niinku Crazy Finn- juttu että sulla oli muutama semmonen pointti siellä et sä sanoit että sä jotain niinku suomen-ruotsalaisia snapsilausuja siellä niinku lauloit toimarina ilman häpeää ja ja sitten sulla oli tavallaan

[65:22](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3922s) jotain Vänrikki Stålin tarinoita tämmönen Crazy Finn Aboard abroad niin mä haluaisin jutellaan siitä vielä mun sisäpiirille, niin kävisikö tämä?

[65:30](https://www.youtube.com/watch?v=wxOEbpNBTxY&t=3930s) Kyllä sopii. No niin, kiitoksia tästä ja kun ootte tänne saikka katsonut tai kuunnellut, niin harkikkaa kirjan kuuntelua tai ostoa ja sitten kanavan tilausta. Kiitos.