# Velkasovusta sinipunaan? | Räsänen & Valkonen | #neuvottelija 367 – Litterointi

Jakson aikaleimattu litterointi

Canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/737-velkasovusta-sinipunaan-rasanen-valkonen-neuvottelija-367/transcript/

[Katso jakso](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8)

Velkasovusta sinipunaan? | Räsänen & Valkonen | #neuvottelija 36. Joona Räsänen ja Ville Valkonen käyvät läpi Suomen velkaantumisuraa ja miksi parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä perustettiin eduskuntaan. Sinipuna vai blokkivaalit? Onko demareilla ja kokoomuksella vaihtoehtoja SDP:n noustua noin 25 % kannatustasolle? Miten velkajarrutyöryhmä syntyi ja miksi vain vasemmistoliitto jättäytyi populistisesti sen ulkopuolelle. Lopussa puretaan budjettiprosessin käytännöt ja se, missä valiokunnissa euroista päätetään.

00:00 Kansanedustajat Joona Räsänen ja Ville Valkonen
03:09 Vahvat valmistelijavaikuttajat demareissa ja kokoomuksessa
06:17 Ville Valkosen urapolku ja taustat lyhyesti
09:26 Joona Räsäsen reitti politiikkaan ja arvot
12:35 Oikeisto vasemmisto realismi ja retoriikka
15:43 Eduskunnan arki yhteistyö ja kilpailu
18:52 Mahdollinen sinipuna blokkivaalit ja mandaatit
22:01 Hallitus oppositio neuvottelu ja dynamiikka
25:10 Velka alijäämä ja julkisen talouden paine
28:18 Velkajarru-työryhmä ja tavoitteiden sitovuus
31:27 Sopeutuspäätökset ja vastuu yli vaalikausien
34:36 EU-säännöt uskottavuus ja talouskuri Suomessa
37:45 Verotus kannusteet ja työnteon rajat
40:53 Menot leikkaukset ja hyvinvoinnin priorisointi
44:02 Kasvu tuottavuus ja investointien edellytykset
47:11 Yritysympäristö sääntely ja riskinotto Suomessa
50:20 Työmarkkinat sopiminen ja politiikan rajapinta
53:29 Populismi Kreikan tie ja varoitukset
56:37 Suomen pitkä urakka ja rakenteelliset uudistukset
59:46 Budjettikehys ja hallituksen päätösvalta arjessa
1:02:55 Valiokunnat tärkeitä muttajaostot päättävät lopulta euroista
1:06:04 Käytännön budjettityö momentit ja detaljit
1:09:12 Vielä kerran eduskunnan perustuslakivaliokunta

#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan lisää miten Parlamentaarinen työryhmä parlamentaarisesta sitoutumisesta velkaantumisen taittamiseen sekä kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön uudistamisesta - lakikokonaisuus neuvoteltiin.

Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia
https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

#neuvottelija Sami Miettinen

[0:00](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=0s) No niin, tervetuloa Neuvottelija - kanavalle ja vuosi 2025 on menossa loppuun ja ollaan saatu nyt Joona Räsänen SDP:n Uudenmaan vaalipiirin kansanedustaja. Morjesta. Oikein hyvää päivää ja kiitoksia kutsusta. Joo ja eikö vuosi näytä ihan ihan tuota on vähän pilalla tää 2025, mutta uutta vuotta toivotaan parempaa. No ainahan se on tää joulukuussa, kun kysytään, että mitkä sun miette menneestä vuodesta ja sit tulevasta,

[0:28](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=28s) niin ainahan sitä varmaan toivotaan parempaa, mutta tota ihan kautta linjan, mutta tota mä oon oppinut vähän siihen, että jos sitä ajattelee aina niin, että toivottavasti se ensi vuosi on vähän parempi kuin tämä vuosi, mutta sitten taas vähän huonompi kuin se seuraava vuosi, niin niin tota sillä yleensä pärjää, että että tota jos on vähän semmista optimismia ja ilmassa et mitä mitä sitten odottaa. Joo ja sitten kohta lähes tunnin päässä

[0:56](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=56s) öö tuota toisistanne Ville Valkonen Varsinais-Suomen vaalipiiristä ja tää on tietysti vitsi liittyen tota surullisen kuuluisaan tunnin junaan.

[1:06](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=66s) Terve terve. Kiva olla taas täällä Sami, kiitos kutsusta. Joo ja Joona kun sä nyt oot täällä ekaa kertaa eikä mulla nyt ihan liikaa demareita ollut, niin tota mun mielestä sulla on kiinnostava tausta ja vähän ehkä samaa ku tosa Villessä, et Villehän on ahkera kokoomuksen tuota hyvinkin särmä tausta papereiden valmistelija veroonjaaston puheenjohtaja. Niin eikö vois sanoa, että sulla olis pikkasen samaa tonttia tuolla demareissa. No joo, varmaan siis

[1:33](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=93s) jokaisella meillä aina sit omissa urheiluseuroissamme erilaisia vastuita on ja itselle nyt sitten langennut tai saanut riippuen varmaan katsantakannasta, niin niin enemmän sit vastuut liittyen tähän oman urheiluseuran talouspolitiikan miettimiseen ja ja tota sitä kautta sit tietenkin tämmöisellä kaudella, missä nyt ylipäätänsä julkinen talous on onkin niinkin huonossa kunnossa, että aihe hyvin paljon korostuu, niin niin

[1:59](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=119s) tottakai sitä kautta sitten varmaan enemmän enemmän myös öö vastuita tullut ja sit varmaan johtuen siitä taustasta, et nää asiat on aina jotenkin kiinnostunut tai kiinnostanut itseään ja kun on aikoinaan alkanut sill muistan 90-luvulla vähän kiinnostumaan politiikasta ja ja kun miettii niitä aikoja niin niin varmaan on kasvanut vähän sellaiseen lippusalaiseen sosiaalidemokraattiseen perheeseen, niin sitä kautta jotenkin nää aiheet on

[2:27](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=147s) tuntunut jotenkin ehkä luontevilta ja ja sen takia näiden Aiheiden parissa on ihan kiva puhastella. Mun ylivoimainen demari esikuvasuosikki on Väinö Tanner. Et mun mielestä Lippanen on vähän tota pilattu täällä kaasiputkella, mutta kerro vähän lisää taustasta. Sä kuitenkin eikö sä tuota kansanedustaja Virka ILS niin oot Ville Ville tota kokeneempi. Eli eli minkälainen tausta sulla on? No joo, mä itseasiassa aloitan tästä tannerista,

[2:52](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=172s) että et kyllä tota aina näitä tota kuitteja tulee, että tota tanneri perillisistä ja ja tota pitäkää pitäkää väinöperintö tota pystyssä ja viimeksi itseasiassa tuossa itsenäisyyspäivänä niin tota Lehtosen Lassa, joka on siis tunnettu tunnettu tuota tannerilainen, niin kävi kävi tuota kiit niinku anteeksi joo Lehtinen niin tota kävi kävi kiittämässä, että on se hyvä perillisiä on vähän vähän hänenkin jälkeen. jälkeen vaan kai sitä itseään voi myös

[3:21](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=201s) tanilaiseksi kutsua, mutta tosiaan oma tausta siis kohtuulliseen varmaan tyypillinen, et ei mitään ihmeempiä keskivertoa kaveri kaveri kohtuullisen tota keskikokoisesta kaupungista, joka joka on sitten kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja oma taustahan on siinä, että tota 15-vuotiaana on tullut lähdettyä tota kaupalalle hommiin ja siitä sitten pikkuhiljaa kun tota oli tarpeeksi kauan ollut siellä ja sit ajattelin ehkä nyt

[3:47](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=227s) joku ammatti pitää opiskella, koska niin kuuluu tehdä ja sitten tuli tota työllistettyä tuonne tota raitussektorille, tuli pankkiin mentyä ja no sit jossain vaiheessa alkoi tota kiinnostamaan vähän muutkin asiat ja sit tuli muutama ystävän kanssa vähän pohdittua pitäisiköhän meidän yrityskin perustaa ja saatiin perustettuakin ja ja sitten kävi vaan niin hassusti niinku välillä tässä maailmassa käy, että sit tää politiikka imasi imasi mukaansa ja

[4:14](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=254s) sit sieltä toosta 15 vuoden takaa niin on aikalailla sitten ollut enemmän tai vähemmän tässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mukana ja ja silloin sit omassa puolueessa niissä tehtävissä aikanaan vedi meillä omapolueen nuuorisojärjestöä ja sitten 15 vaaleissa tuli valittua kansaanedustajaksi. Sitten kun 19 vaaleessa tippui, niin sit hetken aikaa oli puolueella sisältövalmistelua vetämässä ja sen jälkeen sitten kävin yhden pätkän tuolla viestintätoimistomaailmassa pyörähtämässä ja sitten kävi niinku

[4:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=283s) välillä sitten saattaa käydä kansa muutti mielipiteen ja halusikin jälleen, että että pitää lähteä eduskuntaan ja tässä sitä niinku ollaan, että et niinku mä oon monesti välillä vitsaillut, että tota että saattoi käydä niin, että politiikka pilasi hyvän mieheen, että että imaisiin imaisiin mukaan. Miks sä oot Miksi sä oot jona liittynyt nimenomaan demareihin aikana? No kyllä mulla varmaan on semmista varmaan tää verenperintö on yksi minkä mä aina aina sanon et siis mun isäni hän on pitkän linjan sosiaalidemokraatti tehnyt pitkän

[5:13](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=313s) uran tuolla niin kunnallispoliittisessa päätöksenteossa et joulupöytään ei olisi ollut tulemista jos olisit val No varmaan olis koska hänkin aina sanoi ett pitää ihan oma päätös tehdä ja mähän siis oon tämmöinen et mä oon tota aikoinaan mun miestä kun mä täytin 18 kun se oli se ainoa neuvo minkä kotoot saanut sit kun täytät 18 niin saat itse päättää ja katoin kolmen silloin suuren puolueen et silloinhan perus Suomalaiset ei ollut vielä noussut tänne. suurten puolueiden joukkueet oli kolme suurta puoluetta de maret Kokoomus ja keskusta ja luin niiden sitten nää silloiset

[5:39](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=339s) ohjelmat eletään siis tuossa tota 2005 viis vuotta ja niitä vähän ku siinä lueskelin niin jotenkin siinä sitten ehkä sen verran tota itsellenikin vielä se tuota punainen hihanauha siinä vaiheessa ainakin väriä tunnusti ehkä tää jotenkin tää tämmöninen vapaus solidaarisuus ihmissoikeuden tasa-arvokysymyksen niin puhutteli puhutteli Eli ja sit jotenkin tällainen aikalailla niinku pragmaattinen näkemys kuitenkin sit

[6:07](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=367s) yhteiskunnan asioiden hoitoon, mikä varmaan sit oli tosiaan seuraus siitä, että kun oli alkanut seuraamaan politiikkaa lapsuudessa silloin 90-luvulla, että mitä silloin hallitus sit Paav Lipposen johdolla teki. Mut sitten semmonen ehkä mikä itselläni on tottakai vaikuttanut tähän ehkä enemmän tämmöiseen oikeuden tuntokysymykseen johtuu tosiaan siitä kun tota aika paljon muistan kun käynyt joskus isovanhempienkin kanssa niitä keskusteluita silloin pienempänä että kun äiden puolelta taustaa enemmän

[6:35](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=395s) tommosesta karjalasta tulleesta evakosta ja sitten taas sisäni puolella niin niin tota isoisä oli oli sitten näitä vielä Suomen 1900-luvun alussa huutolaisia niin ehkä siitä on jotenkin jäänyt sit sellainen, että että tota mistä se ehkä oikeuden on sitten tullut. Mut sit toisaalta tää niinku tämmöönen vahva työneetos, et kyllä se viime kädessä on niin, että et jokaisen meidän meidän on kuitenkin pääsääntöisesti sillä työllä itsemme elätettävä ja sitten toivon

[7:02](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=422s) mukaan niin niin tarpeeksi moni niin tekee, niin sitten yhteiskuntakin pystyy sitten vähän auttamaan heitä, jotka siihen oikeasti ei pysty.

[7:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=428s) No niin mahtavaa. Mulla ollut tota kirjoitin tän neuvotteluvaltakirjan, niin Martti Ahtisaart haastatteli, joka oli myös oli vähän samanlaisia tota karjalaisjuuria ja siitä siitä tuli hyvä hyvä presidentti ja tai ei oikein osattu arvostaa. Eli eli Demarista löytyy nyt sitten tota toinenkin toinenkin tämmöönen suosikki mulla. Eli ja nyt kun tätä kuvattaessa tuli uusi kalluppi, niin SDPH on ylivoimaisessa yli neljänneksen johdossa kokoomus on

[7:32](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=452s) pysynyt aika vahvana. Hallitusvastuu painaa, mut kyllä tässä tota nyt näyttää siltä, kun kuitenkin vaali tarvitaan tämmöönen demarin kannatusjarru. Niin se voi olla tai sitten hyväksytään vaan tosiasia aika vaikea tosta on niinku saada muuta pää ministeripuetta enää leivottua ku demari. Ei mennä asioiden edelleen. Mennään nyt vähän asioideen, niin tota sitten otetaan otetaan tässä tota sit kuitenkin se todennäköinen skenaario, että että tuota Lintman ja Orpo sitten ellei

[8:01](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=481s) ellei ihmeitä tapahdu siellä kokoomusleirissä, että vaihdettais johtoa, niin sit kuitenkin löytävät itsensä sinipunaisia ja sitten sitten tota ihän tuntuu mahdollisesti ihan hyvältä, että te kaksi nyt sit laitetaan sinne tota kakkosketju vaalivoiton jälkeen tota tietysti te pääsette kansalta mandaatinne sitten niin sinipunahallitusta ruvetaan niinku laittamaan pystyyn. Niin öö miltäs toi nyt kuulostaa Ville? Oisko se nyt ihan pahin mahdollinen tota yhteistyökumppani tämmöisen sinipuunan

[8:29](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=509s) hallitusneuv neuvottelun kanssa sitten toi Joona?

[8:33](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=513s) No ei nyt mennä asioiden edelle siinä mikä on vaalitulos. kansa päättää Suomessa ja hyvä niin toki on hyvä et suomalainen poliittinen järjestelmä on sellainen, että aika laajasti pystytään tekee yhteistyötä asiapohjalta, että semmonen täysin blokkiunut jäykkä järjestelmä, jossa niinun ihan pelkästään sen takia, et sattuu kuulumaan johonkin eri joukkueeseen, ei voida keskustella asioista, sopi-ohjelmista vaikkapa niin

[9:00](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=540s) se on varmaan aika tuhoisa pahimmillaan. Toki demareilla ja kokoomuksella on perustavanlaatuisia isoja näkemyseroja monilla politiikan sektoreilla. Ehkä talouspolitiikassa ne suurimmat, mutta myöskin peruskäsityksessä vaikka sotepalveluissa ja monissa tällaisissa, mutta en mä näe, et meidän puolueella on mitään vaikeuksia tehdä yhteistyötä oikeastaan minkään muun porukan kanssa, ku ehkä vasemmistoliiton kanssa. Ne on sit niin isoja ne erot, että ehkä se on

[9:29](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=569s) epärealismia, kun tota siellä mennään jo sosialismin puolelle ajattelussa ja meillä meillä taas tota vapaaayyhteiskunta ja markkinatalous on niin keskeinen osa ajattelua, että että tota keskustella voidaan ilman muuta demarienkin kanssa, koska kansa tietenkin jakaa kortit ja niillä sitten pelataan ja ja tietenkin tota yhteisellä Suomen asialla ollaan. Mun mielestä se on tosi oleellista Suomessa, et kaikki muistaisi myöskin meidän hyvät kuulijat,

[9:57](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=597s) jotka on fiksuja filmaattisia tässäkin podissa, että että ei niinku toista mieltä olevat ihmiset ei oo pahoja. Ne voi olla väärässä tai ne voi olla eri mieltä. Joskus sekä että joskus itsekin saattaa olla väärässä. Öö ja sit pitää korjata näkemyksiä, mutta niinku toisella tavalla ajattelevat ihmiset ei ole vihollisia. Ei ei ei tota tässä tässä maassa niinun sillä pystytä tulevaisuut rakentamaan, et jotenkin kategorisesti ja ihmisiä

[10:26](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=626s) sinne sun tänne ja ja tota ilmiselvä on niit iso urakka on seuraavalla hallituksella nimenomaan tän talouden kuntoon laittamisessa, et Suomi kyntää nyt niin vaarallisilla vesillä ja niin vaikeissa ongelmissa, et urakka tulee oleen massiivinen ja tota tottakai kokoomus pyrkii niin hyvään vaalitulokseen ku mahdollista ja myöskin sit hallitukseen sen jälkeen hoitamaan asioita. Joo tosta mä poimin kaksi. Eli siis tää politiikkahan on ikävä kyllä nollasummapeli. Te ootte nyt eri vaalipiireissä, eli teillä se ei oo niin tappavaa, mut jos olisitte molemmat

[10:54](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=654s) siellä uudesta maasta tai varsinais Suomessa, niin eihän tää ois näin lepposa. Eli se olis niinku mä näen sen aina kun mulla samasta vaalipiiristä, vaikka saman. Toisaalta meillä ei varmaan oo ihan yhteistä NST rajapintaa niin paljon. Aika se varmaan näkyykin siinä. Mehän kierretään Jonanka aika paljon kaikkia keskustelutuksia.

[11:09](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=669s) kuljeta ja tota se on niinku kiva, koska ei meillä o sellaista niinku me ollaan niinku ehkä tota kilpailijoita, yhteistyökumppaneita, mut ei se oo sillä tavalla veristä. Joo. Mutta tota sitten tosa toinen pointti, että vasemmistoliitto mainittu ja sitten tää yhteistyö, niin Sanna Mariinhän päätti sillä tavalla vaaliteknisesti, että että tota persut ei mahdu hallitukseen, niin siitä tuli vähän väistämättä vasemmiston blokki plus keskusta tästä edellisestä hallituksesta. Tästä nykyisestä tuli

[11:38](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=698s) niinku niukin naukin sadalla yhellä kansanedustajalla oikeistoblokki, niin tavallaan, että kuitenkin on vähän kiusa mennä blokkivaaleihin, joka sitten kuitenkin öö pahimmillaan sit voisi estää vaikka niinku sinipunan, mikä mun mielestä on kuitenkin ihan looginen hallitus vaihtoehto. Eli mä en ainakaan toivo, että tässä ensi vuonna päädyttäis nollasummapeliin, jossa sinipuna olisi mahdoton, koska se olis mun mielestä niinku vaan liian rajua, koska sitten meidän mentäis automaattisesti blokkivaaleihin. Ainakin se pitää niinku

[12:05](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=725s) pitää pöydällä. Ja nyt tää vasemmistoliitto öö tavallaan tehän keksitte semmoisen yliparlamentaarisen tota mekanismin ku velkajarruja. Siis mun kokemukset tuosta Ylen suhteen on niinku tosi huonoja siinä mun mielestä.

[12:16](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=736s) Siinä se ei toimi. Mutta tässä velkakeskustelu mun mielestä toi oli ihan briljantti briljantti tuota keskustelufoorumi ja siinä huomaa tän nollasummapelin, niin vasemmistoliitto mun mielestä aika kyynnisesti jättäyty tän mekanismin ulkopuolelle. Mä en tiedä onko te jaatteko te tuon tulkinnan? No joo, ehkä mä sen verran palaan mun mielestä niin Ville hyviin pohdintoihin tässä, että tää kilpailuasetelma itseasiassa niinku puolueiden välillä tai kansanedustaja kollegoiden välillä tai sitten kun vaaleissa ollaan niin ehdokkaiden välillä niin itseasiassa tästä

[12:46](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=766s) suomalaisesta vaalijärjestelmästä johtuen niin sehän on enemmän aina siellä puolueiden sisällä kun itseasiassa puolueiden välillä koska tavallaan kun Suomen puoliavoin listavaalihan lähtee siitä että kuitenkin jokainen kerää ääniä samalle listalle ja sitten listalla sijoitusmäärää sen, että ketkä pääsee läpi, jolloin tosiasiallist nimenomaan se suurin kilpailija on aina itseasiassa se kaveri siitä omasta urheilujoukkuesta sillä samalla listalla, joka sun pitää periaatteessa pystyä voittamaan, jotta

[13:13](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=793s) sä olisit korkeammalla, joka tekee tavallaan tän, et miksi aina välillä tuolla talollakin naureskellaan, että saattaa olla jopa niin, että samasta vaalipiiristä tulevat eri puolueen kansanedustajat saattavat jopa tulla paremmin toimeen keskenään ku samasta puolueesta samasta vaalipiestä tulevat varsinkin jos sit sattumoisi sattuvat olevan vaikka samasta kaupungista ja varsinkin jos sit sattumoisia saattavat olla vielä sit puolueen sisällä jotenkin ehkä eri fraktioissa,

[13:40](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=820s) niin tää on minusta aina vähän välillä jopa huvittavaa, että saattaa olla, että niinku helpommin on nyt samalle jengalle päästävissä niin itseasiassa jonkun toisen puolueedustajan kanssa, joka joka siitä olis tulossa. No joo. No sitten ehkä näistä kalupeista vielä sen verran, niin mun mielestä on näin, että et tottakai kun tässä on vielä puolitoista vuotta aikaa ja politiikassa siinä ajassa ehtii kyll paljon tapahtumaan. Sinänsähän tää kannatustilanne on aikalailla stabiili ollut kyll Suomessa niinku pidempään, joka niinku minusta

[14:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=848s) näkyy näissä muutoksissakin, että ne on niinku erittäin pieniä ollut tässä jo niinku pidemmän aikaa, et sellaista isoa muutosta suuntaan tai toiseen niinku yksittäiset kallupiste on löydettävissä. Et kannattaa ehkä näitä trendejä tässä vähän katsoa miten ne on niinku mennyt, mut et kyllähän yleinen tosiasia on myös se, et mitä lähemmäksi vaaleja mennään, niin sit tää tavallaan pienimmiksi erotkaa muuttumaan. Et näin se on aina käynyt. niin se kävi viime vaaleissa, niin se kävi 19 vaaleissa, niin se kävi 15 vaaleissa ja näin. Et sen takia oon

[14:38](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=878s) niinku ainakin omilleni todennut, että että nyt ei kannata kyllä selkää suoristaa ja todeta, että tällä tällä nyt niinku mennään, koska näissä hyvissä lukemissa mitä kieltämättä nää on, niin on tavallaan tää kun eräs toimittaja kysyy, mut tän mitkä on mietti, ni mä sanoin pelottaa, koska tässä on niinku tota en niinkään tarkoita ihmistä tarvis hirveästi pelkää, mutta tota et kun tästä tätä katsoo sisältäpäin, niin aina hyvässä tilanteessa on se paha puoli, että se välillä sit vähän veltostaa ja yleensä niin niin ei kannata päästä tota

[15:06](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=906s) käymään. No sitten tähän blokkijuttuun, niin mä oon kyll vähän tota taipuvainen ajattelemaan samoin, et mun mielestä tähän Suomen poliittiseen järjestelmään tämmöninen niinku blokkiajattelu istuu niinku todella huonosti ja ja sitä pitäisi kyetä välttämään johtuen siitä, että ensinnäkin meillä on hyvin, jos katotaan kansainvälisesti, niin hyvin kuitenkin sirpalainen puoluejärjestelmä, jolloin tavallaan tämän nykyisen järjestelmän puitteissa nykyisillä

[15:34](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=934s) suurinpiirtein niinku näillä kannatuksilla niin tällaisten niinku blokkien tekeminen menee aina tavalla tai toisella hieman niinku keinotekoiseksi ja ja sen takia en niinku tähän lähtisi ja en oo niin varma, että jos niissä maissa, missä tämmöistä järjestelmää käytetään, niin onko se niinku parantanut niinka, koska tosiasiassahan se blokki tarkoittaa aina silloin sitä, että heilahdusliikkeet politiikassa on aina laajempia.

[15:58](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=958s) No jos oltais sellaisessa tilanteessa, et kaikessa menisi niinku hyvin, niin mikäs siinä. Eli silloin varmaan yhteiskunta kestääkin sen, että heilahdellaan vähän suuntaan ja toiseen, mut varsinkin sellaisessa tilanteessa, missä Suomi on, missä meillä menee kohtuullisen niinku heikosti monella saralla varsinkin täällä taloudessa, niin minusta siinäkään mielessä ei oo perusteltua, että me lähdettäis tämmöstä 180 astetta aina neljän vuoden välein vetää eri eri suuntaan. Et sen takia en toivo ja siksi myös sit sen takia, että et kun monissahan tilanteissa niin itseasiassa voisin kuvitella, että

[16:28](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=988s) siellä blokki mahdollisten blokkien sisällä niin itseasiassa saattaisi olla aika suuriakin erimielisyyksiä monista periaatteellisista asioista ja sit taas mahdollisesti olisi löydettävissä enemmänkin blokkien välillä aina tiettyyn puolueeseen paljon niinku ehkä luonnollisempiakin yhteistyökuvioita ja sen takia minusta tää linja mitä Suomessa on noudatettu, että mennään vaaleihin ja toivon mukaan kaikki menee vaale vähän sellaisilla ajatuksilla, et ihan hirveästi ei oo tämmösiä korkeita kynnyksiä erilais erilaisille

[16:56](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1016s) kysymyksille tai hirveästi niinku rajoittavia mielipiteitä tai poissulkemisia ja sit vaalituloksen perusteella katotaan minkälainen toimiva enemmistöhallitus saadaan kasaa ja sitten sillä mennään. Joo mä tota vielä ennen ku Ville san niin toi joo niin palataan siihen mutta siis mulle kelpaisi siis tota markkinaliberaali vähemmistöhallituskin jota niinku vahvat blokit tukee niinku parlamentaarisesti mut se ei oo tietysti soen perin mut joo Ville tähän niinku tota velkajaru muista oli aivan aivan niinku siis en

[17:22](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1042s) todellakaan uskonut että tämmöninen niinku löydetään Suomesta Suomesta ja sitten toistan vielä vasemmistoliitto oli ainoa mun mielestä pelkur joka jättäytyi ulkopuolelle pelkkaru liittyy ehkä nimenomaan tähän kokonaisuuteen jos meillä olisi tilanne että meillä olisi merkittävä osa poliittista kenttää, joka ei vaikka jakaisi tätä talouden tilannekuvaa siitä, että isoa toimia tarvitaan, sit me vääjäämättä ehkä oltais tämmösessä ikään kuin blokkiajattelussa, mut mut velkajarusopimus on historiallinen tätä

[17:50](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1070s) purkava diili. Siis itsekkäinen siihen kesällä vielä uskonut, mutta nyt kun se saatiin aikaiseksi, niin se on kyllä historiallinen ja yksinomaan myönteinen uutinen Suomelle. Siinähän on kyse siitä, että parlamentaarisesti sovittiin öö menettelystä, jolla luodaan yhteinen tilannekuva ja asetetaan yhteiset tavoitteet. Ja sitten vietiin tämä myöskin lakin. Eli eduskunta on tällä viikolla hyväksymässä lain valtavalla enemistöllä. Ensimmäiset

[18:19](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1099s) lausumaäänestykset taisi olla 15810 eli siis massiivinen enemistö lähes Natuvut. siitä, että et meillä on yhteisymmärrys siitä, että tää velkaongelma hoidetaan porukalla. Työkalut päättää sitten kuki hallitusina. Eli kansa pääsee kertomaan näkemyksensä siitä millä tavalla tätä urakoidaan tietysti muistakin asioista aina vaaleissa, mutta sitoutuminen siihen, ett tässä ei kukaan nyt enää niinku ryntää populismin

[18:49](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1129s) siivellä piiloon tätä vastuunkantamista, niin niin se on iso merkittävä sopimus, jota aikaisemmin ei oo ollut. Ja se antaa meille nyt mahdollisuuden kansakuntana öö niinku harkitusti, suunnitellusti öö taittaa tää velkakehitys, koska me ollaan oikeasti tilanteessa miettikää 10 12 miljardiin alijäämää öö vuodesta toiseen. Velkasuhde, joka puhkoo kohta

[19:15](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1155s) 90 pinnaa. Me ollaan niinun Euroopan surkeimpien suorittajan joukossa. EU AliMettely käynnistyy muodollisestikin tammikuussa. Me ollaan niinku polulla, joka tulee johtamaan täydelliseen romahdukseen, jos mitään ei tehdä, mut onneksi tehdään. Siis tämä hallitushan on jo aloittanut taloudenusta ja nyt meillä on diili siitä, et sitä myöskin seuraava ja sitä seuraava ja sitä seuraavatkin hallitukset tulee jatkamaan tavalla tai toisella. Ja tota

[19:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1183s) tää on niinu eriomainen uutinen suomalaisille, eriomainen uutinen kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Tää näkyy esimerkiksi siinä, että todennäköisesti meidän luottoluokitukset olisi lähtenyt laskemaan, mutta koska meillä on tää diili paketissa, ne pidettiin nyt ennan. Meidän luvut antaisi niinku perusteita luottoluokittajillekin jo laskee meidän luotto luottokelpoisuutta ja tota olen erittäin iloinen ja ja kiitollinenkin kaikille puolueille siitä, että tähän pystyttiin lähtemään. Tää oli niin kun

[20:13](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1213s) tää tulee jäämään öö Suomen öö finanssipoliittisessa historiassa kyllä kyllä tota yhdeksi merkittävimm käännekohdista.

[20:22](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1222s) Joo. Mites tätä Joona niin kun se kuitenkin siis tavallaan oppositio tavallaan niinku eetosta vastaan vähän menee, että tää tukee enemmän hallitusta kuin oppositiota, niin kuinka raskas niinku tavallaan myönnyt tää oli sitten tavallaan demareille? No ehkä tää on niinku hyvä lähteä todella kehjustamaan tästä niinku et missä tilanteessa me ollaan ja niinku Ville katossa kuvasta tä julkisten talouden tilannetta niin

[20:49](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1249s) niin vaikka meillä ei ois tavallaan niinku mitään sääntöjä EU:sta mö kotimaisia niin silti varmaan oltais kohtuullisen laajasti yhteiskunnassa sitä mieltä näin ei voi jatkaa ja silloin minusta on niinku selvää se korjausliike tarvitaan. No sitten on niin, et politiikassa ne keinot sitouttaa eri poliittisia toimijoita toimimaan niinku samaan suuntaan, niin ne on tällaisia parlamentaarisia sopimuksia.

[21:14](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1274s) Ja tässä nyt sit tottakai myös tehtiin lainsäädäntöjä, koska myös nää EU-säännöt siihen niinku velvoittaa, joka toivon mukaan tekee tavallaan sen, että sitten se sitoutuminen sen tavoitteen saavuttamiseksi on myös niinku aitoa. Ja meillähän Suomessa on paljon perinteitä siitä, että on pystytty parlamentaarisesti sopimaan erilaisista tavoitteista, joita kohti on nyt sit kuljettu. Tyypillisin varmaan mikä aina nousee, niin on enemmän täällä puolustuksen puolella, jossa sellaista erimielisyyttä juurikaan ei o ollut. öö

[21:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1303s) sitten on monia muitakin on täällä tutkimuskehitysinnovaatiotoiminnan puolella, mitä viime kaudella viime kaudella sitten Yleen osalta on tätä parlamentarismia tuota noudatettu johtua siitä todella, kun se on eduskunnan laitos ja niin eden monia muita. No sit nehän yleensä on ollut enemmänkin sellaisia, missä on sovittu siis tavoitteesta, joka tosiasiallisesti on tarkoittanut julkisten menojen kasvattamista. Mm.

[22:09](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1329s) Ja sen takia varmaan osittain tässä keskustelussa tuli vähän sellainen niinku kummallisuus, että jotkut ehkä eivät ajatelleet, että voitaisiin sopia myös siitä, et no että pidettäisiin tämä julkinen talous joten kuten edes kunnossa tai että pyrittäisi etenemään sitä kohti, että saadaan tää niinku homma haltuun ja ja sen takia se ehkä aiheutti vähän vähän sitten joillekin vähän semmosia niinku vaikeuksia, mut minusta erittäin hieno, että tää

[22:36](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1356s) saatiin. Sit sanon vaan niinku yhden asian tästä tavallaan, et kun täähän aina tällaiset finanssipoliittiset sopimukset, lainsäädännöt, ohjauskehikot, katsottiin me sit EU:n tasolla sitä tai kotimaissa, niin nehän viime kädessä on aina teknisiltä yksityiskohdiltaan ihan hemmetin monimutkaisia, että mä oon niinku välillä sanonut, et jos nyt joku tota kärsii tota pahasta unettomuudesta, niin siihen auttaa se, että alkaa vaikka tätä

[23:04](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1384s) Euroopan unionin finanssipoliittista ohjauskehikkoa tankkaamaan tai tätä meidän niinku kotimaista ja ja näinhän se on aina kun me tietenkin monimutkaisessa maailmassa kun yritetään ottaa huomioon erilaisia niinku käänteitä niin siitä sääntelystä tulee aina tavalla tai toisella hieman niinku monit käykää lukemassa itseasiass soppari kuulijat se ei oo kovin pitkä niin juuri ja tähän tuu et siinä kuitenkin sit viime kädessä oli ne niinku lainsäädännölliset pykälät mitä tahansa, niin se minusta se keskeisen juttu on se et kun me joka tapauksessa ollaan sitouduttu yhdessä muiden

[23:32](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1412s) EU-maiden kanssa hoitamaan tätä julkistalouta EU:n puitteessa, niiden sopimusten puitteess Ja nyt tällä kansallisella tavallaan lisäsääntelyllä tai sopimuksella, miksi tätä halua kutsuukaan, niin varmistetaan, et me oikeesti sit halutaan noudattaa niitä sääntöjä, johon me ollaan jo myös globaalisti sitouduttu. Ja mä niinku toivon, että tää johtaa siihen juuri, että tavallaan tätä irti pyist kansallinen lisäosa irti pyristelyä syntyy sit vähemmän, kun tää on tavallaan niin laajasti on niinku

[23:59](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1439s) kuitettu. Ja sitten onneksi vasemmistoliittokin on todennut, et nää EU-säännöt kuittaa. Ja nyt kun seuraavat kaksi vaalikautta kaikilla niillä tiedoilla, mitä nyt ollut käytettävissä, niin mennään ihan puhtaasti näillä EU-säännöillä, niin kai heidänkin pitäisi sitä kautta nyt ainakin vähintään se minimitaso kuitenkin. Joo. Mennään tuohon vasemmistoliiton irtiottoon, mikä on musta niinku mä voisin s vielä selostaa, et mitä tää velkaajero niinku käytännössä tästä eteenpäin tarkoittaa. Eli nyt kun meillä on diili tehty, kättä lyötiin päälle, siihen veti kaikki muut paitsi vassarit

[24:28](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1468s) nimen alle. öö ja nyt meillä on myöskin lainsäädäntövoimassa vuoden alusta, niin tällä hetkellä finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, jossa minä olen Peijina Joona on varapuheenjohtajana ja siellä on kaikista puolueista tota edustus niin työskentele on työskennell lokakuun alusta lähtien ja helmikuun loppuun mennessä me tullaan asettamaan omassa raportissamme sitova tavoite seuraavan seitsemän vuoden julkisen talouden

[24:57](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1497s) vahvistamiselle. Elikkä sellainen tavoite, johon sitten kaikki puolueet riippumatta hallituksesta sitoutuu, et näin paljon me hoidamme kuntoon tätä velkaantumishaastetta ja myöskin sitten ensi vaalikauden yksityiskohtaisempi tavoite, joka tarkennetaan sitten vielä joulukuussa 26. Ja nämä tavoitteet siis asetetaan nyt ennen kun me tiedetään mikä porukka sit asioita menee hoitamaan, mutta se tavoite sitoo tulevaa hallitusta. Eli

[25:23](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1523s) seuraava pääministeri tai hallitusneuvottelu konklaavi ei voi sit päättää me ei enää pistetäkään taloutta kuntoon, vaan se on etukäteen sovittu ja ja tota myöskin valvontamenettelyt on on lakiin kirjattu. Talouspolitiikan arviointineuvosto tulee sit valvomaan, että no odotetaanko tätä tätä tavoitteen asettaa riittävällä tavalla. Se hallitus sitten öö ensi vaalien jälkeen

[25:49](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1549s) huhtikuussa öö- kesäkuussa 27 tulee valitsemaan ne keinot, et okei noin paljon leikataan menoa ja näin paljon tehdään ehkä lainsäädäntömuutoksia, jotka vahvistaa julkista taloutta näin paljon veroilla riippuen aivan varmasti hallituspohjasta, mutta meillä tulee olee siis ennen vaaleja jo tieto siitä kuinka paljon julkiset talout vahvistetaan. Tää on tietenkin paljon parempi menettely kuin sellainen, että siellä sääntötalolla sit hallitusamanneuvotteluissa alettais arpomaan, että mitäs tässä nyt pitäisi

[26:18](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1578s) tehdäkään. Sit se on paljon vaikeampaa ja tota tää on se iso hyöty. Tämä velkaajeru porukka tai siis tää finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä ei tuu linjaamaan mitä tehdään eikä se tuu missään vaiheessa niinku arvioimaan istuvaa hallitusta, mut se katsoo aina eteenpäin ja se on tosi tärkeä paikka meidän puolue pysyy kartalla koko eduskunta kartalla siitä missä Suomen talon taloudellinen tilanne menee ja mitä tulevaisuudessa pitää

[26:44](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1604s) tehdä sen mittaluokan osalta ja ja sitten ensi kaudella uusi hallitus on aloittanut asetetaan uusi työryhmä joka istuu seuraava eduskuntavaalikauden, joka katsoo taas eteenpäin ja se tulee vaalikauden puolivälissä asettamaan seuraavan pitkän aikavälin kahdeksan vuoden suunnitelman ja taas ennen sitä seuraavia vaaleja eli ennen vaaleja 31 sen 31-35 hallituskauden sopeutustavoitteen ja sitten taas siitä eteenpäin 30-luvulla

[27:12](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1632s) 40-luvulla eli tästä tulee tämmönen pysyvä mekanismi jolla me pikkuhiljaa pystytään painamaan velkasuhde järkevälle tasolle ja pitämään huolta siitä että julkinen talous pysyy kunnossa ja me ei päädytä tämmöiselle hallitsemattomalle Kreikan tielle. Suomi siis onneksi ei ole sillä sillä polulla vielä, mutta ei kovin kaukana siitä, että tää lähteellä kreikan tiellä me haluttais ehkä olla, koska nehän laskee tää aika kovaa aika kovaa tahti ja tämmöinen menettely on esimerkiksi Ruotsissa ollut jo vuosikymmeniä 90-luvulla siellä on pystytty tähän samaan

[27:42](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1662s) ja ja nyt on tosi tärkeetä, että kun soppari on tehty ja sitä nyt on aloitettu toimeenpanemaan, niin siitä saadaan tämmöönen pysyvä järjestely Suomeen, jossa tää homma tota myöskin niinku vuosikymmenien aikajänteellä pysyy. Toi on tosi mahtavaa ja hyvä kun avasit ton, koska siis mäkin muutan näistä mieltäni siis mähän tuota en oo mikään Nallen funny boy, mut mä muistan joskus aikoinaan hän kirjoitti kirjan, et pitäis mennä niinku perustuslakituomioistuimeen.

[28:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1688s) Mut sitten kun mä otin tota otin sitten tota keskustelun tästä näin mä oon itseasiassa siirtynyt kannattamaan siis tätä meidän perustus laki valiokuntaa ja kuka täällä oli sattumalta tuota kyseisen instanssin puheenjohtaja tai tää Westman Joo joo mut siis se tavallaan ja mä oon yhä siis sitä mieltä eli tavallaan tämmöönen parlamentaarinen työryhmä jossa sitten tavallaan fiksut kansanedustajat onko tää muuten siis kansaanedustajista koostuva laitos

[28:36](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1716s) joo eli tässä nyt semmonen nyt Heitänpä nyt ihan Villemä tunneen pitkästä aikaa, mut Joonakin alkaa tässä nyt lämmätä mulle. Niin tämmöinen jos haluatte nää jätkät niinku jatkaa ykkösenä ja kakkosena, niin kannattaa harkita niinku äänestämistä, koska sitten jos sieltä tulee joku tyyppi, joka nyt oikeesti ei osaa laskea, niin se on sitten hirveä menetys tällekin hommalle. Vähän samalla tavalla ku siellä perustuslaki valiokunnassa. Niin tota eli jos sinne tulee sitten jotain niinku aika random tyyppejä niinku jotka sit kuuntelee jotain niinku aika aika harhaisia oikeusoppin niin sit tulee ihan

[29:05](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1745s) tajutonta niinku haittaa kansantaloudelle.

[29:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1748s) Tää ei ollut maksettu mainos. Kiitos Sami, mutta mä jos nyt saa kuitenkin tätä tota toveri räsästä tästä sen verran sen verran ehkä lähtee haastamaan, ettei me ihan hymistelyksi tää koko podiuna tää täähän oli todella hieno. Tämä oli todella hieno hieno asia, että demarit nyt on mukana tässä julkisen talouden öö yhteisessä tilannekuvassa ja ja tota meillä on menettely siitä, että me tää homma hoidetaan ja te ootte pysyvästi

[29:37](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1777s) ihan historiallisestikin Suomen suuria puolueita niinku mekin ja kummallakin on tän takia niinku isänmaasta iso vastuu, mutta kyllähän se on ollut välillä täältä ulkopuolelta vähän kiusallista ja ja tota sanotaanko surullistakin seurata, että aika voimakkaita hyvin vasemmist Isia äänenpainoja on ollut ihan viime tota puheenjohtajan kaudella vaikka demareissa ja ilmeisesti vieläkin teillä käytiin käytiin tota jupakkaa siitä voidaanko tämmösessä

[30:05](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1805s) vastuullisessa menettelyssä olla mukana. Niin avaisitko sä Joona vähän tätä miten tää demarien niinku herääminen vastuullisen taloudenpito on tapahtunut?

[30:14](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1814s) No joo. Siis ihan niinku ilman siis sarvi hampaita ja min kaikille ihan syytä avatakin, että ainahan isoissa puolueissa niin on tämä niin kutsuttu seinät leveällä, kattokorkealla ja kynnysmatalalla niinku tilanne, joka tarkoittaa sitä, että et varsinkin suurten puolueiden sisällä on niinku eri tavalla ajattelevia ihmisiä, joilla on vähän erilaisia painotuksia.

[30:38](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1838s) Ja sitten ehkä tämmöinen meidän helmasynti nyt ihan historiallisesti on ollutkin se, että yleensä sitten nämä erilaiset ajatuserot myös ehkä helpommin tulevat laajempaankin tietoon ku sitten ehkä ehkä monilla muilla urheiluseuroilla, joka juontaa oikeastaan siihen, että on tämmöstä tuota taipumusta. paluta myös sit käydä tätä ehkä enemmänkin myös sisäistä keskustelua välillä enemmän tai vähemmän niinku julkisesti, mutta jos mä katson

[31:07](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1867s) niinku pitkässä juoksussa ihan jos ajattelen tota mennään sit tanneriin asti tai mennään Lipposeen tai kehen tahansa mennään Koivistoon tai näin, niin kyllähän omassa niinku ajattelussani ja varmaan yksi sellainen asia, minkä takia myös oma puoluinna on näin tehnyt, niin on painanut se, että itseasiassa kun tätä vähänkään enempää tarkastelee niin aika niinku moni keskeinen toimijaa, jolla on ollut niinku kykyä ja halua huolehtia siitä,

[31:35](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1895s) että että Suomessa julkinen talous pidetään kunnossa, jotta se mahdollistaa sitten hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen ja jotta se mahdollistaa sitten se, että ihmiset pystyy pystyy oman potentiaalinsa hyödyntämään ja sitä kautta tuomaan lisää liikkumavaraa kansantalouteen, niin on ollut niinku keskiössä ja jotenkin itseni ainakin tähän koulukuntaan niinku tota miellän.

[31:57](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1917s) No sit on selvää, että joillekin poliitikoille on varmaan tyypillisempää tämä, ettei niinkään oo aina niin mielenkiintoa siihen kakun leipomispuoleen, mutta mutta sitten on paljon tähän niinku kakun jakamiseen, joka sitten näkyy esimerkiksi kun vaikkapa eduskuntaa seuraa, niin eri puolueista minus tunnistaa tän hyvin. Et joillekin on tärkeämpää se, että mihin se, et voitaisko jotain palvelua nyt parantaa tai etuisuutta nostaa tai

[32:24](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1944s) jotain muuta riippumatta siitä, ett onko siihen nyt tosiasiallisesti niinku mahdollisuuksia. No sitten tää ehkä mikä tässä enemmän minusta on näkynyt nyt Suomessakin ja globaalisti öö niin tää keskustelu niin täähän juontaa ehkä juurensa enemmänkin sinne niinku finanssikriisin jälkeiseen aikaan ja tavallaan tähän kehitykseen. Et kunhan me nähtiin, että tavallaan tuossa niinku 90-luvulla 2000-luvun niinku ensimmäisellä vuosikymmenellä, niin kyllähän täällä keskustavasemmistolaisissa

[32:51](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1971s) puolueissa ihan globaalisti niin ajattelutapa painottui ehkä jos nyt voi vähän vetää mutkia suoraaksi, niin enemmän nojautuen enemmän ehkä siihen keskilaitaan kun aivan vasempaan laitaan. No sit tuli finanssikriisi ja sen jälkeen hän kun tavallaan samaan yhteyteen osui sitten tää on niinku tavallaan tällaisten populistipuolueiden nousu globaalisti monissa maissa, niin myös tavallaan tultiin sit siihen, että on enemmän

[33:19](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=1999s) alkanut myös niin tässä keskusta vasemmistolaisessa liikkeessä osittain varmaan keskusta oikeistolaisessakin liikkeessä painottumaan sitten enemmän se toinen laita. Elikkä tässä tapauksessa jos keskusta vasemmistolaisia puolueita ajatteleen, niin tää vasen laita. Ja tästä tullaan varmaan siihen, että myös tässä niinku talouspoliittisessa keskustelussa on sitten esitetty erilaisia mielipiteitä. Ja onhan se varmaan selvää, et ihan jos tätä niinku objektiivisesti katsoo ja yrittää nyt niinku oman subjektiivisen

[33:47](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2027s) kokemuksen painaa vähän pienemmälle, kun tietää, et kun on ollut niinku osa osa näitä niinku keskusteluita, et kyllähän tässä jos nyt kauniisti sanoo, niin pieniä varmaan vivahdeeroja on ollut riippuen siitä, että kuka esimerkiksi puoluetta on tuota johtanut ja ja nyt ja nyt ajattelisin jotenkin niin, että ehkä olen itse mieltymäisempi näihin nykyisiin vivahteisiin, et

[34:13](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2053s) sanotaan näin. Nyt sä pyörittelit kyllä teillä on ollut puolueen johdosta sellaista porukkaa, jotka on sanonut, että ei vel väliä ja ei mitään pidä leikata ja pitää elvyttää ja ja rahaa on. Joo siis mä en missään tapauksessa halua Sanna Marinia ja Antti Rinteen linj linja enää takaisin siis sinne mut se on parempi te sanotte tän että tota Antti Lin ei tunnut siis myöskään möläyttelijältä siis periaatteessa siis Sanna Marin yks möl viime hallituksen kokos Antti Rinne ei Sanna Mariin ja ja Antti Rinne heivasi

[34:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2083s) muun muassa kokoomuksen veke sieltä joo kyllä joo mutta siis toi toi on niinun oikeeseen suuntaan mennyt ja mä luan et vähän Siperia opettaa siis siinäkin että sit ne tavallaan ehkä vasemmistolaiset voimat eli tuossa vaan illalla huomasin kotikaupunkini entisen kotikaupunkini Tampereen niin Vile Ilmarikin niin aikuistumisen, että et siellä ei kuitenkaan lähdetty niinku kunnollisäyriä nostaa, että otettiin kuitenkin jonkinlaista tolkkua siihen niinku tota rahan käyttäyttöön. Ehkä nyt pakko suolata sitä ainoota pelkuria tai

[35:12](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2112s) eli vasemmistoliittoa, niin mun mielestä toi nyt oli siis vihreätkin kipuili todella paljon siis sen kanssa, mut kuitenkin nevivät valon ja liittyvät tähän. Mut mun mielestä tota heti ottivat irtioton niinku kaikki tuli niinku miljonääriverot ja varallisuusverot ja muuta. Ja nyt jopa niinku Hesari tuomitsen, että tää on niinku ääli vasemmistolaista populismia.

[35:29](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2129s) Niin mut onko toi toimiva taktiikka, et siellä on nyt sitten vasemmliiton vasen laita täysin irrallaan. Okei. Tää EU-sääntöihin sitoutuminen sitoo kai vähän, mut siellä voidaan nyt sit huudella ja nakertaa demarian niinku tota vasenta laitaa niinku mielin määrin.

[35:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2143s) No mä voin ehkä näin niinku täysin ulkopuolisena ensin kommentoida, koska meillä kokomuksiahan se ei koske pätkä.

[35:49](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2149s) Meillähän ei oo NST rajapintaa vasemmiston kanssa ja ollaan joka tapauksessa niinku ehkä tietyssä mielessä tää talouspoliittisen ajattelun ääripäät Suomessa ja olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että heillä on sekä täysin virheellisiä käsityksiä, että myöskin aika paljon populismia sit sekoitettu vielä vääriin talouskäsityksiin, mutta toistaiseksi ei oo näkynyt mitään kannatuspomppua. Eli tavallaan tän niinku institutionaalisen ulosjäännin osalta, niin eihän ihmisiä

[36:17](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2177s) varmaan tää velkaajerupaperi ole kiinnostanut kovin paljon. siis eivät he pysty mieltämään mitä tää tarkoittaa ja mikä tässä on vaikeeta ja mikä on hyvä ja näin poispäin. varmaan niinku meidän valistuneet kuulijat täälläkin on niin hyvin talouspolitiikasta perillä, et ymmärtää sen merkityksen, mut en mä usko, että tuolla niin kun tavan tavan suomalainen niin kauheasti on nyt herännyt finanssipolitiikan kehikkoa miettimään öisin, mutta jos tulee

[36:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2203s) tilanne tai kun tulee tilanne, että tätä seuraava hallitus toteuttaa ja ja vie sitten läpi erittäin merkittävän useiden miljardien siis tän hetken arvio nyt ennen tämä jakso nauhditaan ennen VM:n uuden ennusteen, talviennusteen julkaisua, niin arvio on 6,5ol miljardia vähintään ja ja maksimissaan 10 miljardia neljän vuoden aikana ja ja tota nyt sitten kun mitä nää oli siis leikkauksia vai sopeutusta kyllä joko leikkauksia tai

[37:09](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2229s) veronkorotusta tai rakennetoimia eli siis hyvin mittavia toimenpiteitä ja nythän ne on sitten päivittynyt kun tää tulee ulos tää jakso niin niin tota vielä uudestaan eli erittäin raju toimenpiteitä jotka tulee koskettamaan melkein kaikkia suomalaisia ja meidän yhteiskunnan perusrakenteita Niin siinä tapauksessa, et vasarit on oppositiossa tai mikä tahansa puolue oppositiossa ja vielä ottaa tämmösen populistisen, ett ei me, mutta kun noi pahat hallituksessa, niin uskon et siinä vaiheessa varmaan jotain hyötyä tulee.

[37:39](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2259s) Valitettavasti se on näin, ett populismilla sä voit voit saada lyhytaikaisesti kannatusta. No sit on hyvä muistaa se, että Kreikassakin meillä oli kommunistit, jotka vastusti kiivaasti näitä öö raju toimenpiteitä ja kansa oli kaduilla ja hyvin kiukkusta, kun veroja kiristettiin ja kaikesta leikattiin ja oli tosi kovassa myllerryksessä. yhteiskunta nehän oli erittäin raju ja siellä sitten valtaa nousi syrisaa täydellinen sosialistipuolue ja laittoi kuitenkin toimeen

[38:07](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2287s) jotainkin sen sopeutusohjelman, joka oli annettu ja niinku totuus iski pahintakin kommunistipopulistia päähän ja ja kansa oli sen jälkeen vielä vihaisempi ja ja tota niinku et lyhy lyhyellä aikavälillä pääsivät hallitukseen, mut sitten tuli kova reyyli ja mä en usko, pitkäaikaisesti niinku tämmöisellä tota vastuuttomuudella voi pärjätä, mut lyhytaikaisesti valitettavasti kyllä. Joo, Jannes Varofaakkis hän on vieläkin

[38:35](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2315s) suosittu, kun hän oikeamielisenä oikeana kommunistina lähti pois ja vieläkin pääsee podcasteihin kertomaan nyt sitten miten rahanjärjestelmä toimii. Täysin harhainen kaveri muuten siis joka tuntee tän tyypin. Mutta siis toi pikkasen mulla oli siis Markus Holmen ihan nopea tämmöönen väli fakta ennen ku Joona pääsee vastaan. Niin tuossa edellisessä jaksossa oli Mauri Kotamäki ja sitten tämmöönen Markus Holmeen. Niin tota Markus oli laskeskellut, että se on nyt vähän tyly, mutta siis meillähän on maailman suurin tuota julkinen kulutus

[39:03](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2343s) suhteessa BKT:hen, että hän oli laskenut, että se on 159 miljardia euroa vuodessa ja meillä on kuitenkin tämmöstä aktiiväestöä, eli niinu ei julkista työntekijää on vaan 1,9 miljoonaa, niin tää on 84 000 euroa jokaikiselle tavallaan tuottavalle suomalaiselle joka vuosi reppuun ja ja tavallaan tää on niinku siis tää meidän sosiaal aste lähestelee 60%, että tavallaan jossain

[39:30](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2370s) Sveitsissä se on niinun 20% pienempi. Eli tästä 84 tonnin repusta niinku muissa maissa se on niinku luokkaa vaan 50 tonnia. Eli siis meillä on niinku ihan hillitön vaan kulupotti siellä julkisella sektorille, että tätä siis tää on eri asia kuin velka, mutta siis tää julkinen kulutusmeno vaan on käsittämättömän suuri. Eli en mä nyt heitä tässä ja vasemmisto haluaa kasvattaa sitä ja tavallaan haluaa sitten meidän veropotti on niinku pieni

[39:55](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2395s) osa siitä ja ne haluaa tällä muutaman sadan miljoonan niinku lisäyksillä populisti sanoa, että me pystyttäis kattaan tää niinku lähes 160 miljardin niinku reppu, joka on täysin niinku haihatelva. Mun mielestä mä kuu tajua niinku julkkisessa media-alysissä niinku miksei siis niinku tän tyyppisiä lukuja kukaan sanoo ääneen. Eli ne antaa tälleen niinku miljonäärin verost tulisi vaikka 100 miljoonaa öö kuplan olla niinku saman tason asia ku 159 miljardin niinku julkinen kulutusmeno. Et mä en niinku tajua on te toimittajat tyhmiä.

[40:24](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2424s) Ootteko te tyhmiä toimittajat? Et niinku menkää nyt sitten sinne tota öö teidän komitea. Toivottavasti siis mä toivon, että tämän teidän ö tuota parlamentaarinen ö seitsemän-vuotis tuota konklaavi alkaa myös niinku faktapohjaisesti ja lukupohjaasti valistaa niinku kansaa, koska mun mielestä se olis hyödyllistä, koska niinku jotenkin ihmiset on niinku ihan ihan vaan niinku täysin kujalla luvuista. No no varmaan mä kommentoin kohta, mut mä halusin kuulla Joonan tekemukset vasemmistoliit. Tää tota aina kun näihin lukuihin mennään, niin se on se on tota

[40:53](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2453s) eräs kollega niin aikoinaan muistaakseni heitti tämmösen lentävän lauseen erässä paneelissa, että jokainen on oman talouspolitiikkansa seppä vai mitenköhän se meni meni, että tota et ehkä vähän kuvaa sitä miksi miksi ollaan tässä tilanteessa.

[41:13](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2473s) Siis tää juurisyyhän on se, että meillähän siis entistä pienempi porukka joutuu kannattelemaan entistä suuremman joukon on esitetty jotain palveluita, niin jokainen ymmärtää, että tää yhtälö ei ihan kovin helposti sit tasapainoon niinku menee. Ja senhän takia sitten tätä välystä on todella vuosittain velalla paikattu, jotta jotenkin tää yhteiskunta pysyy pystyssä.

[41:35](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2495s) Mutta tähän vasemmistoliittoon niin mun täytyy siis sanoa, ett mä vähän ihmettelen tätä heidän valintaansa. En siis niistä syistä mitkä Ville tässä kuvasi, että et varmasti tää hieman ehkä populistinen klangi heille tässä niinku sopii, mutta kun tässähän siis kävi niin, et kun tätä finanssipolitiikan ohjauskehikkoa nyt niinku tehtiin aika paljon niinku katsottiin, että mitä se tarkoittaa erilaisilla luvuilla ja niin minkälaisia tavallaan ennusteita tästä

[42:02](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2522s) voidaan piirtää. Miten se suhteutuu tähän EU:n säännöskehikkoon nyt sitten tämä niinku meidän omat omat tavallaan lisäykset ja siitä vedettiin sitten se johtopäätös, että tällä on ehkä järkevä mennä. No sitä ennen jo vasemmestit oli todennut, että he kyllä sitoutuu tähän EU:n mm sääntökehikkoon. Ja nyt kun todella niinku tosa kuvasin, et kun nää yhdistetään tämä EU ja sitten tämä kansallinen, joka jotka täydentävät toisiaan ja siitä vedetään johtopäätökset nyt seuraavien muutaman

[42:30](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2550s) vaalikauden osalta, niin tullaan siihen, et itseasiassa se niinku su tiukimmat vaatimukset tulevat nimenomaan tästä EU-sääntelystä tulevina vaalikausina. Eli jos sä olot kuitannut ne vaatimukset, jotka meitä nyt kuitenkin rajoittaa tulevilla vaalikausilla, niin sitten on kohtuullisen niinku minusta järjetön johtopäätös se, että sitten irtisanoudun siitä, mikä mahdollisesti alkaa vuodesta 35 mm

[42:58](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2578s) meitä sitten rajoittamaan. Eli niinku he tuolla eduskunnassakin sanoo, et he haluaa hylätä tämän talouskuripolitiikan, jota he tietenkin tietenkin vastustavat, niin sitten kysyn niin, että te siis suostutte talouskuripolitiikkaan seuraavan kahden vaalikauden ajaksi, mutta sitten kolmannella vaalikaudella te hylkäätte. Niin ja ja tavallaan tästä johtuen niin mä hieman kummeksun tätä heidän niinku taktiikkansa. Varmaan tää osittain johtuu siitä tavallaan sisäisestä

[43:26](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2606s) keskustelusta sielläkin, et jos he olisivat tähän tulleet mukaan, niin se olisi varmaan heillä ollut vielä suurempi sisäinen mylläkkä, kun kun ehkä sitten joissakin muissa muissa tuota puolueissa. Ja tästä johtuu he ajattisempaa on tavalla ja että no nyt he on kuitenkin mukana tässä öö parlamentaarisessa työryhmässä ja ovat niinku todenneet, että he todella sitoutuu näihin EU-sääntöihin, joka nyt sitten tarkoittaa sitä, että ovat nyt

[43:52](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2632s) vähintään nää Ville mainitsevat luvut niinku kuitanneet. Eli summa summaarum tullaan siihen, että he ensin siis tätä vastusti, sitten he nyt tulee sitten kuittaamaan ja sitten vaalien jälkeen katsotaan missä roolissaan ovatkaan ja mahdollisesti ovat jopa sitten niinku sitä toteuttamassa, josta pääsen siihen, et minusta tässä tää heidän niinku odotusten hallinta omille kannattajilleen niin tulee niinku epäonnistumaan, josta seuraa sitten se,

[44:19](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2659s) et mä en usko, että tää heidän linja on kovin kestävä, kun katsoo nyt sitten sitä, mitä meillä edessä Nyt joka tapauks sehän riippuu täysin siitä, että ovatko he seuraavassa hallituksessa vai ei. Mun mielestäni vassarit on tässä ikään kuin yhdistänyt populismia ja sitten valtapolitiikkaa joltain osin pyrkineet siihen elikkä elikkä tota pitäneet hallitusoven raollaan sillä, että toteavat, että kyllä me nyt kuitenkin sitten näihin ollaan sitoutuneet, koska velkajarrusopimushan tarkoittaa sitä,

[44:48](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2688s) ettei tuu mitään hallitusta, joka ei sopeuttaisi. Ja sitten toisaalta öö olemalla ulkona diilistä niin niin pitäneet oven auki niinku menestyksekkäälle oppositiopolitiikalle, jossa voidaan sitten sanoa, että me olemme ainoa vaihtoehto tässä maassa näille leikkauksille, mikä on tietenkin täyttä täyttä populismia mielestäni. Mä tuun tähän Samin eriomaiseen kuvaukseen julkisen sektorin koosta. Ö ja jos konkretisoidaan vähän, että nyt korostan, ett meidän työryhmä siis joka tällä hetkellä työskentelee, ei ota

[45:18](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2718s) keinoihin kantaa. Ja nää on mun henkilökohtaisia näkemyksiä kokoomuksen kansanedustajana, mutta juuri syythän tälle Suomen hyvin vaikealle tilanteelle ovat kasvun puute ja liian korkeat julkiset menot. Meidän öö veroaste on kyllä niinku vertailukelpoisen korkea. Suomian yksi maailman kireimpiä verottajia. Eli tavallaan veroasteen nostaminen ihan huimasti enää tästä

[45:43](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2743s) ylöspäin todennäköisesti ois ois itseään öö niin kun tuhoavaa politiikkaa sen takia, et se vielä entisestään vähentäisi taloudellista aktiviteettia.

[45:54](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2754s) varsinkin jos sitä hyvin voimakkaasti tota käytettäis työkaluna, joka entisestään sit pahentaisi sitä, ett meidän pktataa niinku se tässä valitettavasti noin pariky vuotta kohta on on tota polkenut paikallaan isossa kuvassa ja ja näin ollen sitten kun meidän väestörakenne on niinku vielä sitten tänä kasvun ja julkisten menojen tota taustalla niin voimakkaasti ja sitähän ei muuteta nopeasti millään ilveellä. sitä voidaan

[46:23](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2783s) ehkä työperäisellä maahanmuutolla ja työyrien pedentämisellä, työajan pidentämisellä öö parantaa jonkun verran, mutta tavallaan se iso kuva ei muutu, että öö 30 tai tai 40-luvun lopussa syntyi yli 100 000 muksua ja ja nyt niitä syntyy niinku 40 000 kuulijat voi tarkastaa tarkat luvut, mutta se on niin raju muutos, et sitä ei niinku millään taikatempulla korjata ja näin ollen meillä on sitten talouskasvu pitä saada aikaiseksi, mut se ei mitenkään

[46:50](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2810s) tuu korvaamaan tätä niinku koko alijäämä kokonaisuutta Tutta Roger Wesman ekonomisti oli laskenut, että kuusi pinnaa suurinpiirtein pitäisi olla talouskasvu, jotta velkaisuudet kääntyisi alas. Ja sehän sellaista ei koskaan on mahdollista nähdä kehittyneissä talouksissa, vaan vaan tota ihan eri luvut on meille realistisia ja näin ollen sit se tarkoittaa, että ainoastaan julkisia menoja pienentämällä voidaan niinku merkittäväs määrin tätä ongelmaa hoitaa jonkun verran ehkä veroillakin ja tässä varmaan tulee sit puolueiden välisiä eroja. Et veikkaan, että demareilla ja

[47:19](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2839s) kokoomuksella on näistä veroista erityisesti erilainen näkemys. Öö ja samoin varmasti vihreillä, vassareilla, ehkä kepullakin, persuillakin. Tässä on sitä niinku politiikan ydintä tulevaisuudessa, mutta vääjäämättä me joudumme Suomessa miettimään, että mitä asioita julkinen sektori hoitaa ja missä laajuudessa ja mitä asioita se ei enää hoida tulevaisuudessa, vaan ihmiset itse hoitavat. Puhuttiin sitten

[47:46](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2866s) sosiaaliturvasta tai puhuttiin sitten palveluvalikoimasta. Eli me joudutaan niinun noin 16. osa meidän niinku julkisesta rahoitusta hyvinvointiyhteiskunnasta rahoittamaan jotenkin muuten siis jättää tekemättä tai sitten et joku muu maksaa. Ettei tästä päästä niinku yli eikä ympäri, että meillä on liian korkea menotaso suhteessa tulopohjaa. Mun mielestä tota toi toi on siis toi kohortti on suunnilleen oikein eli 40 000 s tonnista 40 tonnia ja siis sitä mun mielestä ei oo oikein niinku

[48:15](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2895s) ymmärretty kuinka järisyttävää iso se on ja myös niinku tavallaan mehän voitais niinku ja siihen yhdistetään vielä elinajan pidentyminen on niin mut siis tätä mehän voitais siis tota ihan noilla luvuilla yksinomaan niinku tota tiputtaa puoleen niinku tää nuorison kouluttaminen tota tota tämmöiset tota päiväkotipalvelut koulut siihen liittyvä infrastruktuuri tavallaan meillähän ollaan lisätty absoluuttisesti sitä brutto men kulutusta siihen

[48:42](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2922s) tietysti nää on ollut lapsia 50-luvulla ja 60-luvulla nuorin on mut siis silti siis ihan vaan siis sitä ei haluta keskustella, koska halutaan pitää se niinku absoluuttinen kulutusmäärä niinku korkealla tasolla eikä keskytä siihen per capital lukuun. Mut sit taas tää tota öö öö vanheman väestö niin niin tota tässä siis on aika hyvät eläkkeet tulossa sille, mut sit taas tavallaan tää pienen väestö ei mitenkään pysty siis sitä välimenevää tätä porukkaa niinku eläkkeitä pyörittää pystyssä. Eli tää eläkekeskustelu pitäisi niinku

[49:11](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2951s) aloittaa. Eli tavallaan miten tehdään oikeudonmukainen siirtymä tästä niinku hyvistä nykyeläkkeistä siis semmiseen tota niinku kituliaiseen niinku eläkkeeseen. Vähän ehkä siitä mä lait pottia. Mä tiedän teidän puolu ei halua käydä kumpaakaan näitä keskusteluja julkisuudessa. Eli mun mielestä mä niinku mä voin taas sitoutumattona ihan hyvin niinku heitellä näiden seinien sisällä tässä podissa. Näin näin eikä tarvi edes ottaa kantaa, mut näin se nyt vaan on ja tavallaan siis tää pitäisi saada sitten tota ainakin siellä parlamentaarissa kammiassa voitte niinku keskenään sitten

[49:39](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=2979s) tätä kolmikannaaan kanssa jutella näistä aiheista, mutta tota siis täytyy nyt tähän saada vähän keskustelua vähän niinku särmää. Eli siis kyllähän niinku lukujen varassa tota kokoomuksia tai hallitus lupasi tota velkaantumisen taittumista työllisyyden nousua. Nyt meillä on niinku tavallaan viimeinen vuosi lähdössä ja omana havainton te teitte sen niinku väärin. Eli te niitä kulujati otettiin ensin pois ensin tota näitä lakkosuojia pois. Siis kannatan näitä molempia, mut ne verohommat olisi

[50:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3008s) pitänyt ottaa myös alkuun. Eli nythän meille tulee vaan niinku nää verojen laskemiset tulevat niinku tavallaan niinku viimeisenä vuotena. Ja mä luulen, että ne tulee kyllä vaikuttaan ja siis yhteisöverolla tiputtaminen jätettiin jopa niinku vaalivuoteen se 2018, että mun mielestä tässä on niinku tosi iso riski, että ensikin vuosikin on ihan paska Suomelle ja sit ne alkaa vasta vaikuttaa. Mut tota onhan tässä niinku ei tää nyt kyllä hyvin me tällä Suomella ja tää hallituksen tavallaan lupaukset ei näytä niinku toteutuvan. Eli siinä

[50:37](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3037s) mielessä mä nyt uskon ihan niinku tolla momentumilla se demarit tulee voittaa sen vaalit. Mä en tiedä onko tässä nyt jo vaikka pääsee tuhon kommentoimaan vaikka tässä tota paljon ehtii ehtii tota ehtii tapahtumaa ja yleensähän se on niin, että mitä lähemmäksi mennään eduskuntavaaleja niin niin tosiasia on se, että hallitus on aina itsensä pahin vihollinen.

[50:59](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3059s) Joo näin se vaan on ja siis vaalikausi menee aina niin siis ihan riippumatta ketkä on ketkä on hallituksessa, niin niin ensija on se innostusvaihe. Joo. että et pirulauta, nyt meillä on valtaa, nyt me muutetaan maailmaa ja sit tää jatkuu maksimissaan vaalikauden puoliväliin, sitten alkaa se kitumisvaihe, m et alkaa enemmänkin se kaverin naama vituttamaan. et ei perkele, että et tulispa ne tulispa ne niinku vaalit ja miten tätä jaksaa ja näin ja siitä tulee

[51:25](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3085s) aina tää, että et aina käy niin, et enemmän tai vähemmän sitä sekoilua, jota niinku politiikassa on aina, niin kohdistuu tänne vaalikauden loppu. Älkää nyt noita silmiä niinku väännelkö tässä niin vaalikauden lopulla ja sitten oppositi vääneltävä ja oppositiossa tää on tavallaan toisinpäin. Elikkä oppositiossa se alkaa sillä tota vitutuksella, koska yleensähän siis oppositioon päädytään niinku todennäköisesti hävittyjen vaalien väität, ettei siellä ollut pelkää ilo

[51:54](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3114s) joskus tota voi sit päätyä myös voitettujen vaalien jälkeen pääsääntöisesti hävettyjen vaalien jälkeen, joll on niinku tavallaan se, että sä huomaat pirun lautaa, et se valta katosi, niin et enää sulla ei ookaan niitä hännystelijöitä ja selkää taputtelijoita ja nää kun kysymässä ihmiset, että mitäs tässä tehdään ja sitä jatkuu yleensä siihen vaalikauden puoleen väliin saakka. Mm.

[52:13](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3133s) Ja johtuen siitä, ett kun meillä tää vaalisyklihän menee niin, et meilläkin nää suomalaiset välivaalit on aina tässä vaalikunn puolessa välissä, elikkä meillä nämä kunto aluevaalit. No jos niissä sitten menestyy, yleensä saattaa olla niin, että että oppustyöpuolet menestyy, siitä alkaa sit se innostusvaihe ja sitten aletaan koko ajan toivoomaan olispa ne eduskuntavaalit jo niinku nyt nurkan takana, että mitä pidempää tässä joudutaan odottelemaan, niin riski silleen, että kannatus alkaa laskemaan ni kasvua. Et tää on niinku tää on vaan tavallaan nää niinku yleis tota tavallaan lainalaisuudet, miten tässä politiikassa yleensä toimitaan. Mut

[52:42](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3162s) sitten tähän vitumisesta innostukseen ja takaisin niin niin mutta näinhän se menee ja sitten aina aina kun roolit vaihtuu niin vaihdetaan paperit, että ota sä nää mun vuorosanat ja mä otan noi noi sun. Mutta ehkä tähän talouden kokonaisuuteen vielä et mikä on niinku ehkä hyvä kuvata, että et et miten ihmeessä me ollaan tähän niinku päädytty, niin niin todella minusta se on niinku kuva, ett kun katsoo tätä viimeisen tavallaan niinku 15 vuoden periodila, mikä me ollaan tässä suunniteletty, et kun sieltä niinku ennen finanssikriisiä tilanteesta, jossa meillä velkasuhde oli

[53:09](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3189s) pitkälti 40 pinnassa, niin nyt ollaan 15 vuodesta tultu siihen, että se on suurinpiirtein tota tai ylituplaantunut, kohta ylitetään se 90.

[53:19](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3199s) Joo. Et täähän on tää juttu ja no et mistä se on johtunut, niin juuri tästä, et meillähän on siis joka vuosi julkiset menot on noussut nopeampaa kuin julkiset tulot, joka tavallaan välyissä ollaan sit katettu nimenomaan velalla. Ja tähän niinku menotulokysymykseen, niin siihen on minusta ihan niinku oikein kyllä ajatella se näin, et kun katotaan, et miten niinku meidän tulot ja menot on käyttäytynyt, niin meidän tulothan tavallaan tippui silloin finanssikriisissä johtuen tottakai siitä, että meidän kasvu tippuu

[53:46](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3226s) työllisyydessä tippuu. siihen osuu myös tää niinku todella vaikea rakennemuutos, mikä näkyy nimenomaan siellä ICT-sektorilla täällä tota metsäteollisuuden puolella, joka niinku pysyvästi aiheutti sen, et meillä niinku tulotalentui, mut samalla meillä ei käynyt niin, et menot olis tippunut, mikä olis niinku jotenkin luontaista, että ihmiset ajattelisi, että okei, et jos tulot tippuu, niin sit menojakin tiputetaan, vaan meillä menojen kasvuvauhti itseasiassa jatkuu niinku ennalla. Ja tää niinku minusta aiheuttaa

[54:11](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3251s) kyllä sen johtopäätöksen, että että tää ei ole korjattavissa pelkästään silleen, et jotenkin ajatellaan, et nyt vaan ne tulot sieltä nostetaan sit verotuksen keino vastaamaan sitä menen kasvupainetta, vaan silloin tullaan nimenomaan toimenpiteisiin, mihin se, et myös tää menojen kasvupaine kasvupaine pitää pystyä niinku tota saamaan saamaan niinku alenemaan.

[54:33](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3273s) Sitten sanoi senkin, että et mä en usko, et kun mä niitä miljardeja pyörittelen, että tää olisi pelkästään tehtävä jollain yhdellä hopealuodilla, vaan sen takia varmaan tota jokainen joutuu aika karvasta kalkkia niinku syömään, että et jos jos tota ehkä tyypillisesti omalle urheiluseuralle niin tai tai muille olisi vaikeampaa jotkut tietyt vaikka menosäästöt sitten tota tota vaikka sitten jollekin muille olisi vaikka jotkut täällä niinku

[55:00](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3300s) veropäätöksä, mut varmaan molem ni se to pilkahdus on siinä, että onko tää tehtävissä, niin on hyvä niinku vertailukohta katsoa se edellinen kerta, kun ollaan vähän vastaavassa oltu ja silloinhan me tultiin tavallaan kertaheitolla isosti ylös ja se liittyi nimenomaan siihen 90-luvun lamaan.

[55:23](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3323s) Ja 95 tilanne tosiaan oli se, että kun katotaan eri Euroopan maita, niin meillä alijäämä oli siellä niinku pahnan pohjimmaisena. oli muutamalla muullakin maalla oli niinku iso alijäämä niin 12 vuotta siitä vuoteen 27 niin meidän ylijäämä oli itseasiassa suurin kaikista EU-maista elikkä 12 vuodessa Suomi käänsi tavallaan tän kehityksen ja no sit valitettavasti tuli finanssikriisit ja ja näin. No mihin se niinku perustui niin mun mielestä se niinku on niinku yhdistelmä useita asioita. aina tarvitaan onnea.

[55:52](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3352s) Eihän kukaan osannut ajatella, että et Nokian kanssa käy niinku käy. Et aina tarvitaan onnea, et se on ja se ei o valitettavasti meidän poliitikkoja käsissä. No sit tarvitaan tottakai niinku erittäin niinku kasvuhakuista politiikkaa. Tehdään sellaisia asioita, jotka niinku pidemmällä aikavällä näitä kasvun edellytyksiä nostaa, jotta sitten voisi syntyä näitä erilaisia onnistumisia. Ja sit tarvitaan aikalailla niinku tiukkaa finanssipolitiikkaa siinä, et tilanteessa, missä niinku kasvu tota öö

[56:20](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3380s) näyttää elpömisen merkkejä, niin siitä pitää olla valmis myös toimimaan niinku aikoinaan Kein opetti, et sitten tehdään vastasyklisesti, et silloin sun pitää pystyä myös taloutta tavallaan sopeuttamaan. Ja jos nää kaikki kolme osuu ja tottakai se vaikea mikä meillä on, niin on tavallaan tää onni, koska sitä me ei tiedetä miten tää aina talous niinku kehittyy. Siihen liittyy niin monet niinku asiat öö eri puolilla, niin kyllä tää on minusta niinku mahdollista kääntää, mutta eihän se niinku mukavaa tule. Eihän se 90-luvullakaan niinku

[56:49](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3409s) mukavaa ollut, kun silloiset päätöksentekijät yritti taloutta sopeuttaa. Tehtiin aika niinku rajakin toimenpiteitä, mut sitten kun pidemmällä aikavälillä tätä kattooo, niin minusta silloin onnistuttiin siinä, mitä me nyt lähdetään tavallaan yrittämään. Joo. Toossa niinku Ville vastaat niin tätä mulla oli Esko Ahotelä pari kertaa niistä kirjoista jotka on mun mielestä aika tarkkoja kuitenkin, niin hän siinä sitten arveli, että tämmönen niinku elvytystä on myös veroelvyytys eli tämmöönen avoir fiskali täydellinen

[57:17](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3437s) lankulle onnistuminen. vapautettiin tota pääoman ja öö tuota omistamisen tota niitä verokiiloja todella radikaalisti ja sitten tuota itse nostin, että kello vaan markkaali se toinen, jolla saatiin sitten tota lähes yhtä iso boosti, jolla sitten niinku singottiin niinku parissa vuodessa Lipposen hallituksen sinänsä ihan järkevien tota päätösten myötä sitten tähän niinku sun kuvaamaan ylijäämään.

[57:40](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3460s) Sit siinä matkassa oli tota kaiken maailman siis oikeasti jopa niinku ne mulla oli siis tätä kun tuossa tassen Lehtinen mainittiin niin tätä hän kirjoitti Peter Fagenesin kirjan, niin hän hän mulla mulla täällä jaksossa niin hän on siis mun ekoja pomojani ilmestykin puolella niin se puolusteli näitä tota niinku optioita ja siis mä tiedän et se on ihan Suomessa semmista syljeksentä kamaa tämmöninen niinku annetaan optioita rikkaille ja Nokia optiot ja Forttumioptiot. Näinhän se on kehystetty, mutta myös nekin niinu

[58:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3488s) auttoivat. Eli eli tässä nyt tämmöisen pienen niinku puolustuksen tälle tälle niinku tota omistavalla luokallakin tässä nyt annan, että öö pitäkää se siellä parlamentaarisessa työryhmässä, että että elvytystä on myös niinu tuota se, että annetaan ihmisille lisää varaa ja varallisuutta.

[58:26](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3506s) No niin, anna palaa. Tää oli tosi hyvä viesti Joonalta, että tää on hoidettavissa ja se on varmaan meidän kaikkien velkjeruun sitoutuneiden puolueiden yhteinen viesti. Et siis Suomi pystyy tästä selviytymään ilman, että me tota käydään siellä Kreikan syvyyksissä. Meillä on nyt aikaa. Se urakka on tosi iso. Se tulee kestämään varmaankin noin 10 vuotta. Sehän on aloitettu jo tällä hallituskaudella, mutta työtä tulee olee siis paljon ja

[58:53](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3533s) isoja ratkaisuja, mutta kaikki on tehtävissä. Meillä on ympäri maailman tosiaan kriisimaita, jotka on tän saanut hoidettua paljon isommistakin kriiseistä, kaivautunut erittäin hyvälle polulle. Ja tosiaan Suomikin on onnistunut tän 90-luvun jälkeen tekemään siis laskemaan velkasuhteen sieltä 70stä alle alle 40in aikaisemminkin siis meidän elin iän aikana. En tiedä kuinka nuoria jonneja on on kuullolla, mutta tota tää on niinku hoidettavissa, mut kyll se vaatii

[59:23](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3563s) määrätietoisia toimenpiteitä. No siitä päästään tähän niinun pitkän aikavälin, lyhyen aikavälin ja suhdanteiden ja rakennepolitiikan erotteluun. Ja nää on keskeistä pystyy erottelemaan. Siis tottakai vaikkapa joku poliittisten lakkojen pelisäännöt tai paikallisen sopimisen laajentaminen tai vientimalli, jotka nyt tällä kaudella on kaikki viety läpi, niin ne on pitkällä aikavälillä erittäin merkittäviä rakenneuudistuksia, jos jotka olis Suomessa pitänyt tehdä vuosikymmeni sitten, mut ei tietenkään

[59:52](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3592s) kukaan ajattelee, että ne nyt välittömästi tähän suhdannetilanteeseen mitenkään vaikuttaisi. Samoin sosiaaliturvan kannustavuus, verotuksenkin kannustavuus, ne vaikuttaa pitkällä aikavälillä ja ja parantaa niinku kaikissa olosuhteissa meidän ihmisten kannustuvia tehdä töitä, yritysten investointiympäristöä, työmarkkinoinnamiikkaa ja niin poispäin. Ja niitä tää hallitus on ennen kaikkea tehnyt. No sitten suhdannetilanne on aivan eri asia. Siinäkin kukin hallitus

[60:19](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3619s) voi jotain pientä tehdä. erityisesti vaikka finanssikriisin aikaan ja koronaan aikaan oli mun mielestä hyvin perusteltua, et markkinaan siis yhteiskuntaan pumpattiin rahaa työkaluilla, koska oli niin vakava häiriötilanne. Mut eihän tää Suomen niinun pitkäaikainen ongelma ole mikään lyhytaikainen häiriötilanne, vaan pitkäaikainen rakenteellinen ongelma. öö siis öö meillä on kroonisesti menot ja tulot tasapainossa ja silloin niinku suhdanteesta huolimatta meidän pitää sopeuttaa tilannetta ja ja tota kun

[60:48](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3648s) hallitus aloitti 23 niin ennusteethan näytti ihan erilaisilta silloin näytti siltä kaikki ennusteet viittasi siihen, että tota talous lähtisi kääntymään ja 25 olisi jo vahvaa kasvua ja niin näytti vuosi sittenkin ennusteet mut sit meillä on koko ajan tullut Putin kävelee Alaskassa punaisella matolla Trumpin kauppasodat nyt niinun mahdollinen epäoikeudenmukainen rauha ja monet muut tekijät,

[61:14](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3674s) joihin mikään hallitus ei mitenkään pysty vaikuttamaan ja ja näin ollen kyllä täällä Suomessa niinku elvytetty on on niin pirusti elvytetty 20 vuotta kohta on 10-12 miljardia otettu velkautta ei verojen kautta.

[61:27](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3687s) No nyt tää hallitus tekee sitäkin, mut ei niistäkään pitä pidä ajatella, että ne nyt yhtäkkiä kääntäis tän kasvuun. Tää on hyvin pitkäjänteistä työtä ja on totta, et nyt me ollaan synkissä vuosissa oltu apeissa vuosissa, mutta kunhan tää maailmantilanne lähtee rauhoittumaan toivottavasti näin, niin niin tota mä oon täysin varma, että myöskin Suomen talous ottaa aika kovan vauhdin, koska mehän ollaan tässä Venäjän naapurimaana oltu niinku poikkeuksellisen iso kärsijä tästä sodasta sekä tän epävarmuuden, että

[61:57](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3717s) esimerkiksi sitä kautta, että kymmen vuotta sitten meillä oli vielä venäläisiä turisteja. Ei oo enää yhtään ainotta. Meillä oli niinku isoa vientiä Venäjälle. Ei oo enää laisinkaan. Meillä tuli halpaa puuta Venäjältä. Ei tuu enää ollenkaan. Ja siis tää on täysin oikeet ulko turvallisuuspoliittisesti nää on reagoitu Euroopassa, mutta me ollaan siitä aito kärsiä. Ja näin ollen niinu oikeita asioita, jotka pitkällä aikavälillä parantaa meidän työmarkkinoiden toimintaa, sosiaaliturvan kannustavuutta, yritysten

[62:24](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3744s) toimintaa, edellytyksiä, niin niitä pitää tehdä. Oli suhdan minkälainen tahansa. Ja esimerkiksi tällä hetkellä meillä työllisyys kasvaa, vaikka työttömyys on myös kasvanut. Ja sehän tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvamuutokset on tuonut työmarkkinoille enemmän ihmisiä. Sinne on esimerkiksi opiskelijoita tullut enemmän kuin opintotukea on leikattu öö ja ja muuten sosiaaliturvan kannustavu lisätty ja samalla erityisesti meillä tällä hetkellä teollisuusvienttisektori pystyy

[62:49](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3769s) ihan hyvin jo kasvattamaan työllisyyttä ja tota tästä isosta työttömyydestä päästään vaan kasvun kautta eroon. Niinku mikään hallitus ei olisi voinut millään taikaluodilla niinku työttömyyttä estää tämmösessä tilanteessa kuin Euroopassa on suursota. Joo, mutta tota aivan aivan mahtavaa siis tota tota Ville Valkonen ja Joona Räsänen niin tuota

[63:17](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3797s) tämän tuota parlamentaarisen velkojarmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja niin tota teette tärkeää työtä ja mä mut siis oikeesti lämmenn siis oikeesti en uskonut tätä eduskunnan työryhmille ja valiokunnille eli siis se oikeastaan se Heikki West ei kun tänne kannattaa siis tulka puheenjohtaja tänne siis se Heikki Westman keskusteli kun täysin käänsi mun pääni pääni siis siitä, että tota nää on tärkeitä laitoksia. Onks teillä muuten itse asiassa suosikkivaliokunta? Mä oon

[63:44](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3824s) käynyt itse talousvaliokunnan kuultavana muutaman kerran, mutta tota mulla on tavallaan tää selvästi niinku lisää mun tietootte ja mä erittäin mielellä näistä niinku puhun lisää. No kyllähän se perustuslakivaliokunta on kiistatta koko eduskunnan vaikutusvaltaisin valiokunta, koska jos se kääntää peukun ylös tai alas, niin mitään lakia ei voida viedä eteenpäin tai sit voidaan mahdollistaa se eteenpäin vieminen, mutta tietenkin me ollaan kummatkin valtionovaravaliokunnan jäseniä ja ja veroja ostossa myöskin. Mä oon siellä puheenjohtaja Joona jäsen, niin tota kyll tää talouspolitiikka on

[64:12](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3852s) kuningaslaji, eikö vaan? Niin mä meinasin kans sanoa, et kyllä oma kokemus niistä erilaisista valiokunnista, missä on istunut, kun mä aloin tässä ihan laskeskelemaan, että on siis on ollut aikoinaan hallintovaliokunnassa, liikenneviestvaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa, se oli se kaikkein keskeis perustuslakivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa, lakivaliokunnassa sit valtionovaravaliokunnassa, niin kyll

[64:41](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3881s) mä ihan vai ehkä joskus saunavaliokun, mutta any niin näistä kyllä mä t valtiovaravaliokunnan valitsen. Siis johtuu ehkä tottakai omista kiinnostuksista, mut myös siitä et kun viime kädessä kuitenkin kun me mietitään niinku julkisen vallan käyttöä niin vaikka että aina sanotaan julkinen julkisen vallan käyttö perustuu lakiin, no niinhän se perustuu, mut millä sitä toteutetaan, niin kyllähän sitä toteutetaan euroilla. M et viime kädessä on kuitenkin niin, ett täytyy täytyy tavallaan niinku

[65:08](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3908s) tiedostaa, et miten ne eurot tässä niinku käyttäytyy ja sen takia se on tota niinku kiinnostava. Tästä vois muuten semmoosen anekdootin kertoa, kun meillä valtiovaliokunnallahan on sitten näiden budjetin pääluokkien mukaisesti niin tota on niinku jaettu tämmöiset jaostot eli ministeriö eli eli ministeröittäin mennään, että meillä on esimerkiksi on verojaosto tota oot vähän erityyppinen kun käsitellään myös ihan niinku tota lainsäädäntökysymyksiä, mut pääsääntöisesti siis budjetti tota tekniikan näkökulmasta niin on jaettu

[65:38](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3938s) jaostoihin, että on esimerkiksi liikenne- ja tota viestintäjaosto, keskittyy sit liikenne- ja viestintäministeriön asioihin ja sit mehän meillä on eduskunnassa kuitenkin erikseen on liikenne- ja viestintävaliokunta m jonka tehtävä on sit pohtia sitä enemmän niinku lainsäädäntöpuolelle miten siellä liikenn ja no kerran oli yksi tuota vierailijaryhmä eduskunnassa ja oli sitten edustajat kaksi edustajaa siinä toinen oli täältä liikenne viestintävaliokunnasta ja toinen oli täältä liikennejaost

[66:05](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3965s) ja sitten siinä tarkkilmäinen vierailija oli kysynyt mikä ihme ero näillä on että ei hän ymmärrä t on ni jok joku valiokunta ja sitten on joku jausto, niin sit tää edustaja kuvasi tän eron niin, että hän istui siis siellä liikennejaustossa, että tää tota tuolla valiokunnan puolella on päätetään niistä liikennemerkeistä ja meillä täällä jaon puolella päätetään niistä euroista ja tän takia ihan any niin mä valitsen mieluummin tän euroista päättämisen kun

[66:34](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=3994s) niistä liikennemerkeistä päättämän josta tätä voi käyttää vertaiskuvallisena mut sit on niinku Ville sanoi tottakai siit tavallaan jos ajattelee ihan niinku puhtaasti kansanedustajen vallankäytyn näkökulmasta, niin kyllähän tottakai perustuslakivaliokunnan rooli on siinä mielessä erilainen, et riippumatta hallitusoppositio niinku asetelmasta, niin se on se valiokunta, joka sit tietenkin on niinku paljon vartijana siinä miten yksittäiset lainsäädännöt sit tosiasiallisesti tulee menemään. Mut siitä sanon kyllä sen,

[67:04](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4024s) että mä oon niinku vähän taipuvainen kyllä ajattelemaan, et meilläkin tätä niinku en nyt sano perustuslain niinku tulkintaa, mut on välillä viety kyllä niinku äärimmäisen pitkälle, että meillä nyt tuntuu siltä, että joka ikinen lainsäädäntöehdotus koski ni sit mitä tahansa ja laitetaan perustuslakivaliokunnan niinku mankeloitavaksi ja sitten kun tottakai se valiokunta joutuu niitä mankeloimaan, joutuu kuulemaan asiantuntijoita ja vaikka niissä asioissa ei nyt päällisin puolin näyttäisi olevan perustuslain

[67:32](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4052s) kannalta nyt hirveästi ongelmia, niin totta hemmetissä kun sä sitä esitystä pitkään luet, niin aina sieltä joku mahdollisuus nousee esiin, et saattaa olla, et tämän ja tämän takia tää niinku linkittyy tähän. Ja minä tässä me ollaan niinku Suomessa tehty kyllä itsellemme semmonen vähän niinku karhupalvelus, et me ollaan niinku alettu myös ehkä jos nyt ajattelee sitä aikoinaan niinku perustuslakiuudistusta ja näin, niin ollaan alettu myös sitä tulkitsemaan ehkä hieman niinku laajemmin kuin silloin ehkä niinku tarkoitettu. Tää nyt

[67:59](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4079s) ehkä tämmöönen enemmän niinku maalikon maalikon näkökulma ihan sen perusteella mitä sen pöydän ympärillä on istunut ja sit kun on vähän tätä tota keskustelu katsonut ja myös näitä valiokunnan lausuntojen välillä lukenut niin tää välillä tulee vähän mieleen, koska sit on monesti niin, että täst tähän politiikasta on vähän tullut tämmöninen, että mennään aina vähän sen niinku perustuslain tavallaan niinku taakse eri et riippuen aina sit tottakai asetelmista, että aletaan niinku perustuslailla perustelemaan, että sitä

[68:26](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4106s) tätä ja tota ei voi tehdä. Mikä periaatteessa kuuluisi kuitenkin ihan poliittiseen harkintaan ja sit jos tehdään vääriä asioita, niin äänestäjät voiko koska tahansa sitten aina vaaleissa vaihtaa mielipiteensä ja valita sellaiset päätöksen älkää meitä vaihtako. Se on se on tota kenet tahansa muut sastaan vaihtaa, mut jos joo mut se on se on joo ihan tolkuka kavereita tunnut olevan ja siis se tosiaan äärettömän tärkeetä sinne häm ei ei mut siis sit sinne ei oteta sitten jotain semmosia niinku tota vasemmistoajattelija, jotka niinku

[68:56](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4136s) äänestää sitten tota siin näissä tärkeästi tässä kaikkea vastaan, mikä hallituksen pitäisi pystyä tekee ja joo, mutta siis toivotaan nyt tai tai tässä on nyt ihan niinku mahdollista, että pääsette sitten sinne jaustoihin ja jopa ministeriöihin tuota käyttämään sitä eurovaltaa. Eli eli tota ehkä ehkä tää jakso nimetään tota mahdollisesti mahdollisen sinipunan arkkitehdit tai jotain muuta mahti, mutta ei mene näin pitkälle vielä, mutta tota

[69:23](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4163s) vaalit ensin välissä, mut tota mä ehdetään et mennään Joona Räsänen ja Ville Valkonen vielä teille saa muuten lähettää postia @eduskunta.fi. F niin mennään tuonne sisäpiirin puolelle, kun täällä nyt niin kiinnostavaa mun mielestä tää tota tavallaan tää neuvottelu miten tämmösiä tota öö parlamentaarisia työryhmiä voidaan tehdä, niin käydään vielä vähän tätä velkajarri neuvotteluita läpi tuolla sisäpiirin puolella.  kiitos oikein paljon Sami ja Joona. Tää oli kiinnostava keskustelu. Hyvät kuulijat pistäkää jakoon ja ottakaa

[69:52](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4192s) somessa seurantaa. Joo ilman muuta. Ja otetaan uudestaan tosa vaalivuonna. Mä luulen, että tää homma vielä kiihtyy kiihtyy s tai siis vaalivuotta kohti mentäessä. Eli eli tota kohta alkaa olla jo nekin ajat edessä. Kun ootte tänne saikka katsonut ja tai kuunnellut, niin laittakaahan kanava tilaukseen. Kiitoksia. Hyvin paljon. Kiitoksia.

[70:10](https://www.youtube.com/watch?v=ltyg8KZPfD8&t=4210s) Kiitos.