Neuvottelija

Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | 370 Neuvottelija – Litterointi

Takaisin jaksoon · Lähde: youtube · Tila: raw. Litteroinnissa voi olla virheitä.

0:00 Vesa Kanniainen: Rahapolitiikka on ollut hyvin kevyttä. On annettu yksityisen velan kasvaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, joka on näkynyt asuntomarkkinoilla ja ja tuota pörssissä ja sitten on sitten on tultu kovaa kovaa alas. Suomen pankki tutkii kaikkea paitsi itseään ja oma rahapolitiikkaansa ja tavallaan nyt kun siis tämähän on poliittisesti epäkorrekti kirja niinku niin niin täällä heitellään tämmösiä viisauksia. Niin mullahan on normaalisti siis tuo tenori

0:27 ääni, joka on korkea. Joo. Ja ja nyt sitten kun siihen yhdistyy tämä tää tää huono huonosti niinku nukuttu yö, niin niin sit se on se on vielä tämmöinen, mutta sä saat sille sä saat kuuluville sen.

0:41 Näin se on. Ja laitetaanpas tuota tämä selitykseksi alkuun. Eli tässä on hieman tuota kurkkuipilas villapaitaekonomisti ja tämä on sitten hieman meidän markkinaekonomistien ja ekonomien toota vitsiä. Vesa Kanniainen, kolminkertainen tohtori, josta mä nyt poimin sen taloustieteen tohtorin, mutta eikö se o aika kovaa valuuttaa se, että siellä Upiniemessä, jossa mä olin katsomassa sun väitöstilaisuudetta, niin sä oot myös perehtynyt näihin sotatalouden asioihin ja ja siihen liittyvien

1:11 kysymyksiin. Kyllä se nousi tärkeäksi mulle ja sitten johti siihen, että väitöskirja piti tehdä, siirtyä alalle myöskin tekemään tutkimustyötä. Joo. Ja mä suurella mielenkiinnolla siis luin uskokaa ihmiset tai älkää sun väikkäriin kokoelmaan ja siellä oli tota siinähän oppi sä olit käynyt läpi esimerkiksi F-18 tota ilmasta maahan järjestelmien kyvykkyydet pistää Pietari paskaksi ja siis niinku sä olit nähnyt

1:38 todella paljon vaivaa niin sessä arvostaan ja sit toinen mikä jäi mieleen sulla oli semmonen tuota korrelaatio tämän varusmiespalveluksen ja alueen aggressiivisuuden kanssa ja Suomi ja Israel oli aika aika siellä tapissa ja meidän tuota varusmiehet myös ja naiset siellä Israelissa myös elävät tätä.

1:56 No siinä on kaikenlaista, mutta lähinnähän siinä on yhtälöitä. Se on matemaattista peliteoriaa. Siinä on varmaan 500 yhtälöä. Kyllä. Ja ansaittu ansaittu. Mutta hienoa oli muuten sinne mennä sitten marssia sinne tuota sotilasalueella.

2:09 Mutta tänään sulla on poliittisesti epäkorrektia tämmöönen Magnum Opus ja pitääpä nyt sanoa, että meidän ainakin mistä mä oon itse ylpein meidän yhteistyotoksestaan legendaarinen euron tulevaisuus. Tässä on nyt sun nimi tässä edessä, mutta täältä täältä löytyy kyllä sisäsivulta Sami Miettinenkin tuota EuroThinkTankin 12 opetuslapsen joukosta sitä ylpeänä kirjoittanut erityisesti tuota tämän ECU-2 mallin, joka on ihan puhdasta timanttia vieläkin siinä. Aivan. Näin näin on.

2:38 Joo. Mut oli muuten hyvä hetki ehkä siinä pienet muistelut. Yksi sun kirjan sankareista oli tämmönen tuota tuota meidän porukkaan ehdolla ollut Nero. Sulla on nyt sitten tota tuota yksi tuota taloustieteen tutkija kaverisi hänen nimen nyt, että hän oli sankari. Kukas tämä oli?

3:00 Hän oli Urho Lempinen. Urho oli ainoa, joka ennen Suomen lamakautta ymmärsi, että valuuttojen tulee kellua. Mm.

3:11 Ja hän tätä näkemystään Suomen pankissa toi esille, mutta ilmeisesti koko muu ekonomistikunta oli silloin kiinteän valuuttakurssin kannalla. Joo. Ja siis täähän on niinku toossa juteltiin tätä ennen niin jopa siis mun käsitys oli, että Pentti Kouri Kouri-Dornbusch tutkimuksessaan tavallaan observoi näiden kelluvien valuuttojen ylilyönti overshoot ominaisuutta hieman ehkä kriittisesti,

3:38 mutta matemaattisesti. Mulla oli semmonen väärä mielikuva eli että hän olisi ollut tämmönen kellovien kurssien suuri tuota akateeminen edistäjä, mut vissiin tota hän ei ollut tämän tason profeetta kuitenkaan. Kyllä hän oli hän oli nimenomaan joustavien valuuttakurssien teorian luoja ja hänen artikkelinsa, joka on julkaistu Scandinavian Journal of Economicsissa

4:02 1976 tai se, se on erittäin kaunis kaunis tieteellinen kontribuutio, mutta että Pentti sitten Suomessa ollessaan niin ei hän oikeastaan puhunut silloin kelluvien kurssien niinku roolista ja merkityksestä.

4:22 Hän enemmän kannatti silloin muistan Suomen markan revoitumista ja revalatiota. Erkki Liikasen kaveri vissiin 80-luvulta. Meneekö liian pitkälle? Tais mennä vähän tais mennä vähän vähän liian pitkälle. Ei ei ei niinkään Erkki Liikasen kaveri.

4:44 Niin joo. el markkinatalousmies, mutta sillä tavalla liittyy Erkki Liikanenkin ja ja tuota meidän Suomen pankkiin, niin tuota minä sen nyt uskallan sanoa ja toinen niinu erittäin mielenkiintoinen lainaus tai havainto ehkä vapaasti heitettynä, että Suomen Pankki tutkii kaikkea paitsi itseään ja oma rahapolitiikkaansa ja tavallaan nyt kun siis tämähän on poliittisesti epäkorrektia kirje niinku niin niin täällä heitellään tämmösiä viisauksia

5:12 niin sanoppas tästä totu udesta. Miksi tämä on niinku erittäin tärkeä tärkeä havainto? Tämä viisaus oikeastaan tulee Pekka Korpiselta. Pekka oli Suomen pankissa töissä ekonomistina ja sitten jälkeenpäin hän kirjoitti kirjoitti kirjan, jossa hän tämän toteemuksen kirjasi ja ja tuota tartuin siihen ja

5:41 olen sen kirjannut tähän tähän kirjaan. Se pitää paikkansa. Suomen pankki ei ole koskaan arvioinut eurojärjestelmän roolia, taustoja analyyttisesti, empiirisesti ja ja tuota tää on suuri suuri puute. Mä oletan kyllä, että Erkki Liikasen aikana oli tiukasti vartioitu mitä eurosta saa Suomen pankissa sanoa ja laajemmin

6:10 myöskin Suomessa. Joo. tämmöinen itsesensuuri.

6:15 Siis nythän me tää jos palaan tähän villapaita ekonomisesti vitsiin ja arvostan siis tätä muuten sun tuota kevyttä vittuilua eli tota si ette muuten ensimmäinen tota Akki Kangasharjo tuli ensimmäisenä tota ekonomistivieraana villapaita päälle eli en kuitenkaan teitä nyt sitten tässä tämän termin hengessä luokittelisi teitä villapaita ekonomiksista haluaisin ymmärtää on tämmöstä teidän niinku reipasta huumoria tämä tämä tämä on nimenomaan huumori ja mä rakastan hyvää hyvää huumoria ja oli

6:44 aivan selvää että kun mä tuun sun haastatteltavaksi. Mulla pitää olla villapaita päällä ja mä lisäsin tähän nytten tämän tämän kaulahuivin vielä täydentämään. vaatteet ei oo aatteet vai mitä ne sanoo sanoo, mutta siis täähän on tietyllä tavalla mun mielestä nää liittyy siis ei voi sanoa ett Suomen pankki olisi vasemmistolainen organisaatio, mutta Suomen ekonominen kunta on villapaitaekonomistunut tuota laitos ja jotain siinä niinku mun

7:10 mielestä vasemmistoaatteessa on siihen tota yhden totuuden julistamiseen ja tavallaan kyvyttömyyteen tutkia itseään niin niin mun mielestä ne niinku tässä se että Suomen pankki analysoi kaikkea, mutta omaa rahapolitiikkaa ja sen epäonnistumisia, niin mun mielestä se on niinku vaan huutava puute. Mut tässähän sitä nyt on sitten sitäkin analysoitu tässä sun kirjassa. Eli eli tota yksi

7:34 keskeinen teesi tässä on, että se rahapolitiikka lähes aina epäonnistuu ja se instituutio tavallaan pettää itsensä ja kansan. Eli eli tavallaan aiheutetaan kuplia ja ne tuhoa sitten taloutta. Jos mä tuohon tuohon sanon, niin on sellainen viisaus ekonomistien keskuudessa kai pitkään pitkään ollut lausumaton viisaus, että kapitalismi on talousjärjestelmänä

8:02 jollakin tavalla epävakaa. Mm. Ja nyt sitten rahapolitiikkaa pitkään seuranneena ja siitä vuosien aikana aika paljon kirjoittaneena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että nämä talouskriisit, joissa me olemme eläneet ja jotka kapitalistinen finanssijärjestelmä on läpikäynyt, niin

8:29 niin tuota kyllä niissä taustalla on kevyt nyt rahapolitiikka, joka on johtanut sitten pörssikupliin, asuntomarkkinupliin ja sen jälkeen on tapahtunut romahdus ja kriisiytyminen. Ihan nopeasti nämä esimerkit, mitä kirjassa käsittelen aika tarkkaan. 20-luvulla Yhdysvaleskuspankki antoi rahan

8:56 tarjonnan M2:n kasvaa 65% ja ja tuota 1939 pörssiromahdukseen asti asti oli juhlat ja siinä jopa tuota niin huippuekonomisti Irving Fiser sanoi yhdeksän vuorokautta ennen pörssiromahdusta, että pörssikurssit ovat nyt suurinpiirtein ihan oikealla oikealla tasollaan, että tämä oli se totuus sieltä Ja ja ja tuota siinä ajauduttiin sitten romahduksen kautta

9:26 suureen suuriin vaikeuksiin. Teollisuustuotanto putosi yli 40% Yhdysvalloissa. Melkein 50%. PKT putosi 33%.

9:37 Suuria tappioita. Sitten kun mennään eteenpäin ajassa, niin tuota siellä tuli Suomen lama. Suomen lama, jossa ajettiin ajettiin löysällä rahalla ja ja tuota valuuttakurssi kiinnitettynä kohden suurta lamaa 19919. Bruttokansantuote putosi 12%.

10:00 Ei kestänyt kauaa siitä, kun sitten seurasi Aasian kriisi, jossa monet Aasian maat kävivät läpi samaan. oli paljon raha liikkeellä.

10:12 Saksalaiset, japanilaiset pankit rahoittivat. Jopa 20% oli tuota niin luottoekspanssio Aasian maissa. Silloin sitä selvitin erään opiskelijani kanssa. Ja sitten tultiin Yhdysvaltoihin ja Subpriimiin, joka joka tuota oli todella katastrofi.

10:36 Koko kapitalistinen finanssijärjestelmä oli kaatumassa. Et siis nämä on sellaisia tapahtumia, joissa on tietty lainalaisuus ja lainalaisuus on sitä, että rahapolitiikka on ollut hyvin kevyttä. On annettu yksityisen velaan kasvaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, joka on näkynyt asuntomarkkinoilla ja ja tuota pörssissä. Ja ja sitten on sitten on tultu kovaa kovaa alas. Joo. Sitten taas tätä maailman poliisia

11:05 a mä niin tuota usein näillä paikoilla nähdään ja ainakin mun mielestä heidän pelikirja on ollut semmonen, että katkaistaan se valuuttakiinnitys, annetaan sitä kovaa rahaa IMF:n SDR-yksikköä. muuten vähän niinku tää mun Eek2 tämmöönen korivaluutta toimittajan huomautus tässä väliin niin niin tota ja sen jälkeen rikotaan ne vasemmistorakenteet ja pakotetaan se tuhoutunut tota suunnittataloudellinen tota yleensä keskuspankkikuplan

11:32 tuhoama kansantalousparka sitten tota jonkinlaiseen markkinatalouteen ja sitten tota kellovan kurssin ja markkinatalouden ja vähemmän sosiaalimisen myötä sitten se yleensä sieltä tuhkasta nouseekin kuin phenixlunti kunnes menee tulee hyvät ajat ja valitaan on niinku heikkoja miehiä ja naisia, niin laittaa tän saman saman tota institution tuolisen tuhomekanismin päälle. Joo, se sama pyörähtää sitten uudestaan.

11:55 Siinä kyllä käy sillä tavalla, että tuota yleensä siihen pelastusoperaatioon tarvitaan sitten kyllä öö julkista taloutta, politiikkaa ja tuota toisin sanoen veromaksajia rahaa. Niin ja se tavallaan mekin tuossa debatointiinkin. Tässähän kuitenkin pitää muistaa pankit on liikepankit on jonkinlaisia pahiksia, jotka sitten tässä IMF:nkin operaatiossa yleensä sitten pelastetaan tämmösellä inhalla bail out tuota vaikka ollaan kehitelty tämmösiä bailin mekanismeja, niin ei ne vieläkään oo kovin kovin niinku

12:25 muodissa. Eli tätähän sä kritisoit, että sen lisä kun tää tavallaan institutionaalinen ja harhainen keskuspankki instituuti kompleksi ajaa väärällä rahapolitiikalla kaikki seinään, niin siinä sitten kuitenkin kanssasylliset eli tää tota rahaa myös luonneet ja tuota liikepankit tota kuitenkin pelastetaan. Joo. Tässä on kaksi tavallaan niin kun johon sormi osoittaa. Keskuspankit ovat näin virheineen sitten yksi kohde, mutta

12:52 ne ovat sitten sallineet tämän yksityisen voittoa tavoittelevan ahneen pankkijärjestelmän aikaan aikaan saada luottoexpanssion.

13:01 Siis 20-luvulla 1920-luvulla se luotto, yksityisten luottojen määrä suhteessa bruttokansan tuotteeseen se nousi 140%.

13:12 Mm. Ja subprime kriisiä edeltävänä vuonna se nousi 170%. Nää on julkaissu tällainen marksilainen taloustieteilijä Steve Keen Australiasta ja olen olen hänen hänen tuotantonsa tutustunut. Niin eikö se o näitä tota taselamatyyppejä tuota? Joo kyllä ja niin minä niin minä minä sen hänen tuota kriisikirjansa luin huolella ja

13:40 ja tuota siellä on tämä tämä paljon puhuva kuvio.

13:44 Joo kyllä kyllä. Ja eli tässä nyt sitten kun vilahti tämmöinen villapaitaekonomisti termi M2, niin jos nyt mä tota hieman tulkkaan, niin yhtäilö koostuu M1:seksi eli tota keskuspankin rahapohjasta ja sitten sitä lainetaan M2en, jossa nämä liikepankitkin pääsevät mukaan rahanmäärään, niin nämä yhdessä muodostavat tämän inhankuplan ja sitten kun sitä molemmilta puolelta pumpataan, niin sitten tapahtuu huonoja asioita.

14:08 Sitten tapahtuu tapahtuu huonoja asioita ja tuota tää on se tää on se tragiikka tragiikka tässä pankit pankkien odottaisi olevan vakavaraisuuteen pyrkiviä. Meillä taloustieteen pankkiteoria 1980-luvulla viittasi siihen, että pankki pankkien tämä tämä niinu voittofunktio on sellaista muotoa, että pankit eivät eivät eivät tuota niin sitten suuria

14:37 riskejä ja tavoittele, mutta kun pankit on niin monella tavalla suojattuja mm niitä suojaa talletusvakuutusjärjestelmä nykyisellään ja ja tuota sitten ne ovat niitä suojaa tietysti pankkien osakkeenomistajia tämän rajoitetun vastuun periaate, joka on äärimmäisen tärkeä periaate, mutta pankit pystyvät sitä hyödytämään ja ja tuota sitten on myöskin se, että pankit

15:06 ovat tärkeitä kokon puolesta. Ne ovat liian suuria kaatumaan. Ja tämä kaikki tuntuu, että se aikaan saa sellaisen kannustin mekanismi pankkien pankkien sisällä siinä antolainauspolitiikassaan, että että tuota riskejä otetaan.

15:26 Joo, näin se on. Ja no itse oon ollut täällä investointipankkikulmassa ja nimenomaan vielä ilkeä investointipankkiirja, että minähän oon tämmönen vapaiden markkinatalouden ja päämaaliikkeiden ystävä ja min syytön minä olen sitten mitä siellä tasepuolella tapahtuu ja pääosan urasta.

15:41 Toki juon tästä nyt tuota mukista Royal Bank of Scotland, joka on niinku Britannian historian tätä isoimpia tota kupruja, mut mä menin sinne sen jälkeen Headhunteri. Itseasiassa mä otin sitten tota Elina Valtonen. Tässä on muuten upea ennen vokeajan niinku huumoria. Elina haasto stubin ja vapaavuoden tuon kokoomukseen nuorena naisena ja tässä lukee Elina mies paikallaan. Eli tämmöistä tuota antivokehuumoria Elinalta on löytynyt, mutta siis Elina

16:06 Valtonen ja minä ja ja sitten tota eräs toinen ei-julkisuuden henkilöpankki rekrytoitiin sinne RPS:ään ja eihän siitä nyt mitään tullut.

16:15 Tää Steven Hester oli mun Lontoon parhaan pankkini eli GRwisin tota investoipankkitoiminnanjohtaja ja siitä tämän RPS:n johtajuudesta kun hän siis oli siivosi sitä menneisyyden Sir Goodwin ja mitä siellä oli niinku virheitä, niin tuota hänhän on nyt Nordean hallituksen puheenjohtaja ja täytyypä nyt Disclosion sanoa, minä olen Nordean pieni osakkeenomistaja ja olen juurikin näitä kapitalistien niinku voittoja saanut sitten, niin on

16:43 tavallaan nyt ihan hyvä tässä nyt muistaa, että minä nyt ainakin sitten tuota ajattelen vähän tältäkin kannalta, että kiva sillä nyt on hyvin aikana nousta sen Nordean mukana, mutta kyllä mä sitten jos nyt huonoja asioita tapahtuis ja Nordeakin tippuisi, niin ihan sitten ottaisin ku mies sen kurssitappion. Mut näinhän ei yleensä tapahdu. Oli vähän tämminen rämpläävä ei kysymys vaan tuota statementti, mutta tota se on tärkeetä muistaa, että tää pankkijärjestelmä ei ole täydellinen nyt ja EU:n yritystä sitä tiukemmin

17:11 kontrolloitu nivoutuu ehkä euroon. Eli tota mennäänkö vielä siihen euron tuhoisuuteen ja vuosi saada virheisiin vai otetaanko vielä muutama sanen pankkijärjestelmän tuota korjausehdotuksista?

17:22 öö mulle sopii mulle sopii kumpi kumpi vain jos aletaan sitä eurosta nyt kuitenkin kuitenkin sitten vielä muistelemaan niin muistelemaan tässähän on taustalla siis se että että tuota silloin kun wooduts järjestelmä kaatui Yhdysvalloissa ja maailmalla siirryttiin vapaasti kelluviin valuuttakursseihin ja ja tuota

17:48 kuitenkin Euroopassa oli oli halukkuutta luoda tämmöninen tämmöninen ERM-järjestelmä, jossa valuutat eivät vaihtele vaihtele suhteessa toisiinsa ja sehän sitten kyllä kaatui kaatui sillä lailla, että sitä vaihteluväliä oli laajennettavaa sinne kymmeneen 10%in.

18:09 Kävi niinkin, että kun Britannian punta oli mukana siinä ERMissä, niin sitten Soros huomasi tilaisuutensa tullen ja kaatoi kaatoi punnan ja teki siinä miljardi miljardivoitot.

18:23 Tämä oli tässä taustalla ja kuitenkin kuitenkin tuota sitten eurossa euro tai Euroopassa haaveiltiin valuuttakurssien sitomisesta toisiinsa ja ja niin siinä sitten vaikka Suomikin oli tuon laman laman kokenut ja menettänyt 12% bruttokansantuotteestaan, niin ensimmäisessä joukossa mentiin

18:48 sitten sitten euroon euroon ja tuota 10 vuotta juhlittiin sitten kunnes totuus totuus sitten paljastui ja ja tuota markkinat nosti Kreikan korot tuonne pilviin. Kikka oli Kikalla oli budjetti 15% ja oli ne oli väärt väärennetyt nämä nämä nämä tilastot ja

19:14 tuota tällä täällä näin ja ja tuota no ei se tässä se pahin ongelma oli se, että Euroopan luota uskottiin siihen, että voidaan tällaisella kasvu- ja vakaussopimuksella estää tää yli GV ja finanssipolitiikka ja ja tuota tämä tämä oli petollista,

19:40 koska koska tuota jokainen maa tuntui mielellään hyödyntävän sitä mahdollisuutta ottaa lainaa ja ja tuota velkaantua, käyttää sitä rahaa julkisiin julkisiin menoihin ja tämä tämä nyt sitten

20:05 johti johti siihen, että Eurooppa on erittäin velkaantunut tänäkin tänäkin päivänä Euroopan rahaliiton jäsenmaat.

20:18 Se oli oli sitä luokkaa, että jo vielä pari pari kolme vuotta sitten seitsemällä rahaliiton jäsenmaalla näitä tää velkaisuusaste oli yli 100% ja tätä ei koskaan onnistuttu onnistuttu ratkaisemaan.

20:37 Tämä tämä ongelma oikeastaan jälittyy sellaiseen sellaiseen ajatteluun, että nämä kollektiivit rahaliitto, Euroopan unioni, NATO, nää toimii tavallaan tavallaan niinu yhteisin ajatuksin, yhteisin sopimuksin, mutta kullakin jäsenellä on sitten

21:03 kansallinen kannustin vetää kotiin päin. Mm. kaikissa näissä yhteisöissä ja Euroopassa se rahaliitossa se johti siihen, että että velkaannuttiin enemmän kuin mitä oli siinä petollisessa kasvuja vakaussopimuksessa 1970 97 sovittu ja sillä tiellä ja sen jälkeä edelleen edelleen paikkaillaan ja ja tuota Kreikkaa ei päästetty eroon

21:33 sitten tästä tästä liitosta pidettiin yhteisvastuullisesti hoidettiin. Tää yhteisvastuullinen bailout oli tässä se mitä pankit olivat odottaneet ja ne sen myös saivat. Niin ranskalaiset ja saksalaiset liikepankit sieltä sitten tätä ensimmäisenä bailoutattiin, ettei niille tullut sitten ja varsinkin Ranskalle ja Saksan veronmaksille kuluja, vaan ne kollektivisoitiin sitten siinä systeemissä. Mut toossa tuli todella monta kelaa ehkä. Mä aloitan tästä niinku kehusta, että mä muistan sä olot

21:59 tosi hyvä oivaltaan semmoosen jonkun öö tavallaan perusteoriatason mistä niinku eri ongelmien kannattaa miettää. Mä muistan, että tota oikein innoissasi löysit tässä euron tulevaisuuskirjassa, että fiskaalinen federalismi, että tämä on aika hyvä niinku ajattelutapa lähteä kelaamaan montaa monimutkaisuutta. Niin toossa sä heitit tämmösen tota oliko se öö kollektivismi kollektiivi ja kollektiivi ajattelin tää kuulostaa

22:26 vähän samantyyppiseltä niinku tavallaan fundamentaalis niinku ajatuskehikolta miten niinku kannattaa miettiä tätä valtioliittojen ja rahaliittojen niinku dynamiikkaa. Anna mä mainitsen tässä tässä sen suuren nimen, jota moni ei ekonomistikaan ei tiellä. Mankur Wulson, yhdysvaltalainen ekonomisti, kirjoitti jo aikais pariky vuotta ennen näitä näitä kriisejä kirjoitti. Hän kirjoitti kolme teosta, mä luin ne kaikki. Hän kirjoitti artikkeleita, mä luin ne kaikki joissa tuota idea on siis se, että

22:55 näissä löyhissä koaliitioissa ja kollektiiveissa niissä tämä kansallinen intressi ajaa sen kollektiivin ohitse. M ja tähän kaatuu tähän kaatuu sitten euro tähän kaatuu Euroopan unionin arkkitehtuuri, joka kaikki me näemme kuinka se kuinka se huonosti toimii. Siellä on tää tää yksimielisyysperiaate ja kaikki näin ja ja tuota sitten Natossa on nähty tää

23:23 ali-investointikannustin ja meillä oli oli sovittu, että 2% laidetaan puolustukseen ja tuota niin siinä oli vain kolme- neljä maata, jotka sen sitten täyttivät. No nyt on sitten kriisi kriisi päällä Euroopassa, kun maailman maailmankehitys jyrää jyrää tuota niin Eurooppaa. Et tuota Mankur Wsonin teoria auttaa selittämään selittämään näitä ongelmia.

23:48 Ja mä oon itse vienyt tämän sitten seuraavaan seuraavaan vaiheeseen. Mä oon kysynyt siis sitä, että että paitsi että mitkä ovat nää euron kustannukset, niin empiiris kustannukset, niitten arviointi on tärkeää. Suomen pankki ei ole koskaan sitä tehnyt, mutta olen myöskin kysynyt, että mikä on Euroopan vaihtoehto. Ja mä olen yrittänyt ajatella, että jos Eurooppaa kehitettäisiin Sveitsin mallin mukaiseksi liittovaltioksi, jossa olisi aito parlamentarismi,

24:17 olisi komission valtaa rajautettu ja palattu subsidiariteettiin, eli valta ja päätösvalta siirretty kansallisvaltioille.

24:29 sieltä komissiosta kaikissa paitsi ulkopoliittisissa ja tällaisissa isoissa hankkeissa, jotka ovat tietynlaisia kollektiivisia hyödykkeitä. Ulkopolitiikka, kilpailupolitiikka ja tämä tämän tyyppiset asiat. Joo. Ja täytyy toossa sanoa siis nyt tuota näitähän siis voi matemaattisesti laskea ja kiitos villapaitaekonomisteille ja meille muille. Niin tota täältä siis euron

24:55 tulevaisuuskirjasta löytyy tämmöönen stokastinen differenssihtelö, jossa tota minua älykkäämät osat tätä Euro think tankkiä niinku laskivat sitten tämän poikkeaman tota tämän euron ja tota erityisesti dollarialueen välillä ja sehän oli aika karmea ja luettavaa, että tää on niinku jollakin todennäköisyydellä matemaattisesti laskettavissa tää euron tuho vaikutus ja eipä Suomen pankista eikä kyllä muistakaan EKP haarakonttoreista löydy kyllä kovin niinku ansiokasta tutkimusta tosta differenssiyhtälöstä

25:25 ei ei ei ei taida löytyä. Se näyttää siltä, että siis ennen euroa Euroopan unionin maat olivat 10% enemmän muodostama niinku tulomuodostuksessa kuin Yhdysvallat.

25:42 M ja sitten eurokriisin myötä niin tuota ovat 21% jäljessä Yhdysvaltoja, että tästä voi niinku tätä asiaa asiaa päätellä. Meidän tuo differenssiyhtälö antoi silloin sen arvion, että että puolesta prosentista voidaan voidaan puhua. Joll tappiota ei hyvät naiset ja herrat ei siis euro ei tuo niinku lisää vaan se vähentää hyvinvointia. hyvin hyvin hyvinvointitappiot

26:08 laskettuna menetetyllillä tuuotteilla. No Kreikassa se menetys oli 25% et menetykset ovat ovat suuret. Jos laskette kumulatiivisesti, mitä puolen prosentin tappio merkitsee 25 vuodessa, niin se on se on aika suuri aika suuri määrä. Tässä kävi niin, että kaikki eivät siihen sitten liittyneet. öö

26:33 Ruotsihan viisaasti piti oman oman valuuttansa ja ja tuota ruotsalaisen ekonomistin Björn Wulsonin kahdella artikkelissa economist debatlehdessä se kahdeksan vuotta sitten oli arvio, että Ruotsi oli hyötynyt sitä kell vasta valutastaan yhden vuoden puruttokansan tuotteen

26:59 verran. Joo. Euroissa se olisi ehkä ehkä tuota 400 450 miljardia.

27:08 Ihanaa. Ja siis toinen, jos nyt ette tätä usko ja heitätte sen väsyneen tanskakortin, niin katokaa Puolaa. Puolalla menee aika todellakin kova ja niillä on puolustus kunnossa ja ikinä eivät ole itärajan niinku tuota uhkia vähätelleet. Siellä on niinku tota mun mielestä järkevät järkevät poliitikot ollut sekä rahapolitiikassa että vähän tuossa reaalipolitiikassakin.

27:28 Mä voisin tähän vielä sen sen niinun tähän liittyen sanoa, että että tuota ilman euron luomista eurokriisiä ei koskaan olisi syntynyt.

27:39 Näin ei olisi ylivelkaantumista syntynyt, koska meillä on dataa niistä koroista, miten markkinat hinnoittelivat euromaiden valtionvelkirjat ennen euron luomista ja ja siellä niissä niissä koroissa näkyi hyvin selvästi tämä tämä riski, joka liittyi valtion talouteen kaikissa näissä maissa,

28:06 jotka jotka kriisin kohteeksi sitten suora suoraan suoraan joutuivat ja ja tuota on on uskottavaa, että että tuolla markkinoiden hinnoittelulla olisi syntynyt markkinakuri. Ei olisi syntynyt tätä markkinat eivät olisi sallineet tätä yli velkaantumiskannustetta, joka sitten johti euron euron tuhoon. Euroopan keskuspankki osti näitä

28:32 velkakirjoja markkinoilta, et niitä pahimmillaan oli 4700 miljardin euron verran Euroopan keskuspankin taseissa.

28:42 Joo. Nyt viimeisiä lukuja, mitä olen katsonut, niin se on se on edelleen 3500 miljardia euroa. Iso iso summakin sekin, mut se on sinne sinne Euroopan keskuspankin taseen nyt sitten sitten piilotettu ja ei oikein tiedetä, mitä sille tehdään. Joo, yksihän on, että se digitalisoidaan digitaalie euroa, mutta ei ehkä mennä vielä siihen siinä päästään pääsen tota briliaamaan taas tällä EU2 mallille, joka se ratkaisu eli

29:08 hajautetaan se sinne tuota jäsenmaiden tuota omiin digitaalilompakkoihin.

29:13 Mutta toi en voi sivuttaa tätä sun hyvää havaintoa tästä Sveitsin mallista ja ja täytyy sanoa tossa, että meidän founding fatherit kävin katsomaan tuota Hamilton musikaalin tuolla Lontoossa niin tämmöönen pieni poikkeama niin siinä mä en niinku tajunnutkaan, että niin tässä kun me kirjoitettiin tää euron tulevaisuus, niin silloin oli semmonen juttu, että haluttiin sitä euron niinku Hamilton momenttia, Hamilton momentti, että nyt niinku tavallaan kriisin kautta

29:39 voittoon ja nyt luodaan se fiskaalisen federalismin tota upein ilmentymä eli tota tämmönen liittovaltion ja ja tota keskuspankin pyhä pyhä tota toteemi ja vaikka Hamilton oli Nero ja kova tyyppi, niin se oli myös niinku tämmöisen keskitetyn tuota keskuspankki tuota instituution niinku ystävä. Ja nyt sitten tässä meidän founding fatherissa EU:ssa rahapolitiikka on niinku vähän

30:06 epäonnistettu euron kautta ja siinä mä en tiedä ketä siitä saadaan syyttää.

30:11 Mutta meillä on tässä sitten poliittisessa rakenteissa on tämä niinku coalition of the villing. Eli tähän kuulostaa vähän sisiltä, että se sehän on ainoa syy, miksi me annetaan Ukrainanille rahaa, että niinku tuota Orbaan ei voi ei voi tavallaan vesittää sitä tällä yhteisrakenteella. Meillä on nyt Stubbi sukkuloi mun mielestä ihan niinku pätevästi niinku monenkeskisesti tota liittumilta. Soittelee jopa Trumpille tuota Tanskan pääministeren ja kanssa sitten. Eli eli oisko tossa niinku se joustavuus eli me ollaan

30:39 käytetty tämmöönen pieni kuitenkin tuota ei sitä voi sanoa markkitaoliksi, mutta tämmöisen koaliiti mahdollisuudelta tämä coalis of villing halukkaiden liittoutuma EU:ssa. Tämä on tällaisena hätäratkaisuna nytten luotu ja ihan ihan ihan aiheesta Eurooppaa uhkaa kyllä tuo imperialistinen Venäjä tuolla Ukrainan kautta ja tuota se pitäisi pysäyttää.

31:07 Yhdysvallat ei siihen ole enää halukas. Mulla on arvio siitä, että Yhdysvaltain 900 miljardin dollarin puolustusburjetista Eurooppaan suuntautuu noin 5%. Tää on hyvin karkea arvio, mutta Yhdysvall varuskuntia, sotilaita, ydinaseistusta viidessä eurooppalaisessa maassa. Sillä

31:32 on merikuljetusta ja kaikkia näitä. Tuo voi olla aliarvio tuo, mutta se kuitenkin tarkoittaa sitä, että se on se on ehkä 4050 miljardia, mitä Yhdysvallat käyttää Euroopan puolustamiseen. Tänä päivänä Trumpi haluaa kai sitäkin sitten rajoittaa. Ukrainan tukemisesta Yhdysvallat on totaalisti luopunut Kiilin tuoreitten lukujen lukujen

32:01 mukaan. Et kyllä tässä Euroopalla on täytynyt kehittää nyt sitten ö sitten ratkaisuja öö tuo, että että tuota Trumppa on painostanut Eurooppaan ostamaan puolustusmenojaan. Tää on iso plussa Trumpin saavutuksille.

32:18 Eurooppalaisten tulee tästä kiitollisia olla. Siellä on kyllä Espanja vapaamatkustajana edelleen, mutta mutta tässä on menty menty oikeaan suuntaan.

32:28 Nyt sitten tämä halukkaiden koaliitio kuitenkin pitää sisällään sen saman ongelman, joka joka on Ulsonin tässä Wsonin kollektiivien teoriassa. Tämä tämä on tietynlainen hätäratkaisu. Kokoonnutaan ja haetaan niitä yhteisiä kannanottoja, kun tuota toi minun ajatus siitä Sveitsin mallin mukaisesta niin kun järjestelystä menee menee menee

32:54 pidemmälle. Siinä kollektiivihyödykkeitä tuottaa ainoastaan siis ylikansallisia kollektiivihin hyödykkeitä on ainoastaan sitten tää keskus keskus niinku Sveitsissäkin. ulkopolitiikka, jotkin suuremmat hankkeet ja niinku sanottu niin turvallisuuspolitiikka olisi sitä osa ilmastopolitiikkaa voisi olla sitä energiapolitiikka on kansallista mut sitten juridisesti niinku

33:21 kilpailupolitiikkaa ja näitä nää voi olla niinku yhdessä hoidettavia asioita, mutta Sveitsin hallituksen ministerit lukumäärä on seitsemän ja ja tuota sillä tullaan hyvin toimeen. Se päätösvalta on delegoitu kanttooneille ja paikallishallinnoonelimille ja ne päättävät asioista.

33:42 Tämä on se subsidiariteettiperiaati, josta sovittiin euro Euroopan unionia luotaessa, mut josta sitten on luovuttu ja komissioon sen vallan ottanut.

33:53 Joo. Ja päättää päättää sitten asioista, jotka todellakaan eivät eivät sille kuulu. Halukkaiden koaliio tästä näkökulmasta tästä näkökulmasta ei voi olla sellainen niin kun arkkitehtuuri, joka on on pysyvä, vaan vaan tuota tää Euroopan arkkitehtuuri kannattaisi tietysti miettiä, vaikka se on vaikeet ja ja näin miettiä miettiä

34:18 uudestaan. Tänä päivänä Euroopan kansalaiset eivät halua identifioitua Euroopan unionin jäseniksi ja kansalaisiksi. Ne ovat kansallisvaltioiden jäseniä, mutta tällaisessa niinku Sveitsin mallin mukaisessa ne olisivat myöskin mielellään sen kollektiivin jäseniä, joka hoita hoitais tuota noin ne yhteiset asiat aivan eri tavalla kuin mitä Euroopan unioni tänä päivänä pystyy tekemään.

34:43 Joo, hyvä hyvä pointti. Ja tuota mulla oli vieraana sieltä Sveitsistä Markus Holmen ja hän siitä juuri sitä kuvattaessa sanoi, että siellä oli paikallista tuota kommunistinuoret tuota ehdottaneet suoraa kansanäänestystä perintöveron tuomisesta tota 50 miljoonan frangin ylittäviltä osilta.

35:02 Meillähän se on nyt nostettu tämän niin sanotun oikeisthallituksen toimesta 20 000 30 000 tää raja ja kansa sitten niin hän fiksusti päätti, että ei no read my lips no yäx siis ja kaatoivat sen, että toi Sveitsin malli on kiehtova siellä on siis tota kokonaisveroaste niinun huomattavasti pienempi kunin Euroopassa muuten ja Suomessa eri tooken. Meillähän siis on pyörii tuolla 42 ja 43 bruttokasantuotteen osuudessa se ja ne on siellä missä Suomi oli 80-luvulla

35:30 joku kiva kolmosella matala kolmella alkava luku. Eli se on niinku hyvin tehokas kansalaisille. Eli kyllä mä tässä niinku lämpeän. Eli eletä sinne keskusorganisaatioon niinku liikaa pöhnää. sitten tota subsidiariteettiä siihen niinku tota seuraavalle tasolle, mikä meillä olisi niinku kansallisvaltiotaso ja sitten vielä vähän ehkä kyllä hötsittäis tää niinku demokratiaa. Eli mä mua vähän pelottaa se suora demokratia ollaanko me sit vesaat liian tyhmiä äänistää suoraan, että tarvitaanko me sitä edust

35:57 edustuksellista demokratiaa, mutta sä tuota miettinyt?

36:01 Joo kyllä kyllä kyllä. Minä minä en usko suoraan demokratiaan. Mä uskon edustukselliseen demokratiaan ja syy on syy on se, että tässä suorassa demokratiassa kihkoilijat ja ja tällaiset niinku äänenkäyttäjät voivat päästä sitten tuottamaan sellaisia päätöksiä, jotka

36:26 ovat epäviisait, jotka eivät ole julki julki sitten sitten analysoituja.

36:32 Ja minä uskon, että edustuksellisessa demokratiassa tämä tämä hoituu hoituu paremmin. Siellä prosessoidaan nämä nämä ilmiöt tarkemmin tarkemmin ja peruste perusteellisemmin ja ja ratkaisut ovat paremmin perusteltuja. Tässä tuota tässä on se riski, että kun ihminen on niin helposti aivopestävissä,

36:57 niin edustuksellisessa niin niin tuota suorassa demokratiassa tää on tää on tää on mahdollista. Tästä syystä mä en oikein myöskään Suomessa en koskaan voisi kannattaa tätä tätä tämä harkimon tätä puoluetta, joka joka perustuu tällaiseen suoraan demokraatiaan. Niin on siellä se nyt yhdellä kansanedustellä arkimolla siinä tää jäl joo joo ja ainakaan tuo toteutus eli tavallaan niinku sehän on kuitenkin edustuksella sen demokratian eli sen

37:26 harimon kautta menevä et se on menee vikaan siinä mutta itseasiass on pikkasen sen harmiim s varmaan sitä holmenen jaksoa kuunnell mutta hän sit mä kysyin että onko sit tapahtunut näitä ne vasemmisto kommunistinuoret on saanut jotain tämmösiä läpi ja sanoi ei tuu mieleen että kansa on fiksua ja siinäkin äänestivät tommosen typerän niinku lain alas ja sanoi että Sanamuodoista se joskus jäi kiinni, että siellä oli hyvä maahanmuuttolaki. Tämminen vähän tiukat rajat homma, mut siinä oli se sanamuoto niin epäselvä, et sitten poliitikot

37:56 kaappasi sen ja teki sen niinku vähän päinvastaisen, että rupesikin tuota vähän tämmöstä vokeilee sen maahanmuuton kanssa. Ja nyt on muuten pakko mennä sun edelliseen kirjaan. Sullahan oli erinittäin hyvä keskustelu. Oli esimerkiksi puheenaiheen tota Leevi Leivon kanssa tästä tästä sisäisestä uhkasta. Et tässähän niinku on niinku rahapoliittinen uhka, instituutiot, ulkopoliittinen uhka, sit tavallaan tämmöönen EU:n niinun direktio tai tavallaan niinku hallinnollinen uhka, mut sitten meillä on vielä tota tää

38:22 rajaturvallisuuska ja ja tota sisäpoliittinen uhka maanmuutosta, niin pakko meidän nyt tästä vähän räntätä, että sä ilmeisesti löysit ihan taas sleen taloustieteellistä dataa, että tämä niinku maahanmuutto on ain niinku hyvillä monella tasolla niinku netto nykyarvoa tuhoavaa toimintaa.

38:40 Siinä on mulla käytössä seitsemän maahan tutkimukset, joita ovat vetäneet alan professorit, virkavastuulla toimivat virkamiehet useissa maissa ja sitten eräisissä maissa tutkijat. M ja se vastaus on ihan yksiselitteinen.

38:57 Jos katsotaan tämmöstä Aurbach Kotlikov menetelmällä elinkaarikustannuksia, niin maahanmuuton elinkaari kustannukset ovat niin niin huomattavat Euroopan näissä tutkituissa maissa, että ne ohittavat kaikki sen hyöty, joka työperäisestä maahanmuutosta aiheutuu.

39:23 sitä kautta ihmiset työllistyy ja maksaavat veroja. Siis se nettokustannus on olemassa, se on se on huomattavan suuri. Ja tämä tämän nämä datat mä oon siinä kirjassa käsitellyt ja nää tulokset tulokset esitellyt ja pakko sanoa tähän väliin, niin mun mielestä sille kävi vähän niinku tälle meidän euron tulevaisuudelle, että jotenkin vaan ei kiinnostanut mediaa. Mediaa ei kiinnosta. Oli si oli siitä

39:50 tuota niin radiohaastattelu oli siitä iltapäivä lehdessä, mutta ei sitten kuitenkaan kuitenkaan suuremmin tuota podcastia, missä esittelin sitten niin työ meitä ei tietysti lasketa. Mehän ollaan kiinnostuneita kaikista tota me ollaan hyviksiä, että joo. No siinä oli kuitenkin muistaakseni 137 000 lata todellakin. Joo. Mut siis se san vaan tätä jotenkin tässä on siis semmonen just tää instituutiossa on semmonen

40:17 vähän ongelma kun se on joku päätetty porukassa et joku asia nyt pitää kehustaa tietyllä tavalla niin sit sinne ei tuoda mitään niinku moniäänisyyttä siihen ja se on niinku musta vastenmielistä että saa olla mun mielestä niinku väärässäkin sitten ja tätä voi kirjoitella sinne että tämä nyt on vähän tämmöstä tota reuna-ajattelua mun mielestä on niinku ihan talusteoreettisesti tota monihan niinku malli varsinkin sillä villapaitaekonomistillä on niinku käyttää tämmöstä Gaussin käyrää ja kun tosiä elämähän on usein tämmöiset leveät hännät ja vähän

40:46 ne epäortodoksiset tuota jakaumat ovat niinku enemmän todellisuutta kuin tämä keski jakauma hajonta mallitus joka uppoaa niihin tuota yhtälöihin kivasti niin se boksit sitten käytetään niin tota vähän tässä julkisessa keskustelussakin on tuo ja klassinen termi on overtonin ikkuna eli eli kun on päätetty että se asia nyt on näin vaikka että keinsiläinen talouspolitiikka on järkevää ja sitä pitää aina tehdä ja

41:14 veroja pitää tuota nostella ja julkista taloutta pitää korkealla, niin sitten jos olis semmonen reunahavainto havainto eli että tää ei nyt ookaan järkevää pitäis tämmöstä tätä sveitsiläistä talouspolitiikkaa ja subsidioriteettia ja vaikka maahanmuottoa niinku tota katsoo kriittisesti, niin siitä ei sitten o yhtään niinku keskustella. tämmöinen räntti tähän väliin.

41:34 Minusta on hyvä hyvä hyvä tuota noin minkä nostat nostat ja näin se näin se tässä maassa on teemoja mistä ei ole oikeastaan oikeastaan lupa kirjoittaa, mutta tämän minun sen tämän kakkoskirjankin otsikko viittaa siihen, että on itsellä on tapana epäkorrektisti ajatella ja asioita käsitellä. tosin aina tutkimukseen perustu näin on ja se mun mielestä toi on just hienoa, että tavallaan katsot sitä dataa

42:02 ja ja sitten sulla on mun mielestä aina niinku sanoin niin tämmöönen niinku joku tosi tosi uusi talousterä kun mähän nyt oon ekonomin planttuun niin tuota musta on niinku tavallaan hienoa et löytyy tämmösiä uusia teorioita, jotka sit kuitenkin onhan nekin vaan siis niinku yleistyksiä maailmasta eli eihän ne voi olla totta, koska ne niinku vaan sovittaa tota data-aineistoa tota johonkin ja sopii tiettyy viitekehen, Mutta et niitä sitten on tosi paljon jotkut fiksut tyypit niinku miettinyt ja ne on niinku sä voit valita hyvän

42:30 viitekehityksen tai aina sen vasemmistolaisen villapaitaekonomisesti viitekehen tai sitten jonkun niinku aidosti sitä ongelmaa tota tutkivan niinku viitekehityksen. Tää on mun mielestä niinku hienoa et sulta niinku löytyy näitä. Onko sulla joku metodi vai onko sulla niinku verkosto näitä tyyppejä? Onko nää niinku sun frendejä vai mistä nää tulee? Että ei ei kyllä nää tulee siitä, että mulla itsellä on mä oon kymmen ottelija taloustieteessä. Mua on kaikki kiinnostanut.

42:57 Mulla on takana pitkä tutkijan ura. Mm. Ja tuota mä oon paljon julkaissut tieteellisellä foorumilla tiedelehdissä ulkomailla ja sitten mä oon myöskin kirjoittanut paljon paljon kotimaisella kiel suomen kielellä suomalaisiin julkaisuihin ja ja tuota kun kaikki kiinnostaa niin niin tuota sitä aikansa sitten yhden teeman kan

43:23 parissa viihtyy ja sitten sitten siirtyy siirtyy toisiin. Mulla on tekellä kaksi seuraavaa kirjaa. Siis toinen liittyy tähän tähän minun sotatieteen tohtorin rooliini ja koskee ydinaseita.

43:37 Toinen liittyy sitten Euroopan unionin tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä ja ja tuota siinä siinä katsotaan tätä väestökysymystä muun muassa jälleen jälleen kerran, mutta myöskin sitä talouskysymystä, miksi Eurooppa on jäänyt jälkeen.

43:54 Pääsekö lainaan Keinsi, että pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet? Minä hyvin voin sen sinne voin hyvin sen sinne sinne sinne jotain jotain tota void voimme löytää hänen tuotannostaan tota ihana ju katsotaan miten miten hän oli muuten menestynyt tota sijoittaja että tota lorry ginsel rikas miesä ja sit muuten bankkormalli täytyy sanoa nytten pakko ottaa siis tota mä ehdotan muuten säästetään sisäpiiriin pieni keskustelu tota ydinase tota pohjolan ydinasedoktronista eli tota

44:23 katokaa sisäpiiriin tämä tämä meidän väittely siitä että laitetaanko tota tota Upsalaan tota tota kehityshankkeet pystyy ja tota mutta eli eli tää tota keinsiläinen ajattelu ja valuuttakurssit niin niin tuota siis kun oli tää Bretton Woodsin aiheuttamat ongelmat ja IMF:n rakentaminen Gesihän heitti semmosen tota bankkor idean ja tota

44:52 sehän on on sitten että keskuspankeilla olis myös oma setlaussysteemi, joka perustus tohon ja vaihtas niinku yli alijäämiin ja tota sitten sitä tavallaan keskuspankkien niinku rahaa diilattais sitten niiden perusteella ja siinä sitten tietyllä tavalla IMFhän teki ton. Eli meillä on tämmöönen special drawing writ keskuspankkien ja sen IMF:n ja sen valtioiden niinku yhteinen valuutta, jolla on esimerkiksi tota tuota Kreikkaakin lainotettu, mutta tota siitä

45:19 ei sitten tullut kuitenkaan systeemiä, mut musta on niinku uskomatonta, että se kaveri keksi tonkin tietyllä tavalla. Siis täytyy nyt muistaa, että vaikka yleensä siis ihmiset luokittelevat keinsin tota tämmöisen villapaitaekonomisten jumalaksi, niin sieltä löytyy niinku todella todella laajoja niinku ja briljantteja teorioita, mut ehkä tähän pysähdymme.

45:39 Eli tota joko Bankcor tai sitten et sulla oli vähän tämmöstä mun mielestä Chicago plantta tässä. Eli pakko tää nyt on niinku nostaa. Eli eli kun nyt nyt kun tiisattiin sitä, että nämä liikepankkipahikset ovat sitten niinku osa sitä M2 ongelmaa, että meillä on tämä M1 eli keskuspankit ja sitten M2, jossa myös liikepankkien niinku tuota endogeenisti antava hövelirahapolitiikan niinku laentaminen ja huonot hankkeet ja semmonen liiallinen niinku kapitalismi sikailu tulee silmille, niin yksi

46:08 ratkaisu on tämmöninen niinku Chicago plan. Mä en tiedä tässä on nyt vähän rämpläävä kysymys, mutta tartupa tuohon jostakin kohdasta.

46:15 Joo joo. Siis se on tosiasia se, että kapitalistinen finanssijärjestelmä kokee näitä kriisejä ja ja tuota nyt kun haluaisin nähdä sen, että uskallettais jälittää näitä sitten keskuspankkien politiikkavirheisiin, mut myöskin siis ahneiden pankkien rooliin markkinoilla luottoekspansion

46:41 luomisessa, joka joka kaikki nämä ovat vastoin mitä Milton Friedman Jos kyllä sallitaan hyvä niin tuota niin niin Milton Fritman kirjoitti vuonna 1960 siitä, että tätä raha määrää pitäisi kasvattaa vakiovauhdilla. M ja se oli kolmesta puolesta neljään monet ris puin. Niin tää digi digiraha nyt sitten pyrkii

47:07 pyrkii tähän. idean esitti Chicago suunnitelman nimellä tai sitä kutsuttiin Fisher ja sitten sitten joka viittasit, että vähän veikkasi väärin seitsemän päivää ennen tua yhdeksän päivää. Yhdeksän päivää. Joo, mutta hän esitti tämän tämä näin ja se tarkoittais sitä, että kun pankki että pankkien pankkien tuota niin pankkien tuota niin

47:35 pankilla olisi velvollisuus pitää reservejä keskuspankissa sen verran, kun niillä on talletuksia. Niin ja tää olis tietysti kahlinnut aika tavalla tavalla pankkijärjestelmää ja ja tuota ja rahapolitiikkaa kiinni ja se sitten ei oli koettiin ilman muuta jäykäksi ja sitähän se varmaan olisi

48:00 olisi ollutkin. Nyt sitten kun ollaan nähty näitä kriisejä, niin on syntynyt ajatus, että tämmöinen Chicago plan voisi toteutua sillä tavalla, että keskuspankki alkaa ottaa vastaan ei ainoastaan valtion tilille rahaa ja pankkien tilille rahaa, vaan myöskin yleisöltä talletuksia. Eli yleisötallituksia olisi keskuspankissa.

48:29 keskuspankki tavallaan kilpailisi sitten pankkien kanssa. Kuka niitä talletuksia hallinnoi ja kyllähän keskuspankki siinä m pidemmän koren sitten sitten veisi öö pankkien rahoittaminen markkinaehtoisesti ja keskuspankin kautta se tietysti jatkuisi, mutta tuota ei tarvittais talletus vakuutusjärjestelmää.

48:55 talletukset olivat olisivat suojassa siellä siellä digitalletuksina keskuspankissa ja keskuspankilla olisi todennäköisesti mahdollisuus vakauttaa sitä määrää minkä verran se sitten millä tavalla se kontrolloi pankkien sitä antolainausta joka antolainaus synnyttää niitä niitä talletuksia ja ja tuota liikaa liikaa rahaa ja liikaa yksityistä velkaa ja

49:21 sitten joudutaan pankkeja pelastamaan. No nyt sitten tässä toteutus se, että enää ei tarvitse miettiä sitä, että kenellä on vastuu tallettajista, koska ne ovat turvassa. Ja näin sitten pankit joutuisivat vastuuseen omasta antolainauspolitiikastaan, kun ne lainottaa asuntomarkkinoita ja ne lainottaa yrityksiä, niiden investointihankkeita ja tuota jos pankit tekevät sitten päätöksiä, jossa pankki joutuu vaikeuksiin, niin ei tarvita pankkien

49:50 pankkeja ei tarvitse enää pelastaa. tallettajat ovat suojassa ja näin ollen pankkien osakkeen omistajat joutuisivat kantamaan täyden sijoittajavastuun. Tää sijoittajavastuu oli se, joka puuttui eurokriisi kriisin aikana pankeilta, jotka olivat holtittomasti rahoittaneet Kreikkaa ja muita kriisimaita.

50:12 Nyt tässä digi digimallissa sijoittajavastuu vastuutuoteutus. Ja kyllä tässä niinku on helpolla se ajatus, että öö tämä lyö luostin keskuspankille vastuun siitä, kuinka paljon se pankkeja rahoittaa ja sitä kautta sitä luottoekspansiota

50:33 sitten on on luomassa ja ja tuota ollaan lähellä sitä mahdollisuutta, että Friedman nostetaan vielä esiin. Milton Friedmanin kaunis ajatus, että annetaan rahan tarjoona kasvaa vakivauhdilla. Jostain syystä mä pidän tästä tästä näin vaikka vaikka tuota Gillä Gä tuohon nostit ja ihan oikein nostit.

50:57 Kanes oli todella todella tuota niin kovatasoinen ekonomisti, mutta niin oli myös ja Pukeutui aina aina siististi ja harvemmin villapaitoihin, mutta tota joo tosta tuli niinku ihan mielitön määrä kelaa. Siis mä nyt muuten täytyy sanoa mä vähän kaipaan sitä meidän Eurothing tankkiä pitäisikö se perustaa uudestaan, että siellä juuri oli tämmösiä keskusteluja ja tapahtuu olla Ekonomikumin saleissa salaa tai en mä tiedä oliko se salaa, että

51:23 työpäivään päätyt oli sala. Ei siellä muita ollut. KP Uusitalo meni joskus käytävälle ja ihmetteli ketä nää 12 on. Joo, mut juuri tämmöistä keskustelua käytiin ja siis mä mielellen muuten siis tota keskustelen noissa kommenteissa siis näistä tästä tulee niinku varmasti paljon ihmiset miettii, koska nyt tässä heitettiin vähän semmonen niinku munkin kuplassa on tää keskuspankki talletushan tulee johtaan totaaliseen kontrolliin, että niinku tulee tää Kiina kulma, että siis Kiinassa on jo keskuspankki raha, mut ei

51:51 edes oikein tarvi sitä, koska niinku Kiinan kommunistisen puolueen tota fiskaalit voi sanoa kaikille kaupallisille instansseille, oli ne sitten pankkeja tai tuota Vchatteä tai muita maksualustoja, että kaikki mitä te teette siellä asiakkaiden kanssa, niin te myös kerrotte meille täällä keskuskeittiöön, että tota, että minne se meni ja sitten tota me voidaan sitten puuttua tilanteeseen, jos menee väärille tahoille lainaa tai transaktiota. Ja tää

52:16 on sit se suuri pelko, että kun se annetaan tämä rahaan anonyisointi siltä tuota tota kuitenkin hajatetulta liikepankkisysteemiltä kaikki ne niiden vikoinen, niin sitten siellä tulee joku joku sitten suunnimmat taloudellinen tuota tyyppi vähän vilkaisee, että kukas täällä näitä meidän euroja saakaan. Eli tää tää on niinku t iso ongelma tässä tässä tää keskus. Eli vaikka tää voisi olla rahoitusteoreettisesti hyödyllinen m

52:42 suunta, niin totalitaristisesti se menee niinu tätä hajautettua tota libertaariitaloutta vastaan. Se sä sanot, että tää on iso ongelma.

52:50 Nyt joku voisi sanoa, että täähän on ison ongelman ratkaisu. Eikö vain?

52:56 Niin jos mä saan katsoa sun siirtoja, mut sä ei toisinpäin, että tota en mä nyt halua sä mun mun pankki transaktiota kattelä sieltä tota jos leikitään, että toinen meistä on keskuspankki tässä tulevaisu systeemissä.

53:07 Aivan. Mut että voihan ne menukkin nimittäin.

53:13 Joo. Tuskinpa tuskinp. Mutta on se ihan ihan totta, että rikollinen raha joutuis tässä tässä tietynlaisen valvonnan alle ja ja ja kyllä kyllä tuo harmaa sektori on kuitenkin sen verran merkittävä, että ehkä tämä nyt voi sitten jopa positiivisesti joo. kun ei tuu niitä tuo niitä semmosia niinku liian kansalaisten tota transaktiosta kiinnostuneita tahoja kattselemaan niitä liikkeitä vaan niitä

53:41 rikolle siitä kytetään ei niinku meitä hyviksiä mut siis tota Kiinossahan toi on toi kaikki tietää että siis jät Nigeriassa on olen olen lukenut sitä kokeillaan nyt kyllä kyllä ja ei sitä nyt pidä liiitella siis oma filosofia on että en mä pidä itse tuota pankkitilillä enkä sillä keskuspankki tililläkään tietysti koska en Tosa muuten Mervin King oli vieraana Suomessa mainiokirja tämmönen Alcom

54:07 Money, niin mä kysyin siellä tota Suomen pankin tilaisuudeksi ennen ku ne ehtii sensuroimaan muuta, että että Mervin, että tota että eikö me nyt voitais mennä keskuspankkirahaa ja mikäs sun tota näkemys siinä on? Niin tota hän sanoi, että Englannin keskuspankki aikoinaan maksoi jo työntekijödensä palkat keskuspankkirahana. Ja Sami tätä tai ei se mua tuntenut, mutta sanoi tätä tätä tehtiin ennen ja se oli aika hauskaa, että koska sulla ei ollutkaan missään tota RPS:ssä se tili vaan niinku Englannin keskuspankissa, niin tää oli

54:35 teknisesti tehty. Mut sitten joku ajatteli, ett tää on vähän tää on vähän tätä sisä sisäpiirin vitsi, niin tota otetaan se nyt pois.

54:44 Ja Möen King on oli suuri Suomen ystävä. Hän kävi paljon paljon paljon Suomessa ja tuota hän oli myöskin loistava public economics taloustieteen. Mä tapasin hänet useamman useamman kerran ja tunsin hänet ja ja ja tuota henkilökohtaisesti ja hänen tuotantonsa tunsin tunsin tunsin hyvin ja ja hänellä oli tietysti

55:09 professorina analyyttista silmää ja ja ja siinä hänen kirjassaan hän kyllä pohtii sitä miten pankit pankkien valvonta olisi olisi ehkä ehkä nykyjärjestelmässä ja tehostettavissa, että että näitähän siellä sitten ja ehkä pakko nostaa yksi vielä eli eli siis mihin mistä mä niinku on niinku mun mielestä ratkaisu, jota mä itse toteetan

55:35 eli hänellä oli siis semmonen sivuidea, että tehdään tämmönen digitaalinen assetkukkaro, et siellä ei oo pelkästään tätä euroa, vaan että vähän niinku tota osakkeesäästötili tai tätä arvopaperiäästötili, että sitten vaan luodaan niinku systeemit, että voidaan maksaa mitä siellä on sisällä. Ja jos sä hyväksyt mun niinku tota vaikka Nordean osakkeita maksuksi tästä tota vaikka sun maksamasta lounasta tai toisinpäin, niin mikäs siinä. Et sitten vaan systeemi siitä, että tavallaan mun mielestä se on vähän semmista niinku kivikautista

56:04 ajattelua, että kaikki pitäisi setlata tällä tuota Fiat rahalla.

56:09 Joo. min mä sanoisin näin, että tää ehkä kuuluu siihen sarjaan jo, että et tuota kansaa kansaa kannattaa sillä tavalla valistaa, että he näitä kansantalouden perusasioita oppisivat ja tuossa nyt sitten voi yksi yksi suunta suunta olla. Niin ja sitten eh pakko nyt nostaa tämä tiisattu tota Eeku2en, että sen verran kaappaan tätä haastattelua niinku

56:36 itselleni, että tässä euron tulevaisuus tuota Suomen vaihtoehdot niin täällä on tämä Eek2 mallia ja sen niinku toteutus on ei tuu menee läpi, koska siis tää monoliittikeskuspankkiraha on jo niin pitkällä, että sieltä ei enää peruutella tähän niinku terveiseen malliin, mutta se olisi ollut, että me oltais niinku nyt luotaisiin tota euro jäsen valtiokohtainen tota tota digitaalinen keskuspankkiraha ja se voidaan nyt lukita nyt alkuun yksi

57:03 yhteen kaikkia välillä vähän niinku eku ekukin tehtiin joskus, mutta sitten annetaan niinku kansallisille tuota parlamenteille oikeuden niinku tuota sitten tuota jollinkinlaisella vaikka kahden kolmasosan määräenemistöllä tota sitten muuttaa tätä ja vaikka antaa sitten markkinoiden määrittää sen tota että ei olekaan yksi yhteinen ja sitten tämä monoliittiuro lasketaan näiden niinku markkina painotteisilla vaikka EKP:n pää avaimella painotettuna sitten

57:31 tuota summafunktiona, niin sitten siitä tota pystytään käyttää tätä nykyistäkin euroa, vaikka siellä alkaisi nää alakohtaiset digitaalikeskuspankkiraavat vähän elämään. Ja tässä niinku ehkä fiksummat näkevät, että tämä ei eroa mitenkään niinku vaikka Ruotsin systeemistä tällä hetkellä. Eli Ruotsissakin voi maksaa euroja, mutta sitten siellä on semmoinen niinku hassu tuota paikallisen keskuspankin luoma tota digitaalikeskuspankkiraha kruuno. Tää tää on tää on kaunis ajatus ja ja

57:59 tuota ihan ihan sitä voi miettiä. Ei ole mitään periaatteellista estettä. Olisipa upea jos Suomen pankin taholta joku tutkija voisi tehdä tästä tästä selvityksen ja ja ja näin.

58:22 Meillähän niinku on sitten jos ajatellaan, että tällaisia kaavailuja toteutetaan, niin meidän täytyy sitten miettiä, että mikä on se maksujärjestelmä niin kun missä valuutassa ja rahassa niitä maksetaan. Näin on ja jonkinlainen sitten päästään siihen bankkorongelmaan, että jonkinlainen setlaussysteemi siellä pitää olla, mutta se voi olla tämä nykyinen euro, että mä muuten siis tota

58:50 tämmöönen avoin haaste sinne Suomen pankin tuota tuota saatte olla villapaitä ekonomisteja tai mitä haluatte, niin mä erittäin mielelläni juttelen teidän rahapoliittisten asiantuntijoiden tota teknisten asiantuntijoiden kanssa tästä toteutuksesta, että jos jos vaikka sieltä löytyisi joku joku tuota haasteen vastaan, että mä haluaisin vielä uskoa, että tää tää voitais ainakin edes debatoida ennen ku siis tulee sem monoliitti keskuspankki euro, niin ainakin saisin sitten jonnekin aikakirhoihin, että joku mietti, niin siellä jotain piipitti

59:17 vastaan. A systeemi tuli. Tää on muuten siis tota laskettu Nomeran Nomuran pääekonomisti Jens Nudwickin kanssa. Eli tota hän hän oli silloin alignoitunut mun kanssa tässä tässä samaa ajatusta ja me oltiin molemmat kisattiin tässä Wolfsonin tota talouskpailussa sitten ja hän hän pääsi tota finalistiksi. Mä tipuin siinä matkan varrella, mut sit kun mä huomasin, ett hänellä oli vähän samanlainen malli ku mulla, niin mä sit ystävystyin häneen ja hänellä oli semmonen me haluttiin siellä hänen

59:45 kirjensäkin tai semmoisen joku euron tuho tuho tota siellä eurofiss luettiin ja pyrittiin järjestämään sitten myöskin tilaisuus Suomessa, jossa hän olisi tullut tullut tullut mukaan, mutta joo mut se kaatui siihen, että ei tällaiseen tapahtumaan rahoitusta help näin eikä saatu muuten James Skalbrightan, että tässä niinku vähän tota kyllä niinku jotenkin vaan nyt sitten virallinen systeemi ei halunnutkaan näitä niinku rahoittaa

60:13 näitä tota vähän vähän niinku ei toivottuja ääniä. Vähän semmonen pikkasen paranoidikulma tuli siinä, että joo, että kaikki ei ollutkaan tervetulleita. Mut onneksi saatiin minkin kuitenkin.

60:24 Joo hyvä. tuota mä ehdottaisin, että tota öö mainio opas sä vissiin teet näitä aika paljonkin, että mä tuossa ehdotinkin, et sun pitää tota digitalisoida niinku kaikki sun aineistot ja pistää semmoiseen tota digitaaliseen esakanistekoäly tota purkkiin, jotta päästään ne me muutkin keskustelee sen kanssa, että mä voin vaikka koodata sen sun kanssa, koska mä nykyään tuota oon hyvä koodari tämmöninen niinku heitto, että ihan niinku ihan tota tarjouksena, jos jos

60:54 kiinnostaa tämmöninen tota tämmöinen tota digitaalinen vesak kann ö kustantajan kanssa varmaan täytyy niin totta joo tässä aivan totta tässä on jonkinlainen tota copyright joka ei ollut pelkästään sulla että hyvä pointti heti päästiin tota miettiin G gdprä ja tota copyrightia niinku kautta näitä asioita, että mikä on kyllä tärkeä joo joo mutta mutta kannatettava kannatettava ajatus kyllä tietysti minä

61:19 toivon että ne ajatukset jotain kansalaisia kiinnostaisi ja ja tuota Tää on talous tämä on talouskiirja. Tässä on paljon taloustieteen tieteen tieteeseen perustuvaa pohdintaa eri teemoista paitsi paitsi rahapolitiikasta. Niin niin niin niin monista muista talous talousteemoista ja ja tuota se pyrkii

61:44 olemaan kuitenkin yleistajuinen. M hienoa. tota jotenkin pitäis se Eurot tank herättää henkiin, mutta tota mietitään sitä tässä tän jälkeen vielä uudestaan, että one for one for the road, mutta tuota mä ehdotan, että kiitoksia vaan Vesakanniainen näistä ja perehtykää vähän mielen tuotantoa ja kannattaa googlata sitä ja myös tekoälyhakuja tehdä sitten. Eli täältä löytyy niinku tosi monia monia tota mielenkiintoisia

62:12 avauksia, että ihan liian vähän käsitellään Suomessa. Ja nyt mun mielestä lunastetaan se. Mennään sinne sisäpiirin puolelle ja ruvetaan rankasti spekuloimaan. Toivottavasti ei spoilata sun tulevan kirjan aihetta. Eli mä nyt tässä liputan. Eli Pohjoismainen pitäisi rakentaa ydinasepatenssit tässä tota prioriteettiprojektina mieluen vaikka jopa julkisesti.

62:34 Ja mä ehdotan, että mennään sisäpiirin puolelle ja debatoidaan tätä. Kiitoksia vierailusta Vesakanniin. Kiitos. M.