Neuvottelija

Kommunistit keskuudessamme | Pekka Virkki | Neuvottelija 387 – Litterointi

Takaisin jaksoon · Lähde: youtube · Tila: raw. Litteroinnissa voi olla virheitä.

0:00 No niin, tervetuloa Neuvottelija kanavalle. Tänään tehdään jotakin, mitä Suomessa ei ole koskaan tehty. Tehdään suomalaisen kommunismin ruumiin avaus. Kysytään myös se kysymys, jota ei saa kysyä, miksi tästä maasta ei ole ikinä siivottu niitä tyyppejä, jotka kuiskuttelivat tehtaankadulla, ottivat ruplia salkkuunsa ja rakensivat uransa sen päälle, että Moskovassa oltiin tyytyväisiä.

0:25 He pääsivät takaisin rakenteisiin Neuvostoliiton sanellessa rauhan sopimuksen toisen maailmansodan jälkeen. Kun Itä-Saksa kaatui, siellä tehtiin lustraatio. Kun Neuvostoliitto kaatui, balttialaiset veljet sanoivat never again ja avasivat arkistot Suomessa. Suomessa avattiin alko ja suljettiin suu. Tiitisen lista on edelleen lukon takana.

0:46 Kooliin ja vaalikassaan valutettiin rahaa idästä ja kepulaiset demarit ja kommunistit kilpailivat siitä, kuka pääsee lähemmäkse Kremliä eikä kukaan ole vastuussa mistään. Tänään vieraana on Pekka Virkki, joka on tehnyt sen, mitä yksikään suomalainen historitsija ei ole uskaltanut tehdä kokonaisuutena. Kirjoittanut kirjaan auki suomalaisen kommunismin ja Neuvostoliiton veljeilyn koko historian. Lenin piileskeli täällä. SKP

1:13 perustettiin Moskovassa. Taistolaiset lauloivat rauhan lauluja samaan aikaan kun puna-armeija jyräsi Prahan. Pekkaa kuunnellessa ymmärtää, miksi neuvostokommunismi oikeastaan on imperialistinen rasistinen venäläinen maaorjaa eikä mikään eurooppalainen työvällliike.

1:31 Tässä jaksossa kysytään myös se kiusallinen kysymys. Onko meillä edelleen kommunisteja eduskunnassa? Ja jos on, niin millä nimellä nykyään kulkevat? Jos sua kiinnostaa, miksi Suomi ei koskaan tehnyt tilejään selväksi Idän kanssa ja miksi sillä on hintansa vielä tänäkin päivänä, niin kelaa eteenpäin. Tämä on Neuvottelija. Aloitetaan.

1:51 No niin, tervetuloa Neuvottelu Neuvotteluklubiin Neuvottelij kanavalle.

1:57 Aina välillä vähän mietin tätä mun identiteettiä niinku kommunistitkin. Eli Pekka Virkki, Suomalaisen kommunismin ruumiin avaus. Tuota tervetuloa.

2:06 Ensimmäistä kertaa muuten tänne. Kiitoksia. Mukava olla täällä.

2:11 Joo ja mä laitoin sulle briefiksi ja kysy, että onko tähän niinku jotain kysymyksiäkin, niin se mun ensimmäinen brieifi oli semmonen, että öö et tota miksi tota kommaritat ovat väärässä? Miksi kommarit ovat väärässä Suomessa?

2:25 Miksi miksi tota tällä ei ole tehty mitään historiassa? Miksi tällä ei tehdä vieläkään mitään? Ja pitäisikö tota ennen taivasta perseet tervata? Tää oli niinku suunnilleen vapaasti tuota muistellen se mun ensimmäinen briefi, mutta tehdään tämän vähän vakavammin kun tuo osoittaa, että miksi suomalaiset tarvitsevat nyt tällaisen vielä yhden kirjan suomalaisen kommunismin ruuminavaus. No mä en sano, et kirjoja ei ole koskaan liikaa, koska ajalla on vaihtoehtoiskustannukset tunnetusti,

2:54 mutta tota mä sanon sen verran, että kyllähän tää on edelleenkin semmoinen aihe, että tämmöönen kokonaisesitys on puuttunut. Tähän mennessä ihan sanoisin, että aikalailla kokonaan tästä niinku suomalaisen kommunismin ja ennen kaikkea sen idänsuhteen historiasta, että ei siinä mielestä ei ole niinku suomalaisen kommunistiliikkeen yleinen historiikki, mutta ennen kaikkea suomalaisen kommunistiliikkeen ja Neuvostoliiton välisen suhteen historiikki, sen kommunistiliikkeen henkisen perinnöhistoriikki.

3:21 Ja aika paljon siinä käsitellään sitten myöskin tätä, et mikä sen tavallaan Neuvostoliiton ja suomalaisen kommunismin, joka eli Neuvostoliiton kyljessä kasvo. Oikeastaan kasvo niin kun Neuvostoliiton kanssa syntyi samaan aikaan, että Suomessahan Lenin piileskeli ja oli paljon tämmösiä niin sanotusti horisontaalisia yhteyksiä jo ennen sitä vallankumousta. Eli tää niinku meidän meidän tota kommunistiliikkeemme on ollut hirveän syvissä kytköksissä jo ennen sitä Neuvostoliiton syntyä sinne itään. niin

3:48 mikä tavallaan tän niinku venäläisyyden suhde ja sitten toisaalta tämän tämän tota niinku kommunismin suhde, joka on kuitenkin ennen kaikkea niinku saksalainen, brittiläinen, keski-eurooppalainen ja länsi-eurooppalainen aate [korskahdus] niin on ja nää on ehkä semmosia niinku pääasiallisia tekijöitä, mihin mä tuossa keskityn ja ei niistä nyt hirveästi ole tällä tavalla kirjoitettu. No se on kyllä taivaan totta. Tossa muuten siis Venäjähän tähän liittyy tässä on siis niinku Leniin tota

4:16 iljuvitsi tässä tota kannessa niin tota tuota hieman aasialaisin piirteineen eikä Suomesta löytynyt sit pääkommunistia joku Otto Ville Kuusinen tai joku muu, joka olis vaetittettu Kanteen.

4:28 Niin tota sanotaanko näin, että se OV olis tietysti ollut kliseinen, mutta mä luulen, että OV:n ulkonäkökin on vähän semmonen, että ihmiset sitä tunnista.

4:36 kirjan kannella myönnän. Sillähän on tarkoitus myydä kuitenkin ja tota öö ehkä ehkä se osaltaan kertoo siitä, että tälle kirjalle on tarvetta, että öö tuollakin niinku Ville Pessi esimerkiksi on hyvin keskeinen henkilö kylmän sodan aikana. Jaakko Laakso sitten hänen perillisenään. Öö mut en mä tiedä oisko se niinun kyllä se Lenin on ehkä semmonen henkilö kuitenkin joka parhaiten tietää. Joo siis hyvässä ja nimenomaan pahassaan näitä mainitsemitä

5:02 kukaan ei tunnista siis tämmösiä Supon niinku johtajia ja isoja tota tehtaankadun kuiskaajia tehän niitä kukaan tunnista kukaan niistä ei niinku mitään tämmöstä lustraatiota Suomessa ei ikinä tehty näiden niinku urien suhteen ei ollut tehty minkäänlaista tota tuota peruuttelua eli mun mielestä senkin vuoksi tää on niinku tärkeetä nyt jossain vaiheessa tulee se lustraati mitäs mieltä sä oot tästä lustraatio nyt niin siis tota sehän on prosessi että

5:29 kyllä se mun mielestäni voi sanoa, et Suomessa se on tietyssä mielessä käynnissä ja kyllä mä nyt odottelen tässä tässä kovasti sitä, että se Tiitisen listakin nyt ainakin tutkijolle avautuu. Toivon mukaan sitten mahdollisimman mahdollisimman tuota selkeiden selkeiden taustamateriaalien kera. Ja tässä olen vähän sitäkin selittänyt, et minkä takia se olisi tarpeen. Suponpäällikköinähän kommunisteja ei tämmösiä niinku neuvostokommunisteja ole ollut varsinaisesti, mutta että

5:55 valvonpäällikköinä kylläkin. päällikkönä sodan jälkeen, mikä oli niinku Supon Supon edeltäjä, niin oli oli tota hyvinkin niinku kommunistiliikkeeseen hyvinkin läheissä kytköksissä olevia olevia tota henkilöitä ja siellä siellä johtoportaassa ja alemmassakin portaassa. Ja tuota itseasiassa tehdessäni sain käyttöön Alpo Rusin muistiinpanot. Rusi on ollutäiselläkin täällä muistaakseni vieraana joskus

6:20 ja tota siinä oli oli tuota tämmöninen tämmöninen tota Juhani Väänäsen Supon sihteeristö entisen päällikön päällikön tota kommentti niissä muistiinpanoista kävi ilmi, että Seppo Tiitinen Supan pitkäaikainen päällikkö kylmänsodan aikana niin olisi ollut FSP:n taloitusnuoressa. Eli siis puhutaan niinkun oletuksena, jos tämä pitäisi paikkansa, niin niin tota puhutaan vielä niinku kylmän sodan jälkeisestä ajasta.

6:48 Joo. Ja sittenhän siinä tullaan semmosiin kysymyksiin, et minkä takia veijarit nimeltä Jaakko Laakso ja kumppanit niin on sitten näinkin vähällä vähällä tuota julkisella ja mahdollisesti myös muulla käsittelyllä päässeet ainakin niinun sen osalta, mitä nyt tiedetään julkisista asioista. Joo. Siis tässä tuota mun mun maailmassa sit semmonen tota oikein suomettom demaria kommunisti alkaa olla jo vähän sama asia. Mä pyydän anteeksi, että tota sä oot tietysti tutkijana hyvin tarkka,

7:16 että jos kommunisti ei ollut supossa, niin tota se on näin, mutta jos se hyvin suomittun demari on siellä, niin se on mun maailmassa se on sulle sama asia.

7:24 Eikä tää pahimmillaan mennyt siis sillai, että nimenomaan tämmöninen niinku kukaan SKDL:ssä tai taistolaisissa tai kommunistisessa puolueissa, niin ei se ollut se juttu. Se oli vaan, et kuka oli niinku siellä tehtaankadun liassa ja tavallaan kuinka paljon kompromeittia ottamassa tätä ja kuinka paljon siellä nyt oltiin käytiin tehtaalan kadulla kuuntelemassa ohjeita.

7:41 Kyllähän se sitten oli niinku se tosiasiallinen sisältö siinä suomettumisessa paljolti, että että tota tietysti niin kommunisteilla oli omat ihan niinku väkivaltaiset yhteiskuntajärjestyksen muuttamisen pyrkimykset. oli sitten jossakin vaiheessa tuli tämä parlamentaarinen toiminta mukaan, mut kyllähän se miten neuvostovaikutus näkyy Suomessa, niin näkyy nimenomaan juuri tuolla tavalla. Mä pyrin itse olemaan hirveän tärka käsitteistä sen takia, että että tota silloin jos niitä rupee käyttämään

8:08 puolivillaisesti ja se ei ole selkeästi tämmöstä ironista, niin niin tota silloin sitten on hyvin helposti tulee niin kun koko sen viestin nonsoleeraava nonsoleeraava tuota palaute ja tota itsekin itsekin niinku vastustan siinä mielessä sitä, että että puhutaan ja tietysti sitten sitten se, että että tässä on vielä tämmöönen vähän traumatausta, että kun Suomessa myös

8:34 oikeasti oli sitä oikeistoradikalismia. Ei se oo mikään keksitty juttu niin sotien välillä. Ja silloin oli tämä ajatus, että vähän niinku kaikki vasemmistolaiset on samaa sakkia ja eihän ne nyt tosiasiassa kuitenkaan ole, et kyllähän sosiaalidemokraatit eräässä historian vaiheessa niin voi sanoa, että he pelasti Suomen vapaa yhteiskuntajärjestyksen osaltaan sodan jälkeen ja kyllä heille siitä niinku kunnia kuuluu. Ei siinä. Mutta sitten siinä on se, että ennen kaikkea mitä pidemmälle kylmäsota meni, niin

9:01 suomalaisille sosiaalidemokraateille sovitettiin semmista roolia, joka oli sekä ideologinen että geopoliittinen, että kun Neuvostoliitto miehetti Tsekoslovakian 60-luvun lopulla, niin kommunismi kärsi tämmöisen uskottavuuskriisin. Ja silloin sitten Neuvostoliitto pyrki läntisistä sosiaalidemokraateista, mut ennen kaikkea suomalaisista niin rakentamaan tämmöstä liittolaista ja ja tota sitten siellä oli tietysti tietty porukka, joka lähti tähän hirveän mielellään mukaan. Et tuolla kirjoitan

9:31 muun muassa tästä Pälkäneen liikkeestä, joka oli ikään kuin niinku SDP:n taistolaiset ja tota se, että Demareilla on ollut ansionsa, niin kyllä siellä on myöskin Demareilla ollut tämmöninen merkittävä joukko, joka ei ole osannut piirtää sitä rajaa tähän. Et mä en tiedä onko Lasse Lehtinen ollut sulla vieraana, mutta ei ollut. Lasse Lehtinen on siis tätä mä tykkään hänen Väin Tannerin kirjasta siihen puoleen väliin, kunnes hän sitten tätä alkaa puhua Kekkosesta, jolloin tiedämme mitä hän siitä sitten

9:58 kirjoittaa, niin tota se lähti siihen Kekkosnäkemy aika synkkä, niin tota se tavallaan vei sen hienon historiikin tota siitä Väinö Tunnerin hienosta urasta siihen, kuinka paska jätkä Kekkonen oli. Mutta tähänkin voidaan palata. Siis kaikkihan tässä ovat sy sy sy sy syyllisiä, että tätä Tneri oli niinku puhtainta suomalaista isänmaallista sosiaalidemokratiaa ever, mut sen jälkeen sodan jälkeen hän oli sitten persoona on kraatta ja tota sitten tota demarit lähti menee ja sitten päädyttiin tähän alpuruusiin, kun

10:25 nyt sanoit ihan modernin aikana sitten tota kissahaloset ja muut tota oli vieläkin sitten tuota tuntuivat olevan sitten sinne niinku vanhaa tuota tuota vasemmalle kallellaan olemaa demarilaitaa, että et tavallaan joon taas Alpor Rusi sitten kompastu Ahtisaaren kanssa. Että siis tää tää niinku on ihmeellinen jatkuma. Itseasiassa voitais vähän lähteä niinku historiasta. Eli nyt kuitenkin tätä kun tässä on tätä herra Lenin ja tuota hän

10:50 nyt sitten tuli tuli sitten sieltä tota niinu Petop Boys biisin tota West and Girls sitä tiedämme, niin tuli Lake Geniva to Finland Station eli eli tota Suomen kautta sinne tota sitten Pietarin tota tappelemaan niiden niiden tota tyyppien kanssa, niin sieltäkö se kommunismi lähti sitten vai mennäänkö johon Kalmarksin sitten? No mä lähden tosta ihan tuonne Ranskan vallankumoukseen. Eli tota kyllä mä käsittelen siellä

11:18 kommunismi aatehistorialliset juuret aika aika pitkälle. Ja sitten tietysti yksi yksi tuota tekijä oli tämä Euroopan hullu vuosi, että siellä oli silloin oli jo taiteilijakommunismia kuuluisaa. Richard Wagner oli kuuluisa eikä kuuluisia ensimmäisiä kommunisteja, kommunistiksi julistautuneita ainakin tietyssä elämänvaiheessa.

11:38 Siis onko tää tämmöönen niinku hegeriläisen dialektiikan mutaatio vai mitä? Se sitä sitä pitää kysyä Wagnerilta. [naurua] Ehkä ehkä häneen saa jonkun hengentieteellisen yhteyden tässä, mutta mutta tota häneltä itseasiassa oli samalta vuodelta siis 1848 tämmöönen hyvin samankaltainen sitaatti kun kun tota itse Marxilta eli tämä kommunismin naave kummittelee ja ja tota kaikkien on otettava ikään kuin se ajatus kaikkien

12:04 on otettava tähän uuteen liikehdintään kantaa. Ja siinä mielessähän tää niinku alkuperäinen eurooppalainen läntinen kommunismi ja keski-eurooppalainen kommunismi, niin se on niinun vaan tämmöninen vasemmistolaisen sosialistisen ajattelun äärimuoto. Ja sehän nyt kun tiedetään Ranskan vallankumouksesta, niin sosialistinen ajattelu, vasemmistolaisuus, sehän oli tuota yksi näistä kolmesta tai neljästä vähän riippuu miten katsoo. eli

12:31 sosialismi, liberalismi, konservatismi, nationalismi niinku perus perusaatteista ja sitten se on yksi sen tuota muotoja ja tuota Euroopassa, niin se on tietysti osa osaltaan niinku selkeästi osa aatehistoriallista perintöä. Sit on taloustieteilijöiden keskuudessa mun käsittääkseni erimielisyyttä, et mikä Marxin rooli sitten niinku sillä alalla oli. Mä oon ymmärtänyt, että jonkinlainen konsensus on siitä, että tai ainakin varsin yleinen näkemys, että

12:58 tarjonnan puolella niin niin tuota Marxilla oli tiettyjä oivalluksia, mitä ei aikaisemmin niinku taloustieteessä o tehty, mutta aika ohutta se oli. Niin ja [kurkun selvittäminen] Engelsen kanssa nyt jotain siellä sekoilijabiltiä tota eivät todellakaan elä nyt kommunismissa vaan tota aika semmosessa oligarkki on menossa käsittääkseni tuota mutta tota joo ei mut siis sitä hekeliläisyys sillai filosofit kiinnostaa kun mun mielestä niinku tää kommunismin ja vasemman laidan niinku ongelma on tämmönen kollektivisminen niinku harha

13:26 et meillä on tämmönen niinku side geisti joka niinku vääjäämättösti teknologisella determinismilla jotenkin päätyy sinne helvetin kommunismiin niin mun mielestä se on niinku niinku se on semmonen niinku ku satu, että tota miten tää kollektiivi nyt jotenkin vaan päätyy sillai tota sinne puhtaaseen kommunismiin ja siinä välissä nyt sattumalta kuolee kymmeniä miljoonia ihmisiä. Ni jotenkin niinku tää on niinku todella lapsellista paskaa mun mielestä. Se on tota [naurua] se se on se on sama syy, minkä takia koskaan näitä tota insinörejen ja taiteilijoita ei saa päästää [naurua] hallitukseen

13:55 yksistään, koska he kuvittelee itsestään liikoja ja ja tota siinä on kai siinä dialektiikassa vähän se ajatus, et kaikki voidaan laskea ja tietysti silloin jos niinku vaikka kaikki voitaisiinkin teoriassa laskea, vaikka se niinku pitäisi paikkansa, että meillä olisi semmonen laskuteho, niin sehän vaatisi sitä, että meillä olisi myöskin kaikki se informaatio, jossa ei ole niinku mitään likiarvoista ikinä eikä eikä tule virheitä. Ja täähän täähän se on se totalitarismin ja ja niinku kollektivistisen ajattelu, mut ennen

14:23 kaikkea siis totalitarismi valtionojohtoisen totalitarismin perusongelma, että että jos ei ole minkäänlaista päätöksenteo informaatiohajautusta, eikä se koske pelkästään niinku markkinataloutta, vaan kyllä se koskee myös sitä politiikkaa, joka sitten kuitenkin toistaiseksi meillä ei ole yövartijavaltiota eikä eikä ole oikeastaan ollutkaan, niin on kuitenkin olemassa jonkinlaiset lainalaisuudet silleen, et miten sitä niitä markkinoita säädellään sitten poliittisesti ja tavallaan jos tämmöninen poliittinen hallinnollinen

14:53 kilpailu poistetaan kokonaan, niin en mä tiedä onko se johtanut nyt koskaan mihinkään muuhun ku tyranniaan. Et se voi sitten olla jotain vähän eri muodoissa. Et nykyinassa tietysti se on ehkä vähän erilaista kun se on ollut Neuvostoliitossa tai natsiaksassa, mutta hirveän paljon siinä on pohjimmiltaan samaa. Joo. Mut siis tää tavallaan niinku feudaali feudalismi feudalismi tota jotain muuta ja sitten kapitalismi sitten tota reaalisosialismi kommunismi tää on jotenkin niinku nää niinku

15:20 pöljäjuttuja siitä ja puuttuu sitten tota mulla oli toi Binga Tupamäki joka yritti tässä nyt tässä niinku gradussaan vähän niinku hahmottaa tätä tätä niinku teknologista determinismihyppyä sitten tota sinne kommunismiin. Mut se on niinku just se niinku et niinku tähän tarvitaan nyt se demokratian poisto ja sit nää niinku tota iso aurinkoiset siihen väliin, niin kenen mielestä se on niinku hyvä idea? Miksi meillä ei ollut tämmöinen kultti, joka on niinku halunnut niinku vapaaehtoisesti liittää Suomen niinku neuvostokansojen joukkoon?

15:45 Et se niinku tuntuu, että [naurua] et mistä tämmöinen niinku kultti on tullut.

15:50 Mut käydääs nyt vähän niinku tota läpi sitä siis sitten siitä Leninin ajoista, että siis meillähän oli tämmöninen niinku feodalihallinto, joka hävisi tota japanilaisille sodan ja ja sitten meille kävi hyvä säkä sillai, että päästiin siihen livahtaa ja sit taas meidän punaiset ei tota nyt ihan onnistunut sitten liittää meitä takaisin tota Neuvostoliittoon siinä niinku vapaussodan aikana, mutta täähän oli niinku aika aika lähellä, et meillä oli siis kuitenkin jostain syystä tosi lähöiset suhteet tota Venäjä Venäjän

16:19 niinku kommunistisien puolueeseen täällä Suomessakin tässä siis ihan tota itsenäisyyden tota alkuvuosina. Mm. Niin siis sitä sitä voi tietysti aina arvioida, et miten lähellä se sitten oli ja miten miten lähellä ei, mutta mutta tota öö kyllähän se oli se oli siis Suomessa oli nimenomaan tämmöönen läntinen teollisuustyöväestön perustuva eurooppalaishenkinen työväenliike ja ja tietysti he toimi institutionaalisesti niinku samoissa organisaatioissa pitkälti sitten niiden kanssa, joissa tuli demareita.

16:49 Mm. SKPhän perustettiin Neuvostoliitossa, et siitä tuli sitten se niinku vallankumouksellinen väkivaltainen siipi. Öö jos mennään tohon pingan pingan graduun vielä. Se on muuten mielenkiintoinen mielenkiintoinen tota teos. Mä oon sen sen lukenut joskus ja tykkäsin kovasti. Muistaakseni sai vitosen arvosanan ja oliko siinä Jukka Kekkonen Kekkonen tota ohjaajana vai oliko peräti arvostelijana, joka nyt ei varsinaisesti oikeistolaisena ehkä voi häntäkään pitää, mut se se niinku marsi marxismi leninismi hän oli siinä hyvin

17:18 keskeisenä käsitteenä ja marxismi leninismin oikeusvaltio ajattelu ja markismi leninismiän on nimenomaan sitten tämä Neuvostoliittolainen vielä oma versionsa tästä kommunistisesta äärivasemmistolaisesta ajattelusta, jossa sitten yhdistettiin tämä, että kun Venäjä ei ole kehittynyt eikä ollut kehittynyt teollisuusvaltio, niin sitten on tämä työläisten ja pienalonpikien liitto eli tota tila tilaherroja, kartanoherroja ja myöskin varakkaita

17:44 talonpoikia siis tota keskiluokkaa, itsellistä keskiluokkaa vastaan sikäli kun semmista nyt Venäjällä oli ja ja tota sitten tämä niinku työväestö niin se on vaan niinku osa sitä vallankumousta ja se tavallaan se markismi leninismi niin se oli alun perin tämmöninen siis hyvin venäläinen aate, koska ja tuossa vaiheessa niin eurooppalaisten valtioiden elinkeinorakenne oli toinen ja se oli tavallaan tavallaan niinku siitä maaorjataloudesta ja sen perinnöstä, niin se hyppyhän mentaalinen

18:12 hyppy sinne marxismi leninismiin oli aika pieni. et et tota jos puhutaan siitä, et maaorjat oli turpeeseen sidottuja 1800-luvulle pitkälle saakka saakka Venäjälle ja mitä sitten tapahtui saman tien kun olikohan se 28 nytten ihan tän voi joku tarkistaa niin niin tuota muistan, mutta mutta tuota pian jo Leninin kauden jälkeen niin Venäjällä säädettiin tämmönen sisäisten passi ja järjestelmä käyttöön eli eli tota oikeesti niin ei mitään

18:40 asiaa kaupunkeihin jos tuota ei ole todellakin asiaa eikä puolueell lupaa eikä sen kolhoosi kolhoosi tuota pomon politrukin lupaa ja ja siellä tuli tavallaan samalla tavalla ku aikaisemmin oli ollut ne tilaherrat, niin nyt se oli vaan sitten nimeltään kommunistisen puolueen puolueen tuota edustaja ja sitten sitten siihen liittyi vielä tämmösiä tietysti näitä kulakkivainoja eli vapaiden talonpoikien tuhoamista, ihan fyysistä

19:08 tuhoamista, mut sitten tietysti myöskin kansallisuusvainoja, että jos me puhutaan siitä mitä Venäjä tekee Ukrainassa tällä hetkellä, niin se on isovenäläisyyttä, se on isovenäläistä imperialismia, mut kyllä se on myös kommunismin aatteellista perintöä, koska koska tota ukrainalainen kansallisidentiteetti se liittyy hyvin pitkälti siihen, että he on tämmöisiä niinku itsenäisiä talonpoikia. Samalla tavalla se miten Venäjällä oli

19:33 juutalaisvastaisuutta. Juutalaiset oli suurelta osin kauppa elenkeinosta, yrittäjyydestä elantoonsa saavia. Ja näähän oli valtavan epäilyttäviä ryhmiä sen kommunistihallinnon näkökulmasta ja sinänsä niinku sanomatta välttämättä sanaakaan. Kyllä sitäkin joskus sanottiin. Kyllä joskus joskus Neuvostoliitossakin oli ihan suoraan niinku etnistä etnistä tämmöstä vihapuhetta, jos nykytermistöä käyttää, mutta tota se tavallaan se kommunistinen

20:02 ideologia oikeutti kokonaisten niin kun ryhmien joukkotuhontaa.

20:07 Joo joo. Toihan antaa kyllä mielenkiintoisen kuvan. Siis mun mielestä jos nyt aloitetaan toosta Marxisin leninismista, niin mulle se on ollut vähän semmonen, et yritetään nyt vähän tehdä jotain ideologiaa sen stalinismin niinku karmea niinku paskan päälle, että tätä voidaan nyt vähän puhua niinku sillai vähän teknillistieteellisillä termeillä, että se ei kuulosta niin tyhmältä ku se se tavallaan totalitarismi stalinismi, jossa tota sitten sitä gulakki instituutiota ja valtionerroria vietiin vielä niinku nextille levelille sillin, että oikein niinku murhattiin huolella

20:35 niinku omiakin. ei pelkästään niitä sitten tota juutalaisia ja muita rikkaita talanpikia, mitkä siellä sattui nyt sit oleen tota jäljellä elossa. Mut mielenkiintoinen ö kuvio siis mulla oli Sofi Oksanen, joka kirjoitti tästä tota Venäjän niinku imperialismista on useitakin kirjoja, mutta mut tavallaan hänellä oli ehkä samantyylinen näkemys, että tota tämmönen niin kun venäläinen tota survalta tuota imperialismi kyllä on yhdistynyt

21:04 tämmöiseen ihmeelliseen kansallismielisyyteen ja sit siellä on sitä käsitepeliä ihan loputtomasti, että tota ukrainalaiset ovat niinku vieläkin tota öö niinku heidän miestään tota näitä tota natseja ja tota siis tavallaan tämmösiä vähän niinku toisen maailmansodan tota pahiksia, et niinku ne käsitteet on ihan ihmeellisiä mitä siellä niinku Venäjällä on. Niin ja tietysti [naurua] K siinä tykkää käyttää tätä käsitettä fasismi tää on nyt vähän klisee lähteä keskustelemaan siitä et mitä oli kansallissosialismi ja oliko se

21:34 vasemmistolaista ja oikeistolaista mä mä oon ehkä ne keskustelut käynyt joskus silloin 15-vuotiaana kun on ollut tämmöönen lukio lukioälykkö omasta mielestään mutta tota kyllähän se niinku se se on kuitenkin totta että siinäkin niin näkyy se että mieluummin on sitten poistettu ne yhteydet sosialismiin siinä vaiheess kun näytti siltä että molotov Ripentrop sopimus ei toimikaan.

21:58 Joo. Ja tota kyllähän se niinun se, että että tota kansallissosialisteilla ja tuota kommunisteilla niin oli myöskin tämmöinen vahva yhteinen itseasiassa ideologinen pohja, vaikka niistä sitten vihollisia vihollisia tulikin, niin se sekin on asia, joka niinku ehkä selittää sitä, et mitä nykyenäjällä tapahtuu.

22:18 Joo. Mut jos kun tää nyt kuitenkin palataan tähän suomalaiseen kommunismiin, niin okei, siellä oli se vapaussota tai punaiset ja valkoiset tappeli ja sitten tuli verilöylyä ja sitten tota valkoiset tyrannit sitten tätä pääsivät valtaan varmaan kommunistien mielestä. No sit tuli tavallaan väin tunnerit ja ne niinku tavallaan mun mielestä niinku hyviss demarit tuli sit tavallaan ne toi ihan niinku järkevää osuuskuntaa Saksasta ja siis tämmöstä tota sit Forsan liikkeitä aikaisemmin työläisten oloa ja parannettiin et niinku tavallaan tämmöistä niinku hyvää

22:47 sosiaalidemokraattista pohjaa, joka sitten taas sitten ehkä näiden niinku venäläisten ja kommunistien mielestä oli sitten vähän niinku mälsää. No sit tuli tota oliks tässä niinku sotien välillä siis tota jotain niinku mielenkiintoista liikettä tässä kommunismissa? Kyllähän siinä siinä mielessä oli mielenkiintoista liikettä, että tietysti kun SKP meni rajan taakse, SKP johto toimi sieltä. Suomessa oli tämmöönen maanalainen SKP kommunistiliike, joka oli loppujen lopuksi aika pieni, mutta kyllä se toimi niinku Neuvostoliiton

23:15 kyljessä ja sen niinku rahoituksella ja ja tuota kyllä voi esittää arvion, että varmaan talvi talvisodassa sitten kun tultiin, niin tällä SKP:n salaisella tiedustelutoiminnalla Suomessa niin oli tai ainakin olisi ollut, jos puna-armeija olisi päässyt pidemmälle, niin tota sen operointia helpottava vaikutus. Eli eli kyll se oli ihan niinku siinä mielessä täysin viides kolonna. Sitten sitten Suomessa toimi kommunisteja ja tota kommunistien

23:42 myötäjuoksijoita, mikä on ihan yleisesti käytetty käsite. En tarkoita yleisesti vasemmistolaisia, vaan tämmösiä henkilöitä, jotka toimii niinku hyvin samantyyppisissä konteksteissa aidosti ja samantyyppisten ideologioiden kanssa, niin toimii erilaisissa puolueissa, että oli tämmönen lyhyt lyhyt yritelmä Suomen sosialistinen työväenpuolue, joka sitten tuli tuli näit tuota viranomaisten kieltämäksi 20-luvulla ja sitten

24:09 toimittiin erilaisten vaalijärjestöjen kautta sitten vuoteen 30, jolloin tää pistettiin kokonaan pois. pois sitten sitten tuota yhteiskuntarauha alkoi järkkyä järkkyä muutenkin siinä mielessä, että pelättiin myöskin sitten äärioikeiston vastareaktiota näihin näihin asioihin. Ja tästähän tuli sitten kun Urho Kekkonen tässä jo mainittiin, niin tota Kekkonenhan kirjoitti kirjoitti tämmösen pamfletin ku Demokratian itsepuolustus, missä on

24:34 itseasiassa hyvin pitkälti artikuloi ne ajatukset jo mitä filosof nuori Kekkonen silloin kun hän oli vielä vähän oikea oh Kekkonen, mut eihän eihän hän oli siinä vaiheessa kuitenkin jo niinkun mentaalisesti irtautunut tämmösestä siis ei hän ollut oikeis radikaali todellakaan, vaan se on myöskin hyvin vahvasti oikeist radikalismia vastaan itseä. Okei.

24:54 Se teksti öö jos siitä jotain vertailukohtaa pitää etsiä, niin se se on enemmänkin niinku Carl Popper sitten muutaman vuosiky myöhemmin.

25:03 Niin tää nyt kuulostaa tota, että tota s että Lasse Lehtonen, että Kekkonen. Enkä mä nyt mä nyt, [naurua] mut siis sehän sehän tiedetään, ettei minkä takia arvostetaan tota Adam Smittiä eka Anders Jeniusta, niin se, että Adam tuo Anders kirjoitti aikansa serbokroattiksi eikä se eikä se tota demokratia itsse puolustus ennen kaikkea poliittinen pfletti. Et en mä tietenkään ei siinä ollut semmista filosofista järjestelmää, mitä Popperilla Popper sitten rakensi [kurkun selvittäminen] 70 tota se ei

25:30 70-luvulla, mutta vuosikymmenen. Mut se tavallaan se idea on sama.

25:35 Joo. No mut Kekkonen oli tota fiksu kaveri ja pääsi sitten tota vähän tämmöiseen tota kommunistisen tota diktaattorin asemaan sitten vähän myöhemmin. Mut hänellä on mielenkiintoinen tää kehityskaari.

25:46 Siihen tuli sitten toi talvisota. Sehän nyt sitten klassisesti yhdisti nää punaiset ja valkoiset. hallituskin oli oli tota sitten ristorytiä ja tanneria ja kekkosta siellä niinku sulassa sovussa ja sitten tota rintamalla oli sekä punaista että valkoista sitten tota sitä ensimmäistä puhdasta talvisodan niinku tota aaltoa vastaan siinä luulis ainakin myytin mukaan kansa yhdistyi ja silloin kommunistitkin tappelivat sitten tuota ne jotka siis ei ollut

26:14 siellä ottuvilla kuusisen leirissä tota sitten viidettä kolonaa ylläpitämässä niin sitten ainakin niinku maltillisempi siipi yhdisty. Mut oliko sitten tää Saksan kanssa yhdistyminen tota tää jatkosota sitten tavallaan semmonen, joka käynnisti uudestaan tän kommunistisen tota vihan, niin siis siinä täytyy tietysti muistaa se, et eihän ne niinku vuoden 18 traumat sinänsä mihinkään hävinneet eikä eikä se kahtia jako et tota Suomessa koettiin se

26:42 Neuvostoliiton hyökkäys hirveen laajoissa yhteiskuntapiireissä myöskin vasemmisto vasemmistonjoukossa niin niin vaan törkeänä yksinkertaisesti, että siinä lähdettiin sitten erityisesti talvisodan aikaa oli tämmöinen varsin laaja yksimielisyys, mutta mutta tota öö kyllä kyllähän siellä niinku nämä nämä vanhat vanhat perinteet ja jaot oli kuitenkin olemassa. En mä tiedä oliko se nyt jatkosota sinänsä semmonen, mikä olisi tähän niinku perusjakoon

27:09 vaikuttanut. Se mihin se tietysti vaikutti niin niin tota Suomessa oli jonkinlainen pieni äärivasemmistolainen vasemmistolainen tota vastarintaliike erityisesti Tampereen seudulla niin niin tuota joka toimi nimenomaan tätä Saksa yhteistyötä vastaan ja siitä olen tuolla kirjoittanut myöskin tuolla kirjassa Hämenkyrssä. Joo, siellä siellä oli yllättävän laaja laaja tota porukka,

27:35 niin niin tuota meni meni niin sanotusti käpykaartiin tai tuota [kurkun selvittäminen] puskiin tosiaan. No mut sitten tota niinku tuossa tota öö talvisotaepokissa opimme niin tota jäimme jäimme niukasti kakkoseksi tota sitten Neuvostoliitto sitten rupesi sanelemaan sinne tuli Porkkalan miehitystä ja muuta ja sitten tota ensimmäisenä toimen sitten kommunistit tota rehabilitoiti saanut

28:02 enää kieltää kommunistitoimintaa ja ja jatkosodan jälkeen näin näin ja sitten tota oltiin vähän siinä ryti heitettiin kuritushuoneeseen ja tanneri päätyy epäilyttävien listalle sit siellä neuvostoliitossa ja sitten alettiin tätä vyöryttämään niinun eikä alkanut tulla suoraan heti vaalirahoitusta ja tavallaan tän niinun ruvettiin masinoimaan sitä vasenta laitaa ylös. Joo, mä sain aika paljon suojelupoliisista myöskin

28:28 arkistomateriaalia käyttöni tuota kirjaa varten ja nimenomaan tähän tähän liittyen, että millä tavalla sitä SKP:n SKP:n rahaliikennettä tuota oli järjestelty ja siinä on nyt jonkin verran tuotu sitten esille sitä.

28:42 Onhan näistä asioista ollut tietoa sitten muissakin lähteissä ja käy myöskin läpi sitä, et millä tavalla Neuvostoliitto vaikutti muihin puolueisiin, koska vaikka tuo ei ole niinku suomettomisen yleishistoriikki, niin se tavallaan tavallaan mulla on pyrkimyksenä siinä kuitenkin avata sitä, et mikä se kommunistien mentaalinen ja reaalipoliittinen vaikutus oli sitten muihin puolueisiin ja millä tavalla se tavallaan pakotti se kommunistien neuvostoystävyys tai ainakin koettiin,

29:08 että se pakotti niin muutkin puolueet sitten luomaan näitä suhteita, kun ei haluttu antaa sitä monopolia Neuvostoliiton neuvostoystävyyden monopolia tuota sitten SKP:lle ja se sopi Neuvostoliitolle, koska Neuvostoliitolla oli aina kuitenkin minimalistiset ja maksimalistiset tavoitteet Suomessa ja ne minimalistiset oli se, että Suomi säilyy geopoliittisesti Neuvostoliiton etupiirissä ja sitten sitten tuota maksimalistiset tavoitteet tietysti voi nähdä, että oli olisi ollut

29:36 vallankumous, mutta sitä vallankumoakaan niin ei ei oikeastaan olis saanut toteuttaa sillä sillä tavalla se haittaa muita tavoitteita, et jos on riskinä, että se epäonnistuu tai vaikka esimerkiksi se, että Ruotsi olisi ajautunut Natoon sen seurauksena ja ja tota siinä olisi niinku tullut sitten rautaesi Pohjanlahdelle, niin se sitä on pidetty yhtenä jopa niinku suurena tämmöisenä tekijänä, et minkä takia Neuvostoliitto

30:03 ei lähtenyt kuitenkaan koskaan täysimääräisesti tukemaan Suomen vallankumousta ja ja tota kyllä se ehkä selittää myöskin sitä, et miten miten tota meillä on tämä Ruotsin erityissuhde kuitenkin ollut niin niin tota vahva ihan viime aikoihin asti ja nykyäänkin. Tietysti meillä on pitkä valtiollinen historia ja niin edelleen, et ei sitä pidä tietenkään väheksyä ja paljon kulttuuriyhteyksiä, mut se et kyllä siinä on ollut ihan tämmönen kova geopoliittinen ydin, että se mikä on ollut Ruotsin ja Suomen asema, niin on

30:32 koko ajan riippunut tässä mielessä myöskin toisistaan.

30:35 Joo. Joo. Mut sitten tää Suomen poliittinen järjestelmähän oli pitkään presidenttivetoinen. Meillä oli siis Paasikivi Kekkosen linja, jossa molemmat yritti ensin tota näitä sodan tuhoja minimoida ja saada ne venäläiset pois sieltä Suomen maaperältä ja osittain onnistettiinkin purkaa näitä miehitysalueen tota rakenteita, purkkaloita ja muita. Ei saatu Karjalaa takaisin. Oli joskus tota ihan ihan niinku mahdollinen pelin paikka siis sillä tavaltais saatu osa näistä tota valoitetuista alueista tota niinku

31:02 takaisin, mut ne sit meni. Mut sitten tää Paasikiven Kekkosen linja reaalipolitiikka niinku meni sit siihen, että varsinkin kun on Kekkonen presidenttinä pystyi hajottaan näitä hallituksia aika aika mielivaltaisesti, niin siitä tuli mun mielestä niinku Kepusta tuli semmen niinku ihmeellinen tota itään itäänpäin kuninkaan tekijä.

31:21 Mä mulla on tuolla myöskin myöskin tota venäläisiä arkistomateriaaleja, joita on sieltä eräät tutkijat parempina aikoina haket, joissa tuodaan esille tätä tätä Kekkosen lähipiirin saamaa vaalirahoitusta ja siihen liittyviä dokumentteja ja sitä, et miten itseasiassa suojelupoliisin päällikkönä aikanaan toiminut arvo Pentti, kun rauha hänen muistolleen vanha Mannerheim ristinitari ja ja tota sotaveteraani ja siinä suhteessa kunnioitettava mies,

31:47 mutta valitettavasti arkistomateriaaleista ä käy ilmi, että että tota hänelle myönnettiin tämmöinen rahasumma rahasumma tuolta idästä ja hänhän oli myöskin sitten paitsi et hän oli supon päällikkö, niin hän oli pitkään toimittä tämmöisenä K-linjan eli Kekkosen tukijoiden vaalikassan hoitajana. M se oli tämmönen maaseudun yhteisvaliokunnan säätiän niminen organisaatio, joka taitaa edelleenkin olla olemassa, mut se olisi kiva tietää, et mihin nää rahat on valuneet. Ja mä mulla on vähän semmonen kutina, et ne ei välttämättä ole pelkästään siellä

32:17 keskustan apparaatissa. Et isossa kuvassahan se kun sanotaan usein, että niin kun vaaravuosien jälkeen 4050-luvulla niin olisi ollut näin, että että tuota länsituki demareita ja kokoomusta ja Neuvostoliitto kommunisteja ja kepua, niin näinhän se ei ollut. Et siis kyllä itseasiassa siis yh Yhdysvalloissa CEssa tuettiin maalaisliittoa puolueena, mutta mutta se oli se Kekkosen lähipiiri,

32:46 K-linja, tämä tämä tota maaseudun yhteisvaliokunnan säätijä, mikä oli niinku tavallaan Neuvostoliitto lohkaisi siitä tämmösen osan siitä puolueesta. Samoin ku sit myöhemmin kun Väinö Taer valittiin 50-luvun loppupuolella demareiden puheenjohtajaksi, niin skoilaiset irtosivat tota SDP:stä ja Neuvostoliitto sitten vaikka ne ei olleet kommunisteja, niin Neuvostoliitto katso ne kuitenkin kuitenkin tota, että otetaan tavallaan

33:14 heidät nyt siitä. Ja sitten kun sitten kun tämä SDP:n puoluesopu tuli tuli tuota muutamien vuosien kuluttua, niin sen takiahan sitten Kalevi Sorsan SDP:n osaltaan oli jo aivan jotain muuta. Mm. koska sinne oli tullut tämä Neuvostol vaikutus tavallaan tämän niinku TPSL:n kautta ja se tapahtui tällä tavalla vähän niinku salakavalasti. M no sitten tuli tämä kommunistihajannus myöhemmin 60 60-luvun loppupuolella

33:39 viimeistään revähti kunnolla vähän parissa parissa vaiheessa siinä ja ja tuota sekin oli vähän semmonen asia, että vaikka vois ajatella hajannus ehkä se heikensi niinku kommunistien vallankumouksellisia mahdollisuuksia Suomessa, mutta voi olla et se paradoksaalisesti itse lisäsi Neuvostoliiton otetta Suomen sisäpolitiikkaan, koska he sai taistolaista tämmöisen reservin itsellensä.

34:04 Joo. Ja sit siihen yhdisty sitä sen ajan niinku idealismia tota tota Amerikan imperialismisia Korean sotaa, Vietnamin sotaa ja tavallaan sitten tää rauhan ydinase täältä Neuvostoliitosta jotenkin niinku nuorison keskuudessa varsinkin sitten tota muuttu sit tota tämmöiseksi niinku ihmeelliseksi tota hyveelliseksi tota asiaksi, että rauhaa ja rakkautta ja taistolaislauluja ja tavallaan niinku vaikea. En oo sitä nyt aikaa elänyt, mut tuntuu niinku tosi oudolta, et miten

34:33 täst tästä tuli niinku tämmönen kultti, joka josta sit laini joka puolueeseen vielä joku jonkinlainen niinku tätä etäpesäke, mut niinku kai sitä voi sitten kommunismiksi kutsua niitä etäpesäkkeiksi, ketä joka puolueessa ja sit yleiset syyt, että ei saanut sitten vaikka kokoomusta laittaa tätä hallitukseen, niin vaikutti sit taas sillin, että se koko poliittinen kartta pysyy siellä vähintäänkin keskellä, ellei sitten aika vasemmalla. Niin mä en mä en kutsuisi missään tapa kommunisteiksi niitä, mutta mä kutsuisin niitä niitä tämmöisiksi myötäjuoksijoiksi liittolaisiksi, joilla

35:02 oli oli, koska siis se oli nimenomaan siinä oli kyse siitä Neuvostoliiton geopoliittisen intressinajamisesta ja toki jos niinku tämmöistä järjestelmäutosta olisi tullut, niin silloin varmaan nämä osaset olisi olleet siinä siinä tuota sitten eri puolueista niin toki niinku liittolaisina, et kyllähän kommunisteilla oli tämä niin sanottu kansanrintama taktiikka taktiikka tuota tässä ajattelussaan, mutta sitten täytyy muistaa tietysti se, että eihän tässä kansanrintamassa niin kommunistit pitä itseään aina, että he

35:29 on johtavassa asemassa ja se on heidän tavallaan ideologiaansa sisäänrakennettu ainakin tähän marxismilinismiin, et et ei nää niinku heidän liittolaisensa ei ne o mitään tasa-arvoisia toimijoita, vaan kommunisit on etujoukko ja ja muut sitten niinku niin mut mut kyllä osa näistä osa näistä fraktioista, jotka sinänsä oli niinku neuvostomyönteisiä niin tavallaan tai tai ainakin voi sanoa, et miten niinu kannatti Suomen virallista ulkopolitiikkaa erittäin paavillisesti.

35:59 Niin niin tuota kyllähän osa näistä osa näistä fraktioista niin voi sanoa, et siellä on varmasti ollut motiivina myöskin sitten se, että viedään sitä elintilaa näiltä näiltä kommunisteilta, koska kyllä Suomessa kuitenkin Suomessa järjestettiin vaalit Suomessa pidettiin vaalit. Täähän on se ero, että Venäjällä vaalit järjestetään ja Suomessa vaalit pidetään tai Venezuelassa varmaan myös järjestetään. Joo, [korskahdus] mutta mutta tota et et kyllä siinä on

36:25 tämmöisiä niinku ja ja sehän tämä arvioinnista osittain tekeekin hankalaa, koska ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja, jotka on voineet olla osittain niinku hyvin päällekkäisiäkin eikä aina niin ilmeisiä. Joo toi kiinnostaa. tavallaan mainits kansan rintamaat kuitenkin niinku jotenkin tuntuu siis että tässä kommunismissa siis tota se demokratia on just niin siinä tota teknologisessa determinissä se ikävä välivaihe ja sitten

36:49 kapitalismin kautta kapitalisti tota rahoittaa sen köyden, jolla ne hirtetään ja päädytään sitten totalitaristiseen kommunismiin, jossa sitten tota demokratia on ihan turhaa, koska tiedetään oikea vastaus ja politro ja tavallaan tota oikeaa aatetta tekevä vanguardi sitten tota sitten pyörittelee sitä yhteiskuntaa, niin jotenkin tää niinku on niinku ihan pöljää, ett tavallaan yritetään tappaa sekä kapitalismi että demokratia matkalla sitten sinne onnellaan. Niin siis siis tota siinähän

37:18 on se ajatus, että demokratia on niinku raitiovaunu, et jollakin pysäkillä jäädään pois sitten kyydistä, mutta ei ei siinä myöskään niinku kommunisteilla ole välttämättä ollut sitä ajatusta, et sen vallankumouksen pitäisi väistämättä olla demokraattinen tai väkivaltainen. Et et tota se on se on niinu sidottu sidottu kulloiseenkin olosuhteisiin. Se oli ainakin Tuure Leheni, joka oli tämmönen keskeinen dogmaatikko suomalaisen kommunistiliikkeen piirissä, niin ajatus ja näin näin niinku Leneniä silloin

37:48 luettiin. Mutta sekin, että demokratia niin kun puhutaan demokratiasta, niin kyllähän siis jos puhutaan, että nykyisin on joissakin piireissä tapana sanoa en ole rasisti, mutta niin kyllähän se aikanaan oli tämmöninen niinun kannatan demokratiaa, mutta ja [korskahdus] tota se mitä sen jälkeen yleensä tuli, niin on tämä et en kannata porvarillista demokratiaa ja et minkä takia joku instituutio se

38:17 esimerkiksi, että ihmiset saa vapaasti äänestää vaaleissa olisi merkityksellinen, kun kuitenkin kommunistiliike toteuttaa kansan tahtoa parhaiten. Ja tää on itseasiassa edelleenkin siis jos mä katson muistan olin muutama vuosi sitten kuuntelemassa tuolla professori Teivo Teivainen oli kutsunut Suomeen öö vai oliko Helsingin yliopisto, mutta Teivo Teivot isännöiistä tilaisuutta niin t tämmöisen tota kiinalaisen erittäin arvostetun

38:44 professorin kun Juetong ja tuota hän selitti tätä nykykiinan ajattelua, että että tota miten miten niinku meille voi kukaan tulla puhumaan jostakin institutionaalisen demokratian puutteesta niin kauan kun yksikin kiinalainen on nälkäinen. [naurua] Ja tässä nyt voisi melkein siteerata Jeesusta, että köyhät teillä on aina keskuudessanne. Eihän me koskaan voida, jos niin kauan kun mitään sosiaalisia ongelmia tai taloudellisia ongelmia on

39:12 maailmassa, niin ei voida puhua siitä, että että tuota meillä puuttuu vapautta, meillä puuttuu demokratiaa, meillä puuttuu ilmaisvapautta.

39:21 Eihän me voida puhua siitä koskaan, koska koska ainahan meillä tulee olemaan myöskin näitä ongelmia, eikä se voi millään tavalla tarkoita sitä, ettei niitä pitäisi ratkaista. Ja tää on se niinku ehkä kommunismin perusongelma suhteessa paitsi niinku demokratiaan, niin myöskin vapauteen.

39:38 Joo. Tätä mä en kans niinku oikein niinu ymmärrä. Siis tää tota just tää luokka taistelu niinku tavallaan, että sitä ervaa taas Petso Boyia niin tota Lavis Borsua Construct niin tota aivan hieno hieno biisi t niinku tota Best Western Best and Girlsin lisäksi niin tota niin niin että et niinku tämmönen porvarillinen käsite ja sitten porvarit pitää tappaa ja sitten tavallaan tää niinku pääomain ja työvälinen ristiriita siis se on niinku sen Marxin tota

40:06 talousteorian niinku kans ihan pöljä juttu, että tavallaan että niinku työkapitaliso soituu niinku tota lisäarvoksi niinku eihän se nyt niin menee nyt tässä tekoälyikana viimeistään opimme sen, että se on niinku ihan paska teoria, että jotenkin työ olisi niinku kaiken tota lisäarvon niinku ihmistyö olisi niinku kaiken lisäarvon lähde ja se kapitalismi on puhdasta riistoa ja ne jolla on kapitaalia on porvoreä ja ne pitää tota luokkavihollisena tappaa niin tää on niinku jälleen kerran niinku mä en niinku tajua tätä hommaa kuka niinku

40:33 tähän niinku paskaan voi uskoa toki niinku siis semmonen niinku kateellisuus tai niinun noilla luokalla menee paremmin kuin mulla niin ne pitää niinku nirhata, niin se on tietysti ehkä joku yleisinimillinen homma, joka niinku vetoa tässä, mut mä en tiedä tää luokkakäsite on musta niinku kans niinku ihan käsittämätöntä tässä kommunismissa, niin yksi yksi asia vielä mikä yhdistää yhdistää kommunismia ja ylipäänsä niinku nimenomaan totalitaristista kommunismia ja muita tämmösiä aatteita, niin sehän on tämmönen ajatus siitä, että maailma

41:00 on nollasummapeliä. Joo. Eli sehän on ihan ihan sama ajatus ku mikä tietyn tyyppisessä niinku puhtaan raassa imperialismissa tai tota fasismissa, niin se, että nyt nyt kun Venäjä menee ja valloittaa maa-alueita, niin menee menee sinne ottaa ottaa tota itseään vauraampien alueiden kodit halttuunsa, vessanpöntöt mukaansa, jne. Sitten kuvitellaan, et meillä tulee olemaan tämmöstä, jos mennään vaan ja otetaan haltuun tämä, niin niin sehän sehän on pohjimmiltaan niinku

41:29 hyvin samanlainen nollasummapeliajattelu, kun kun mikä mikä tässä, että niinun poistetaan tämä luokka ja ja sitten tuota sitten tuota niin ja ja tämä ajatus myöskin, että länsimaiden vauraus tottakai sillä on ollut merkitystä, että ett että länsimailla on ollut siirtomaita monilla yhteen aikaan. Mihin suuntaan se merkitys on? missäkin yhteydessä mennyt, niin siitä voidaan sit keskustella ja siitä on varmasti

41:55 paljon tehty analyysejä, mut se et hyvin usein myöskin niinku vasemmistossa korostetaan, että me olemme rikkaita vaan sen takia, että me on joskus aikanaan tuotu ja siis me mehän emme ole, mutta mutta tota tuotu kumia kumia kumia kongosta tai whatever. Kyllä mä väittäisin, että meidän vaurautemme perusta on kuitenkin vaikka sillä saattaa olla ollut vaikutusta, niin ihan siinä et minkälaisia instituutioita meillä on ollut.

42:20 minkälaisen teollisuuden syntymisteknologian kehitystä se on mahdollistanut. Joo, toi on siis tämmöinen kolonialismin ja imperialismin toisaalta tota, et silloin kun se on sitä neuvostohommaa, niin se on kivaa ja sitten kun se on amerikkalaista tai tota länsimaista, niin sit se on jotain niinku riistoa ja hapatusta ja valkoisen miehen niinku sikailua. Niin tätäkään mä en niinku kyllä niinku ymmärrä. Ja sitten et siitä tehdään niinku tämmönen kulttuurinen ilmiö, et se niinku yli sukupolven niin sen vuoksi meillä nyt sattuu oleman tämmöiset niinku pinkihkö naamat, niin

42:49 meidän pitäisi jotenkin niinku 1800-luvun niinku kongoriista ja belgialaisista tuntea yhtään mitään. Niin tokin on niin ihan pöljää ajattelua musta, että tavallaan tää niinku jälleen kerran tää niinku historiallinen vääjäämättöminen kulku ja tavallaan muistellaan menneitä ja kaikki on niinku vaan jotain niinku ihme siirtymää tota läpi vuosikymmenien kohti tota [naurua] tota sitä starter kommunismia, jota ei ikinä saavuteta. Ehkä tekoäin suhteen.

43:14 Pakko muuten heittää. Siis tota nyt kun mä oon hurahtanut, jos et huomannut, niin tekoäly ihan täysin mulla pyörii tota neljä tota tämmöstä tota hermesysteemiä. yksi open clow niin kun ne maksaa sitten kymppä nämä nämä tekoälytyöntekijät mä niitä nyt sitten riistän näitä näitä tota silikoniaiivoja niin niin vähän rupee tulee semmonen niinku suunnitelutalouinen fantasia et mä aika hyvin niille annan niinku

43:40 tehtäviä ne tekee aika paljon lisäarvoa sitten ja ei oo niinku siis tämmöstä tota marksilaista tota ihmispää mutta mä ehkä näen niinku pienillä kiikareilla sen Star Trek tulevaisuuden niinku helvetinmoisen tota teknologisen deterministisen siirän jälkeen [naurua] Mä en saanut tähän mitään, mutta ehkä ehkä tota tavoit jotain siitä, että mitkä on sitten niinku aikamme haasteita, mitä tulee tämmöseen.

44:05 Puhutaan puhutaan teknototalitarismista ja muusta, että en en ole niitä ihmisiä jotka kuvittat, että niin Kiina ehkä palaan. Eli tota siis niinku Kiinassahan nyt kai on kommunistinen puolue, joka kai tekee suunnitelmoutta ja haluaa niinku järjestellä sen yhteiskunnan niinku totalitaristisen valvontahteiskuntaan. Onko Kiina sun mielestä kommunistinen yhteiskunta? Niin no siis jos nyt lähdetään siitä, et Kiina on kuitenkin kuitenkin tota maailman yksi yksi keskeinen

44:34 maailmanvalta. Siellä on vallassa puolue, joka kutsuu itseään kommunistiseksi. En mä tiedä minkä takia niin kun minä olisin henkilö, joka nyt lähtee tässä sanomaan, että ette te ole kommunistisia. M että tietysti ei se täysin samanlaista kommunismia ole, mitä oli neuvostokommunismi tai mitä joku Marxin ideaali ideaalikommunismi oli. siihen on paljon sekoittunut niinku Neuvostoliitossakin sitä paikallista kulttuuriperintöä ja traditioita ja tota

45:03 erilaisia malleja, mutta kyl kyllä se nyt musta olisi aika niinun aika kunnianhimoista mennä sanomaan, että ette te ole kommunisteja. Mm.

45:12 Ja tota kyllä siinä mi monia näitä elementtejä on, et ihan samalla tavalla kun mä puhuin tästä Venäjän vanhasta maaorjataloudesta, niin kyllähän Kiina kiinalaisessa kulttuurissa traditioissa on semmosia elementtejä, mitkä ehkä tekee helpommaksi kiinalaisille omaksua. Tämmöstä tietyn tyyppistä kollektivistista ajattelumallia, kun kun tuota länsimaissa. eikä se ole mikään geneettinen asia, vaan ihan tämmöönen pitkään traditioon traditioon liittyvä

45:38 liittyvä asia ja tota kyllä kyllä siinä mielessä niin niin tietysti kiinalainen kommunismi on omanlaistaan. Se mikä ehkä ehkä meiltä monesti jää huomiotta, niin niin tuota kyllähän Kiinassa ja Kiina ja Neuvostoliittokin, vaikka ne oli tavallaan niin kun tukkanuottaisilla kylmän sodan aikana, niin ne myöskin rupesivat liennyttämään kylmän sodan loppupuolta kohti. Seurasivat tarkasti toisissa toisiaan ja sitä et mitä siellä tapahtuu. Ja Kiinan systeemihän on

46:08 itseasiassa siis juuri Andropovin systeemi hyvin pitkälti eli KGP:n pitkäaikaisen päällikön ja ja tota se mikä oli Den Chopingin, joka oli tämän Kiinan niin kutsutun markkinoisen avautumisen tuota oppiisä, mikä tarkoitti sitä tietysti, että okei siellä ruvettiin katsomaan aitoja tulostavoitteita tämmöisen poliittisen dogmatiikan sijaan, mutta kyllähän se tarkoitti sitä, että joidenkin on rikastuttava

46:36 ensin niinku tämä juttu kuuluu ja hyvin useinhan ne oli sitten tä puolueen nomenklatuuran väkeä. Eli kyllä se tavallaan se eliitti eliitti säilyy siellä siellä sitten samana, mutta mutta tää asema parani. Ja se mikä oli dengin kannalta Korpacovin suurin virhe, Karpatsovin suurin virhe oli se, että Karpatsov teki poli tota perestroikasta Glasnostista myös myöskin poliittisen. Hän oli sitä mieltä, että olisi pitänyt pitää

47:03 tiukasti siellä talouden sfäärissä, niin Neuvostoliitto olisi säästynyt ja sen niinku valtarakenteet olisi säästyneet. öö ja ja tota öö sitä en sitten tiedä oliskoo näin tapahtunut tietysti oliskoo se voinut pelastaa.

47:16 Vähän veikkaan, että ei. Mut näinhän Kiinassa toimittiin ja siellä siellä tien meni aukiolla niin mentiin suoraan ja tuota pistettiin opiskelijat matalaksi, mutta avattiin sitten taloutta ja sehän on ollut se niinu myöhemmän Kiinan menestyksen salaisuus, että Richard Nixon 93 tais olla Eteläkorean TV:lle antoi haastattelu, jossa hän sano sanoi, että tota Venäjän kehitys tulee määrittämään sen, että niinku voittaako

47:44 voittaako vapaa demokratia, vapaa markkinatalous maailmassa?

47:48 Ja ja tota koska koska jos Venäjä Venäjän kehitys tulee onnistumaan, niin sen jälkeen myöskin Kiina Kiina tulee sitten vapautumaan, koska se jää tavallaan yksin siihen. Mutta et jos Venäjä vaipuu takaisin autokratiaan niinku sitten Putinin kaudella kävi, niin Kiinasta tulee se keskeinen haastaja sitten niinku läntiselle yhteiskuntamallille.

48:09 M ja kyl kyll tää niinku mun mielestäni Nixonin analyysi oli hänestä sitten muuten mitä mieltä hyvänsä, niin oli tässä asiassa aika osuva. Joo ja nyt sopii niinku ihmetellä miksi länsimaiset yhtiöt tota sitten tän tuotantoketjun siirin onnessaan tota Kiinaa ja mutta tota siinä nyt sit ollaan toi ehkä tähän Venäjä siis mulla oli Martti J karitiedosto everstihän niinku toossa silloin ennen kuolemaansa lanseerasi tämmöisen niinkun Venäjän strateginen kulttuurin niin sitä mä

48:38 niinku siinä hänen haastattelussaan ihmettelin, että kun hänellä oli taas semmonen lähtökohta tää suurvenäläisyyspansionalismi on niinku semmista tota Aina kun pelattu Napoleonin niinku hyökkäykset asti, että sieltä venäjäläiset tulee niin ja ja aikoinaan mongoolit pääsivät valloittamaan ja toi semmooset niinku julmat rakenteet sinne niin et hänellä oli semmonen strategisen kulttuurin teori, että on niinku todella vanhaa ja niinku pysyvää suurvenäläisyyttä ajattelua. Eikö kai niin ehkä sitten näy

49:06 niinku kommunismina, mutta kyllähän tää [korskahdus] niinku kommunismi suurvenäläinen tota imperialismi niin ne muodostaa semmosen tota myrkyllisen koktailin, joka näkyy tänäkin päivänä. Niin ja siis se tietys tosa pitää sanoa, että Martti Kari on mun mielestäni ihan oikeassa. Ei nää niinku sulje toisiaan pois. Ne on niinun molemmat on olemassa ja se mikä Kiinan kanssa Venäjää myöskin yhdistää, niin se pitää itseä imperiumina ja ja tuota imperiumeillahan tunnetusti on pehmeät rajat. Siis tämmösillä ainakin tämmösillä

49:35 mannermaisilla imperiumeilla eli eli tota he katsoo et heillä on oike oikeus ja niinku oikeastaan velvollisuus pitää ympärillään tämmöstä niin sanotusti turvavyöhykettä. M et kukas [korskahdus] se aikanaan sanoi, että Venäjä tuntee olevansa turvassa vaan silloin, kun venäläinen sotilas seisoo molemmilla puolill Venäjän rajaa? [naurua] Joo. Näin se jä tietysti pahimmillaan tossa tota Jaltan sopimuksissa ja toisen

50:00 maailmansodan jälkeen tota sovittiin niinku tota sitten mitä Hitler ja Stalin ei pystynyt sopii Ripentropisopimuksessa, että jaettiin sitten Eurooppa turvallisuusvyöhykkeisiin, jotka ikävä kyllä sitten meni aika pitkälle. Suomi jäi sen radan rajan toiselle puolelle.

50:15 Mut toisaalta sitten kattooo näitä balttialaisia veljiämme, niin heillä on tapahtunut tää lustraatio ehkä just sen ansiosta, että kun se oli niin karua ja tavallaan niinku elintaso romahti, niin siellä sitten päätettiin, että never again. Meiltä jäi sit tavallaan, kun me oltiin sit päästiin livahtaan tota EU:hun ja Natoon sit myöhemmin, niin tota meiltä sit jotenkin jäi tää niinku puhdistuminen tekemättä. Joo ja kyllä mä näen, että siis monet niistä ongelmista

50:42 koski jos ajatellaan, että minkä millä mille pohjalle tää suomalainen korporatiistinen järjestelmä rakennettiin, niin onhan muissakin pohjoismaissa jonkinlainen korporatiinen järjestelmä. Eikä se niinku se se ei ole se, mutta suomalainen korporatiistinen järjestelmä rakennettiin Neuvostoliiton varjossa. Siinä oli se idänkauppa oli merkittävässä osassa ja se oli toisaalta samaan aikaan tämmöninen ne niin kun nämä nämä niinku K-linjat ja muut, niin ne oli tavallaan niinku sen neuvostovaikutuksen

51:10 osasia, mutta ne oli myöskin kilpiä sitä kommunistista pyörrytystä vastaan. Ja sehän on tunnettua, että että niinun kun se kommunismin uhka hävisi, niin sehän, että siinä vaiheessa kun uhka häviää, mutta rakenteet säilyy vähän niinku päämäärättöminä, niin mun mielestä meille kävi vähän tällä tavalla, et tietysti siinä oli 1990-luvun oli lama, missä oli sitten tällä idänkaupan poistumisella tietysti roolinsa myös ian, mutta mutta tässä

51:38 kävi niin, että se suomalainen kylmänsodanikainen yhteiskunta niin kun ja nämä myöskin talouden rakenteet niin niin tota säilyvät, koska ei tavallaan keksittykään mitään muuta ja sitten tietysti oli tämmöninen onnenkantamoinen kuin Nokia, joka vielä sitten sitten tuota piti meitä pinnalla melko pitkään, et sitä vähemmän piti tehdä mitään ja ja tota sitten yhtäkkiä me huomataan

52:05 2010 me ollaan semmosessa tilanteessa, et me on menty valuuttaunioniin.

52:09 Nokia Nokia ei enää enää tuota tuota tuota ole samassa merkityksessä sillä vuosikymmenellä ja nyt meillä on sitten mitä mitä kuinka monessa vuosi, että ei niinku todellista talouskasvua ole ollut suunnilleen 17 vuotta, että tosin nyt mulla oli toi Juho Romakkaniemi niin tota iloittiin 0,9% tota kvartaalikasvussa annualisoituna olisi kuitenkin 3,5% vuodessa, mutta tuli sitten Hormutsin salmi siihen sitten pilaamaan bileet, että niin

52:39 Ja sitten tietysti tässä on vielä se, mistä mä kerron tosa toossa ehkä kirjoitan aiemmassa kirjassani ja jälkisuomettumisen ruumiin avauksessa, josta nyt sitten sanoisin, että samat johtopäätökset aika pitkälti tuossa valtioneuvoston Venäjän vaikuttamisraportissa tuli esille, niin kyllähän meillä sitten oli vielä tämä idänkauppaansa. Et en mä sano sitä, että tottakai niinu on ymmärrettävää, et suomalaiset kävi myöskin Venäjän Venäjän kanssa kauppaa ja investoivatkin jopa jonkin verran

53:05 sinne, mutta kyllähän me niinku tarpeettoman paljon pistettiin siihen muniin korjaa. Näin se on. Joo joo. Nää Tiitisen listat siis tota haastattelin joskus tota Martti Ahtisaartamon neuvotteluvaltakirjaan, niin tota hän sanoi yleensä ihmiset haluaa kahta asiaa tota et et niinku pienet ihmiset ne haluaa, että tota he voi luottaa poliisi oikeus laitokseen. Niin jotenkin siis tää toossa tota niinku lustraation puutteessa nää molemmat niinku jäi sitten päälle, et meillä voinut olla

53:33 siis jopa niinku suojelupoliisissa tyyppejä, jotka olisivat pitänyt niinku puhdistaa siinä tavallaan, että nyt niinku ottaa nyt esimerkin, jos on sitä mieltä, että Orbaan oli ihan paska jätkä ja nyt tuli tota reippaampi tyyppi, joka näyttää sit olevan sillai, et se ei anna armoa tälle edellisellä porukoalle, et ne niinku pistetään sitten korruptiosyytteisiin nää tota oligarkit, mitä siellä on, niin näinhän pitäisi tehdä. Eli aina kun tavallaan niinku täysin korruptoitunut niinku systeemi, mätäsysteemi tulee, niin kyllä siellä pitäisi niinku vähän vähän niinku antaa puukkoa sille vanhalle systeemille.

54:02 Meillä ei ikinä käynyt näin ja ne niinku korkeimmilla mahdollisilla tasoilla jäi tyypit vielä niinku noudattamaan sitä maanpaa.

54:09 Siis kyllä kyllähän se niinku niin ja siis se, että tavallaan meillä niinku paljastuu tipotellen tämmösiä aivan uskomattomia juttuja, jotka ei välttämättä pääsy pääsy päädy edes lööppeihin aina, mutta mutta ihmisille, jotka niitä seuraa, niin niin tota enkä mä nyt sano kyllähän tossa nyt jos katsotaan vaikka Yhdysvaltojakin, jonka pitäisi olla vapauden ja avoimuuden mekka, niin Mm. En mä nyt tiedä onks onks tässä sitten Epstein filit ja muut, niin kyllähän sielläkin kaikenlaisia ongelmia

54:37 tuntuu olevan. Mut se, että että tota jos me oltais kerralla 90-luvulla käyty nämä läpi, niin niin tota kyllä se olisi minusta ollut semmonen yhteiskuntaa tervehdyttävä kokemus ja sitten oltais myöskin oikeasti voitu sanoa, ett näihin ei kannata palata, mut sitten kun se menee tällä tavalla, että aina aina tuota tutkivat toimittajat tai joku joku kaivaa jostakin jotakin m ja ja tota sitten selviää sen tyyppisiä asioita, kuten vaikka että meillä on

55:07 tota Puttinen lähin menttori Felix Karasev tullut tullut tuota 95 Suomeen ja ilmoittanut suurinpiirtein, että nyt vaihdatte Supon päällikön ja menee vähän aikaa ja sitten Supon päällikkö vaihtuu, niin niin tota ei ei tää niinku ole omiaan lisäämään luottamusta. Ja sitten pitää muistaa sekin, että että tota meillä on paljon tämmöstäkin puhetta ollut, että ei pitäisi puhua näistä, että kun itsessään se luottamus on niin tärkeää, että viranomaisia ei pitäisi kyseenalaistaa.

55:36 Joo. Mut täähän ei tutkimusten valoissa mun käsittääkseni pidä paikkaansa. Et voi voi olla, että tästä on erilaisia erilaisia tutkimuksia, mutta mulla on se käsitys, että kyllä niinku niissä maissa, joissa [korskahdus] viranomaista aloitetaan tutkintoja tarvittaessa rikostutkintojakin, niin tota niissä itseasiassa se luottamus on parempi. Joo. Mä en ymmärrä tämmöstä tota, että [huokaus] siis tota joku jotain tiitisen listaa ja sit vapaudet, että okei jos niinku vaikka mun nimi olisi niinku Tiitisen listalla, niin mitä väliä, että

56:04 siis se on niinku tämmönen tota ihmeellinen DDR ja tuota niinku venäläisten niinku tota nilkkiverkosto, johon niinku sattumalta on voinut päätyä, mut niinku se, että niinku leikitään, ett tää nyt on niinku niin pyhää asia, että tätä ei kukaan saa ikinä nähdä ennen ku, että kaikki on kuollut niinku 30 vuotta sitten, niin mikä ihmeen oikeusvaltio tää nyt on? ku niinku Jäppä Jäpä on tehnyt joku tota semmoosen listan ja tää nyt on sit niinku semmonen niinku lista, joka ei kestä niinku auringon valoa yhtään ja sit se tota kaveri saa itse heitellä julkisuudessa sitten. Mä muistelisin, et

56:33 siellä on tämmösiä nimiä, että mikä tää nyt on.

56:36 Juuri näin. Juuri [naurua] näin. Et tota ja mut nythän onneksi onneksi tota tämä hetkinen Supon päällikkö Juha Marttelius on sanonut, että hän on Saksasta Saksasta kysellyt tästä ja ja tota että tutkijoille sitä sitä tota ainakin nyt harkitaan. luovutettavaksi, niin niin tota toivottavasti se nyt sitten tässä tapahtuu ja kyllä mulla on niinku ihan ihan positiiviset vipat siitä, että näin saattaa jopa tapahtua. Niin ja jos siellä nyt jos siellä nyt on

57:04 sitten niinku niitä ennaltaarvattavia vaikka demarin nimiä, niin so what, että niinku eikö se nyt muka kestä demarit keskustelu, että teillä on joskus ollut vähän tyyppejä, jotka on kuunnellut vähän tehtaan katua liikaa, että no sitten käydään se niinku läpi, et mikä tässä niinku on taustalla, että jotenkin maailma paranee siitä, että kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Ja [naurua] sen takiahan se olisi tärkeetä tietysti tai sanotaan etettä parempi, että ne annettaisi sitten tutkijoille myöskin niinku tausta-aineistojen kerran ja näitä näitä tota henkilöitä saisi itse haastatella, mutta eihän sekään nyt

57:33 sitten ole kiva, että jos ajatellaan nyt vaikka ihan jälkeläisiä. Okei, jokainen meillä Suomessa meillä jokainen on vastuussa omista teoistaan, mut eihän se oo kiva, että sitten yhtäkkiä huomaa, että nyt vaikka Isukin nimi on tuolla. M isukki on ollut 10 vuotta majan mananmajoilla ja häneltä ei enää voi kysyä. M ja sit sit olet loppuikäs niinun Stasin Stasin vakojan poika tai tytär, että Joo. Ja täytyy sanoa kun mainitsporusin, niin siis käivän käsittämätön homma,

58:02 että sitten luetaan niinku vähän tota saman nimisen kaverin niinku listaa väärin DDR:ssä, niin vedetään jätkä tota niinku 16 jalkapöydän läpi sitten ja siis muutenkin siis tota noin en nyt ihan tarkalleen muista hänen tarinaansa, mutta tota siinä sitten tavallaan Ahtisaaren niinku tota joka oli väärä ehdokas Sorsan sijasta niin tota niin niin tavallaan demarit pistää niinku ihan ihmeellisen niinku hyppelyn päälle sit siitä, että täytyykin muuten ottaa Help Rusi vielä vieraaksi, kun tuota tässä ehtii. Hän hän hän on tietysti

58:32 tehnyt viime aikoinakin ihan mielenkiintoista [kurkun selvittäminen] tutkimusta ja en tiedä onko tän uusimman kirjan jälkeen sulla ollut tää Venäjä emme eristä mut joo Venäjä emme eristä oli se viimeinen mistä juteltiin että tota joo mut siis toikin on niinku tavallaan tää Venäjä suhteet että niinku siis mielenkiintoista tämmönen täällä on nyt ollut tämmönen tehtaankanadun mafia joka ja sitten kotiryssiä ja kaiken maailman niinku tota agentti jännäristä tuttuja niinku kohtaamisia ja rahakin on

59:00 vaihtanut ja muut muuta niin no on niinku todella ikävää ja maapettyllistä toimintaa, mut jotenkin niinku että niinku hyssytellään tää koko homma ja leikitään, ettei täällä nyt o mitään nähtävää, niin se jälleen kerran niinku tuntuu vaan mun oikeustaju vastaiselta. No näin näin näin vois sanoa, että joo. No mut ehkä sitten tota onko meillä vielä suomalaisia kommunisteja? Siis tota ei oo ollut tota Anna Kontula mulla vieraana, mut jotenkin tuntuu, että että tota [kurkun selvittäminen] jos hän nyt sit jostain joko jo miehen oikeuksista

59:28 puhuu ja ja sitten niinku vähän vähän niinku dissaa pikku porvareita isoideistä isoäideistä, jotka vievät lapsenlapsilleen ruokaa.

59:35 Niin niin. Onko tämä nyt sitten oikea kommunismia? Eli eli tota, että onko meillä nyt vielä sit kommunisteja Suomessa?

59:40 Niin oliko oliko tota Anna Kontula oikeaa kommunismia ja oliko Neuvostoliitto oikeaa kommunismia? Eiks ne on ne klassiset? Mäpä otan täältä sitaatin, jolla tää tää tota kirja ihan ihan alkaa. Tää on siis tää on nyt sarkastinen sitaatti tietysti, että tää sillä sillä tuota niin oikeaa kommunismiahan tietysti vielä koke niin tässä tota Antero Leitinger pitkän linjan tutkija fiksu mies hänkin niin sano sano tota mulle aikanaan tää on meidän välisä sähköpostivaihdosta

60:08 itseasiassa tää ei oo ihan täy sitaatti mä oon korjannut tässä pari kirjoitusvirhettä marx pyörisi haudassaan jos kuulisi kommunistien lainausmerkeissä puhetta roistovaltioiden [korskahdus] ketju sahelin sotilasjuntista Iranin teokratian kautta Pohjois-Korean dynastiaan olisi ehkä osuvammin fasistinen tai totalitaristinen kuin kommunistinen akseli, mutta olen jo tottunut kutsumaan kommunisteiksi kaikkia Kremlin kätyreitä ja hyväuskoisia vokettajia siitä riippumatta, mitä mieltä ne ovat talousopeista tai sukupuolten määrästä.

60:38 Yhteistä on se, että ne ajavat samaa asiaa, joka tietoisesti tai tyhmyyttään.

60:42 Eikä se asia ole teoreettinen, vaan maailmanlaajuisen järjestäytyneen rikollisuuden edistäminen. Ehkä joskus päästäisiin siihen, että Anna Kontula saisi määritellä kommunismin, mutta vasta sitten, kun tämä olisi herännyt Natovihastaan. [naurua] Eli joo. Eli tota se mikä tuossa nyt on, toi on tietysti sarkastinen ja hyvin poleminen ja kirja ei ole yleisesti ottain noin poleeminen, että joku sano jopa, että niinku vähän kuivakin jopa

61:07 liiaksi, mutta tota öö se se mikä tuossa nyt ehkä on semmonen keskeinen tekijä, niin yksi semmonen ajattelumalli, mikä meillä tietysti tulee tästä niinku kommunistisesta kommunistisesta perinnöstä ja marksistileninistisistä perinnöstä, niin on tämä leninismin imperialismiteorian perintö juurikin jota jo vähän vähän tuossa sivuttiin. Eli tämä ajatus siitä, että länsi on paha ja sitten sitten kaikki tavallaan mikä on länttä vastaan,

61:35 vaikka se olisi itsessään kuinka imperialistista tai ainakin puoliimperialistista, niin se on sitten niinku ikään kuin vastarinnan akselia. Ja meillä on niinku tällä hetkellä, et Suomi Suomessa niinu on varsin laaja poliittinen konsensus ja ymmärrys siitä, että Venäjä on meille uhka ja me ymmärretään tavallaan sen takia, koska me ollaan itse aivan siinä rajalla, niin myöskin hyvin niinku laajalti vasemmistoa myöten se Venäjän imperialistisuus. Mm. Mutta sitten jos me puhutaan Venäjän

62:03 läheisistä liittolaisista niinku vaikka Iran tai Kiina, niin tää asia onkin huomattavasti monimutkaisempi. Erityisesti siellä Iranin suunnilla. Me meillä on niinku täysin puuttuu julkisesta keskustelusta se ymmärrys, että Iranilla on tämmösiä alueellisia hegemonia tavoitteita valtavasti. Se on islamistinen diktatuuri, joka pyrkii levittämään ideologiaansa ennen kaikkea lähialueille, mutta myöskin maailmanlaajuisesti se on hyvin

62:29 keskeinen tekijä siinä, mitä mitä niinku puhutaan tämmösen ääriislamin nimenomaan ääri äärimuodon islamismin levittämiseen maailmanlaajuisesti ja myöskin ihan puhtaaseen terrorismin rahoittamiseen. Ja ja se, että nyt jos katsotaan tätä, että öö en en ota nyt tässä kantaa siihen, että mitä mikä on ollut Yhdysvaltain politiikka tässä Iranissa viime aikoina, se olisi oman keskustelunsa aihe, mutta mutta se, että meillä niinku hyvin

62:57 pitkälti unohdetaan tämä asia kokonaan ja sitten esimerkiksi Lähi-itää katsotaan kokonaan sen niinun Israel Palestiina konfliktin kautta korkeintaan niinku julkisessa diskurssissa. Miten paljon me tiedetään esimerkiksi siitä, mitä Iranin ja Venäjän läheisimmät liittolaiset Syyriassa teki?

63:17 Miten Miten Miten se, että siellä on siellä on tuota semmonen määrä ihmisiä?

63:23 Se on ihan niinku Neuvostoliittoon verrattava terrorihallinto. Monin tavoin ehkä jopa brutaalimpi kuin Neuvostoliitto. Monin aikoinaan oli Assadin Alassadin hallinto, mutta kun se oli tätä niin kutsuttua vastarinnan akselia, niin ei ne ei ne tuota brutaalisti tapetut arabit ja kurdit ja muut niin tunnu kiinnostavan ollenkaan samalla tavalla silloin kun kyse on siitä, että Kaasansodassa tulee siviiliuhreja, mikä on tietysti valitettava asia. ymmärrän,

63:51 jos Israelin voimankäyttöä arvostellaan suhteettomaksi. Se on keskustelua, jota niinku tietysti voi käydä ja arvostella saa. M mutta se, että miten me unohdetaan se puoli kokonaan, että siellä on tämmöninen ekspansiivinen suurvalta, joka yrittää niin kun ottaa vähintäänkin koko oman lähialueensa sinne Välimerelle saakka haltuunsa, niin se se tulee itseasiassa tästä.

64:16 Niin tämmöninen arabiikommunismi on mielenkiintoinen sinänsä. Siis ehkä uskontokin otetaan se vielä eli tavallaan niinku homo sovietikus oli jossain vaiheessa niinun ainakin esitti tota ateismia tota ja ja tavallaan ehkä se oli sitä luokkavihaa sitten ortodoksista kirkkoa vastaan. Mut nykyäänhän sitten putinistinen tota imperialismi tulee sulassa sovussa tätä ortodoksisen kirkon kanssa. öö voisiko sit sanoa, että niinku Lähi-idässä

64:42 islamistinen tota uskontokin on niinku synergistinen tän kommunistisen aatteen kanssa vai onko se sitten vaan tämmöistä totalitarismista fasismia kaikki.

64:51 Niin no se minkä takia siinä on just tämä niinku sympatia, niin se on tietysti se, että se on sitten se nähdään anti-imperialistisena, mut kyllähän siis siellä tietysti on useita tämmösiä erilaisia uskonnollisia.

65:03 On toisaalta näitä islamistisia liikkeitä, jotka on samalla tavalla anti-imperialistisia. öö osa niistä ja sitten on sitten on näitä näitä arabisosialistisia liikkeitä, jotka sitten on vaihtelevissa liittuhteissa keskenään, mutta et ei ei sitä niinku mun mielestä sitä ei siinä mielessä voi tuolla tavalla ideologian kautta ajatella, mut se perus perusjuttu on siinä, että se siinä on se niinku leninistinen ajatus siitä, että on

65:28 olemassa sorrettu ja sortaja ja niinku ikään kuin maailmanpolitiikassa nähdään se vähän samalla tavalla, kun on se luokkajako siinä siinä tuota et on on niinun riistäjään riistetyt, niin maailmanpolitiikka nähdään sillä tavalla, että on olemassa se länsi, joka on ultimaattinen riistäjä ja mitä sitten kuka tahansa muu tekee, niin se on vähän niinku toissijasta, et se on vähän niinku toissijainen juttu, että Iranissa kuolee siitä nyt on erilaisia lukuja,

65:57 mutta ilmeisesti kymmeniä tuhansia mielenosoittajia muutamassa päivässä.

66:01 Se on vähän niinku semmonen, et ei ei eihän tälle nyt. Ja sitten taas toisaalta, jos Yhdysvallat ei tämmösessä tilanteessa tee jotain, niin sitten Yhdysvaltoja aletaan arvostella siitä, että se on kaksinaismoralistinen ja että se menee vaan maihin, jossa on öljy öljyä. No mitähän siinä nyt olisi, jos Yhdysvallat ei olisi sitten iskeneet sinne, mitähän siinä yhteydessä olisi sanottu, koska Iranissa kuitenkin on öljyä. Mikä se olisi sitten ollut se selitys, että mut mut varmaan varmaan olisi siinäkin vaiheessa sanottu sitten

66:29 jotakin, että eikö Yhdysvallat nyt sitten puolustakaan demokratiaa ja tuota humanismia. No joo. Mun mielestä tota tää nyt on tää hyökkäys sitten Trumpin ja Netanjahun tuota vähän oportunismia, joka nyt sitten vähän itse näen, että tästä nyt Iran sitten oppii, että Hormutsin salmen voi laittaa taktisesti kiinni aina kun niitä huvittaa ja se on niinku aika iso iso pamppu, jota niillä ei aikaisemmin ollut, että enkä mä niinku siis mä en mun mielestäni me ei voida arvioida niinku kymmenen

66:57 vuoden päästä me voidaan sanoa jonkunlainen arvio siitä, että mikä tämän niinkun politiikkamallin lopullinen tulos oli, mut se ei se ei niinku Sinänsä se, että oliko tämä tämä tota Trumpin Netahun operaatio nyt järkevä vai ei, niin se on se on niinku tästä irallinen kysymys. Tää tää on vaan tää ajattelumalli itsessään on ongelmallinen ja se ei tieten tietenkään se ei niinun jos puhutaan siitä, että onko meillä kirjoitettu esimerkiksi

67:23 näistä asioista, niin se se voi johtua monista asioista. Et en mä sitä tarkoita nyt lähteä sanomaan, että niin kun on joku median kommunistinen salaliitto, joka vaikenee siitä, mitä Iranissa tapahtuu. Tottakai siis se koetaan kaukaisena. Se ei ole samalla tavalla mediaseksikäs aihe, kun tota vaikkapa Kaasansota on pitkään ollut. öö siinä öö siihen vo on varmaan monia syitä, mutta

67:48 se niinku ajattelumalli, mikä siellä on pohjalla, niin se tulee osittain kuitenkin tästä Neuvostoliittolaisesta öö ulkopoliittisesta traditiosta, joka pyrki esittämään kaikki tavallaan länttävastustavat liikkeet ikään kuin jos nyt ei vapaustaistelijoina, niin ainakin tämmöisenä oikeutettuna vastarintana. Joo. Nyt tää tota onneksi tää amerikkalainen eiku tota venäläinen imperialismi nyt on etäpesäkkeinen

68:15 Syyriasta on potkistu pois Afrikasta pois ja tota eipä se ampasit ja muutkaan nyt kovin vahvoja enää oo, että tää Ukrainan hyökkäyssotaan menee niinku todella huonosti tällä hetkellä, niin tota näyttää sitten, että venäläiset on tässä kyllä nyt tota helisemässä. Sit taas Putin on niinku mä muistan siis vitaten taas siihen Martti Jkariin niin kun hän silloin pari vuotta sitten sanoi et heillä Putinilla on valmius vetää venäläiset pois internetistä niin ne on

68:41 ollut niin tyhmiä ne on tehnyt senkin eli tavallaan nyt tota niin niille tätä kansakapinoa sitä vastaa että niillä ei toimi internetti että tota siis jotenkin tää tuntuu niinku kyllä lopun ajalta tässä tota imperialismissa kyll se kyllä se voi olla että tässä nähdään aika mielenkiintoisia aikoja vielä lähikuukausina että tietysti toivotaan että se nyt ei menisi menisi sitten meidän kannalta liian ikävään suuntaan ennen ennen kuin viimeiset rysähdykset tapahtuvat viimeiset taistot. Niin ja tässä sitten tätä

69:10 ukrainalaiset talonpojat näyttää olevan vähän niskan päässä tuossa droniteknologiassa ja pistelevät tota tota imperialistista tota kommunistista diktatuuri talouden tota infrastruktia paskaksilla, että ne ei sillä suunnitelmataloudella sitä saa pystyyn kovin äkkiä, että tässä saattaa tulla vielä tota voitonpäivät tota länsimaiselle tuota puolustusliikkeelle.

69:30 Voitt voitonpäivät vai voittomat päivät niinku Pertti Jarla Jarla tässä ehkä sanoisi. En tiedä. Joo. No mut kiitoksia Pekka Virkki suomalaisen kommunismin ruumiin avaus paksu kirja ja täältä löytyy kätyreitä ja tota arkisto arkisto viitteitä ja ja tota vielä on paljon puhdistettavaa ja löytyy myös äänikirjana, että jos tykkää tämmöisestä hölinästä niin ja ja voin mainostaa minä en lue on ihan ammattimain lukij [naurua]

69:56 kuunnella tämmöstä sessystä hyvä kiitoksia Pekka kun ootte tänne saakka katsonut ja kuunnellut niin laittakaahan kanava tilaukseen.

70:05 Kiitoksia vierailusta. Kiitos