Neuvottelija

Tämä käytös oli 80-luvulla luonnehäiriö | Liisa Keltikangas-Järvinen | Neuvottelija 389 – Litterointi

Takaisin jaksoon · Lähde: youtube · Tila: raw. Litteroinnissa voi olla virheitä.

0:00 No niin, tervetuloa Neuvottelija kanavalle. Mulla on vieraana Liisa Keltikangas-Järvinen. Morjesta.

0:08 Hei käytiin tuossa lounaalla ja sun kirja on ollut erittäin suosittu itsekkyyden aika. Ollaanko me itsekkäitä?

0:18 Kyllä kai me ollaan vähän itsekkäitä. Jos nyt ajattelee näin, että sitä arvioidaan sillä, että kuinka paljon tämä kirja herätti keskustelua, niin kaipa me ollaan vähän itsekkäitä. Mut ollaanko me joskus onko meillä joskus ollut aika, jolloin me ei oltu itsekkäitä?

0:35 On ollut, mutta tuota näähän vaihtelee. Nämä vaihtelee nämä tavat millä tavalla mitenkä ihminen elää. Ja meillä on ollut aikaisemminkin itsekkäitä aikoja ja tämähän ei mene eteenpäin lineaarisesti nää kulttuuriset muutokset, vaan voi sanoa näin, että oikeastaan ihminen ei keksi loppujen lopuksikaan koskaan mitään uutta, vaan se todella pyörii niinku pyörä ja taas alkaa alusta.

1:01 Meillä on ollut historiassa monta aikaa aikaisemminkin, jolloin meillä on päässyt itsekkyysvallalle. Me puhumme ihan tämmöisistä erikoismakia makiavellism tämmöisistä ilmiöistä. Se mikä tässä nyt on erilaista on tää globaalius. Elikkä tämä, että kun meillä on tullut nämä digitaaliset välineet ja mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa, niin meillä on tullut aivan eri tavalla tämmöninen tämmöninen

1:27 tässä mielessä yhtenäiskulttuuri, että kun historiassa katsotaan näitä yksilöllisyyden aikoja taaksepäin, niin ne on ollut aina tämmösiä pieniä saarekkeita, eikä ne oo koskaan tällä tavalla läpässeet koko kulttuuria niinku nyt. Mm. Mä ajattelin tätä vähän niinku riippuvuusteorian kautta siis joskus tuputetaan sitäkin mulle niin tota että eikö se oo kuitenkin mäkin tyttärellinen sanoin, että he vakuua tommonen itsenäinen ihminen niin tavallaan eikö se kuitenkin voi säätää, että siinä olis

1:55 niinku hyvää tästä tota on itsekkyys ja itsenäisyys täysin eri asioita.

2:01 Kyllä ne on ihan eri asia. Ei itssekkyydessä [kurkun selvittäminen] o vaikea nähdä yhtään mitään hyvää. Me miel puhumme terveestä, narsismista tai niinku liitämme tämmösiä hyviä sanoja häiriöihin, että on erikseen on olemassa yksilöllisyys ja erikseen on olemassa psyykkinen vahvuus ja minän voimakkuus ja sitten on erikseen olemassa itsekkyys, joka joka estää ihmistä huomaamasta muita ihmisiä. Ja siinähän se ero on, että kyllä ihminen voi olla

2:31 erittäin yksilöllinen, mutta siitä huolimatta hän antaa arvon myöskin muille ja hän kykenee jakamaan yhteisiä tavoitteita ja kykenee olemaan altruistinen, että että ei meillä oikein tervettä itsekkyyttä ole olemassa.

2:44 Meillä on tervettä luottamusta omaan itse ja sitten meillä on itsekkyyttä.

2:48 Joo. Sitten taas tuota täähän on öö tieteellinen kirja, mut sä niinku itsekin sanot, et et piirainaa lukijoita lähde viiitteille, niin itse joskus aikoinaan viehätti tää PC:n kehitysteori m aika paljonhan tässä on siis sitä, että miten lapsesta saadaan sitten terveyksilö, joka ei ole itsekäs, mutta kuitenkin itsenäinen ja osa yhteisöä, niin onko tää narsismi semmonen niinku joka nimenomaan liittyy tähän? Ei varsinaisesti narsismi sinänsä, koska

3:18 narsismi on häiriö. [korskahdus] Mä käytin tätä narsismia sillä tavalla kuvaamaan sitä, että muut todellakin muutos on tapahtunut, niin niin ettei se jäänyt sille tasolle, että minä väitän, minä olen tätä mieltä. Koska jos kerron näin, että näillä tämmöisellä käyttäytymisellä ja tämmöisellä arvomaailmalla sai 80-luvulla vielä luonnurioisen diagnoosin, niin se

3:45 havahduttaa ihmiset. Silloin se havaak ymmärtämään, että todella muutos on tapahtunut. [korskahdus] Tää on myöskin siinä mielessä tämä narsismin nostaminen tämmöisenä tämmöisenä esimerkkinä on aika hyvä, että kun meillä on kuitenkin lapsuuden ihmisen kehityksessä on tämmönen kehitystehtävä. Psykologia puhuu kehitystehtävistä. Me voidaan yhtä hyvin puhua kehitysvaiheista, mut kehitystehtävä tarkoittaa sitä, että milloinka aivot ovat valmiita jonkun

4:13 asian oppimiseen. Aivot ikään kuin antavat ihmiselle tehtävän kehittyä tässä asiassa. Siksi puhutaan kehitystehtävistä.

4:22 Meillä [korskahdus] on tämmöninen kehitysvaihe, jota kutsutaan primääriksi narsismiksi, jossa on tämmöönen minä minä tämmöönen hedonismi on kaiken lähtökohta ja omat tarpeet ja kaikkea katsotaan ehkä sen kautta miten mitä hyötyä siitä on minulle ja siitä on tarkoitus kasvaa aikuiseksi, niin sillä tavalla tämä narsismi sitten vielä enemmän antaa niinku välineitä ymmärtää sitä muutosta, mikä meidän kulttuurissa on tapahtunut.

4:50 Joo. Siis mun kaveri lukion psyän tunnilla joskus veisteli, että kun tätä tyhjän taulun teoriaa mietittiin, että kuinka paljon on niinku ihmisen sisäänrakennettua biologista koneistoa, joka vaan tulee puhkea kukkaan siinä eri kehitysvaiheista ja kuinka paljon sitä kasvatuksen ja yhteisöllisyyden vaikutusta, että on niinku nature, nurture nietzschee. Eli eli tavallaan sitten se yksilö jossain vaiheessa on niin kypsä, et se itse muuttaa itseensä.

5:16 Niin tota onks tää kehityskaari nyt sit kuinka paljon niinku vanhempien ansioita tai syytä? Tämmöstä tämmöistä ajattelua vanhempien ansiota tai syytä niin sitä ei täll näin vielä esitettiin. Esitettiin silloin kun olin opiskelija, esitettiin jopa prosenttilukuja, että näin ja näin paljon perinnöllistä, näin paljon vanhempia. Tästä me olemme ihan kokonaan nyt irti, koska [korskahdus] on hyvin vaikea nähdä eroa, että mikä on

5:42 perinnöllistä ja mikä on kulttuurin aikaansa silloin kun me puhumme ihmisen luonteesta, mitä enemmän tutkimust menee eteenpäin, sitä enemmän me ymmärrämme tämän biologisen merkityksen ja sitä vahvemmin se tulee esiin. Mutta sitten on toinen asia, jota halunnut tässä tässä kirjassa tuota niinku tuoda esiin on tämä, että minähän en puhu ihmisen muutoksesta. Ja

6:09 se on nyt se on sitä on niinun vaikka korostan sitä luennoissa, niin huomaan, että se ei ole ihan helppo tuoda esille. Siis ihminen ei ole muuttunut mihinkään ja nämä ihmisen kehityksen lainalaisuudet, vaan ihmisellä on semmonen vahvuus, joka voi kääntyä myöskin hänen heikkoudekseen, että meillä ei ole lajityypillistä tapaa elää, vaan se, että kuinka olemme vuorovaikutuksessa tai no jonkun verran, mutta mutta se on niinku huomattavasti

6:35 vähäisempi se lajityypillinen ohjaus kuin mitä se on muilla eläimillä.

6:41 Ja ja siinä mielessä se, että kuinka me sitten itseämme toteutamme ja millä miten me suhtaudumme muihin ja kuinka me tätä elämää elämme, niin me elämme sen mukaan, mikä meille kerrotaan, että on hyväksi. Ja me voimme hyvin nopeasti muuttaa elämisen tapaa, jos meille kerrotaan, että tämä on hyväksi. Jos meille toitotetaan, että joka [korskahdus] puolelta, että ihminen on onnellinen, kun hän ei ajattele itseään, vaan

7:07 ajattelee muita ja on altruistinen. Me toimimme niin ja me olemme tyytyväisiä.

7:12 Jos meille kerrotaan, että ihmisen velvollisuus on tehdä omasta itsestään projekti ja miettiä koko ajan omaa hyvinvointia, silloin havahtuu, että ai niin todella tottakai ja hän elää niin ja on tyytyväinen.

7:25 Ja tämä on niinku se kirjan sanoma, että että tässä en puhu siitä, että että kuinka ympäristö tai biologia ohjaa ihmistä, vaan nimenomaan se, että mikä on se kulttuurin voima kertomaan meille, että näin sinun tulee elää. Joo. Sit kuitenkin siinä tää vanhempien ja sen luonteen ja käytöksen niin kun ohjailussa sanoit, että nykyään siis käytös narsistinen käytös tai itsekäs

7:54 käytös, joka oltais aikaisemmin luokiteltu tätä käyttäytymishäiriöksi on niinku ihan ihan tota normoa niinku yhteisöissä, niin tuleeko tää sit tästä tämmöstä helikopterivanh ilmiöstä, että rikotaan ne luonnolliset kasvu tota prosessit, joissa ihminen oppii sietämään epä epävarmuutta ja pettymystä ja tuodaan aina tarjoamaan niinku vaihtoehtoja ja tuota nostamaan sitä tuota itsenäistä toimijuutta. Tää on tää on yksi tekijä tietenkin tässä

8:22 kokonaisuudessa, koska toisaalta kasvatus muokkaa kulttuuria, toisaalta kulttuuri kertoo kasvotuk kertoo sen mitä kasvatuksen kuinka kasvatuksen täytyy tapahtua. Nyt tässä on mielenkiintoista se, että mä en lähde etsimään syitä vanhemmista, selityksiä jonkun verran syitä, koska vanhemmat eivät o ikinä keksineet itse yhtäkään kasvatusmallia, vaan se on aina kerrottu heille ammattikasvattajien, psykologien

8:49 jollain tavalla kulttuurin suulla, että näin on hyvä ja he on lähteneet sitten sitten sitä tätä toteuttamaan. Ja tällä hetkellä meillä on tässä meidän kasvatusideologiassa ja sitä kuinka ohja kuinka vanhempia ohjataan kasvattamaan lapsia, niin siinä on hyvin paljon semmosia elementtejä, josta joita voidaan määritellä näin, että ohjataan kasvattamaan itsekkyyteen.

9:14 Mutta se ei ole vanhempien oma keksintö, vaan se on yksi ilmenemismuoto tätä meidän meidän tätä itsekäistä kulttuuriamme. Mainitsi tuossa helikopterivanhemmuuden. Se ei niinkään ole meidän meidän tuota niin suomalaisen kulttuurin ongelma, koska helikopterivanhemmus tarkoittaa sitä, että ikätason nähden lasta autetaan liikaa, pyöritään hänen ympärillään niinku helikopteri ja tehdään asioita hänen puolestaan. Ja

9:43 tämä ei ole meidän kasvatusongelma, vaan meidän kasvatusongelma on se, että me olemme kadottamassa lapsuuden. Me emme enää tajua, minkälainen on lapsi ja mitä lapsi tarvitsee. [korskahdus] Elikkä psykologia teki vallankumouksen, kun psykologia toi yleiseen ajatteluun sen, mitä on lapsuus. Ja se tapahtui vasta tuossa 1920-luvulla selkeästi, et lähdettiin kertomaan, että

10:11 lapsi ei voi työskennellä kaivoksissa ja ei voi ottaa vastuuta omasta elatuksesta ja niin edelleen. Tämän kanssa tehtiin työtä ja nyt me olemme siinä tilanteessa, että jälleen joudutaan kertomaan erikoisesti Suomessa, että mihin lapsen aivot riittävät, mikä on lapsuus. Ja tämä, että että me niin riemulla otamme tämän vastaan, että helikopterivanhemmuus se on taas osa meidän tätä kulttuuriamme, jossa jossa me ajattelemme, että lapsen täytyy

10:37 selvitä aikaisemmin. Sitten on toinen käsite on tää kurling vanhemmuus ja se on meillä ongelma, jolloinka cooling vanhemmus tarkoittaa tätä, että että annetaan lapselle ni päätäntävalta sen takia, että hän ei pettyisi. Kysytään koko ajan lapselta mitä haluat ja niinku pehmitetään kaikki kaikki tehdään hänen

11:02 sillä tavalla hänen puolestaan asioita, että pehmitetään kaikki pettymykset ja vastoinkäymiset, jolloinka hänelle ei kehity [korskahdus] tätä mitä nyt voimakkaasti kuulutetaan resilienssia elikkä joustavuutta.

11:16 Joo. Ja saa tai sain semmoisen kuvan, että ehkä tunne ei ole sun suosikkisana, et mieluummin sä tykkäät vaikka temperamentista. Öö tota siis sehän on sitä tunteita ei siedetä varsinkaan tota sit negatiivisia tunteita ja ja sitten halutaan niinku vaan lapioida ne pois sitten, että on idyllisäilyy ja muuta, niin tää varmaan niinku rikkoo minuutta. Tämä rikkoo no minutta, mutta tämä rikkoo sillä tavalla, että mä voisin niinku vähän tätä

11:45 täsmentää, että että meillä on meillä on sanoin tuossa äsken, että lapsuus on katoamassa ja nythän lapsuus ei oo koskaan se ei koskaan ollut käsitys lapsuudesta ei oo koskaan ollut sen mukainen, mitä on tutkimustieto lapsuudesta, vaan se on muutoutunut aina aikuisten tarpeiden mukaan. Elikkä se millä mitenkä lapsi haittaa tai hyödyttää aikuisen elämään, sen mukaan

12:12 on rakennettu lapsikäsitys. Ja 80-luvulla väittäisin näin, että silloin tämä kulttuurinen lapsikäsitys oli kaikkein lähimpänä sitä, mitä tiede kertoo lapsen olevan. Silloin ymmärrettiin, mitä osaa kolm-vuotias, mitä neljävuotias, mitä heilt ilta voi vaatia. Ja sen jälkeen siitä kun on lähdetty eteenpäin näiden ideologioiden kanssa, niin on koko ajan irtauduttu aina vaan kauemmaksi. Ja samalla kun on irtauduttu kauemmaksi,

12:40 niin samalla on kadotettu käsitystä siitä, mikä on lapsi. Ja nyt on aika mielenkiintoista tämä, että kun me ja mitenkä se on tapahtunut, et kun me kadotamme käsityksen lapsuudesta, niin meillähän se on tapahtunut pitkälle sillä tavalla, että olemme antaneet lapselle aikuisen oikeuksia, itsemääräämisoikeuden ja päätäntävallan moniin asioihin. Ja olemme lähteneet korostamaan lapsen oikeuksia. Hänellä on samat oikeudet kuin aikuisella. Mutta

13:08 nyt ei olla ajateltu sitä, että tähän ihmiskuvaan, lapsikuvaan kuuluu ilman muuta myöskin se, että hänelle tulee aikuisen velvollisuudet. Ja näitähän me olemme jo pitkälle ujottaneet sinne ja ja sillä tavalla nakaneet lapsuutta, et lapsi joutuu päättämään asioista, jolloin jossa hän ei ole millään tavalla vielä päätöskinen. Me puhumme vahvasti siitä, että meidän täytyy alentaa rangaistuksen ikärajaa. Me olemme rakentamassa jo tämmöstä vähän niinku

13:36 rangaistuslaitoksen tapaista välimuotoa sijoituskodille ja ja sitten tämmöselle niinku rangaistuslaitokselle, jossa on vähän erilaiset säännöt. Meillä on jo hiipinyt hiipunut tämä hiipinyt tämä tuota tämä tuota kolikon kääntöpuoli sillä tavalla, että jos lapsi on oikeastaan kykenee päättämään asioistaan, niin sitten hänet voidaan panna myöskin vastuun sen asioista. Tämä oli mitä psykologia lähti muuttamaan silloin 100 vuotta sitten. Joo. ja viittaa ohi mennen tähän

14:04 Jonathan Heintiin ahdistunut sukupolvi, niin siellähän siis mennään ehkä myöhemmin tyttöjen ja poikien niinku eroihin, jotka on suuria ja sosiaaliseen mediaan, mutta siellä oli vähän sitä lopussa sitten niinku suosituksia, niin siellä oli se tavallaan vähän kuulosti suomalaiselta entisajan menolta, että luodaan se oikealla tavalla turvallinen tila, jossa lapsi saa ottaa riskiä ja epäonnistua ja tavallaan kokeilla ja hakea niitä rajoja, niin jotenkin se kuulosti kauhean kivalta se, että eik eikö sun ratkaisu olisi niinku vähän

14:33 palata näihin tota kuitenkin jollain joskus toimineihin tapoihin ja tuota joo joskus toimineihin tapoihin, mutta tuota mä mielelleni sanoisin näin, että uusimman tiedonmukaisiin tapoihin, koska silloin me palaisimme paitsi että kuinka ollakaan me palaisimme niihin tapoihin pitkälle, mitkä aikaisemmin vallallaan, mutta me palaisimme siihen, mitä tämänhkinen aivotutkimus kertoo lapsen aivoista, mihin ne kykenevät ja mitä

15:00 niiltä voi odottaa, että ihan tätä tätä samaa paluuta, niin tätä voi perustella myöskin aivan uusimmalla tutkimustiedolla.

15:06 Joo. Sitten mä en oo ikinä oikein ollut temperamenttien tai tuota näiden niinku persoonallisprofilointien ystävä sillai, kun mä jotenkin ajattelin, et se on semmonen niinku vähän yksilön oma päätös muottaa niitä ja olla tilanne riippuvaisesti eri erilainen, että vaikka jotenkin tuntuu jopa ekstroverssi, introverssi tuntuu musta vähän keinotököiselta, koska mä oon jossain tilanteissa extrovertti ja joskus introvertti.

15:30 Mut sulla oli aika paljon tästä introverssista ja ekstroverssista, et sekin on niinku yliaikojen niinku muuttunut ja nimenomaan introversin häviöksi. No nyt tuossa tämä tämä, että tuota [kurkun selvittäminen] nythän mainitsit tässä näin, että ihminen voi muuttaa ja ne voivat muuttua ja niin edelleen. Tämähän on juuri tämä ajatus, että temperamentti on siis se ihmisen persoonallisuuden biologinen osa, jota joka on valmiina hänellä. Ja tämä ja tämä tulee tulee siitä

15:56 nykyisestä käsityksestä tai tutkimuksen osoittamasta asettamasta asiasta, että lapsi ei synny tyhjyönä. Jokainen tietää, että pienet vauvot ovat erilaisia. Jokainen, joka on nähnyt vauvoja, tietää, että niissä on alusta lähtien hyvin suuria eroja. Ja sitten ympäristöä ryhtyy vastaamaan näihin eroihin ja siitä sitten vähitellen syntyy persoonallisuus.

16:16 Elikkä nämä nämä ovat tuota nämä temperamenttipiirteet, niin ne ovat siis tämmösiä voisin sanoa neur käyttäytymisen neurokemiallisia vasteita. Eiä niitä ihminen voi tuota muuttaa, mutta tämä ajatus, että joskus olen introvertti, joskus olen ekstrovertti, se on teorian mukainen.

16:35 Eikä se kumoa sitä introvertsivertti, ekstrovertti ajattelua. Ensinnäkin siinä on semmonen virhe, ettei ole olemassa introverttia ja ekstrovertia. Tää on väärinkäsitys. Se ei ole on off. vaan on yksi ainoa kaikki nämä temperamenttipiirteet, niin ne muodostavat jakautuman ja meillä kaikilla on aivan samat temperamenttipiirteet, niin ne vahvuus vaihtelee. Ja ekstroversio on yksi jatkumo, jossa

17:00 toisessa ääripäässä on ne piirteet, jota katsomme, että ne kuuluvat ekstroversion. Toisessa on niiden puute ja tätä niiden puutetta on ryhdytty sitten kutsumaan introversioksi. Ja se tarkoittaa sitä, että sitä, että koska tämä jakautuma on sitten väestössä kaussin käyrä, suurin osa ihmisistä ei ole kumpaakaan, vaan on jotain sillä välillä.

17:25 Ambivertteja. [kurkun selvittäminen] No se on ihan hyvä sana, vaikka joskus on naurettu, että aina vaan täytyy keksiä uusia sanoja, mut se tarkoittaa juuri sitä, että että selkeitä introverttejä niitä ääripääihmisiä on äärettömän vähän ihan niinku Kaussäärä osoittaa, mutta sitten kun ihminen lähtee käyttäytymään, niin hänen käytöksensä hän muokkautuu aina tilanteen mukaan, jolloinka tämä, että hän käyttäytyy joissakin tilanteissa enemmän introvertin tyylisesti, joissakin ekstrovert se on ihan teorian

17:54 mukaista näin tapahtuu. Joo. Ja sitten tää jatkokysymys, niin tota ennenhän oli sitten tämmöönen lahjakkaan lapsen tragedia siis semmen kirjakin on, että tavallaan niinku sisäisten demoniensa kanssa taisteleva kiltti kiltti lapsi sitten ylisyoriutuu ja koulussakin sit saa arvosanoja, koska käyttäytyy todella hyvin ja särmästi ja introvertisti. Kun taas sit nykyään ihanne on tämmönen hyvä tyyppi, joka sitten Big Fifin piirillä skoraa maksimaalisesti kaikissa hyvissä jutuissa. Ja yhteiskunta palkitsee tätä

18:23 jälkimmäistä tyyppiä tällä hetkellä vissiin koulussa ja työelämässä paremmilla arvosanoilla ja ja tota palkkalilla, niin mä olin vähän lukeminan, että sä et pidä tätä reiluna. No oikeastaan mä en sitä reilu asia siihen vaan se on täysin tutkimus tutkimuksen vastainen. Ja nythän meillä tällä hetkellähän USA:ssa käydään jo on käännytty jo kelka näissä talouskysymyksissä, niin myöskin tällaisen psyykkisten

18:49 asioiden puoleen ja tämmönen keskustelu, että kun tulee tämmöninen arv arvostusmalli niinku meillä nyt on tullut, että tietyt persoonallisuuden piirteet ovat parempia kuin muut aivan riippumatta siitä seuraako niistä niitä asioita mitä oletan ja ovatko ne minkäänlaisessa korrelaatiossa osaamiseen, pätevyy ja niin edelleen. Nyt on esitetty jo kysymys, että mikä yhteys näillä on taloudellisen huonoon menestykseen

19:16 väärillä rekrytoinneilla. Tämä on se kysymys, että kyllähän tähän liittyy tietysti myöskin tällainen tuota reiluusnäkökulma, mutta suoraan sanottuna se ei minua niin kauheasti kiinnosta, vaan vaan nimenomaan nämä nämä jos meillä tulee tämmönen täydellinen harhainen käsitys jostakin ja yhteiskunta ryhtyy tämän harhaisen stereotyypian mukaan toimimaan, niin mitkä on sen seuraukset? Joo. öö no sitten palataan ehkä tääkin

19:44 on mielenkiintoista itse asiassa ö mun mielestä tää oli mielenkiintoisin vertailutkimushavainto öö oli se että tota öö suomalaiset on kaikista vähiten vissiin kaikista maailman maista niin tota yrittää saada vanhempi kunnioituksen tai tai tota ylpeyden itselleen tää menikö oikein muotoiltu mutta se niinku mun mielestä kuulosti vähän niinku todelta että niinku meillä ei todellakaan niinku yritet olla vanhemmille mieliksi

20:11 Joo tää oli aika hätkähdyttävää. Se oli tämä World Serv tää tämmönen tuota [kova hengenveto] tutkimusraportti, josta voi löytää melkein mitä keksii vaan ajatella, että miten miten tuota niin miten maailmanmaat eroavat toisistaan. Siinä on yksi tosiaan yksi tämmönen sivu, jossa on Eurooppa osakaisia, sitten Lähi-itää, sitten globaalista etelästä Afrikan pohjoiset valtiot ja siinä ja kysymys oli, joka esitettiin nuorille

20:39 tuhansia nuoria joka maasta, että tai tämmöönen väite, että että suurin niinku tämmöönen suurin tavoitteeni tai tai tärkeä motivaation olisi olisi tehdä vanhempani ylpeiksi, oli se kysymys. Niin kun mentiin Euroopan ulkopuolelle, niin 100% nuorista vastasi tähän, että kyllä se on niinku se on suuri tärkeä motivaatio, niin haluan toimia näin. Sitten kun

21:04 tullaan Eurooppaan, Etelä-Euroopassa se on tommonen 90 väh 90% ja sitten se hiukan tuota niin vähenee, kun tullaan pohjoismaihin taikka tullaan pohjoisempaan, mutta vielä pysyy tuolla 70%sa ja sit siellä on yksi tämmönen täydellinen outlier. Se on Suomi ja se oli Suomessa 24%, kun seuraava hyppää sitten 60%in. Tää on onhan tää niinku mietityttävä tulos. Joo siis parikin ajatusta tuli mieleen. Yksi

21:33 on kun mä oon tämmöönen oikeistosetä, niin että tota sosialismi on taas mennyt liian pitkälle, että valtio on korvannut tuota sitten vanhemmat ja tavallaan sille ei nähdä edes niinku minkäänlaista arvoa sitten tätä tälle tavallaan heimo tai vanhempi riippuvuudelle, koska se sosiaalisen yhteiskunnan patja on on niin kiva vanhemman korvike. [korskahdus] Kyllä jotain tämmösiä meidän täytyy [kurkun selvittäminen] tietenkin sieltä takaa takaa lähteä etsimään, että ainakaan meidän kulttuuriimme ei onnistu

22:00 tukemaan samalla tavalla kuin muualla lapsia vanhempien välistä suhdetta ja et kyllähän meillä enemmän on tämmönen ajatus, että kun jotain pahaa tapahtuu, silloin huudetaan vanhempia avuksi ja niinku sanotaan, et kuinka vanhemmat eivät kasvata lapsiaan, mutta me joudumme kysymään, että että minkälaista tukea vanhemmille annetaan ja nyt en tarkoita taloudellista tukea. tä

22:26 että että kuinka tärkeinä vanhemmat nähdään lapsen elämässä ja eivät kovin tärkeinä, että kyllähän meillä jatkuva puhe on se, että kuinka vaarassa lapsi on, joka ei pääse oikeuden kasvattajien kasvatettavaksi, vaan joka joutuu olemaan vanhempiensa kanssa liian monta vuotta lapsuudessa.

22:42 Joo siis kuulostaa vähän jopa niinku infantiililtilta, et se niinku nolo vanhempien nolojen vanhempien niinku häpeä on jäänyt niinku infantiiliksi piirteeksi. Tai sitten toisaalta ehkä ne vanhemmat itsekin haluaa, että siitä nyt tulee sitten se lintu, joka lentää pois kotoa eikä katsele perään ja siellä se liihottelee Kotkan lailla maailmassa itsenäisenä ja itsekäänä. Et mä en tiedä niinku joku, mut mun mielestä se ei oo niinku hyvä juttu. Ei se oo välttämättä, koska sillä on sitten on jo nähty, et sillä on hyvin monia seurauksia, koska koska tuota niin nää lapsen ja vanhemman

23:12 suhteet, niin ne on kuitenkin tämmöönen menuuden lähtökohta, identiteetin lähtökohta, elämän pitkäaikaisemmat suhteet ja sitten jos niille ei anneta mitään merkitystä, niin ei ole ihan helppo löytää niille korvaavia suhteita.

23:24 Et kyllähän siinä rakennetaan tämmöstä yksinäisten ihmisten maailmaa ja sitten ollaan hämmästyneitä, kun yksenäisyys on niin suuri ongelma.

23:32 Joo. Ja nyt tuossa tiisasin siitä ahdistunut sukupolvikirjasta, niin täällä oli paljon tätä tavallaan sen psyykkisen hyvinvoinnin romahtamista, että yks yksinkertaisesti meillä nyt on mennyt joku joku rikki. Vähintäänkin ne tunteet ja itsekkyys ja kyky toimia niinku ryhmässä.

23:47 Ja kyllä me voimme vähän tietysti tämmöseltä kamalan pessimistilta kuulostaa, mutta vähintäänkin voidaan sanoa näin, että eihän meillä koskaan ennen ollut meidän kirjoitetussa historiassa semmosta aikaa, jossa psyykkiset ongelmat olisivat olleet näin massiivisia. ainakin raportoidut semmoset, että siinä Haintiin kirjassa oli, että nimenomaan nää ihmiset nyt julistautuvat kaiken maailman häiriöisiksi ja se otetaan jopa ylpeydellä vastaan, että multa nyt löytyy täältä ADHD:tä kevyemmästä päästä

24:13 ja sitten tota fullon tuota autismia sitten jossain päässä tai tota muuta, että et niinku jotenkin tämmönen on siinä nyt varmaan niinku itse diagnoosiongelmaakin, että ehkä onko se mittaus ja sit se itse koettu tilaan menee vähän sekaisin. No näin usein esitetään ja varmaan tätäkin ongelmaa siinä on, mutta kun sillä on seurauksia, niin mitä väliä sillä on?

24:37 Onko se itse? Koska sitten jos sen seuraukset ovat kuitenkin työuupumus, saaspoissaolut, ihmissuhteiden rikkoutuminen, niin onko sillä sitten niin hirveästi väliä väliä, että että onko se lainausmerkeissä todellista vai tuota niin onko se niinku sitten vaan tämmöstä kehitettyä, et seuraukset ovat kuitenkin jo näkyvissä, niin sitten tietysti Joo, mut seuraus voisi olla, että muutetaan kulttuuri, että ois sieltä sängyn pohjalta nyhjöttämässä tänne töihin, että ei tää

25:05 nyt o mikään niinku syy jättää maanantaina tulematta töihin.

25:08 Tämä [naurua] on tää on niinen mielenkiintoinen nimenomaan tämä, että että mitä kulttuuri vahvistaa. Vahvistaako niinku vahvistaako kulttuuri uhriutumista vai vahvistaako kulttuuri selviytymistä ongelmista huolimatta. Tää on se ihan ydinkysmys. Joo. Toi niinku uhrius positiivisena asiana on mun mielestä ihan kauheeta, että en en kyllä tykkää itse tästä trendistä, että miten siitä voidaan niinku palkita. [korskahdus] Mun mielestä uhrina olo niinku voi olla. Siis olet aika aitoa uhri ja sitä pitää

25:37 kunnioittaa, mutta semminen itse jalustalle nostettu uhriutuminen mun mielestä kuulostaa vaan tosi nössöltä. [korskahdus] Niin me olemme aika mielenkiintoista niinku on niinku tämä, että me olemme tehneet nyt tällaisesta niinku sanotaan nyt, että hampaat irvessä selvittiin ennen. No ei se tietenkään ole hyvät hampaat irvessä täytyy selvitä, mutta siitä on tehty niinku negatiivinen asia tällä hetkellä ja kysymys sitten sitten niinku on sitten pitemmälle yhteiskunnan toiminnasta ja sitten tämä

26:05 niinku asia mitä niinku aikoinaan Freud korosti, että jo sinne saakka sieltä saakka löytyy tämä korostus, että mikä on ihmisen mielenterveyttä.

26:17 Se että hän kykenee toimimaan. Hän on työkykyinen. Freudan meretti selitti sen näin, että kykenee rakastamaan ja tekemään työtä. Kykenee rakentamaan ihmissuhteita ja kykenee tekemään työtä. Ja sitten on mielenkiintoista se, että jos aikoinaan ihmiset ovat kyenneet tekemään työtä ja kyenneet ihmissuhteita muodostamaan, niin millä perusteella me voimme sanoa, että he jos he eivät

26:43 kaikkia tunteitaan huutaneet julki, että he hampaat irvessä elivät. Se on minusta se mielenkiintoinen kysymys, että kuinka rohkeasti me tällä hetkellä menemme niinku haemme vikoja edellisten sukupolvien elämän tyylistä vain sillä tavalla, että me olemme nyt mielestämme keksineet jotain uutta. Ja kuitenkin jos me nyt ajattelemme vaikkapa tätä Freudin määritelmää, niin kyllä nämä entisajan ihmiset olivat sitten vaikka olisivat sitten hammasta purreet, niin tämän

27:13 määritelmän mukaan terveempiä. Joo. Ja sitten tota kun tää diagnosointien mielenterveyden diagnosointien määrä on nyt noussut korrelaatio aina kausaatiota, mutta kuitenkin on noussut niinku jonkinlaisessa korrelaatiossa tätä älypuhelimenten nousun kautta ja sosiaalisen median kautta, niin tota nyt päästään sit niihin tota tyttö ja poikiin ja älypuhelimiin, niin tota kuinka paljon tää nyt on sitten kännykän syytä tai somen syytä? Siis kyllähän siinä kausaliteetti

27:42 myöskin on. Meillä nyt on some on ollut jo niin kauan, että saadaan näitä asetelmia, jossa jo nähdään ennen jälkeen, jossa jo saadaan tämä kausaliteet ilmi. Nyt kysymys on sitten tämä, että että tuota olisiko olisiko täällä somella ollut näin suuren suuri vaikutus ja oliko se olisiko se muodostunut tällaiseksi, jos ei meillä olisi ollut jo tämä kulttuuri, tämä yksilöllinen kulttuuri, joka polarisoi ihmisiä, antaa

28:09 mahdollisuuden suvaitsemattomuuteen, ruokkii näitä. Et me niinku siinä mielessä syytämme somea väärin väärin, että some oli se, joka räjähdytti nämä ongelmat ja antoi ennen kaikkea mahdollisuuden.

28:23 Mutta jos meillä olisi ollut semmonen kulttuuri, jossa on hyvän käytöksen normit ovat vallalla ja toisen ihmisen kunnioittaminen on vallalla ja yhteiset tavoitteet yhteinen hyvä, niin olisiko tämä ollut tämä vaikutus niin suuri.

28:37 Mm. Ja sitten tää palataan tähän. Onko [huokaus] lapsi vaan pieni aikuinen, niin yhä yhä nuoremmalle vaan sanotaan, että sen kun surffailet missä oot, vaikka olisit niinku TikTokissa seitemän tuntia päivässä ja sit se tavallaan se kuvamateriaali ei oo mitenkään sopiva sitten vaikka nuorelle tytölle varsinkin. Sitten tässä varmaan päästään näihin sukupuolien välisiin eroihin, että pojat voivat saada sitä niinku iskua siitä somesta, mutta sitten jos se suuntautuu niinu pelaamiseen ja pornoon, niin se on vähemmän vaarallista ku sit

29:07 tyttöjen tavallaan niinku tämmöönen sosiaalisten verkostojen täydellinen tuhoutuminen ja kiusaaminen. Siinä on tota siinä on siis on yhteisiä tämmösiä tuota vaikutuksia, jotka ovat sukupuolesta riippumattomia ja ja yksi on tämä tämä tuota niin sosiaalisten taitojen rapautuminen ja se on ollut niin yllättävä tulos, että siitä ollaan tällä hetkellä nyt erittäin huolissaan USA:ssa. Meillä ei oikeastaan meillä vielä rohkaistaan tämmösen sosiaalisten

29:35 taitojen heikkouten. Meillähän on vielä tämmönen kulttuuri, että täytyy ihmisistä täytyy etsiä ongelmia ja jos eivät ole juuri sellaisia niinku minä haluan, tyydytä ihan samanlaisia arvomaailmaltaan. Tydytä kaikkia minun vaatimuksiani piste välit poikki. Meillä ei ole semmonen kulttuuri, ett me emme ole huolissamme siitä siitä, että että tuota ihmiset eivät selviä enää toistensa kanssa ja normaalit ihmissuhteet ovat kuormittavia. USA:ssa

30:02 ollaan tästä jo huolissaan ja tähän on some vaikuttanut aika aika paljon tähän sosiaalisten taitojen rapautumiseen myöskin, mutta mutta sitten on tiettyjä asioita, joissa tämä sukupuoliero tulee esille. esimerkiksi tämmösessä, että missä iässä tämä nämä vaikutukset ovat kaikkein suurimmat ja sitten on myöskin

30:26 nähty näin, että tytöillä tämä vertailu muihin lisää ahdistusta ja lisää masennusta. Poilla ei ole vastaavaa. Poilla ei taikka huomattavasti pienemmässä määrin voidaan osoittaa, että että poilla sosiaali sosiaalinen media lisäisi tuota vähemmän kuin tytöillä lisäisi ahdistusta, mutta poilla sen sijaan on tämmösiä negatiivisia ilmiöitä. Heillä on vahv voidaan osoittaa vahvempaa samaistumista tällaisiin niin kun todella

30:54 negatiivisiin idoleihin, negatiivisiin malleihin.

30:59 Väkivaltaista toimintaa. Aivan vääristynyt käsitys seksuaalisuudesta.

31:04 [ __ ] ja seksuaalisuus sotkeutuvat ja sitten tällainen tuota halveksiva suhtautuminen toiseen suku puuoleen. Siis kaikki negatiivinen matsoilu. Tämän on osoitettu tämä on osoitettu niinku poikien tämmöiseksi 415-vuotiaiden paljon somessa tuota niin liippuvien poikien tuota tämmöiseksi riskitekijäksi, riskikehitykseksi. Joo. itse sitä ajattelee, että kun se öö

31:31 biologinen variansin tarve miehillä on on kuitenkin niitä siittiitä on miljoonia ja munasolyja on vaan vähän, niin tota biologisesti tota tämän pienempien sukusulojen kantajan kannattaa ottaa enemmän riskiä ja hakea variaatiota ja tota olla olla myös enemmän enemmän tota sitten laidoilla siinä jakaumassa, kun taas sitten tota sen naissukupuolen sitten riskin karttaus ja sosiaalinen hyväksyntä sitten korostuu. Niin et tais vaan

31:58 niinku tätä tän ilmien toisentoa. Ky ei tätä ainakaan kiistää voi, että kyllähän meillä kuitenkin tämmösiä tuota siis niinku luontaisestihan jos mennään mennään historiaa taaksepäin, niin kyllähän meillä on ollut aika vahvasti pidetty itsestään selvinä niinku tämmösiä valtarakenteita, että valta on miehellä. Eihän sitä voi mitenkään kiistää. Ja siis semminen tasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo, eihän se ole itsestään tullut, vaan se on tullut

32:24 työn jälkeen. Ja jos nämä asetelmat niin vahvasti ovat olleet tämmösiä, niin kyllähän sillä on tietenkin jotain siis on olemassa semmosta semmista [korskahdus] niinku biologista valmiutta, jota vastaan me sitten käym käymme sivistyksellä. Joo. Itse mä oon siis tässä tää on tietyllä tavalla jotkut väittää, että tää internet ja kännykät oli vaan tekoälymaailman niinku esiaste, että opetettiin tämmönen niinku pakonomainen androidisoitineen tai liittyminen koneisiin ja ja sitten tätä

32:53 samaa mekanismia on käynnissä nyt tekoälyllä.

32:57 No itse mä todella paljon tykkään käyttää tekoälyä, mut mä niinku koulutan sitä ikään kuin tota tietyllä tavalla niinku juniorityöntekijää tai jopa lasta. Eli mä luon sille muistia ja hyviä käytäntöjä ja ei hallin tuolla ja tuo on hyvä lähde ja kun nyt vastasit väärin, niin vastaa ensi kerralla näin ja ja tota näitä rutiineita mä te käynnistän siellä niin mun mielestä se on terve paljon terveämpi ku se, että mä doom scrollaan jotain Instagramia tai TikTokia niinku ihan monotoonisti vaan sen niinku tota dopamiini iskun niinku

33:26 vuoksi, että mä en tiedä ootko ehtinyt vielä tai lähteä tähän tekoäly vaikutukseen tota perehtymään tai onko tutkijat ylipäätänsä. Kyllä kyllä tutkijat on lähteneet ja milloinkahan sitä viimeksi eilen varmasti etsin pyysin j ehdotuksia ehdotuksia jostakin tekoälyltä välttämättä tämä siis tekoälyhän liittyy erittävän paljon moraalisia ja eettisiä

33:50 kysymyksiä, mutta mutta tämä että että ihminen sitten vähitellen voisi korvautua tota tämmöisellä robotilla, niin mitä mitä täydentyä [naurua] esitetty yhtenä pelkona, niin nyt on muistettava kuitenkin se, että ihminen on laumaeläin, ihmisellä on laumaeläimen aivot, ihmisellä on valtava tarve liittyä muihin ihmisiin, nimenomaan ihmisiin ja tuota ja tämä ja se ajatus siitä, että että

34:20 tekoäly voisi tämän korvata, niin ihmisen aivot eivät hirveän nopeasti muutu. En välttämättä näe sitä suurena uhkana. uhaksi se tulee ainoastaan silloin, että että ihmiseltä jäävät tietyssä kehitysvaiheessa, lapsuuden, nuoruuden kehitysvaiheessa ne semmoset kokemukset pois, että että mitä tyydytystä tuottaa, mikä on kompromissimerkitys sosiaalisena taitona, mitä tyydytystä tuottaa kompromissien tekeminen mitä mitä

34:47 tyydytystä ja onnellisuutta ihmiselle tuottaa toisen ihmisen kosketus, fyysinen kosketus ja kuinka tärkeä osa on ilmeillä ja eleillä. ja fyysiseltä jos niinku nämä kokemukset jäävät pois, niin silloin tietenkin on mahdollista, että että sitten ihminen ei niitä kaipaakaan, vaan sitten hänelle riittää riittää robotti. Mutta näitten biologisten tarveiden merkitys on niin suuri, että en minä tätä osaa kauhean suurena tämmösenä niinku negatiivisena

35:16 huolena nähdä. Joo, itse mä näen, että tää menee sillai, että niin kun niiden robottien tai tekoälyjen niinku kognitiivisimmiset kyvyt niinku kasvavat, niin niitä tulee luonnostaan osana työyhteisöjä vähintäänkin ja ja sitten ihmiset täydentävät niinku vaikka muistirakenteensa heikkoutta niillä, mikä on mulle niinku tosi tärkeä taito jo nyt, että mä pystyn tallentamaan niinku muistikirjan sijasta sinne tota tekoäly tuota työntekijälle näitä rakenteita, mutta otetaas sulla kirjassa oli tästä

35:46 työelämästä jakso Se ehkä oli vähän niinku johtajakriittinen kulma siinä, ettei oikein osata näitä itsekkäitä ihmisiä johtaa tai eikä ja ehkä johtajalakin itsekin itsekkäitä.

35:59 oikeastaan se ei ollut johtajakriittinen, mutta mutta tuota niin mutta mutta siis kaiken kaikkiaan tätä nykyistä epätieteellistä [korskahdus] rekrytointia vastaanhan minulla on hyvin vahva kritiikki, mutta mutta tämä käsitys johtajuudesta niin sitä vastaan ei suinkaan johtajia enemmänkin olisin se minulla minä olisin erittäin armelias johtajilla johtaja kohtaan koska se mitä tällä hetkellä

36:24 johtajalta edellytetään ja vaaditaan ja mitä kuvitellaan hänen osaavan. Mä ois sanonut, että jos löydätte jostakin tämmöisen johtajan, niin tuokaa se meille laitokselle. Me ollaan, koska se olis jo aika ihmeellinen olento semmista ei kovin helposti löydy tätä, jollakka my se on vähän eri asia tämä mihin se kritiikki kohdistuu, mutta tämä tämän hetken puhejohtajuudesta on semmosta, että se ei kohtaa sitä minkälaisia ihmiset täll se ei niinku kohtaa

36:50 semmosia psykologisia totuuksia. Joo. No joo. Et täss tää recry eli tota siis se kisehän on on, että miettinen jos se on tota big f kriteereillä nyt sitten vaikka extrovertti eikä neuroottinen ja hyvin avoin ja muutenkin hyvä tyyppi, niin niin se otetaan sieltä pakasta sitten niinku näillä vaikka sitten mietti sen kyky tehdä sitä oikeaa työtä olisi sitten vähän keskertainen.

37:12 Niin oliko tää niinku se sun kritiikkisyydin?

37:15 Tämäkin, mutta ei vain tämä. enemmänkin on tämä, että ne käsitykset siitä neuroottinen, ekstrovertinen, ne on kaikki niin täysin pielessä tutkimuksen kannalta. Tämä on se kritiikki. Joo. Että jos todella jos olisi näin, että neuroottisuudesta seuraisi työelämässä niitä asioita, joita me kuvittelemme seuraavan, ekstroversioista, introversioista, sitä me luulemme seuraavan, niin en tiedä oliskoo se silloin voisi aivan hyvin ostaa

37:44 vähintäänkin osaamisen rinnalle. Mut kun siitä ei ole kysymys, vaan siitä on kysymys, että me niinku ennakkoluuluilla, stereotypioillä täysin mihinkään pohjaamattomilla keksinnöillä ohitamme osaamisen ja kokemuksen, jolloinka tämä kääntyy hyvin nopeasti talouselämän kysymykseksi. Otammeko me luulemme ottaneemme hyviä tyyppejä ja onko niin, että otammekin huonoja tyyppejä. Se on

38:11 se mun kritiikkini tässä. Joo, itse ratkaisin tän sillai, että tota tehtiin tämmöönen työtesti eli niinku työtä kuvaava tota presentaatio, joka jonka saa tehdä omana oman aikana tätä sitten vaikka kahden viikon aikana ja sit se esitellään. Niin nyt sitten tekoäly osittain sotkee tän, koska kaikki on niin helppo tota ulkoistaa tämä tämä työtehtävä sitten näillä keinoälyillä.

38:35 Mut joo, mut sitten kun siihen tavallaan pyrin siihen objektiivisuuteen ja sitten kans huomasin, että mulla oli tosi paljon kun oon käynyt tota mielestäni tota parhaan kauppakorkeakoulun Helsingissä, niin sitten mulla oli semmista tota ehkä narsistista peilausta, että kaikki muutkin samanlaiset hikarit [korskahdus] sieltä ovat sitten hyviä työntekijöitä. Enkö mä sitten jossain vaiheessa huomasin, ettei sillä o niin väliä, että tosi hyviä tyyppejä löytyy niinku kaikista kaikista korkeakouluista ja sitten avasin sen vaan niinku sillai, että kaikki saa hakea homman, mutta huomaa vaan, että

39:04 tosa työn haussa paljon on siis sitä myös sitä narsismia, et mä itsessäni ainakin havaitsin, et mä olin siis sillai hyvin paljon yleistin itsestäni, että koska minä tota tai hain itseni kaltaisia ihmisiä.

39:17 Kyllä tämä on tuota, mutta eihän tämä ole eihän tää ole suinkaan niinku pelkästään huono asia, että että mehän tiedämme tutkim kun me osamme käyttää tietoa oikein, niin me voimme käyttää monenlaista tietoa positiivisella tavalla. Esimerkiksi tämä, että me tiedämme, että sen, että kun me käytämme näitä persoonallisuuden testejä ja haemme ylipäänsä tämmöstä sopivaa hyvää tyyppiä ilman, että kukaan pystyy määrittelemään mikä se on. Meillä on

39:43 hyvin vahv ajatus hyvä tyyppi, joka on tämmöönen ihmeellinen tunneppitoinen intuitio. No jos sitten tuota parhaimmillaankin niin ihmisen nämä persoonallisuuden piirteet ennustavat viidestä 7%tiin hänen työtuloksistaan ja menestymisestään ja se on aika hyvä tulos, jos päästään siihen näillä testeillä, niin silloin kannattaa sitten kysyä, että jos 93% jää muihin asioihin, niin kuinka paljon tästä kannattaa

40:09 maksaa tästä 7 prsta? Kannattaako niin paljon? Mutta tämä, että ihminen todellakin valitsee omanlaisiansa jo alitajuisesti, minä välttämättä pitäisi sitä edes narsismina, vaan se on ihan luonnollista. Se on ihan alitajuista.

40:24 Jos hän parhaansa yrittää tietyllä tavalla, niin tottakai hän ajattelee sitten, että että tästä seuraa muillakin sitten tämmösistä toiminnasta seuraa muillakin hyvää. Me tiedämme tämän, että silloin kun lähdemme rekrytoimaan, niin kaikkein tärkein valinta on se, että kenet laitetaan suorittamaan tämä rekrytointi ennen kaikkea haastattelu ja nimenomaan silloin, jos on vapaa haastattelu, koska haastattelijan persoona selittää yli 80%

40:51 lopputuloksesta. Näin suuri on se vaikutus, että ihminen valitsee omanlaisensa. No tämähän voi kääntää sillä tavalla, että kun oikein hyvä työntekijä jää eläkkeelle, hänen pitää valita seuraajansa ja hänelle sanota, että valitse semmoinen, josta pidät. Valitse itsesi. Sehän on hyvä firmalle.

41:09 [naurua] Seippuu [korskahdus] ihan miten tätä tietoa käytetään, mutta tällä hetkellä me käytämme tätä rekrytointitietoa taikauskon tavoin niinku käytetään stereotyyppistä tietoa ja ennakkoluuloja sen sijaan, että sitä voitaisiin käyttää ihan niinku tätä olemassa olevaakin tietoa, niin sitä voitaisiin käyttää myöskin positiivisella tavalla.

41:29 Joo. Mut sitten tää ehkä nyt laajemmin yhteiskunnassa on tää suvaitsuvaisuuden niinku ihanne, joka siis sinänsä jos sen ymmärretään semmoisena universaalisuutena tai mahdollisuuksien tasa-arvona, että kaikilla pelataan reilua peliä, mä en itse tykkää oikein lopputulosten tasa-arvosta, koska koska kuitenkin kyllä kyvyillä on väliä ja tavallaan myös tahdolla ja tota ahkeruudella ja tämmösillä asioilla niin ei ei voi yhteiskunta etukäteen sanoa, että kaikkien pitää tätä päätyä noihin positioihin, koska me nyt vaan tykätään

41:58 semmista yhteiskunnasta, mut tää suvaitsovaisuus ja tavallaan sen ehkä se itsekkyys siinä, niin mun mielestä sekin on niinku kyllä ihan niinku vinossa tää mitä niinku yhteiskunta arvostaa ja miten se reagoi ihmisiin ja mielipiteisiin. Mun mielestä tällä hetkellähän enemmänkin sanoisin, että meiltä puuttuu suvaitsevaisuus. Me kuulutamme suvaitsevaisuutta koko ajan ja sitten me lyömme toista kyllä suvaitsevaisuuden Raamatulla päähän, koska täähän on hyvin vahva vahva juuri tämä tämä tuota niinku

42:27 vaatimus suvaitsevaisuuteen, mut siitähän on tehty mieluum mieluummin ku niinku tämmönen hyökkäys, että ja että joka menee aika pitkälle näin, että että sinun pitää suvaita kyllä kaikkea minun mitä minä sanon, mutta se mitä sinä sanot loukkaa minua. että tämä asetelmahan on hyvin selkeästi tämä ett henkilö, joka vaatii suvaitsevaisuutta itseltään, niin hän onkin sitten hyvin kärkäs näkemään loukkausta siinä, mikä on sitten tätä toisen ihmisen

42:54 yksilöllisyyttä. Et suvaitsevaisuuttahan meillä todella se on se se on niinku koko ajan kapeutunut ja koko ajan vähentynyt meidän keskustelussa. Joo ja siis no omalta osaltani näitä nyt on jo kohta 400 näitä jaksoja, niin mä tykkään semmosesta termistä ku Overtonin ikkuna, niin samalla tavalla kun niitä lapsia ja hyviä kansalaisita pitäisi siedättää, niin mun mielestä koko yhteiskuntaa pitäisi rakentajana siedettää laajentamalla tätä niinku sallittujen keskustelu aiheiden ikkunaa ja kestää

43:23 siis sitä hei kauheet toi puhuu ihan täysin mun arvoja vastaan se pitää vaijentaa, niin tää on niinku hölmöä, että se on vaan hyvä, että paljastuu sitten ne sinun minun mielestäsi luokkavihallis tai mikä ne nyt onkaan ni niissä vialla, mut jos ei sitä ollenkaan salita ja tukahdutetaan ja pidetään se keskustelu jossain toossain hommassa, niin se on niinku tosi vaarallista yhteiskunnalle, koska se niinku luutuu ja muuttuu tosi hauraaksi, mutta kyllä tämä tää on ihan totta ja ennen kaikkea niin kyllähän me niinku

43:50 tämmösiä tuota [huokaus] semmonen keskustelu, joka on on paikallaan, [kurkun selvittäminen] että kuinka paljon ihminen sitten näitä esimerkiksi suvaitsemaattomuudesta tai kokemiansa loukkauksia ja kuinka paljon hänellä on oikeutta kääntää sitä käytökseen. Tää on se semmen keskustelaihe, mikä meidän nyt ensimmäiseksi pitäisi nostaa esille, että mitä tarkoitetaan vaikka suvaitsevaisuudella taikka vaikkapa nyt sitten usein siihen liittyvällä tunteidon vapaalla

44:18 ilmaisulla. Mitä se tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että minä saan sanoa työpaikalla, että kyllä minua harmittaa vai tarkoittaako se se, että minä saan käyttää kääntää sen käytökseen?

44:31 Jos minua harmittaa, niin onko minulla oikeus jättää työ kolmeksi viikoksi ja jäädä sairaaslomalle ja teetättää työ muilla? Tämä on se keskustelu, mitä meillä tarvittaisiin, että että tuota niin niinku nämä seuraukset mitä näistä näistä suvaitsevaisuudeksi ja miksi milloinkin kutsutuista tämmösestä tuota niin mielen mielenmaisemassa mielessä liikkuvista asioista tuota niin mitä

44:57 niistä seuraa. Pysyvätkö ne päässä vai se vai siirtyvätkö ne suoraan sitten työelämään? Joo. No mulla ei oo jälleen kerran tuohon käytökseen sympatia. Öö paitsi sitten erikoistilanteessa, jos nyt on oikeasti jotenkin mieli rikki, niin sitten pitää ymmärtää sekin. Ja mielerveysongelmat on se on tietysti ihan eri asia, mutta se ett jos sinä loukkaat minua, niin niin tuota millä millä tavalla se hoidetaan? M joo itse kipuilen. Mä oon sillä tavalla

45:24 ehkä herkkä hipiäinen, et mä en oikein tykkää tykkää tätä kritiikistä.

45:29 Se ei san tämä nyt löytänyt vuosien aikana itsestäni, että se vaan on vaikeet oli se sitten perusteltua tai perustöntä, et mulle tulee aika vahva vastareaktio. Helposti. Pystyn kontrolloimaan yleensä itseni kyllä aika hyvin. Mut jotenkin mä oon sitä miettinyt, että tota se oikeudenmukaisuuden tunne, että kun mä kuitenkin yritän sitten tehdä semmoosen niinku analyysin, että perustuiko tämä niinku oliko tämä oikeudenmukaista tämä kritiikki. Sitten jos tuntuu epäoikeudenmukaiselta, niin mä tunnistan itseasiass tämmöisen reaktion, et se epäoikeudenmukaisuuden tunne sitten saa

45:58 multa sen vastareaktion. Mutta nää tunteet on niinku ongelmia ongelmallisia, että kun jokaiselle sisäiselle tilalle voina sanoa, että se on joku tunne, niin mä en oikein tiedä, että onko tutkijat löytääkö ne jotain niinku x kappaletta perustunteita. Nyt tuota tää on tämä tämä on tällä hetkellä kistan vielä silloin kun mä opiskelin kistaninen kysymys. Vielä silloin kun mä opiskelin niin silloin sanottiin, että

46:24 perustunteita on jossakin joskus viisi, jossakin seitsemän ja ja ne sitten todettiin sillä tavalla, että ne ovat kulttuurivapaita ja että tällä hetkellä tämä on vahvasti kyseenalastettu. On kistan alla, onko mitään perustunteita ja ylipäänsä tarvitaanko pitääkö olla mitään perustunteita?

46:44 Miel tärkeämpi kysymys on se, että että minkä takia ihmisellä on niin hirveän paljon tunteita ja mistä miten ne on kehittyneet ja ja mistä se johtuu ja mihin se sitten johtaa meidät. Ja se, että meillä on niin hirveän paljon tunteita, niin niillähän täytyy olla joku merkitys. Ja siinähän me olemme tällä hetkellä niinku kadottaneet sen tajun, että mitä ne tunteet ovat. Siis tunteet ovat ensinnäkin ne ovat tilanteeseen sidottuja. Tilanne syntyvät

47:12 tilanteessa, tilanne syn ja niillä on aina joku informaatioarvo ja meidän pitäisi kyetä ymmärtämään, että että mistä se tunne syntyy ja meidän pitäisi kyetä toimimaan. Tunne viestittää, että meidän täytyisi tehdä jotain, toimea jotain ahdistuksesta huolimatta lähteä toimimaan jotakin ja toiminnan kautta häviää se ahdistus. Ja nyt meillä on tullut semmoinen merkillinen ajatus, että ne tunne ovat tunne ne tunteet ovat ikään kuin olisivat omaehtoisia ja

47:41 jotain semmista, mitä me veivaamme sinänsä, et me jäämme niissä tunteissa pyörtimään ja niitä tunteita käsittelemään, kun meidän pitäisi osata lukea se, säädellä se tunne ja ymmärtää, että mistä se syntyy ja tehdä sille asialle jotakin, että meillä on tällä hetkellä niinku tämmöninen tämmönen väärinkäsitys tapahtunut tuntee ja joka pitkälle selittää sitä, että

48:06 tunteet ovat esimerkiksi työpaikalla yksi tämmönen johtajuuden suuri vaikea vaikea kysymys, koska koska ne niinku vyöryvät joka paikkaan ja sitten kun on kysymys siitä, että jokaikisellä ihmisellä on omat tunteet, tämä vaatimus, että tunteet otetaan huomioon, niin kenen tunteet? Emme voi 60 ihmisen tunteita ottaa huomioon. Ja ja ja ja tällä tavalla tästä on on niinku tullut

48:31 niinku tämmösten väärinymmärrysten kautta on tullut semmonen maailma, joka joka niinku tuottaa ihmisille mieluummin mieluummin haittaa, kun kun tämmöstä lisääntyvää tota mielenterveyttä.

48:46 Joo, samaa mieltä. Siis mä tässä mun neuvotteluvaltakirjassa niinku suhtauduin tunteisin tämmösen neuvotteluprosessin osana vähän semmosena tota binäärisenä, että että tota vähän niinku hiukkasfysiikassa kun sä tuota niitä fotoneita mittaat, niin se mittaustulos vaikuttaa niihin niiden käytökseen. niin vähän tunteissa niinku vähän sama asia, että tota ja sitten niinku tarkoituksena niinku se käyttäytymisen muutos eikä eikä se tunne niin että oli ihan yksinkerisesti sillai, että sulla on

49:16 tota tuota optimaalinen toimintatila voisi olla niinku EU-ressi yhdistettynä parhaimmillaan jonkinlaiseen flowtilaan. Mihail Jemi klassikko. Eli eli tavallaan silloinhan sä nimenomaan niinku luistelet siellä optimaalisella tota toimintarajalla siinä tilanteessa etkä hirveästi mieti, et mitä täällä sisällä tuntuu, koska sisellä tuntuu niinku todella hyvältä ja toimintakykyiseltä ja sitten on tää ahdistuminen tai EU-ressi eiku anteeksi distressipositio, joka siitä selvästi se niinku kivirippe haittaa sun käytöstä,

49:44 niin sun pitää jotenkin niinku saada itsesi pois. öö mä en tiedä resoiko yhtään tämmöinen todella binäärinen mallisu. [naurua] Kyllä kyllä kyllä tässä on tuota nää on niinku vähän eri tavoin ilmastu ne asiat mitä mitä tällä hetkellä tutkimus myöskin korostaa. Koska nyt kun meillä on tullut tämä tämmönen ajatus että tunteita pohditaan ja niitä mietitään ja jopa ja ja niitähän ihminenhän voi myöskin synnyttää itsetunteita semmosia mitä ei ole olemassakaan. joset ohjataan koko aika niinku kaivamaan et mitähän

50:12 sieltä nyt löytyy, niin meillä on tullut tämmöönen myöskin tämmöönen mielenkiintoinen ilmiö tällä hetkellä, joka jota kutsutaan metatunteeksi ja se tarkoittaa tunnetunteesta. Sitä ei ole niinku aikaisemmin ollut, kun sitä ei oo tarvittu. Ja se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olen ahdistunut, jos tulen ahdistuneeksi. Olen niinku valmiiksi huolissani, että ahdistaakohan tämä tentti minua. ja niinku alkaa tulla tulla tällaisiä niin niinku niinku

50:37 tunne, että jos joku toinen tunne syntyy ja ja tämä on niinku esimerkki siitä, että että ihmisen mieli on jollain tavalla tässä ohjattu ohjattu harhaan.

50:48 Musta on aika hyvä tässä seurata paitsi tuota tämmöistä kirjoitettua historia, mitä ihmiset ovat miten ihmiset ovat ennen eläneet, niin tässä samassa ajassa olevia eri kulttuureita, et meillähän on tällä hetkellä äärimmäisiä eroja siinä siinä, mitä me pidämme esimerkiksi hyvänä ja tehokkaana tunneilmaisuna, tunnesäätelynä ja joka oikeasti on sitä ja

51:15 ja erot ovat ja ne johtavat sitten niinku ihan erilaiseen mielentyytäisyyteen taikka erilaiset tunneilmaisut voivat johtaa samanlaiseen mielentyytäisyyteen. Kun me olemme nyt aivan ehdottomasti sitä mieltä, että nyt me olemme löytäneet jotain. Me olemme vapautuneet tunteiden painolastista, sitä hampaiden kiristämisestä ja sitä, että on purettu hammasta ja tota ja vaan suoritettu, vaikka on ollut hirveän paha olla. Olemme sitä mieltä, että on

51:44 ihanaa, kun ihmiset puhuvat tunteista. kukaan ei kysy, että mikä siinä on välttämättä ihanaa ja millä tavalla. On vaan ihanaa, kun ne tunteet ilmastaan ja niistä puhutaan. Ja ollaan varmoja, että se johtaa sitten mielenterveyteen ja oikeastihan se on johtanut näiden tunneongelmien, ahdistuksen, sosiaalisen paniikin, alakulon räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Meillä on samaan aikaan esimerkiksi tämä polynnesialainen kulttuuri, josta josta valjaa on

52:12 käytetty paljon esimerkkinä, jossa kaikki tunteiden ilmaisu on ehdottomasti kielletty ja sen takia, että ihmisellä ei ole oikeus tunteiden ilmaisulla häiritä toista. Se on se lähtökohta, koska koska kulttuuri on tuota niin vahvasti yks yhteisöllinen. Ennen kaikkea negatiivisia tunteita ei saa ilmaista, koska sillä loukkaa toista. Ja lapsi opetetaan jo pienestä pitäen

52:38 löytämään semmoset konstit, millä hän ei ilmaise, että hän ei ilmaise ilmaisen negatiivisia tunteita, vaan hän käsittelee ne omassa mielessään. Me olemme niinku unohtaneet, että ihminen ihmisellä on olemassa mieli ja hän voi käsitellä aivan tehokkaasti tunteita omassa mielessään. Ei niiden kääntäminen kognitioiksi eli sanoiksi, kääntäminen kognitiiviselle tasolle ja sillä tasolla ilmaiseminen ole välttämätöntä. Tunteiden säätely on välttämätöntä,

53:07 mutta siihen on monia keinoja. Siis näin toimitaan aivan eri tavalla siis Polynesian saaristossa, Indonesiassa ja näissä kulttuureissa ja ovatko ne onnettomia ne ihmiset? Me menemme sinne, kun ne on niin aurinkoisia ja iloisia ja onnellisia ja niiden mielenterveysongelmat ovat pieni osa länsimaisista mielenterveysongelmista.

53:28 Tämä antaa niinku perspektiiviä siihen, että kuinka joustavaa on ihmisen mieli ja kuinka monella tapaa me voimme voimme elää ja kuinka me voimme olla aivan vakuuttuneita siitä, että olemme löytäneet jotain, joka on oikea, vaikka koko ajan samaan aikaan lisääntyisivät siihen liittyvät ongelmat.

53:47 Joo, näin se on. Kyllä toi kuulostaa terveemmältä sinänsä. Siis mulla oli nyt vieraana Pekka Tölli tästä uudesta kirjastaan Miten olla minä, mut mä tykkäsin oikeastaan vähän enemmän hänen edellisestä kirjasta. tuota minä näin sinut, koska siis tavallaan esimerkiksi Liisa Keltikangasjärvinen tää oli erinomainen kirja jälleen kerran ja olet ansainnut kaiken tuota positiivisen tätä kommentoinnin, mikä sieltä tulee ja teet hyvää työtä suomalaiselle yhteiskunnalle kun tuot näitä hommia niin mun mielestä siis kuitenkin tällainen mä en tiedä

54:16 liittyykö se tunteisiin, mutta jotenkin siis suomalaisen ahdistava puoli on, että ei sitten sanota näin ääneen, et mun mielestä mä en tiedä kehuminen tai mikä se nyt on niinku positiivinen palaute pitäisi saada ainakin vähän korkeammalle ja mun mielestä se on niinku lisää mielenterveyttä.

54:32 No se nyt on ilman muuta semmonen asia, joka meidän kulttuurissa on ollut vähän niinun vähän niinku hakessa, että että tuota niin siinäkin on niinku kaksi näkökulmaa ja toinen on ja kaikessa on aina tämä, että on olemassa se semmonen tervetaso ja sitten on olemassa liikaa tai liian vähän, niin sitten aletaan tulla ongelmia. Siis meillähän on kulttuuri, jossa jossa tuota niin ollaan

54:57 sitä mieltä, että että tuota niin kissa kiitoksella elää ja ja ja mitään kiitosta ei tarvita. Tässä on mainitsin tuossa on kaksi näkökulmaa. Toinen on se, että kiitos tuottaa mieli hyvää ja se on kohtelijasta käytöstä ja jos toista kiittää, niin se ei oo keneltäkään pois. Ja mielihyvän tuottaminen toiselle tottakai se on se on ilman muuta hyvä. Sitten kun me mennään vähän pitemmälle tässä, niin tässä on to on kyllä toinenkin

55:24 näkökulma, niin että ei se täysin tuomittava ole tämä suomalainen ajattelu, koska ihmisellä on tuota ihmisen kehityksessä on tämmöninen tämmöninen pitäisi olla tämmönen siirtymä ulkoisesta palkinnosta sisäiseen palkintoon. Se tarkoittaa sitä, että pienellä lapsella, koska hänellä ei ole mitään standardia sille, mikä on hyvä, milloin hän on onnistunut, niin hänellä on ulkoinen kiitos, ulkoinen palkinto. Häntä pitää koko ajan

55:54 kehua ja häntä pitää kehua ja häntä ei liian paljon voikaan kehua ja hän voi taputtaa itse itselleen, jos muut eivät häntä kehu. Mutta sitten ihmisen tämmöiseen niinun semmoseen psyykkiseen tasapainoon kuuluu se, että hän siirtyy sisäiseen palkintoon, jolloin hän asettaa itse itsellensä kriteereitä, että tämä tämän minä haluan suorittaa, oppia, tehdä. Ja hän saa äärettömän

56:20 suuren tyydytyksen, kun hän pystyy sitten opiskelemaan, suorittamaan, tekemään semmosen vaativan, minkä hän on itsellensä asettanut. Ja silloin hän ei käänny katsomaan kuka hänelle taputti vaan hän itse palkitsee itseään. Tässä on monia hyviä puolia. Tässä on tuota ensinnäkin se on silloin toi hän hän niinku irtautuu tämmöisestä riippuvuudesta muiden palautesta. Se on aste tämmöiseen itsenäisyyteen. Ja sitten semmonen mikä on on tärkeetä on

56:47 se, että silloin tässä suorituksessa on joku katto. Hän voi sanoa, että nyt minä onnistuin. Mutta niin kauan kun ihminen jää riippumaan semmiseen ulkoisen kiitokseen ja ulkoisen palkinnon varaan, niin tämä siirtyy tämä kiitos siirtyy palkitsemaan ihmisessä olevaa hedonismia, elikkä mielihyväperiaatetta.

57:10 Ei enää niinkään sitä suoritusta vaan mielyvää periaatetta. Ja siinä on se ongelma, että mielyvää periaatetta ei voi ikinä kiittää riittävästi, vaan aina aina voisi olla jää se, että aina vois minä voisin olla hieman parempi, sitten minua kiitettäisiin enemmän. Taas voisin olla parempi, minä kiitettäisiin enemmän. Jolloin tästä tulee yksi tämmösen meidän ääriyksilöllisyyden sen yhteiskunnan ongelma, elikkä ikuinen riittämättömyys ihmisessä.

57:38 Joo. Toi on joo toi onko se nyt sitten internal locus of control ainakin siihen liittyvää, mutta siis tässä kirjassa muuten tuli uusi uusi tutkijanimi mulle tää Avshalom Kaspi eli eli kun hänet nyt mainitsit muutaman kirjan siellä niin hän eikö hänellä o juuri tätä tota sitä vaahtokarkkitestiajattelua eli tavallaan niinku mutta onko tulkits nyt oikein kun että arvostat hänen ja tota hänen kumppaninsa työtä no hän on yksi niinku varmasti tuota

58:08 niin Niin maailman huomatuimpia keituspsykologian tutkijoita ehdottomasti arvostaa. Kaikki arvostaa tän.

58:14 Joo. Mut mä en itseasiassa tota ollut tota narsisti ajattelin, että aika hyvin perillä psykologisesta teoriasta, mutta en ollut kuullutkaan. Minkälaista tota tutkimusta häneltä muun muassa löytyy? Häntä löytyy ihan vaikka mitä mitä, koska tuota niin ylipäänsä kehityspsykologista tutkimusta juuri tästä ja ja Kasphan oli Kaspihan oli ensimmäinen esimerkiksi, joka joka tutkimuksissaan osoitti, että sosiaalinen media sen sijaan, että toisi

58:41 sosiaalisia taitoja viene lapselta. Ja jos hän olisi ollut näin maailman kuulu, niin se olisi ohitettu hymähdyksellä, ellei suorastaan nauruna, mutta tuota hänen maineensa sai aikaan sen, et se otettiin silloin sitten heti alusta lähtien vakavasti ja ja tuota hämmästyksellä kyllä, mutta vakavasti, koska sen piti tuoda sosiaalisia taitoja eikä eikä viedä niitä, mutta hänellä on ollut juuri tätä tämmöstä esim. Vaahtokarkkikuviot, niin

59:08 nehän juuri tarkoittavat tämmöistä sisäisen tämän sisäiseksi palkinnoksi asioiden siirtymistä. Se, että kun viivytän välitöntä mielihyvää, ponnistelen jonkun asian eteen, niin saan niistä enemmän tyydytystä kun se, että saan jonkun välittömän vielihyvän ja minua paljon kiitetään. Mut niinku tämä lähtökohta, että että tuota ihmistä tulee kiittää. Se on kohteliasta, se

59:34 tuottaa mielihyvää, mutta sitten tämä vähän laajempi tausta, mikä mikä mikä tässä on, että nyt meidän täll tänh hetkinen ongelma, työelämän yksi ongelma on nimenomaan tämä, että meillä äärettömän voimakkaasti eletään tämän mielvä periaatteen eli hedonismin varassa ja ja tuota ja silloin jos se tulee liian voimakkaana, niin silloin tulee juuri tämä, että että ihmisellä on tunne, että koskaan minua ei ole kuultu riittävästi, koska se, että minua ei

60:03 kuultu, niin sehän on kääntynyt tarkoittamaan tällä hetkellä, että että kukaan ei tiedä onko häneltä häntä kuunneltu ja kuultu, mutta mutta tuota maailma ei toimi niin ku minä huudan. En oo saanut maailmaa toimimaan tavalla. Et silloin se tuota kaikki semmonen mikä vahvasti palkitsee hedonistisen mielihyvän toteutamista ohjaa ihmistä myöskin toimimaan mieluummin tuota näiden varhaisten kehitysvaiheiden tuota niin niinku niiden periaatteiden mukaan

60:32 kun aikuisuuden mukaan. Joo. Tuodaas nyt vielä kun aloitit tästä onnestasi kirjasi Suomalaisten onnellistotutkimuksen täältä pitkä sarja jatkuu. Niin mulla tosiaan kanssa kirjilee tää Juhana Torkkin tota viimeisen kirjan tämmönen tota järkevä onni ja stoalaisuuden ylistys ja täytyy sanoa näin niinku tota perusäijänä mun muu vetää kovasti tämä stoalainen niinku filosofia. Mut sitten tavallaan järkevä onni. Mä en

61:02 tiedä onko tää nyt suomalainen niinku onnellistutkimus järkevää vai vaan jotain jotain illuusiota. Mun mielestä se on kyllä siinä mielessä ihan järkevää, että se sana onni ja onnellisuus sehän on siinä pielessä, jos kysyy niitä kysymyksiä, niin niiden onnen kanssahan siinä ei ole oikeastaan kovinkaan paljon tekemistä eikä siinä edes kysytä missään oletko onnellinen, vaan sehän mittaa tämmöstä niinku yhteiskunnan vakautta niinku

61:26 mahdollisuutta onneen niinku semmista elämän elämän olosuhteista olosuhteita, joiden varassa ihminen voi sitten rakentaa onnellisen elämän. Siinähän on paljon niinku luottamusta virkakuntaan ja ja tuota tällaista tämmöinen, että on jonkunlainen järjestys yhteiskunnassa ja muuta.

61:45 Kaikki ne asiat ovat erittäin erittäin tuota hyviä ja jos Suomi kerran toisensa jälkeen siinä sijoittuu ykköseksi niin niin tuota ei lähdetä purka etsimään siitä. Ollaan ollaan kerrankin onnellisia ja sanotaan tyytyväisiä, että hyvä Suomi. Mutta tässä on se, että ei se mitään onnellisuutta. Ei se mittaa mielialaa eikä se mittaa mitään tunnelmaa, mutta vaan tuota vaan niinku luottamusta, että näissä suomalaisissa

62:13 olosuhteissa me voimme rakentaa unnellisen elämän.

62:16 Joo. No mut tota siis löytyisikö sit jotain ohjennuoria tähän niinku kirjonteisen itsekkyyden ajan niinku tota voittamiseen? Mitä mitä nyt kannattaisi ottaa käyttöön, että tämmöstä tätä normatiivista puhetta tähän loppuun vielä? Mä tuota käsisin katseen. Usein kysytään sitten näin, että mitä yksilö voisi tehdä. No tottakai yksilö voisi tehdä jo havahtua yksinkertaisesti, koska ensimmäinen on se, että havahdutaan

62:43 hyvänen aikanaan tämmöiset sloganit, joita nyt asetetaan niinku tämmöiseksi elämännohjennuoriksi, niin nehän ovatkin niinku itsekkyyden keittokirja. ohjaavat meitä itsekkyyteen. No tietysti kasvatuksessa tämä ajatus, että että omakin lapseni pärjää paremmin, jos yhteiskunta hänen ympärillään on turvallisempi, jolloinka se ympärillä turvallisempi, niin edellyttää juuri sen opettamista, että oppii noudattamaan normea ja huomaamaan muut ihmiset. Mutta tämä koko kirjan sanoma, koska se on kuitenkin tämä, että

63:13 on kyseessä kulttuurinen muutos, niin niin tätä kulttuurista muutosta en asettaisi sen niinku takaisin muuttamista tai mihinkä suuntaan muutetaankaan yksilöiden harteille. Enkä lähtisi tässä kuitenkaan ensimmäiseksi nostamaan vanhempia, vaan ensimmäiseksi nostaisin instituutiot ja lähtisin siitä, että että tuota havait esimerkiksi koulu ja varhaiskasvatus kasvattavat tällä hetkellä systemaattisesti itsekkyyteen. Tää on

63:42 aika vahva sanonta ja ja tuota voin ja olen valmis pikkuisen tästä niinku peruumaankin, mutta olen valmis myöskin istumaan istumaan alas ja esittämään pitkän listan, minkä takia sanoo näin ja missä kasvatetaan ja ja ne ovat tämmösiä asioita, joita ei ole koskaan tullut ed ole tultu edes ajatelleeksi, että että kun ajatellaan, että lapsia Ota vaikka yhden esimerkin ajatellaan näin, että

64:12 vasta opetetaan ajattelemaan häntä opetetaan olemaan itseohjautuva kriittinen niin että hän olisi sitten tämmönen harkitsevainen itseohjautuva kriittinen aikuinen. Ja se opetetaan sitten sillä tavalla, että opettaja ei kaadakaan hänelle tietoa. Niinku sanotaan opettaja ei ole se tiedonlähde.

64:31 Opettaja on vaan häntä auttamassa. Oikeastaan missään ei ole semmista selkeätä tietoa, mitä hänelle annettaisiin, vaan hän etsii sen tiedon eri lähtistä. Mitä tästä seuraa semmonen elementti, mitä me olla koskaan ajateltu, tästä seuraa se, että yhteinen tieto katoaa. Jokainen rakentaa oman tietonsa omalla tavallansa ja sitten saa erilaisia arvosanoja, miten hän sitä rakentaa. Se näkyy meillä yhteiskunnassa, yhteiskunnan

64:58 polarisoitumisena, yhteisen tiedon katoamisena ja ja nää on niinku semmosia ilmiöitä, joita välttämättä ei a niinku ollenkaan o ajateltu. Se liittää tähän. Se näkyy sillä tavalla esimerkiksi opet jo meidän opiskelijoissa, että kun selitetään jotain, että tässä on nyt tämmöninen tietopaketti ja ja ajatus oli se, että ensin on omaksuttava tietyt selkeät tietopaketit, jotka pohjaavat tutkimukseen ja siitä

65:25 voi rakentaa lähteä sitten niinku näitä omia omia käsityksiä rakentamaan. Jo tässä vaiheessa pari viikkoa sitten opiskelija sanoi luennolla, että tuo on täyttä paskaa, anteeksi vaan ruma sanaani. Jolloinka hän oli rakentanut tästä ja oli kysymys aivan tämmöisestä oleellisesta ja kiistattomasta psykologisesta kehityksestä. Hän oli mielestään lukenut toisenlaista tietoa ja rakentanut itsellensä toisenlaisen käsityksen asiasta. Eikä tämä millään

65:54 tavalla hämmästyttänyt muita opiskelijoita, vaan heistä oli itsestään selvää, että että vaikka on olemassa jokin kehityspsykologinen vankka teoria, niin opiskelija voi rakentaa omassa mielessään keräämällä omaa tietoaan, oman käsityksensä asiasta. Ja tämähän juontaa juuri tähän ihan tänne kun niinku opetetaan ohjataan opiskelija koululainen hakemaan tietoa ja kaikki tieto on saman on

66:22 samanarvoista. Tää oli yksi pieni esimerkki siitä, kuinka tuota niin millä kuinka niinku semmosilla arvaamattomilla tavoilla me lisäämme lisäämme ensin tämmöstä äärimmäistä yksilöllisyyttä, joka vähitellen johtaa siihen, että että muiden minun ei tarvitse kuunnella muita, joka taas johtaa itsekkyyteen. Ja tänne minä kääntäisin nyt tämän tämän tuota niin ja varhaiskasvatukseen

66:50 kääntäisin nyt näihin ihan uusimpiin ideologioihin, mitä mitä on lapsen kasvotuksessa mallalla, havauttaisin, että että näihin liittyy tämmösiä tämmösiä vaaroja ja koulussa menisiin ihan näihin pedagogisiin malleihin.

67:06 niinku tällä tavoin esimerkiksi lähtisin lähtisin instituutioista, koska tämä on myöskin niinku mahdollisuus konkretisoida sitä, että kuinka tätä muutosta saadaan aikaan. Joo.

67:19 Pakko ehkä nostaa, että ehkäpä tämä tuota poikkeava devianttioppilas sitten tota oli löytänyt uusimman replikaatiokriisi tutkimuksen, joka tota osoitti, että tota vaikka nyt sitten tätä nää vankilatestit sun muut niinku tota eivät toimikaan, että toki on olemassa tieteen kovaa pohjaa, mutta löytyy myös paljon niinku testejä, joita ei voida toistaa, että että vähän annan siimaa näille tuota toisin

67:47 ajattelijille kuitenkin. Mä en tuota mä en tuota niin nyt tarkoitin niinku sellaista toisen ajattelua, jolle minä niinku en anna armoa. Siis sellainen joka se niinku vaan semmosesta yleiskriittisyydessä sanotaan nyt, että kyllä meillä joo, että kyllä onhan onhan meillä jotain totuuksia kuitenkin sitten olemassa ja oman totuudenkin luominen vaatii jotain tietoa pohjalle. ettei se sillä tavalla tapahdu, että et siis oman tämmösen niin kun tunnelman, mikä musta

68:15 tuntuu kivalta, niin sen avulla lähden rakentamaan toisen tiedon. Ja sitten esimerkiksi tämä esimerkki, minkä mainitsit, niin ei se tullut mielipiteen varassa, vaan sehän tuli tämmösen tieteellisen korjauksen varassa. Toinen koe tehtiin ja tämähän on taas aivan luontavaa taikka siis luontaista tieteelle, että kun tehdään uusi koe, niin se kumoaa vanhan. Sitten tehdään niin paljon kokeita, että nähdään kumpi näistä pitää paikkansa ja näinhän tiede

68:41 menee eteenpäin, mutta mutta se menee tuota evidenssin eikä mielipiteiden varassa. Joo. Ja ehkä tuossa kun sanoit aikaisemmin, että suunnilleen niin, että tota vanhemmat aina niinku vähän sopulleina ottaa sen kasvatuksellisen mallin, mitä se tota koulu ja muu järjestelmä heille heittää ja ne ovat yllättävän niinku vähän varianssia siinä. Niin semmoisen vinkin antaisin, että kannattaa lukea näitä tätä klassikkopsykologisia kirjoja vaikka lasten kehityksestä aikuisina eikä nyt

69:10 aina vaan ottaa sen niinku aikalaistotuuden, että siinä mielessä tää sun kirjasi on niinku hyvä jatkumo tähän tota miten miten kasvattaa parempia lapsia. Kiitoksia vierailusta. Kiitoksia. Ja kun ootte tänne saikka katsonut tai kuunnellut, niin laittakaahan kanava tilaukseen ja otetaan vielä lyhyt sisäpiirikeskustelu. Mä ehdotan, että tässä oli yllättävän vähän tätä aikamme isoa ilmiötä, eli tota kirjoilla oloa ja autismia ja

69:38 ADHD:tä, niin otetaan vielä lyhyys lyhyt keskustelu tuonne sisäpiirin puolella näistä aiheista. Kävisikö tää? Kyllä käy.