# Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365 – Litterointi

Jakson aikaleimattu litterointi

Canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/733-paaoma-hylkaa-suomen-hollmen-kotamaki-neuvottelija-365/transcript/

[Katso jakso](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI)

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.

00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)
00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta
00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot
02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha
02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko
03:50 Suomen rahoituksen niukkuus
04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli
05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%
06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa
06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle
07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana
08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat
09:04 1990-luvun nousu
09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen
10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,000
11:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde
13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille
14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta
14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa
16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi
16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely
17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta
18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään
19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus
20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä
21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä
22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos
23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran
24:47 Tekoäly julkiselle sektorille 
25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva
27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous
28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla
30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen 
30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus
31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät
32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla osakkeilla
33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa
34:27 Veronkiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat
35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit
36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma
36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski
37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi
39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen
40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off
41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti
42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita
44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia
45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä 
46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä
49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää
51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi
52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi
53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee
55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?
56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu
57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä
58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan
58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa
59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi
1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi
1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt

#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia
https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

#neuvottelija Sami Miettinen

[0:00](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=0s) No niin, tervetuloa Neuvottelijak kanavalle. Jälleen kerran Mauri Kotamäki, Finnveran pääekonomisti. Morjesta.

[0:08](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=8s) Terve. Terve. Ja nyt meillä on Markus Hollmen Sveitsistä. Morjesta. Varainhoitaja. No niin. Moi. Moi.

[0:17](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=17s) Ja Markus, me tavattiin tuolla pääomasijoittajien vuosipäivillä ja sä pidit semmosen erittäin suositun puheen, jossa ihmiset voihki sun kalvoille suunnilleen. Eli siinä oli näitä madon lukuja. Eli täähän on suosittu tämmöönen esiintymisen laji, jossa kerrotaan kuinka huonosti Suomella menee eikä oikein näytä paremmalta. Mutta palataan siihen ehkä myöhemmin tähän alkuun pienet vaikka kevennykset. Eli kun sä nyt siellä Sveitsissä asut,

[0:43](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=43s) niin niin täällä ilmeisesti kommunistinuoret on yhtä radikaaleja kuin Suomessa. Eli ehdottivat tuota oliko se varallisuusveroa Sveitsissä Markus: perintöveroa ja 50 miljoonasta ylöspäin.

[0:57](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=57s) Joo siis aivan kauheeta, koska Suomessa Suomessa se on tota oli on vielä 20 tonnia ylöspäin perintävero ja tuota nousee jopa 19% että just Sveitsissä seettiin. Siis mä oikeesti mä muistin, et se olis ollut varallisuusvero, mut siis perintöveroa ehdottivat kyllä ja sitten kansa sai itse äänestää niin mitä ne sanoo niinku aina niinku aina ne eivät halunneet perintöveroa.

[1:20](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=80s) No ne ei halunneet sitä, et tota se oli ihan fiksu päätös. Norjaan Norjahan näytti esimerkkiä mitä tyhmyyksiä voi tehdä ja ja ja sieltähän lähti miljonäärit ja miljardöörit karkuun.

[1:30](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=90s) Joo. No mä haluan Sveitsin kansalaista Suomeen.

[1:34](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=94s) No mut sitten Mauri Kotamäki Finnverassa olet oikein tuottoisa. Mä ajattelin nyt kun puhutaan Suomen kansantalouden haasteista, niin voitais se öö sun ansiokas vanheneva väestöraportti ottaa tähän, mutta kirjoitit myös tällä viikolla pienen analyysin tästä suomalaisyritysten rahoituksesta ja mulla on tosi paljon tuolla Linkedissa semmoista jankkausta, että tietyt ihmiset tiedätte ketä olette sanovat, että hyvät yritykset saavat aina rahoitusta niin tää on vähän tämmöönen

[2:03](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=123s) niin sanottu tautologia. Joo, hyvät tai tai versio hyvät hankkeet saavat aina rahoitusta ja ja se on kyllä tautologia, koska se on silloin yleensä se rahoituksen antaja, joka määrittää mikä on hyvä hanke ja koska hän lainaa jollekin, niin tietysti se on silloin määritelmällisesti hyvä hanke, et et se ei se ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään. Ja vielä sit sekin, että millä ehdoilla joku taho lainaa rahaa vaikka yritykselle, niin se on yksi asia. Se

[2:30](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=150s) tekee sen liiketaloudellisesti yleensä tietysti omasta näkökulmasta järkevästi, mut sehän ei tarkoita, että se on yhteiskunnan näkökulmasta välttämättä järkevää, vaan siinä voi olla erilaisia kitkoja. On se sit sääntelyä tai tai kilpailun puutetta tai mikä mikä tahansa tän tyyppinen tekijä, joka aiheuttaa sen, että se markkina ei siltikään toimi, vaikka heidän mielestään hyvät hankkeet saavatkin aina rahoitusta. Joo. Ja Finver on vissiin tota oman

[2:57](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=177s) tutkimuksensa uskova laitos, niin te sitten jatkoitte tämmöstä suosittua pienten kasvuyritysten se oli rahoitusohjelmaan juuri tän pullonkaulan tutkimuksella havaittuanne? Joo, juurikin näin. Me jatkettiin, me me siis ensin pilotoitiin 24 lokakuusta puoli vuotta eteenpäin ja ja vähän pohdiskeltiin ja ja tutkiskeltiin ja myös itseasiassa Vattin datahuone otti tässä osaa tähän tähän tutkiskeluun ja ja nyt me vastikan ilmoitettiin uudesta

[3:27](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=207s) päätöksestä, ett me sitten ensi vuoden helmikuusta eteenpäin taas puoli vuotta niin niin vähän erilaisilla ehdoilla, mut pitkälti samoilla kuitenkin otetaan uudet mukaan ja sit vaaditaan, et yritykset käy hakemassa ensin ennen ku meille tulevat niin yksityiseltä sektorilta lainaa, niin niin tota jatketaan sit uudet puoli vuotta tässä eteenpäin.

[3:46](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=226s) Joo. oli ehkä tää ensimmäinen teema tässä Suomen kurjuudussa on tota mun mielestä just tää riittämätön rahoitus sekä oman pääoman että vieraan pääoman rahoitus sekä yksityllisellä sektorilla että ulkomailla. Ja Markus siellä Sveitsissä sä näet niinku ihan rationaaliset syyt miksi tavallaan sitten taas suomalaiset haluavat hajauttaa portfoliansa niinu omistuksena, että vois kyllä vähän maistella tätä ilmiötä. No joo, jos lähdetään ihan niinku historiasta, niin

[4:15](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=255s) niin niin sehän oli Sveitsi oli semmonen maa, mihin vietiin semmonen potti, mikä sitten perhe pääsi pääsi mahdollisesti turvaan, jos täältä tulee tuolta tulee raja yli jotain tavaraa ja ja tota suomalaisille se oli se ryssä alunperin, mitä pelättiin ja ja sitten naapurimaassa esimerkiksi Ruotsissahan pelättiin niinku kotimaisia kommunisteja, et et jos perhe perheyhtiö menee liian hyvin, niin se kansallistetaan ja sitten vietiin sitä

[4:42](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=282s) varten sit sitä rahaa turvaan, et et jos kävisi hassusti ja ja siinä mielessä tää lähtökohta tai sveitsin niinku maana oli semmonen paikka ja on edelleenkin osittain ja ja mä itse aloin puhua tästä teemasta jo sitten tuolla jo kun olin olin täällä Helsingissä töissä, niin tota siitä, et mitä se hajauttaminen tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa niinku riskien hallinnan takia ja ja ja lähdin jo aikaisemmin

[5:09](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=309s) puhua tästä, et et itseasiassa niin kun varakkaan suomalaisyrittäjä ja sijoittajaperheen pitäisi viedä koko se likvidiomaisuus jonnekin muualle kun sit tänne kotimaisiin osakkeisiin ja ja yrityslainoihin ja niin edespäin. Joo.

[5:22](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=322s) Vaik voi ajatella, että ihan jos me ollaan pienehkö reunamarkkina ja sanotaan nyt vaikka, että tota meidän globaalipaino on prosentti EU:ssa. Se on niinku noin 2% näillä pääoma-avaimilla, mutta tota otetaan nyt tämmönen hihaluku. Niin periaatteessa sitten jos uskoo tämmöiseen globaalisti tehokkaasti alloituvan markkinaan, niin sitten 99% voisi hyvin olla suomalaisella muualla. Ja sitten jos sulla on niinku öö kiinteä

[5:49](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=349s) ja yritysvarallisuutta Suomessa, niin helposti heittämällä se on sitten ainakin 10 kertaa isompi se eli vähintään 10% ja monella jopa kaks kolmasosa varallisuus saattaa olla Suomessa.

[5:59](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=359s) Yleensä vielä paljon enemmän, jos ajatellaan ihan kokonaisvarallisuutta, et kyllä se varmaan on niinku kuitenkin lähempänä sitä 95% sit jos ajatellaan ihan sitä niinku et sulla on liiketoimintaa täällä ja ja näin edespäin. Sitten jos koko maailma ajattelee näin eli ne alakoi sitten myös Suomen prosentin varhallisuudesta, niin tässä eihän sinänsä ole ongelmaa. Eli tavallaan kaikki vaan nyt laittaa sen salkkuunsa siihen niinku globaaleen tota kansa kapitalistiseen painoon ja tässä ei ole ongelmaa. Mut sitten on niinku

[6:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=386s) niin sanottu kotimarkkinabas tai tämmöönen kotimarkkina vinooma eli home market bias. Joo.

[6:32](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=392s) Eli eli se on tavallaan hyvä asia. Eli eli jos sulla niinun pysyy pääomaan niinku vähän ylipainossa, koska sä sitten tavallaan lyö tuollis työllisyyttä, niin mä ehkä sanoisin, et meidän s taas elkäsektori on ottanut tän vähän saman. Eli eli tavallaan kun se imuroi sen 25% maksun sieltä tota palkkasummasta, niin se siis ihan järkevästi alloi sitten enemmän ja enemmän tähän suuntaan. Eli eli ei nyt ihan prosentissa olla Suomen painossa,

[6:58](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=418s) mut sitä kohtia ollaan koko ajan menty. Niin tavallaan meiltä meiltä tavallaan ehkä tinen niinku suomalaisten kapitalistien ihan järkevä allakointi menee maailmalle ja sitten taas eläksteemin tota allakointi menee maailmalle ja sitten pitäis saada ne ulkkarit tavallaan vähän niinku korvaamaan se lähtöä pääoma niin ja sit tullaan näihin sun kauhukalvoihin siellä pääoma sitten gaalassa niin voidaan niitä vähän upotella niin sitten kun tavallaan ulkkari katsoo reunamarkkina haluatko sä vielä

[7:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=446s) joo mulla olis itse asiassa jatkokysymys liittyen tähän allokaatioon Miten sä luulet, et et missä määrin se on tietoinen päätös, et ne riskit on Suomessa ja missä määrin se on tietämättömyyttä?

[7:38](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=458s) Ei se ei se oo varmaan tietoinen päätös. Se on vaan sillä lailla lähtenyt. Ja jos mietitään sit mitä suomalaiset itse katsoo ja seuraa, niin kyllähän ne on niitä kotimaisia osakkeita ja ja ja sillä lailla se tuntuu helpolta. Mut eihän tää oo niinku pelkästään suomalainen ongelma. Täähän on niinku sama ongelma Sveitsissä ja jenkeissä ja Norjassa ja missä tahansa, mutta et riskien hallinnan kannalta, jos ajatellaan nyt esimerkiksi Norja öljyfihän tekee just saman mitä mitä mä suosittelen, et suomalaisen yrittäjän

[8:04](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=484s) pitäisi tehdä, et et pistetään kaikki ne muualle ku sinne Norjaan. tota ja ja ja siinä mielessä se se ei oo hyvä niinku tän tän sam tän pääoman tarjonnan kannalta tai sitä et sitä tulisi sitä yhtiö yhtiöhoitusta tänne sit niiltä kotimaisilta sijoittajilta mut mut se on se riskienhallinnan niinku näkökulmasta mun mielestä oikea juttu ja ennenhän tää oli siis mäkin on tän nasdakin suomen tota yksikön pörssikouluttajana ollut monta vuotta

[8:32](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=512s) niin pitkään ne pystyi sit sanoa että Suomi ja tai Suomi jopa oli niinku maailman ykkönen pitkään niinku tavallaan osakemarkkinatuottana, koska meillä oli toimiva kapitalistinen markkina ja tavallaan jotenkin saatiin reuna-alueen ylituottojakin jotenkin ja ja niinku kaikki meni hyvin, niin sit tavallaan ei ollut kellään niinku mitään ongelmaa alloida tänne, koska ne tuot oli hyviä. Joo se on näin. Jos jos ajatellaan just mitä laman jälkeen Suomessa tapahtui, niin niin meillähän oli niinku jatkuva

[8:59](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=539s) kiinteistömarkkinan nousu. No sit lähti liikkeelle niinku devalvointiin ja kellotuksen kautta niin metsäteollisuuden hurja nousu. Sit lähti Nokia liikkeelle. Sit me tultiin finanssikriisiin. Suomalaiset oli lyhyessä korossa. EKP veti korot nollaan. Asuntomarkkina ei niinku dipannut lainkaan. pelkkä ylämäki jatkui. Se oli niin helppo olla tässä ja ja silloin oli vaikea myydä sitä stooria, et hei et sun pitää hajauttaa.

[9:24](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=564s) Ei tietystikään. Täähän menee vaan jatkuvasti ylös.

[9:27](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=567s) Joo. No mutta tota kuitenkin sitten jos kaikki vähän niinku hylkii sitä kotimarkkinaa ja ei saada sitä korvaavaa pääomaa, niin täähän on niinku ikävää, koska sit se yleensä meinaa, että kun ei ole tarjontaa, niin ja kysyntää olisi, niin hinta nousee. Ja ja sitten tässä siis iso tää sama ongelma pätee myös niinku valtiolla. Eli valtiohan ei ole hajauttanut kotimaihin juuri ollenkaan.

[9:48](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=588s) Eli eli siellä on tota juuri tää sama prosentti. Eli otetaan sitä valtionvelkaa maailmalta. Mm. Vaikka siellä juuri pitäisi olla niinku aika iso home market by kotimaiselta pääomarkkinoilta, koska se on niinku elintärkeä, että ne niinku suomalaiset juuri rahoittavat pystyvät rahoittamaan omaa omaa niinku tuota alijäämiseen. Esimerkiksi Italiahan on aina niinku aika vahvasti rahoittanut omia alijäämiä Japani. Niin mut siis meillä sitten tää tavallaan on niinku tuudutellaan sielläkin, että kyllä se 98%tisesti tulee sitten ulkomaalaiselta

[10:16](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=616s) sijoittäjal, koska se on sitten se tavallaan heille se on sit se ja sama, että euro euro tuota valtionelka nyt on sit ihan sama, että ja Suomi aikaisemmin hoisia aina velkansa. Niin ja nyt tääkin sitten on vähän semmonen, että ja meidän eläkesektorikin siis hylkii Suomen velkaa ja on aina hylkinyt aikaisemmin sen vuoksi, koska sen tuotto oli matala niinku kannatti vähän ottaa Italian riskiä tai Kreikka ei tota ranskan riskiä. Sait prosentin enemmän aikoinaan, mutta tota nyt nyt se on vaan

[10:44](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=644s) siis sillin, että sieltä kukaan ei oikein halua ehkä sinnekään nyt niin paljon. Ei valtiokolttori vielä ole niinku jumissa. Mut sit ne rupee katsoo näitä kalvoja, joita sä siellä tota näyttelit, että öö otetaan nyt vaikka tää yksi. Eli ihan niinku vaan julkinen kulutus per yksityinen sektori. Kyllä. Siis tää täähän lähti liikkeelle tota finanssikriisin jälkeen. Mä tota toin toin tota olin Jybi:llä töissä ja toi meidän pääeköomisti Andreas Höfertin tänne. Mm.

[11:13](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=673s) Ja ja ja ja ei ollut omaa suomitutkimusta ja ja kun mä sanoin Andre Akselle, että hei et et kato ne Suomen luvut, et meillä on jotain sanottavaa Suomesta, kun sä puhut niinku globaalista syklistä ja jenkkitaloudesta ja arvostuksista, niin niin katos vähän niitä Suomen lukujakin ja ja tota silloin sit oli kova puheenaihe tää kestävyysvai, jos muista, että se oli silloin kaikissa otsikoissa ja ja se oli se sehän Hän on siis niinku

[11:43](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=703s) huoltosuhteen suhteen heikkeneminen käytännössä mistä silloin puhuttiin.

[11:47](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=707s) Suomessa oli pitkään ollut 50 tuota noin niin huollettavaa eli eli tota alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta suhteessa sit siihen sataan työikäiseen ja ja se ennuste oli et se nousee nopeasti aika nopeasti 70 joka tarkoittaa plus 40% mikä on huikea luku siis lisähuolettavia ja ja tota no sitten mä mä rupesin vielä funtsaa sitä sillä lailla, et tota

[12:16](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=736s) että Kun Suomessa niin kun kaikki ei aloita 15-vuotiaana työntekoa ja kaikki ei tota lopeta sitä 65-vuotiaana vaan lopettaa aikaisemmin tai sitten ei mene töihin lainkaan. Niin mikä tää todellinen kestävyysvaje on ja ja tota sit mun mun pitää niinku mun aivoille toimii graffit graffit luvut paremmin kuin nää tarinat. Niin tota mun piti kääntää se luvuiksi ja ja

[12:40](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=760s) tota ja sit mä otin tosiaan niin et mä mä mä nostin sieltä sieltä jakajasta eli eli niistä niinku työikäisistä niin sinne sinne tota huollettavien puolelle myös sit nää työtä tekemättömät tietyllä tavalla ja sit myös tää julkisen sektorin työntekijä jo eli tässä vois sanoa näitä lukuja kun ne on tässä niin tota jos se julkisen sektorin spendi on noin 159 miljardia ja sitten tavallaan näitä

[13:09](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=789s) markkinaatalouden työntekijöitä 1,9 miljoonaa, niin siitä tulee tämmöönen 84 000 euron niinku vuotuinen rasite tälle tota julkisesta sektorin spendistä. Eikä tässä pitää semmoosena kavejatte per yksityisen sektorin työntekijä, mukaan lukien yrittäjät. Joo. Niin ja se on aika aika aika iso.

[13:27](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=807s) Toki he saavat siitä niinku niitä subventoituja tai jopa maksuttomia palveluita ja osin siinä on mukana myös tota eläkekontribuutiota.

[13:36](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=816s) sa viellä sitten osittain takaisin, mut kyllä se niinku on aika aika niinku iso tavallaan reppu kannettavaksi samaan aikaan, kun työllistäminen ei mitenkään niinku helpotu. On se näin. Ja ja sitten eihän tää tähän niinku raha kiertää, eiks vaan et kun kaupunginjohtaja saa palkkaa, niin se maksaa veroja ja sit se menee ostaa ruokaa, niin niin se maksaa alvia ja näin. eti ei se niinku oo suoraan niin, et jokainen maksaa 85 tonnia 86 tonnia mitä maksaakaan, mutta mutta tota noin niin mut se kuvaa sitä rasitetta ja ja

[14:06](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=846s) sit tietysti siinä on se huono juttu, et et kun me tiedetään, et se vauvojen vauvojen määrä niin niin ei oo noussut, mut vaarien ja ja ja mummojen määrä nousee, niin se niinku se pitkän tähtäimen kuva on vielä huonompi. Ja ja sit jos ajatellaan, että tää tota ikääntyminen menee niin ku se menee ja ja sitten kuitenkin tulee lisäpaineet julkiseen sektoriin terveydenhuollon

[14:31](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=871s) kautta ja ja sosiaaliturvan kautta ja eläkemenojen kautta, niin niin tästä pääsee aika nopeasti niinku vähän simuloi vähän inflaatio sinne ja muuta, niin se on siellä niinku reilussa 110 000 eurossa hyvin nopeasti se rasite ja ja se on mun mielestä se niinku ongelma. Joo joo toi on hyvä kuvaus tästä tästä tilanteesta kyllä, mut mun mielestä mielenkiintoinen niinku globaali aspekti tässä on se, että tuota tässähän siis Japani aloitti ensin tän

[15:00](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=900s) vanhenemiskehityksen, jos nyt ei oteta sitä alle 15-vuotiaasta väestöä siihen.

[15:04](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=904s) Katotaan sitä ikäporukkaa syntyvyys on laskenut joka puolella joka tapauksessa.

[15:09](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=909s) Japani oli eka 90-luvulla. Joo. Toinen oli oikeastaan Suomi 2010 ja siitä eteenpäin. Saksa vähän siinä välissä, mut siellä on sellainen vähän aika eplineaarinen se se kehitys, mutta et se oli Suomi sen jälkeen 2010 ja siitä eteenpäin. Nyt me ollaan itseasiassa tilanteessa, jossa tää alkaa hieman tasaantumaan. Ei pysähdy, mut alkaa tasaantumaan. Ja kun katotaan tulevaisuuteen, mut mikä se globaali näkökulma tässä on,

[15:36](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=936s) et muut maatän alkaa ikääntymään abouttia rallaa näinä hetkinä. niinku Saksa ja ja Italia ja monet muut Euroopan maat ja ja ja näin ja Kiina.

[15:46](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=946s) Kiina jo vähän aikaa sitten ja ja näin et sieltä tulee niinun ikään kuin nää ikääntymisen kustannukset alkaa vasta pikkuhiljaa näkymään niissä näissä isoissa maissa ja mitä tämä sit tarkoittaa ikään kuin globaalille taloudelle ja markkinoille. niin et positiivinen skenaario, et me nyt vihdoin herättäis ja lopetettais se sosialismiin ja ruvettais tekee niinku tuottavaa työtä ja vähentämään sitä julkista sektoria, niin me voitais hyötyä tästä pienestä niinku edelläkävijestä, mutta jotenkin tuntuu,

[16:14](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=974s) että mitään ei opettu. No jos nyt otetaan sitten vähän näitä muita ajankohtaisia aiheita, niin Suomihan tippui sitten EU:n tarkkailuluokalle eli siis tää EU:n niinku liiallisen alijäämän mekanismi iskimeihin. Vaikka tosiaan tää Maurin ansiokkaasti analysoimat kestävyysvaje on niinku iso osa siitä meidän 101 miljardin niinku julkisestä vajeesta. Niin niin kuitenkin ei se selitä kokonaan sitä siellä on esimerkiksi edellisen hallituksen synti tästä tehtiin tää valtion talouden

[16:42](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1002s) tarkastusviraston tota yllättävän oikeistolainen raportti eli toruivat tätä 41 miljardin tuota spendiä mitä tämä edellinen hallitus teki tota velaks ja osa siitä oli sitten tietysti perusteltua ja mutta tota vähän riippuu että keneltä kysyt oliko puolet sitten ei perusteltua vai vai tätä vähän vähän tätä vähemmän Eli ollaan tehty tässä lähihistoriassa sitä niinku aika aika niinku huonoa valmistautumista ja tää nykyisenkin hallituksen valmistautuminen näyttää

[17:12](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1032s) aina mun silmin kuu on tämmönen markkinaliberaali niin riittämättömältä.

[17:16](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1036s) Täytyy kertoa tähän liittyvä hassu tai ehkä niinun talouden ja julkisen talouden kannalta hyvin epämiellyttävä tarina. Niin niin tota kun mä kun mä nää tota omat laskelmani tein tästä Suomen niinku talouden heikkenemisestä elettiin siis jotain vuotta 2014 ja mä olin niinku vähän varhais varhais herännäinen tässä tässä hommassa ja aloin aloin puhumaan puhumaan varottavasti tästä Suomen tilanteesta niin tuota mä otin sit ne luvut mukaan ja kävin tosa toossa

[17:46](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1066s) tota eduskuntatalolla tapaamassa oikeistolaista kansanedustajaa yrittäjätaustasta ja kävin nää läpi ja sanoin et hei et et mitäs mitäs teillä täällä täällä kun te teette päätöksiä, niin mites te niinku ootte tästä pitkän tähtäimen näkymästä niin tota mieltä ja te huolissaan ja ja hän sanoi no kyllä me ollaan tämmösiäkin kuvia nähty, että valtionvaraministeriö joskus näyttää nää skenaariot meille, mut tota sit kun me tehdään päätöksiä,

[18:14](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1094s) me mennään noihin palkansaajan tutkimuslaitoksen niinun lukuihin, koska ne on parempia. et et se oli jotenkin niinku siellä niin niin se oli pikkasen huolestuttavaa, et et itseään niinku tiedetään, et huijataan itseään, kun tehdään näitä päätöksiä ja just näin. Joo. Joo. Ja kyllä tässä niinku aika moni sukupolvi poliitikkoja on huijannut itseään, et et täähän on ollut tiedossa siis kymmeniin vuosiin pitää mennä reilusti viime vuosituhannen puolelle. Joo.

[18:42](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1122s) Kun jo tiedettiin kohtalaisen hyvin, että tällainen ongelma tulee olemaan. Ei tietty tiedetty euron tarkasti mitä se tarkoittaa, mutta tiedettiin, että tulee olemaan ja kerta toisensa jälkeen päättäjä on potkassut sitä sitä purkkia vähän vähän eteenpäin ja ei olla pystytty tekemään ja ja ehkä just se takaisin siihen VTV:n raporttiin, niin niin sehän ei edes ollut oikeistolainen tai vasemmistolainen, vaan mun mielestä se kertoo oikein hienosti tän tän fakta

[19:10](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1150s) faktatilanteen, missä tällä hetkellä on ja ja ehkä valitettavasti viime hallitus oli käyttäytyi sitten tässä alijäämessä vähän vähän niinku huonosti ja ei palannut niihin niihin kehyksiin mikä oli pä mut et sillä tavalla se on niinun se 40 miljardia ja siitä nyt jos pyöreä 20 miljardia olisi ollut tätä niinku ylimääräistä spendiä niin niin se on ihan ihan hyvä luku jos mä sanon vielä niinku kuulijoilla se sen, että tuota kun tässä on ollut tätä kitkaa nyt sen

[19:38](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1178s) suhteen, että että kun valtionovarainisteriö sanoo et se on eri luku ja ja sitten poliittiset puolueet sit sanoo on ihan mitä mitä sattuu tuntuu välillä välillä siltä, mutta tota ja VM-luku on 3 miljardia.

[19:50](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1190s) M mut et tässähän puhutaan eri konsepteista. Eli VM:n 3 miljardia on näitä näitä päätösperäisiä eli mitkä on erillisellä päätöksellä ja kun se taas VTV sisältää muun muassa indeksikorotetukset ja kaikki muut, mut et öö ovathan ne tavallaan indeksikodotuksetkin, ovathan nekin päätösperäisiä. Jos sulla on julkisen julkisten menojen ikään kuin katto, jota sua pitä sun pitäisi noudattaa, niin

[20:16](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1216s) silloin sun pitää tottakai ottaa huomioon kaikki menot siinä. Ja jotenkin tää nyt tuntuu olevan joku ongelma. Mä en itse nä tässä niinku mitä mitään niinku niin ja sitten tota mun mielestä siis hyvin voi sanoa, että Marinin aikana tuota tota kolmikantaista tuota tai Suomen korporatiivistä tuota palkkamekanismia kyllä aika niinku hövelisti käytettiin, että annettiin siis tämmönen niinku sote ja kunta

[20:43](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1243s) hoivaalan harmonisointi, joka otettiin siihen isoimpiin palkkoihin ja samalla tuota sitten Hetemäkiä joku toinen neuvottelija päätyi semmiseen tota julkisen sektorin tota hoitaja palkankorotusmalli, joka oli prosentti yli vientialoja, et se oli niinku äärimmäisen hövelli tilanteessa oli ilmiselvää, sitä niinku rahaa rapataan ja muutenkin, niin sitten tavallaan hyväksytään tämmöinen. Okei. Työmarkkina itse löysi tämän keskuudestaan, mut kyll siinä niinku mun mielestä poliittista ohjausta olisi niinku ollut syytä käyttää aika paljon reippaammin, koska niitä rahoja ei silloin todellakaan

[21:12](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1272s) ollut ja tota kyllähän tästä nyt sitten tuota saavat nämä palkansaajat, jotka saavat sitä niinku nauttia ja menevät ostovoimaan, mut sitten taas se ei niinku auta yhtään tähän vajeen. Eli siinä mielessä mä oon kyllä ihan Maurin kanssa samaa mieltä. Se on tän tyyppisiä eriä hyvinkin paljon, jotka mun mielestä ovat niinku vähintään merkittävästi päätösperäisiä, ettei niitä nyt voi vaan lykätä sillai, että indeksit nousi ja inflaatio vei. Ja ja niinku tässä sanottiin, täähän ei oo niinku täähän ei oo niinku tän hetken asia. Tähän on jatkunut jo vuosikaudet

[21:40](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1300s) ja ja ja se Suomen iso alamäki alkoi siitä finanssikriisistä ja ja ja se ei koskaan toipunut siitä, mutta mut ehkä tähän Maurin optimistisen pointtiin sitä sun raporttia on kiitelty ja siinä olikin hyviä niinku analyysiä tästä vanhenemasta väestöstä, että se on mun mielestä kyllä ihan totta, et me ollaan otettu vähän tätä ekaa aaltoa ja se on niinku pikkasen kuitenkin kääntymässä parempaa ja tässä nyt itse en oll ehkä ihan vanhus vielä, mutta tota tästä porukasta niin vanhin niin tota toi tota mä itse esimerkiksi

[22:09](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1329s) löytänyt oman tuottavuuden parantamiseen tekoälyn ja mä koen sen ilman muuta mulle tämmöisenä niinku pelastuksena eli olen niinku huomattavasti tuottavampi sen takojalukaverin kanssa tekemään kaikenlaisia juttuja niin niin voisiko tässä sit kuitenkin olla vähän pelastusta et saadaan tuota sitten tuota minun kohtalon toverit tässä tota pian niinu tuota eläke öö tuota massiamme tuhlaavasta yksiköstä niinku tekemään tuottavia asioita ainakin ne

[22:37](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1357s) viimeiset vuodet Mitä sitten mahdollisesti vielä eläkkeellä?

[22:40](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1360s) Joo pahan pistit tota niin niinku aiemmin todettiin, niin Sami on poikkeuksella sen oheva ja et sä nyt itseasiassa niin lähellä kuitenkaan vielä eläkeikäkään oo tässä näin, että että tota tottakai se on mahdollisuus.

[22:53](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1373s) Joo vaikea vaan sit nähdä ehkä tässä vaiheessa, et mitä se käytännössä tarkoittaa, vaikka sitten sanotaan kymmenen vuoden päästä tai näin, et miltä maailma näyttää silloin, et et se näyttää todennäköisesti hyvinkin erilaiselta, mutta millaiselta? Ja sit on just toisaalta tämä, että että tuota kun tyypillisesti kuitenkin ikääntyneet sukupolvet on ota niin helposti uusia teknologioita käyttöön kuin nuoremmat. Tästä on vähän

[23:19](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1399s) tutkimustakin. Niin niin tuota se et mitä se tarkoittaa tekoälyn kohdalla ja on onko se et et voiko vaikka ajatella, että tekoäly on siinä mielessä yleis yleinen teknologia, et myös ikääntyneiden olisi ehkä helpompi ottaa se haltuunsa kun joku muu vastaava tällainen uusi uusi teknologia, jolloin siinä voisi olla taas niinku enemmän mahdollisuutta, mut et jos se menee tällaisen ikääntymisen kitkaan ja ja ei oikein osata käyttää, ei oikein haluta

[23:48](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1428s) käyttää, ei haluta opetella uutta, niin niin Ni sittenhän se ei paljon auta. M joo. Ja sitten on toi siis nyt tää nyt vähän liiattelee tää 84 tonnia vuodessa, et siinä on tietysti sitä tota lainaanut ottamista ja kuntasektoria ja tota valtiota ja eläkettä vähän sotkettu, mikä on siis se aikaisemmin mainittu rasite per tuota yksityisen sektorin työntekijä, mutta jos se nyt ottaa ihan vaan facefel, niin sehän käsittämättömän määrä niinku rahaa, et jos sä saisit

[24:15](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1455s) niinku toimia vähän niinku sveitsissä, jossa tää on niinku luokkaa puoletosta tää rasite, niin jos sä saisit itse käyttää se 40 tonnia tavallaan niinku markkinatal taloudellisesti, niin kyllähän se niinku olisi väistämättä tehokkaampi tehdä. niinku mä sanon, että meidän niinku Molokin kita on siellä julkisen sektorin tuottamattomuudessa. Eli eli sinne maksetaan niinku isoja palkkoja ja niinkä tavallaan niitä sen tuottamat palvelut eivät ole sen hinnan arvoisia ja se koko on vaan niin valtavan suuri, ett tota joo ja sinne pitäisi mun mielestä nyt

[24:43](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1483s) sit laittaa ne tekoälynyrit iskemään, että mä siinä mielessä niinku toivon, että tosi paljon ois nyt semmosia komiteja, jotka miettii miten me saadaan sitä tuottavuutta ja se on se on varmaan näin. Mä mä palasin tohon hiukan kun sä sanoit tässä et Suomi menee niinku jälkijunassa tähän, niin se on se on just näin. Mut sit jos me halutaan niinku katsoa niitä vaikutuksia mitä on tullut siitä just esimerkiksi Japanista ja ja nyt tai tai etujoukoissa itse mennään eli siis Japani. Japani Suomi, Saksa. No

[25:11](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1511s) juuri näin. Juuri näin. Juuri näin. Niin niin tuota noin niin no Japanin jälkeen siis, mutta mut jos halutaan katsoa mitä Japanissa on käynyt ja sit jos ajatellaan, että tää piikki esimerkiksi USA:sakin tuli aikalailla samaan hetkeen ku finanssikriisi. Tää tää niinku ikärakenne oli parhaimmillaan silloin vähän niinku Japanissa. Japanissa se oli silloin 80-luvun lopussa. Siellä oli valtava kuplaiks vaan. Jos me ruvetaan katsoo mitä sen

[25:37](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1537s) jälkeen on tapahtunut siellä niin ensinnäkin nikke indeksihän niinu se se vaikka sä katsoisit total returniä niin niin sä pääsit niinku ehkä 30 vuoden kuluttua niinku omilles eiks vaan eli huikea niin kun tietyllä tavalla niinun varallisuus slump niin ja kiinteistökuplasta pihentiin vuosikymmeniä ilman juuri näin juuri näin ja ja sit jos nyt katotte mä mä tota mulla taisi olla

[26:03](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1563s) nekin kuvat siinä siinä tota siinä käppyräpaketissa niin tota mä katoin mä löysin Toltarön tuotot niin vuodesta 94 muistaakseni eli eli jo kun sitä kuplaa oli sulateltu viisi vuotta neljä viis vuotta niin sen jälkeen jos katotte mikä on tuottanut Japanissa niinku osakemarkkinan sisällä ja ja sit mä laitoin siihen vielä kullanta on ihan ehdottomasti se mikä on tuotta

[26:31](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1591s) tuottoisin mikään sektori voika ajatella vaikka Japan hyvin jossain robotiikass ja sieltä tulis joku teollisuuden tai itveto. Ei mitään. Siellä on kaksi sektoria mitkä on ollut tuottavimpia. Se on ollut terveydenhuolto ja se ollut eyklinen kulutus eiks vaan. Vanheneeva väh väestyy. Ne tarvii ne lääkkeet, ne tarvii sen terveydenhuollon, ne tarvii ruokaa, mut ei ne tarvii niinku mitään niinku uusia omakotitaloja tai tai muuta. Ja sitten se mitä siitä on tullut siitä

[27:00](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1620s) velkaantumisesta on se, et se rahan arvo on niinku heikentynyt, eiks vaan? Jeni jenimääräinen kulta on ollut ehdottomasti paras sijoituskohde japanilaiselle ilman mitään kass surullista mut niillä on ollut jäätävä home market niinku kuri et semmonen japanilainen tota kotimaayis ne on niinku onnistunut se valtionovelaaj joka on siis massiivinen niin onnistunut niinku kotimaisin tota rahavirroa niinku vielä rahoittaa ja ne on siis lähtenyt keskus niillä on oma keskuspankki niin ne

[27:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1646s) tavallaan sit lähtenyt tähän me ollaan sit Suomi niinku mun mielestä huonosti muihin pohjoismaisiin veljiimin nähden positio Meillä ei sit tätä taikakorttia tota inflatoida velkaamme pois, että sen voi ottaa myös niinku mahdollisuutena.

[27:39](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1659s) Toki fiksut sijoittajat äänest äänestää jaloillaan, kun ne näkee tän kuplan tapahtuvan, mut siis tota Ruotsi, Norja ja jopa Tanska niin voivat tota Tanskakin voi milloin vaan rikkoa sen eurokytkenen ja tavallaan sit jos ne olis samassa tilanteessa, niin ne voisi inflatoida sen velan. Me ollaan osana euronjärjestelmää. Mut siinä sitten tavallaan kun katsoo tota Ranskaa öö niin niin tavallaan niillä menee nyt vielä huonommin ja ni velkaantuu vielä holtittumemmin niin vois olla että tätä euroakin aletaan runtelemaan jossain

[28:07](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1687s) vaiheessa sitten ihan vaan koska se ranskan tilanne on niin kauhea se vetää tän niinku muun europorukan sitten sinne tavallaan inflatoituvan euron kurimuksiin niin voi voi tavallaan niinku sanoa et suomen tilanne on siinä mielessä hyvä et se jun joka on törmäämässä seinään niin Suomi ei kuitenkaan siin ensimmäisessä maan Bufferi ei sillä paljon muita parempia kyllä ikävä kyllä oo et siellä on kyllä niinku kaikki Italialla on vähän riskejä siinä kyllä ja piiksmaat on niinku tavallaan Irlanti oli olevina jo joskus Piiksmaa ja

[28:36](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1716s) Portugal niin ne on niinku fiksannut ajat sitten tavallaan sen kriisitaloud että ne tavallaan otti siitä niinku siitä tota valtiovelkakriisistä tosissaan ja on ainakin jonkun verran ja nyt on vaikea sit sel tietää niinku et et nyt jos katotaan tätä euroalueen pkthitystä esimerkiksi ni siellä on aivan loistavat luvut siellä espanj Just ja Portugali Irlannessa, mutta ja ja jopa Italia niinku näyttää hyvältä. Mut sitten et kuinka paljon tästä tulee vielä siitä, kun sitä

[29:04](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1744s) koronatukea jäi niin paljon käyttämättä ja sitä ilmeisesti vieläkin menee sinne talouteen ja ylläpitää sitä kasvua.

[29:12](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1752s) Joo, se on totta. Joo. Ja ja toinen Kreikkahan on mielenkiintoinen tapaus, et et Kreikka toki sekin on ikääntynyt talous, mutta ne on saanut sen talouden kuitenkin jonkin näköiseen kasvuun edes ja ja velkasuhteen laskuun. M et se se niinku se kenellä me heristettiin sormi kuitenkin kymmenisen vuotta sitten, niin tässä on nyt vähän alkaa näyttää siltä et me ollaan toisella puolella pöytää yhtäkkiä. Joo.

[29:34](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1774s) Et Suomessahan tilanne on se, että ainakin mun mun nähdäkseni ja et että tota esimerkiksi talouskasvun voimakas kiihtyminenkään ei riitä tähän julkisen talouden tilanteeseen, vaan me tarvi siis tavallaan se se vaatii sopeutustoimiin. Roger Wesman Must Reedistä laski, et 4% kasvu olisi se mikä vaaditaan, jotta meidän velkasuhde tota tasaantuisi. Täähän on tietysti

[30:00](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1800s) nykymaailmassa aivan niinun aivan aivan mahdoton vaade. Ei oo edes niinku siellä päin. Aivan mah. Paitsi että mulla on ollut tässä tota Aleksi Tolvasen kanssa, joka puhuu ja lukee hyvää tota Espanjaa on ollut ollut tuota täällä Aviermile niinku akateemis piireissä, niin tota Javiermilehän teki vuodessa 4% sopeutuksen PKT-tossa. Eli siis on tää tehtävissä kun vaan otetaan reippaasti reippaasti nää hommat eikä niinku vihellä. Sit mä sanoisin tästä, että tota

[30:27](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1827s) toihan johtoa toihan johtaa niinku Suomen tapauksessa, jos sä tekisit sen julkisen sektorin sopeutuksen, sehän on niinku lama. Se ei ole taantuma enää. Se puhutaan kuitenkin semmoosesta jostain 7% PKTstä tuolla Argentiinassa tän jälkeen paikallisvaluutassa toi perus yli 100%. Eli eli kyllä sitten niinku se markkinatalous siitä lamasta sitten tota poimii myös sitä tehokkuusetoja. Eli kun tavallaan kun otetaan se tavallaan se jarru pois siitä. Eli siinä mielessä mä itse kyllä olisin niinku valmis tuota tekemään uhrauksen kanssa. puolesta ja

[30:56](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1856s) vetää ne moottorisaahteisiin sillai mile tyyliin. Mut sitten mä ehkä sanon tästä tätä vasemmisto op niin no se näin tuota mut sitten katsoo tätä vasemmistoretikkaa seuraava todennäköinen hallitus on varmaan sitten sinipunainen katsoo tota Lindmanin ehdotuksia niin tavallaan et eiks ne ikinä laske sitä niinku yksityisen pääomasektorin niinku kokoa auki koska siis jotenkin tuntuu et siellä niinku ei ensimmäistäkään

[31:21](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1881s) analyysia tehdä että meidän esimerkiksi pörssistä niinku suurin osa on niinku ulkomaalaisten omistamaa jo nyt Ja yksityisiä kotitalouksia on tosi vähän siinä, vaikka siellä onkin sitä baijasta, että pitäisi olla ehkä enemmän ulkomailla, niin kuitenkin meillä meillä niinku tota on on vähän niinku omistetaan sitä markkinaamme ja ja sitten tavallaan meillä on jo nyt niin meidän yksityiselle pääoman ja sijaitteille niinku erittäin korkeat ne verot. Eli siis tää 34 on niinkun oli yhden tämmöisen tota

[31:51](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1911s) taksanalyysin mukaan niinku kuitenkin maailman kolmanneksi suurin vero, mikä on pääomaveroissa. Ja sit tosiaan jos nää sveitsiläiset tota eivät ota edes tätä perintöveroa käyttää, niin meillä on jo niinku aika aika niinku vasemmestolaiset verot, niin niin tavallaan ei se lääke voi olla, et niinku lisätään näitä vielä lisää. Eli kun me ollaan nyt jo aika ahtaalla ja sitä pääomakanta on tosi vähän, niin mä toivoisin sille vasemmistopolitiikoille, että laskekaa ne luvut, kuinka vähän sitä siis nimenomaan siis suomalaisten yksityishenkilöön pääomaa on. Ja sit osahan siitä on sit livahtanut jo

[32:20](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1940s) maailmalle pysyvästi, että ne perheet on niinku lähtenyt sitten sitten erinäisiin tota muihin moihin. Kyllä. Kyllä. Joo. Ei ei oo helppo yhtälö. Ei ja sitten se niinku vaan kiihdyttää sitä ja sitten tavallaan tuossa esimerkiksi itsekin oma firmani Translink Corporate Finance lahjoitti tätä 15 000 tähän niinku omistyyden professurudelle oikein mainio kaveri tää Samel Knyffler niin hän on niinku laskenut näitä meillä on todella avoin

[32:46](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1966s) tilastata niin hän on laskenut että vain tuota 8500 ihmistä omistaa miljoona euroa tai enemmän listaamattomista osakkeissa eli se on niinku käsittämättömän vähän m kyllä ja ne nää on juuri ne kaverit, jotka aika helposti myy firmansa ja muuttaa Sveitsiin ja näin ovat tehneetkin. Että tavallaan niinku se on äärimmäisen kiikkereä jo nyt. Näin se, mut mut mä sanoisin niinku tähän sä kun

[33:10](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=1990s) sä lähdit tällä niin kun Demareidean ja ja Lindmanin tota kärjellä, niin mulla on siis tää on ihan näppituntumaa, mutta tota mulla on sellainen tuntuma, että kyllä ainakin demareissa oltaisi jo vähän ymmärretty tän verotuksen kireys, et sielläkään olla innokkaana kiristämässä veroja, et että tota vasemmistoliitto siellä on vähän eri. tehdään julkaisvasti tän tän

[33:36](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2016s) varjobudjetin, missä kyllä kiristeltiin ihan ihan kunnolla, mutta tota et et demareissa olisi tällaista tavallaan maltillistumista tämän tämän asian osalta. En tiedä onko nyt ihan ihan veroleikkauspyrkimyksiäkään nyt nyt sen paremmin, mutta eipä oikein oo muillakaan puolueilla, koska tää julkisen talouden tilanne on tällainen. Joo. Mut siis tavallaan jos toi niinku sitä niinku ymmärretä kuinka paljon se on niinku jo nyt me ollaan tytäryhtiötalous ulkomainen pääoma omistaa niinku ne hyvät firmat ja

[34:04](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2044s) tavallaan exitit ovat ulkomaalaisten varassa ne haluavat hyväntahtoisesti ottaa niitä ja antaa sulle sitten pääomaan niistä niin et et sitten jos me sitten vieläkin kuristetaan sitä Suomea, koska siis suvereenit valtio pääsääntössä verottaa vaan omia kansalaisiaan siis yksilötasolla sä voit sillä yhteisöverolla sitten niinku verottaa kaikkia ja sehän on Suomessa tippumassa nyt 18 mikä on ihan kilpailukykyinen, mutta tavallaan ei se sillä parane tää yhtäilö ja kassavirta, et sä niinku sitä jo korkeita

[34:31](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2071s) yksityishenkilöiden niinku pääomaveroja niinku nostelet ja luot niille jotain eksittäksejä tai jotain niinku puhut niinku ääneen varallisuusverosta, et niinku sit ne niinku vielä ne 8500 tason ihmistä, niin sit ne niinku niiden on aika helppo lähteä pois. Niin kun se veropohjakin on Suomessa valitettavan pieni, niin vaikka sä nostaisit sitä, niin se verotuotto ei kuitenkaan näin on. Eli tässä 160 miljardin potissa sä puhut kuitenkin niinku vaan sadoista miljoonista, niin se on niinku lähinnä niinku itse tuhosta siis ajattelua. No

[34:58](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2098s) Norja esimerkki hei niin joo se se mikä tulee tuhon tarjontaan tuhon pääomatarjontaan vielä niin niin niin täähän on niinku vähän maasidonnais jos katotte niinku naapurimaita, niin niin tota toossa kun oli eri pankeissa töissä niin näki ett tota vaikka vaikka tota vaihtaa pankkia niin niin se maa maan sisäinen se niinku sijoittajien käyttäytymistapa ja sijoitustapa se pysyy aina niinku samana eli eli ruotsalaiset treidaa kotimaiset

[35:27](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2127s) osa osaketta. Niillä ei oo juurikaan muuta. Ne on hyvin aktiivisia siellä. Ne käyttää, jos puhutaan nyt näistä näistä niinku verosäästökeinoista, ne käyttää niitä sijoituskuori hyvin usein vakuutuksia ynnä muuta. Niillä oli oli tota joskus enemmänkin ehkä näitä ulkomaisia yhtiöitä, mitä ne käytti.

[35:46](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2146s) Tanskalaisilla on oma bondimarkkina, asuntoluott ja sit ne velkavivuuttaa ne viis kuus kertaisesti jenillä ja Frangilla ja mitä sattuu. Hyvin erikoinen markkina. norjalaiset ne tekee kaikennäköistä riskipiosta ja sit suomalainen niin silloin ehkä enemmän tämmöninen niinku se opetettu vähän tämmöisen institutionaalisen sijoittamiseen. katotaan sitä allokaatio, paljon mulla saa olla kehittyvää markkinaa ja niin edespäin ja

[36:13](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2173s) ja se ehkä johtaa siihen verrattuna varsinkin Ruotsiin, et sitä kotimaista rahaa sit sinne pörssiin ei lyödä siihen tapaan, kun niin ja sit meillä on hirvittävä kiinteistö bajas eli toki se on niinku meillä on siis se niinku ainoa todellisesti veroton tota si pääasioitto veroton luokka on siis se omistusasunto. Mut se on niinku kaikkilla muillakin niin ettei sitä niinku pidä sitä nyt viimeistä lamppua sammuttaa, mutta se on niinku ohjannut sit siihen, et meillä on niinku järkyttävä kiinteistö ylipaino ja

[36:40](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2200s) nyt sitten tavallaan ensimmäistä kertaa tulee tää tota 90-luvun jälkeen niin maakunti ja Suomen tota niinku tää haja-asutuksen tuho ja tavallaan urbanisointi a tulee sitten niin siellä sitten tippuu niitä arvot niissä tota rajaseudun kämpissä mutta tota noin sitten muuten jos sitten musta tuntuu että siis kun työllistäviä yrityksiä suomalaisomistuksessaan vähemmän ja vähemmän, kun sitä tavallaan pääomaa syödään koko ajan ja ulkomaalaiset on niinun varovaisempia allokoimaan tänne

[37:09](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2229s) pääomaan ja työllistämään, niin sit meillä on niinku työvoiman tarjonta mun mielestä niinku noussut ja mut sitten ei ne työpakkat kuitenkaan noussut, et musta tuntuu, että tässä niinku palkatkin vähän lähtisi laskee. Ehkä tää niinku 26 niinku veronalennus tota nostaa sitä ostovoimaa, et se ehkä vähän niinku torjuu tota, mutta meillä saattaa olla niinku asuntovarallisuuden lasku, palkkujen lasku ja sit tää niinku hillitön spendi vaan menee ylöspäin siellä julkisella puolella, niin ne menee sit siihen, et jossain vaiheessa kassavirta on niinku niin kestämätön, tulkkarit sanoo ei. Ja sit meillä on

[37:39](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2259s) täysin tota ei oo mitään niinku riskisuojausta siihen niinku omavaraisuudesta pääoman niinku valtiovelan niinku rahoitukseen, et se on 98% sitten tulee ulkomailta se meidän valtiovelan niinku uusi uusi kanta. Se se on iso se on iso riski ja ja tuota jos katsoo siitä vähän ikään kuin näitä Suomen kohdalta näitä leading indicatoreita, niin jos me katotaan niinku kiinteistömarkkinaa, niin en mä näe siellä ainakaan mitään kauheen nopeet toipumista. Jos katotaan vientisektoria, katotaan

[38:07](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2287s) niinku euro Euroopan teollisuuden uusia tilauksia, kaikkea muuta, ne on liidannut Suomeen ehkä tommosen yhdeksän kuukauden verran, niin niin ei sieltä o mitään paranemista tulossa. M et tota kyll tässä tulee oleean aika aika heikko niinku ensi vuoden alkupuoli ainakin. Joo. Tää on erikoinen tilanne kyllä. Joo ja sit jos katotaan ihan puhtaasti BKT-luku Q3:lta M niin onhan tää ikävä tilanne kun Suomen

[38:33](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2313s) PKT-luku oisko ollut peräti ainut EU:ssa, joka oli Pakkasen puolella - 0,6. Okei, se ehtii vähän revisioitua siin ehkä vielä se on epävarma, mut siitä huolimatta niin kyllä se käppyrä aika huonolta näyttää, et miksi me ei olla lähdetty jo nousuun, kun oikeastaan koko muu Eurooppa jo vaikkakin heikkoon nousuun, mut kuitenkin sellaiseen heiveröiseen on lähtenyt. Siellä on iso ero nän niinku valmistavan sektorin välillä ja ja sit palvelusektorin välillä just niinku Espanja, Italia mistä puhuttiin, niin

[39:01](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2341s) siellä matkailu vetää ja kaikki on niinku ja ja sit taas ja ja sit ehkä siellä on vielä sitä tota korona-ajan näitä isoja EU-paketteja, mitkä ylläpitää sitä kasvua siellä ja sit taas maksajat on täällä ja ja sitten täällä on valmistava teollisuus ja ja jos katotaan niinku eihän koko toi niinku valmistavan teoll isuuden niinku sentimentti. Sehän on ollut ihan ihan pohjis niinku vuosit toollulla, et et ei siellä oo mitään niinku elpymistä.

[39:30](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2370s) No sit tietysti iso kysymys on, et mitä Kiina tekee, et et jos se niinku USA:n USA:n kauppa menee niinku se menee se on jo mennyt vähän alamäkeen, niin niin mihin koko se niinku tarjonta tulee sitten? Ja lyök se tänne näin ja vieks se pois markkinaa niinku saksalaisilta ja suomalaisilta sitten ja ja ja niin edespäin. Suomi on kiinni kuitenkin aika vahvasti siin Saksassa ja ja ja tässä tässä niinku joo Kiassakin muuten siis se demografia on niinku tosi paha, et nekin vanhenee ja sit niillä ei oo eläkesäästöjä. Siis

[39:59](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2399s) se siinä on niinku kyllä vähän semmista tuota riskikeskyttymää siellä. Ehkä se vähän hidastaa niiden pahinta tota dumppausaltoa, mutta tota ehkä mut mut mut niillähän on ne omat omat niinku strategiset jutut, mitä ne on päättänyt. Olkoon ne sit sähköautot tai tota uusiutuva energia ja nyt sit uutena ei hei katokaa niitä panostuksia ja ja tota sitä määrää mitä ne laittaa sinne rahaa. Niin ja ehkä tähän mä siis tähän tekoäly

[40:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2426s) tuottavuuteen laittaisin. Nyt tota rapataan se julkinen sektori niinku reippaasti milety alas. Lyödään sinne tekoälyuratkaisut. tota sit pitäis EU saada jotenkin tota hylkään tän niinku yli regulaation tässä tekoälyssä, et sitä saa tosiaan tunkea vähän kaikkialle vaikka vähän rapatessa roiskus ja yksityisty datat niinku läikkyisi, niin mun mielestä mä niinku ottaisin tosa ei tässä niinku oo hirveästi varaa niinku leikkiä tota ainoata Jeesusta maailmassa, jos tota kaikki muut niinku pelaa niinku täysin ilman ilman mitään

[40:55](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2455s) tota suojauksia ja se sekään ei ehkä o paras. Ei ei oo ei oo ei oo kyllä, mutta siis tavallaan että sitten tavallaan et sillain nyt ei perusteta sitten mulla on toi Morten Mikkos, joka on perustanut Suomen ekan niinku Unicornin tämmönen SQL:n niin my SQL:n niin hän sit sanoi et se vaan niinku se jenkkiä ja varsinkin Piilauks kellotaajuus on vaan niinku ihan siis äärettömästi isompi, et sillä ei oo semmista niinku paskanjauhajia, jotka niinku kaikki tekee jotain niinku joka

[41:21](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2481s) päivä tuottavia päätöksiä ja ne ei kestä semmosia niinku tyyppejä, jotka niinku hidastelee vaan ja ei niinku haittaa, et ne niinku kun menee omiin piireihin tekee niin tuottavien ihmisten kanssa. Meillä on niinku kyll niinku todella semmonen niinku kellotaajuus puuttuu ja jotenkin yliromantisoidaan sitä julkisen sektorin tota niinku työpaikkoja ja sieltä tulevaa niinku virtaa, että tota t pitäis saada tätä niinku reipasta tekoal disruptiota nyt Suomeen.

[41:46](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2506s) Niin ja siis olennaistahan ei oo se eihän ne siellä piilauksessakaan aina tuottavia päätöksiä tee, mut olennaista on ne tekee jonkun päätöksen ja sit jos se osoittautuu vääräksi, niin sit sä korjaat sen nopeasti ja opit jotain ja jatkat eteenpäin. Et et se on tärkeetä. Mut et mä sanon tosta regulaatiosta vielä, et mä kyll luulen, et nyt on tässä tällainen niinun mahdollisuuksien ikkuna, et meillä on draagiraportit ja ja musta tuntuu, et poliitikot aika aika hyvin ympäri Eurooppaa hiffaa, et tää on nyt ihan aito ongelma,

[42:13](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2533s) mut et sit tää on nyt se niinku ylätaso, missä liikutaan tällä hetkellä ja jotkut on liikkunut vähän kauemminkin kyllä, mut et sitten kun me aletaan sit konkreettisesti neuvottelemaan siitä siellä ihan niinku maatasolla tai niin kun Brysselissä näistä niinku yksittäisistä säännöistä, niin se menee vaan niin saamarin vaikeaksi tällaisessa niinku EU:n tyyppisessä byrokratiassa, et vaikka me ollaan kaikki samaa mieltä, niin sit se lopputulos saattaa silti olla aivan kummallinen. Ja sit sitä kriisitietoisuutta pitäis

[42:40](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2560s) saada Suomeen. Me ollaan nyt oikeesti niinku aika huonossa hommassa. Meillä ei oo niinku varaa vetää niinku kaikkea niinku sillai tota ylireguloiden ja hidastellen ja markkinataloutta estäen, että tota tehdään varmuuden vuoksi nyt pyydetään vielä uusi lupakkierros ja annetaan yksi valitusoikeus ja niin tämmöset niinku ei oo ollenkaan varaa tähän, että tota ei nyt pidä tehdä niinku palata niinku synkälle 80-luvulle noissa jutuissa, mut niinku ei niinku meillä ei ole no kohta meillä on ehkä halpa

[43:08](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2588s) työvoima edess se, mutta tota mut kyllä se niinku Euroop Se on aika se on aika paha skenaario. miettikääs jos nää niinku isot isot niinku ennusteet tässä muutamassa vuodessa niin niin niin tu järkyttävä määrä työttömiä tän EU:n anteeksi tän tota tekoäilyn kautta niin niin niin kuka ne verot maksaa sitten tota ja ne eläke eläke tota miljardit sitten tota niin mistä ne tota uudet uudet varat

[43:35](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2615s) tulee et kyl se kyll siinä on kyll siinä on paljon tekemistä mutta et tota mut niinku sanottu niin eihän tää eihän tää o pelkästään Suomen ongelma tää on globaali mut Mut kyllä Suomi on niinku tietysti se on tärkeä suomalaisille ja ja ja sitten tää niinku kyllä tää kuva on tällä hetkellä pahuuksen pahuuksen ruma ja sit tosta vielä regulaatiosta pakko sanoa tää näin, että et onhan se se tää ilmentymä tästä, et et katot Yhdysvaltoja ja miten siellä on

[44:04](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2644s) suuria yrityksiä, miten ne pystyy kehittymään, miten ne pystyy skaalaamaan, miten ne pystyy toimimaan. Ei meillä oo Euroopassa sellaisia. Ei meillä oo niinku euroopanlaajuisia yrityksiä montaakaan verrattuna jenkkeihin vaikka koska meillä on niin pirstaleinen se meillä on täällä omat kotimaiset suomalaiset pankkimme ja meillä on täällä omat omat suomalaiset niinu kauppaketjumme ja yksi eurooppalainen vähän yrittää mutta ei sekään oikein pääse läpi, kun ne markkinoille tulonesteet on niin suuret ja niin edespäin ja niin edespäin ja niin edespäin vähän niinku jokaisella

[44:33](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2673s) toimialalla niin niin niin se se niinku näyttää niinku pahalta ja se pitäisi todella niinku ravistella se niinku estävä byrokratiasta siitä jotenkin pois vaikka pakolla jollain tavalla. Joo, toki meillä on näitä tämmösiä vaikka Ruotsi ja Sveitsikin, jossa on sitten tota paljon varallisuutta ja paljon tota sitä tuota sitten home market bjasia ja eli tota ja sitten no Sveitsi on muuten mielenkiintoinen positio nyt kun Trumppikin vähän sitä heiluttelee

[45:01](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2701s) sillai, että joskus tästä niinku jäyk kultaharkollaan ja Rolexillahan siitä selvitti. Niin niin joo, että joskus tää niinku jäykkä EU jotain tota suojaa tuo kuitenkin. öö mutta tota ehkä itseasiassa tosta voisi muuten tosta Sveitsin tilanteesta siis öö toi Juho Lipsanen mulle aina joskus sit sanonut kuinka järkyttävän paljon pienempi se on se kokonaisveroasti kuinka paljon pienempi se tavallaan se julkinen spendi ja sitten tää suora demokratia on mun mielestä kyllä niinku

[45:29](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2729s) vähän pelottava kun luulis siellä joku populisti saa sit niinku todella pahoja lakeja vahingossa läpi. No joo, mut tähän saakka se on mun mielestä mennyt tosi hyvin, et tota mä olen nyt asunut siellä 15 vuotta ja ja tuota noin niin ja mun mielestä siellä on tehty vaan yksi huono tämmöinen niinku maantasoinen öö kansaäänestys ja ja se oli se oli tota EU maahanmuutosta, jota haluttiin rajauttaa ja ja siinäkin se oli se ainoa

[45:55](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2755s) huono päätös oli oikeastaan se, et et se se tehtiin se kansaäänistys ilman, että oli tarjolla niinku se et miten tää päätös tote ja ja päätettiin rajoittaa, mut ei niinku ei päätetty miten ja ja ja sit sit tarvii muistaa kuitenkin siellä maahanmuutos on se, et et sähän oot tervetullut kunhan sulla on joko rahaa tai työtä, eiks vaan? Sit sun täytyy

[46:22](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2782s) maksaa sun omaa asuntoa ja sun omat terveyskulut ja ja silloin sä saat EU EU maahanmuuttajana niin viiden vuoden niinku massaolooikeuden. Mut sit jos sä rötelet, jos sä tuut rasittaa systeemiä, sulla ei oo enää tota noin niin työtä tai rahatkin on loppuun, niin sit se otetaan se kortti pois ja sä lähdet takaisin. Ja ja ja se on siinä mielessä erilainen ku tää Suomen et kyl kyll mä

[46:49](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2809s) luulisin et et tuolla ne on nyt kyll aika huolestuneet tästä niinun Saksa esimerkistä tästä maahanmuutosta mitä mihin se johtaa tämmönen niinku aivan holtiton holtiton ja ja kyll varmaan niinku Suomi ja Ruotsikin alkaa pikkuhiljaa niinku ymmärtää et et ehkä pitäisi mennä semmiseen malliin missä niinku saa tulla kunhan tulee tekee töitä ja on tuottava just näin et sit nousee vaan se kysymys, et mikä Mikä on Suomen vetovoima?

[47:14](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2834s) M nythän tulee siis tota Ville Valkonen niin kun oli vetämässä työrömää, joka sai muun muassa sen, että tota nythän suomalaiset ekspitit sekin muuten kvalifioid kahdeksan vuoden jälkeen saat tulla 25% tota verolla Suomeen, että se alkaa olla jo kelpailukykyinen, että se on ihan ok. Eli el tässä ensi vuoden aikana sitten tää meidän muiden paikallisten tota yli margina veroasti tippuu 5952.

[47:39](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2859s) Et sekin on siis merkittävä liike, joka ei oo vielä siis tässä kansantalouden niinku tarjonnassa tuota sisällä, et mä näkisin, et sillä on niinku pakko olla ja pienennettiin niitä veroja siellä alempanakin, mut toi on tosi massiivinen muutos Suomella tosi täysin epäinhimillisestä tasosta. Sitten tää expat houkutin niin tota 25 on siis itse olisin mä olin 13 vuotta Lontoossa niin olisit tullut heti jos joku olisi lyönyt että 25 saat vetää että tämä siis no Lontossakin oli Lontossakin oli verot

[48:06](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2886s) korkeammat et et tuolla Sveitsissä pääsee nyt niinku palkansaajakin kunnon niinku kohtuullisessa paikassa niin pääsee ihan ihan maltillisella verotuksella joo vielä ehkä siitä sen verran niin niin mun mielestä se kuitenkin se se suora demokratia niin se on johtanut niinku hyviin juttuihin et jos kuntalaiset itse pääsee äänestää rakennetaanko meillä uusi kaupunginjohtajan monumentti kaupungintalo tai oopperan lisärakennus tai tai jotain

[48:35](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2915s) muuta niin niin se äänestys sieltä käydään hyvä keskustelu sieltä tulee kumpaankin suuntaan tulee tulee informaatio kotiin sä pääset itse vertailee mitä tää tarkoittaa mulle ja sit sä äänestät mun mielestä se johtaa siihen et se pysyy niinku kohtuu kohtuu tota tehokkaana ja laihana se julkinen sektori. Joo. Ja eikö se tarkoita, et se niinku minimoi sitä populismin negatiivista riskiä myös, kun sulla on niinku useimmat äänestykset eikä eikä

[49:02](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2942s) niinkään, et nyt valittiin populisti hallitus, joka teki neljä vuotta sit hullun juttuja. No sekin niin totta niin ehkä meidän pitäisi kokeilla suoraa demokratiaa. Mä tosi perustuslaki tota muutokset on aika raskaita raskaita. Tuskin siihen nyt kannattaa laiteta Suomen pelastuksen toivetta. Ehkä vielä hei tämmöinen mä nyt pakko syötin sulle Credit Swis first postin mukuniin niin tota kun Suomessahan äärimmäisen keskittynyt pankkisektori, että meillä Norde ja OP niinku dominoi ja sitten

[49:29](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2969s) Danskin harakonttori yrittää jotain tarjota, mutta sitten on aika pientä häntää. Joo.

[49:34](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=2974s) Mut sit Sveitsissä tämä minut rakkaa Gra Swissi tuota juuri vihamiehelle ja United Bank of Switzerlandille tuota myytiin alle torihintoja. Eikö tässä nyt tapahtunut niinku ihan älytön keskittymin? Tää ei voi olla hyvä asia niinku Sveitsille, että tavallaan näin niinku struktuurit markkina tehtiin pankkipuolelle. No näin se var näin se varmaan on. Siis tota ehkä se se mitä mitä ehkä niinku maan olis kannattanut tehdä. En sano nyt

[50:00](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3000s) et pankin Jybias osti sen osti sen todella halvalla niin tuota, mut okei siellä on oma rasite ja ja tota sieltähän on tullut niitä niitä tota ongelmia jo pintaa lisääkin sieltä vanhasta CS:n pesästä, mutta tota mut niinku maan kannalta varmasti näin.

[50:20](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3020s) Eli eli eli Credihän oli iso paikallinen yrityspankki ja ja tota nyt sieltä tippui se kilpailu pois. Se on ollut iso paikallinen niin tota asuntorahoittaja ja niin edespäin se kilpailu vähenee. Ja ja sit tietysti työllisyyden kautta, et jos sä ajattelet, että yhdistetään kaksi organisaatio, vähennetään isokokoiset IT-osastot, legal compliance, kaikki muut osastot pois ja

[50:45](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3045s) yhdistetään se yhteen ja sit vielä otetaan tällä Sami tekoälyllä lisää tehoa siitä nykyisestäkin organisaatiosta. Niin niin kyllähän se tarkoittaa sitä, että työpaikkojen määrä niinku tulee rajusti alas, mut varmaan sitten ehkä positiivisesti private banking sektori varmaan elää kukoistusta, koska nyt on helpompi sanoa, että no ei tohon monoliitti upsä nyt kannata kaikkea laittaa, että et siellä pystyy sit kasvaan ehkä sitten.

[51:08](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3068s) No no ehkä niinku tää meidän meidän bisn jos ajatellaan sitä, et et kun me käytetään niitä pankkin pankki infraaja ja resursseja ja ja järjestelmiä ja ja niin niin täähän on niinku ollut menossa siihen suuntaan jo pitkän aikaa, et et senioriporukka on ollut lähdöspankeista pois ja niinku mieluummin käyttää niitä resursseja, mut ei oo siinä siinä rumbassa, mitä se pankki haluaa pyörittää siellä mukana, niin niin se on mennyt jonkun aikaa. Se ei niinku oo

[51:34](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3094s) pelkästään tullut tästä ja toki niinku nää pienemmät pankit oli aktiivisia rekrytoimaan sit sitä CR Swissin porukkaa, mitä ne halusi sieltä sit ottaa pois. Et et ei se ei se ihan semmonen niinku täys täys nollaus ollut.

[51:47](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3107s) Mut mä uskon, et vielä niin niin niin siellä nähdään näitä irtisanomiskierroksia vielä jonkun aikaa ja ja ei se niinku maalle sinällään oo kauheen hyvä. Niin ehkä Big Macin hinta tippuu eurooppalaiselle tasolle sitten.

[51:59](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3119s) No nyt on ollut nyt on nyt on ollut muutama tarjouskampanja, niin nyt sä oot saanut kohtuuntaan niitä. Joo. vaan siis tämmönen menestyneen maan ongelma on tämmönen sitten jonkinlainen tota baumolin tauti tai sitten yleisinflaatio, että sit se tavallaan kustannustaso karkaa, ettei sitten kannata olla köyhärikka maassa. No inflaatio inflaatio sialla ollut alhainen, et et mutta mutta kun frangi on vahvistunut ehkä just sen takia ja

[52:25](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3145s) sit sen takia, et ne hoitaa niinku kansantalous on kunnossa ja ja ja tota ja kun sieltä löytyy se defensiivinen sektori niin isona siis lääketeollisuus, joka joka on niinku korkea jalostusasteen ja ja ja stabiilin bisneksen alaa, niin tota niin niin niin se on pysynyt niin vahvana se frangi, se on enemmän se kiusa ku ehkä niinku periaatteessa se hintataso, et hinnatkin olis ok, jos jos frangi olis halvempi. No niin. M

[52:54](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3174s) hyvä juttu. Tota kiitoksia. Öö tästä ehkä vielä vois tätä kun yleisteema nyt on ollut vähän niinku synkistellä tätä suomea, niin öö ehkä yksi skenaari va vielä maistella. Sä sanoit, että yksi sun kollega heitti, että 2030 niin oliko se ett kolmannesta työvoimasta voi olla pihalla. Niin joo tota tää nyt on niinku tämminen extreme skenaario, mutta tota mut se se on entisen työnantajan se on entisen työnantajan varallisu

[53:23](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3203s) varallisuudenhoidon tuota skenaario ja ja tuota ja mä en tiedä onko se niin hyvä skenaario.

[53:32](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3212s) Sä voit kommentoida sitä siis. Ja pankithan lähtee nyt tekee tätä analyysiä sit sillä lailla, et et koitetaan niinku jostain löytää keino, jolla niinku todistetaan nää nyt tehtävät, keino tekoälyinvestoinnit on niinku kannattavia, niin niin niin sun tarvii lähteä jostain hakee sitä. Ja nyt sit on tullut näitä ikään kuin topd ajatuksia siitä, et kuinka paljon

[53:57](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3237s) globaalista työvoimasta esimerkiksi täytyy tän tän tekoälyn niinku poistaa turhana, jotta jotta nää nyt tehtävät investoinnit, onko se sit niin kun 3 biljoonaa vai seitemän biljoonaa, niin niin se se jää nähtäväksi. Niin niin kuinka paljon niin kun kuinka paljon se sieltä täytyy löytää lisätehoja, jotta ne muuttuu kannattaviksi ja ja ne hurjimmat skenaariot on just sitä

[54:23](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3263s) luokkaa kolmannes globaalista työvoimasta ja ja tietysti se voi olla hyvä jollekin, kuka ottaa sitä tehoa irti sieltä, mut mitä se tarkoittaa kansantalouksille, jos kolmannes väestöstä jää työttömäksi? Se se skenaario ei ole se sun positiivinen se tietysti todennäköisesti, mutta tota joo jo mä nopeasti kommentois näin, että itsekään en kyllä pidä sitä uskottavana, että viidessä vuodessa 30 praa

[54:51](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3291s) ihmisistä jäisi työttömäksi. öö se kuulostaa niinku aika tajuttoman kovalta vauhdilta, mutta et et onhan nämä laskelmat silti tavallaan munesta on hyödyllistä käydä tällaisia tuomiopäivän laskelmia ku läpi, koska me niinku tavallaan ajatellaan läpi silloin tätä tekoälyisen vaikutuksia mitkä ne mekanismit voi olla mitä mitä et sinänsä tää on varmaan niinku vaikka on epärealistinen tulos mun mielestä niin niin niin tota todennäköisesti ihan

[55:18](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3318s) hyödy hyödyllinen laskelma silti. Joo ja siis onhan tässä sitten melko helppo olla ajatella siis semmoinen etettä okei et niinku kerrankin kun ollaan köyhiä niin se pelastaa meit sieltä tää niinku on uponnut kustannuks jonka jenkit on laittanut tota sinne upstreamiin eli ne on laittanut niin Nvidan rautaa ne on laittanut niihin konesaleihin ne on laittanut t dat datakeskuksiin ne on laittanut näihin tekoälykoulutuksiin ne biljoonat ja kun me ollaan niin köyhiä niin me ei o laitettu niin jenkit ottaa ne kulut ja sitten tavallaan se

[55:45](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3345s) tuottavuusparannus tulee meillekin mut ne niinku tavallaan ottaa sen uponneen kustannuksen siitä joka mahdollisesti ja nythän on nähtävissä josot katsonut näitä indeksejä ja hintoja miten niinku tää näitten kun täähän piti olla tämmönen täysin kriittinen ja ja resurssi joka jota ei löydy mistään nää Nvidian prosessorit niin nyt esimerkiksi tossa katoin eilen niin niin niin näitten vuokraindeksi on jo tullut alas

[56:13](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3373s) semmonen reilu 30% tässä vuoden aikana et nyt se ei ookaan ehkä ehkä kriittinen resurssi, et sitä löytyykin kuitenkin niin ja Google on kehittänyt omat piirit ja ja kaikki muut tekee samaa ihan joka ikinä ja kiinalaiset tehostaa ehkä malleja ja niin edespäin. Et ehkä ehkä se ehkä se on niinku mahdollisuus ja ja sitten ehkä men takaisin siihen niinku juttuun mistä mistä mainitsit alussa niihin niihin mun tota kalvoihin niin

[56:41](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3401s) siellä siellä pääomasijoittajien päivässä niin niin niin niin kyllähän tää niinku muutos täytyy tulla siitä yksityisestä sektorista ja yrittäjyydestä ja ja ja siitä ja siitä pääom sijoittamisesta.

[56:54](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3414s) Suomessahan on ihan järkyttävä huonon näköinen tilanne nyt mitä koskee sit niinku näitten isojen yhtiöiden kasvua ja niitten kasvuambitioita.

[57:02](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3422s) Historiallinen kasvu ollut aivan järkyttävä huonoa verrattuna naapurimaihin ja ja sitten ne niinku kasvutavoitteetkin on hyvin alhaiset ja ja se on tosi huolestuttavaa ja siihenhän täytyy sit sen kapitalisti, jota jota sä niinku oot perään kuuluttanut. Senhän tarvii puuttua siihen näin tuolla mä olin siellä omistajuuden vuosiseminaarissa tuolla Aalalla, niin siellä itseasiassa keskusteltiin tästä ja päädyttiin, että meillä kun on siis poikkeuksellisen kasvottomia kapitalistiit, et se on se eläkesektori,

[57:30](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3450s) joka on tämmönen komiteamainen omistaja. Ei ne o aktiivisia omistajia. öö ennen oli ja sit sit chatittiin, että ettei mennyt sinne hallitukseen ja hyvä näin, mutta sitten meillä on tosi vähän niitä rikkaita perheitä, niin jota on sitten vaikka Ruotsissa, Sveitsissä tai jenkeissä ja nää tech prostit pyttyy täysin ja tavallaan sitten kun joku tämmöönen Petter Sarli, joka saa sitten kymppimiljoonia, niin sitten pystyy kiihdyttää sitä klusteria tosi paljon, että öö niin niin sit meillä ja sitten pitää vielä siihen perintöveroon varautua

[57:58](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3478s) sillai, että esimerkiksi jos katsoo jotain vaisalaa, se on puolitoista miljardia, ne on tota ei ne pysty sitä omistus huojennus alennusta saamaan, niin ne pitää koko seuraava sukupolvi ottaa 7% 1,5 tai niinku omasta omistuksestaan tota osinkojen etukäteen, että ne pystyy rahoittaa ne tulevat verot ja niiden korot. Et niinku tää on niinku siis tätäkään niinku ei oikein osata laskea kuinka tuhoisaa toi on. Mieti mieti sitä, et jos se paine jos sä ajattelet sitä yritystä ja ja se paine on siihen, et meidän on

[58:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3506s) pakko maksaa nousevaa osinkoa koko ajan, niin niin niin kyll se kyllähän se leikkaa sitä kasvu niinku niin se on nimenomaan sitä kasvukapeksista pois eli ja riskinotosta, koska sitt riskiotosta pois ja ja ja sitten sitten kuitenkin se kapitalistin pitäisi ajatella sitä niinku portfoliona, et sun pitäisi laittaa se management hakee sitä kasvua, koska tää on vaan yksi osa sun salusta, eiks vaan? Joo.

[58:50](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3530s) Ja ja ja silloin jos management ajatteleekin niin et et mä haluan niinku turvata omat niinku ansioni ja option ja ja maltillisen tiedätkö sä vuosippalkkanousun ja sen, että me pystytään kasvattaa osinkoa, niin niin kyllä se kasvunäkymä se jää auttamatta niinku heikoksi. Se on just näin täsmälleen samaa mieltä ja ja jotenkin me tässä nyt tehdä tehdään niinku ympyräisenne ikääntymiseen, et mä väitään, et silläkin on oma

[59:17](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3557s) vaikutuksensa, et et kun on keskimäärin yhteiskunnan tasolla enemmän ikääntyneitä omistajia, niin se riskinotto on vaan vähäisempää.

[59:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3566s) Joo. Se vois tosiaan se voiksi mä tätä no ehkä senkin vuoksi kettää nyt haluaisin tätä yksityistä omistusta enemmän Suomeen, niin no tätä perintöveron niinku muuttamista luovutusvoittoveroon niinku tota Ruotsissa rummuttanut, että et tavallaan silloin sä pystyisit tota kuolin hetkelläsikin vielä ottamaan sitä pitkäaikaista riskiä, et sun ei tarvisi niinku miettiä, että nyt kun mä kupsaidan ni tästä mun epälikvidisestä tota päämasjoitusportfoliosta, jonkun pitää maksaa seitemän pinnaa huomenna

[59:53](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3593s) korkoineen. Eli eli tavallaan, että et sit sit sä voisit ottaa niinku riskiä.

[59:57](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3597s) Sen voiks mun mielestä esimerkiksi ruotsalaiset ottaa asuntovipua, koska siis se tavallaan se equity, mikä sulla on aika kapeana siinä tota kämpässä, niin se ei oo riski, koska Suomessa siitäkin siis otetaan heti se ja se saattaa olla epälikviissä sijoituksissa, niin kaikki tavallaan tämmöiset niinku hyvät pitkäaikiset tuuotteet on vähän epälikvidejä. Eli eli eli tota sen pörssin lisäksi niin niin et näitä pitäisi saada saada sit Suomeen lisää nimenomaan yksityishenkilötasolla. Ei ei sinne eläkeklusterille, joka ihan niinku

[60:26](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3626s) tavallaan järkevistä syistä sijoittaa maailmalle enemmän ja enemmän.

[60:29](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3629s) Niin kyllä. No mut tämmösiä eli eli tota on tää tässä vielä käännettävissä, mut niinku pitäisi tota mun mielestä tota lopettaa se haihittelu ja kääntyä kapitalismiin ja markkinatalouden puoleen ja kotimaiseen omistajuuteen ja varallisuuden kasvattamiseen. Niin näin se on. Ja ja ja muistetaan nyt mistä niinku tilanteesta Suomi lähti siis 90-luvun nousuun. Sehän oli aivan aivan karmivaa. Siis elettiin täyttä täyttä lamaa ja pankit meni nuriin ja korot oli 15 praa ja niin edespäin.

[60:55](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3655s) Onhan siinä siihen verrattuna tilanne on toinen. Ikärakenne on huonompi, mut toisaalta niin kun ja ja valtionalous on aivan kuralla, mut et tota tietyllä tavalla kuitenkin sit ei oo ei oo ei eletä vielä siinä täydellisessä kurjuudessa, et et nyt tarvisi tehdä ne toimet, jotta ei mennä sinne.

[61:16](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3676s) Ja tietysti niinku valitettavasti politiikoilla on vähän se, että ennen ku on selkä seinää vasten, niin ei uskalleta tehdä niitä rankkoja ratkaisuja, mitkä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, mut viimeistän nyt.

[61:28](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3688s) Hyvä. Mulla ollut vieraana Mauri Kotamäki ja Markus Holmeen. Ja kun ootte tänne saaka katsonut tai kuunnellut, niin laittakaahan kanava tilaukseen ja saa tätä peukuttaa kiin ja mennään tuonne sisäpiirin puolelle ja ehkä tosta vois jatkaa. Eli tää globaali indeksi on niinku teal heavy siellä tietysti aina videoissa ja muissa MX7eissä, mutta öö siellä vissiin on muitakin tavallaan

[61:56](https://www.youtube.com/watch?v=2btE8V0ltMI&t=3716s) ylipainoja, niin voidaan niistä puhua sisäpiirin puolella.