# 1991 Mustien joutsenten vuosi | Esko Aho | Neuvottelija 71 – Litterointi

Jakson aikaleimattu litterointi

Canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/80-1991-mustien-joutsenten-vuosi-esko-aho-neuvottelija-71/transcript/

[Katso jakso](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU)

Esko Aho nousi Suomen nuorimmaksi pääministeriksi keväällä 1991, juuri kun Neuvostoliiton romahdus, kiinteän valuuttakurssin dogmi ja edellisen hallituksen vaalibudjetti veivät kansantalouden vapaaseen pudotukseen. Keskustelussa käydään läpi vuoden kolme mustaa joutsenta, Nokian lähes toteutunut myynti Ericssonille sekä Sorsan sopimuksen kaatuminen liittokierroksella, jonka jälkeen devalvaatio oli vääjäämätön. Aho kertoo, miksi laman pudotuksesta oli neljä viidesosaa takana jo ennen ensimmäistä valuuttakurssikorjausta ja miten vuoden 1992 verouudistus nosti yhteisöveron tuoton kahdesta seitsemään miljardiin euroon. Puheeksi tulevat myös presidentin ja pääministerin työnjako, suomettuminen, pankkikriisin traumat sekä hävittäjähankinta, joka ratkaistiin kuudessa päivässä. Lopputulos on muistutus siitä, että velka on aina velkaa ja että samat kysymykset palaavat pöydälle kolmenkymmenen vuoden välein.

00:00 Intro: yritysten tappiot ja Avoir Fiscal verouudistuksen nerokkuus
01:50 Esko Aho vieraana, 1991 kirja ajankuvana
03:31 Vuoden 1991 kolme mustaa joutsenta
04:24 Nokia oli lähellä myyntiä Ericssonille
08:28 Vaalibudjetti ja eduskunnan miljardin lisäykset
10:46 Minirevalvaatio ja pääomamarkkinoiden vapauttaminen
12:13 Paavo Väyrysen yllätys ja Esko Ahon nousu
14:49 Suomisen luopuminen ja Iiro Viinasen nimitys
17:24 Vahvan markan linnake vastaan vientiteollisuus
19:07 Suuryritysten tulosluvut vuonna 1991
20:29 Idänkaupan katteet ja korkea kotimaisuusaste
22:40 Suomen irtautuminen sodanjälkeisestä järjestelmästä
25:17 Vallankaappausyritys avasi tien Euroopan unioniin
28:25 Presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Esko Ahon työnjako
30:55 Suomettuminen ja Teheranin kokouksen perintö
33:27 AKT:n lakko pahensi kriisiä
34:39 Markan kytkentä ECUun ilman kurssikorjausta
36:03 Kalevi Sorsan sopimus kaatui liittokierroksella
38:16 Sisäinen devalvaatio jäi oppimatta
39:51 Euro osoittautui kuviteltua haastavammaksi
42:31 Korkotaso ja velanoton todellisuus 1991
46:12 Kellutus ja markan markkinahinta
48:22 Toipuminen alkoi jo ennen devalvaatiota
50:08 Vahvan markan oppi ja euron konvergenssiusko
53:35 Pankkituki ja pankkirakenteen uudistuminen
54:31 Verojärjestelmä uusiksi yhdessä vuodessa
57:05 Koiviston konklaavi ja pankkikriisin traumat
59:31 KOP, Merita ja Nordean synty
1:01:03 Hävittäjäpäätös syntyi kuudessa päivässä
1:02:41 Samat teemat toistuvat kolmenkymmenen vuoden kuluttua

[0:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=0s) Kun mä nyt jälkikäteen katson numeroita, niin kyllähän ne olivat aivan hirveitä.

[0:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=5s) Minusta tuntuu, että osalla päättäjistä ei kertakaikkiaan ollut käsitystä, kuinka ruma se tilanne taloudessa oli.

[0:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=14s) Löysin listan 20 suomalaisen suurimman yrityksen tuloksesta vuodelta 1991.

[0:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=22s) Ja näistä 20 neljä pystyi tekemään voittoa.

[0:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=25s) 16 muuta yritystä tiki tappiota yli 10 miljardia markkaa, eli siis 15 kertaisesti.

[0:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=33s) Ei edes käyty vakavaa keskustelua siitä, että entä sitten jos meillä tuleekin samanlaisia tilanteita, missä oltiin 1991, mitä me sitten teemme, kun meillä on se täysin lukkoon löyty kiinteä valuuttakurssi.

[0:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=45s) Kunnes nyt sitten on huomattu, että euro onkin paljon paljon haastavampi ympäristö kuin mitä kuviteltiin.

[0:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=51s) Sellainen utopistinen ajatus, että kun Euroopan unionin jäsenmaat menevät yhteiseen valuuttaan, niin sitten yhteinen valuutta panee myöskin yhteiseen pilttuuseen taloudenpidon suhteen, niin sehän osoittaa täysin paikkansa pitämättömäksi.

[1:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=65s) Ja siitä sitten maksetaan nyt aika kalliisti.

[1:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=67s) Jos pitäisi päättää tai valita, mikä oli yksittäinen päätös, jolla oli suurin vaikutus siihen, että Suomen talous 90-luvulla kuitenkin pystyi sitten julkinen talous palautumaan tasapainoon niin valtavalla nopeudella.

[1:21](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=81s) Pitää muistaa, että me aloitettiin siis hurja velanotto laman iskiessä ja laman alkuvaiheessa, jota jatkui vielä 1992 ja 1993kin, mutta sitten hyvin nopeassa tahdissa tultiin takaisin.

[1:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=92s) Ja sitä kyllä ratkaisevasti auttoi se, että verotulot kasvoivat niin dramaattisesti.

[1:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=99s) Yhteisöveron tuotto, joka oli siellä pari miljardin paikkeilla vuonna 1992, niin uudistuksen ansiosta vuoteen 2000 mennessä vuotuinen tulo oli noussut seitsemän miljardin euroon.

[1:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=110s) No niin, tervetuloa tänne neuvotteleekanavalle. Mulla on vieraana Esko Aho. Tervetuloa.

[1:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=117s) Kiitoksia.

[1:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=118s) Tämä on tällainen kirja-analyysityyppinen keskustelu. Sulta on tullut tämä 1991 mustien joutsen vuosi, joka on kuudennes painoksena.

[2:11](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=131s) Joo, kuusi painosta on jo otettu ja varmaan vielä toivottavasti ainakin otetaan lisääkin, kunhan vuosi tässä nyt pääsee vähän vauhtiin.

[2:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=138s) Joo, laitetaan nämä linkit ja sen voi kuunnella myös.

[2:21](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=141s) Tässä on vähän kontrastina, itse olen tämmöisen pörssiklubin kirjakerhossa, jossa tämä sun ansiokaskirja käytiin läpi, niin siellä käytiin ensimmäisen Barak-Obaman muistelma.

[2:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=151s) Jenkithän tekee pressoille aina viralliset muistelmat.

[2:34](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=154s) Ja sitten on Erkki Liikasen komissaariajasta.

[2:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=157s) Ja mun mielestä tämä kirja ei ole samanlainen, eli tämä on ajankuva eikä henkilökuva.

[2:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=162s) Onko tämä sun mielestä oikein?

[2:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=164s) Sitä mä ainakin yritin tehdä.

[2:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=166s) tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa muistelmia eikä omaa tulkintaa asioista, vaan yrittää luoda ajankuvaa ja vähän jakaa sukupolvikokemusta.

[2:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=177s) Luulin, että se oli myös yksi sellainen ajatus, mikä minulla päässä pyöri, kun kirjaa tein.

[3:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=182s) -Joo, 30 vuotta on kulunut ja minäkin olen jo niin vanha, että olin jo aikuinen silloin ja olin kauppakorkeakoulun opiskelija ja minulle se oli hyvää aikaa. Ostin opintolainalla osakkeita, jotka nousivat ihan hirmuisesti ja Tavallaan ei mitään paha sanatta, vaan vanhemmatkaan ei menettänyt töitä, mutta monille suomalaisille se oli historian suuri lama.

[3:24](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=204s) Mun mielestä siinä on paljon vääriä muisteluita siinä ja varsinkaan ne, jotka ei ole elänyt sitä, niin tavallaan ne elää sitten kansanperinteen varassa.

[3:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=211s) Mun mielestä tässä nämä mustat jouktsenet, niitä oli kolme ainakin, niin voisitko sä niitä muistella, että mitkä oli ne pahimmat nuolet, jotka iski Suomen kansantalouteen?

[3:41](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=221s) Ensimmäinen tietysti oli täysin meidän vaikutusvaltamme ulkopuolelle ja se oli Neuvostoliiton romahdus ja hajoaminen, joka iski sitten taloudellisesti Suomeen erittäin kovaa.

[3:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=234s) On sanottu, että noin puolet siitä lama-ajan taloudellisesta pudotuksesta tuli Neuvostoliiton kaupan supistumisen kautta.

[4:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=242s) Ja sitten toinen oli meidän oma taloudellinen kriisimme, joka näyttäytyi monille tämmöisenä äkillisenä romahduksena, mutta jolla oli aika pitkät juuret, jonka olen tuossa kirjassakin sitten kuvannut.

[4:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=257s) Voi sanoa, että kyllähän laman siemenet kylvettiin jo 80-luvun puolivälin jälkeen.

[4:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=265s) Ja kolmas, kai sitäkin voisi kutsua mustaksi joutseneksi tai ainakin joutsenen aihioksi.

[4:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=272s) oli se, että Nokia, joka oli suuri menestystarina 80-luvulla, oli lähellä tulla myydyksi talousten vaikeuksensa takia ja omistajien epäuskon takia ruotsalaiselle Ericssonille.

[4:48](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=288s) Syksyllä 1991 oltiin niin pitkällä, että kauppahinta oli sovittu ja kaupan ehdotkin yhtä lukuun ottamatta oli löyty kiinni.

[4:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=296s) Se yksi sitten kaatoi koko harjoituksen.

[4:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=298s) Eli Ericsson ei halunnut ottaa radio- ja televisiovalmistusta itselleen.

[5:03](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=303s) Ja myyjät eivät halunneet myydä Nokiaa ilman, että sekin olisi mennyt paketissa.

[5:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=307s) Joo, käydään nuo kaikki kolme läpi, mutta terveisiä vaan Petteri Fagerneisille mun eikalle pomolle.

[5:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=314s) Onneksi et onnistunut myymään sitten KOPin puolesta sitä Ericssonille.

[5:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=317s) Hän oli ehkä siitä porukasta pettyneen, koska KOP olisi kaivannut niitä rahoja, joita siitä saatiin.

[5:23](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=323s) Eikä ollut kovin mukava hyväksyä sitä tosiasiaa, että yhtiö jäi.

[5:29](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=329s) Ainakin vähäksi aikaa sitten vielä Kopinkin omistuksen, tosin Koppi sitten luopui aika pian.

[5:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=333s) Varmaan ne, jotka sen päätöksen tekivät, ovat monta kertaa katuneet päätöstä, mutta se on sitten eri tarina.

[5:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=339s) Joo, mä haastattelin tähän mun uusi neuvotteluvaltakirjaan Nallea, niin hän selvästi yritti tämän tuoda tämän.

[5:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=346s) Syppi sai pidettyä osakkeet ja Pohjola ja Koppi myi.

[5:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=350s) Silloinhan 90-luvulla oli täysin Fairenese ja Valrousin välinen tappelu oli minulle investointipankkirille viihdyttävää.

[5:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=358s) Mutta itse asiassa Pohjola ei myynyt.

[6:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=361s) Sehän oli sekojuju, että Pohjola oli ensin Kopin kanssa kimpassa tekemässä tätä ratkaisua, mutta sitten siinä 1991 lopulla, sen jälkeen kun tämä kauppa Ericssonin kanssa oli kaatunut, Sitten Syppi ja Pohjola löysivät kyllä tämän toisensa.

[6:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=378s) Yrjö Niskanen ja Kasse Äänruut viime kerrassa tekivät tällaisen diilin, että pidetäänkin yhtiö suomalaisomistuksessa.

[6:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=388s) Toisesta tuli hallituksen puheenjohtaja ja toisesta varapuheenjohtaja.

[6:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=391s) Joo, ja loppu onkin historia.

[6:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=392s) Se oli todella hyvä ja auttoi sitten meidän toipumisessa 2000-luvun alun kansantalouden kasvussa.

[6:43](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=403s) Ja siinä ilmeisesti aloittu tämmöiset pienet asiat, siellä johto oli hajaantunut, että oli tehty tämä, oliko Kairamon tehnyt itsemurhe ja sitten tavallaan jakautunut tämä johto kahteen leiriin ja ei osannut oikein sitten keskustella ja oli tämmöisiäkin.

[6:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=416s) Kairamon aikana oli aika selvä, että Kairamo on ykkönen ja sitten toimitusjohtaja oli kakkonen.

[7:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=425s) Mutta sitten kun hän teki itsemurhan sen jälkeen sitten Vuorilehto, joka oli entinen toimitusjohtaja, hänestä tuli pääjohtaja ja Kalle Isokalliosta toimitusjohtaja.

[7:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=438s) Ja keskusteluyhteys ei ollut kovin ihmeellinen. Väitetään, että ongelmat olivat myös siellä hallituksen puolella.

[7:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=446s) niin, että ainoa, jotka olivat puheenväleissä, olivat hallituksen puheenjohtaja Mika Tiivola ja tuommoisen johtajan Iso Kallio, jotka olivat suvulaisia keskenään, niin että Kalle oli ja on naimisissa Tiivolan tyttären kanssa.

[7:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=462s) Joo, ja kirjoittaa viihdyttävää proosaa.

[7:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=465s) Kyllä, hän on siinä ollut erittäin hyvä. Mä en ole ihan varma, oliko hän yhtä hyvä sitten Nokia-johtajana, sitä voidaan keskustella.

[7:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=471s) Joo, mutta ei myynnyt kuitenkaan Erikssonille, että siitä pistetään.

[7:55](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=475s) No sitten voitaisiin tätä, toinen itsemurhantekijä olisi kopissa ja tavallaan synkkää aikaa.

[8:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=481s) Nythän siis suomalaisten itsemurhat on romahtanut, että tavallaan, ja olemme maailman onnellisin kansa, mutta tavallaan 80-luvulla oli synkempää.

[8:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=489s) Muuten mielenkiintoista, mä juuri katsoin tämän, kun yleinen väite on aina se, että kun tuli lama, niin sitten itsemurhat kääntyivät valtavan nousuun.

[8:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=498s) Vuonna 1990 saavutettiin itsemurhissa huippu, eli juuri silloin ennen kuin, tai oikeastaan sillä hetkellä, kun talouden romahdus alkoi.

[8:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=505s) Siitä alkoi myös itsemurhien määränlasku.

[8:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=508s) Joo, ja voidaankin itse asiassa, tämä on kantava teema tässä sun kirjassa.

[8:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=513s) Eli siellä on nämä menneisyyden synnit tavallaan vain painavat.

[8:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=517s) Ja tavallaan tehtiin ensinnäkin vaalipudjetti ja sitten otettiin vielä vaalilisäbudjetti.

[8:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=524s) Minusta oli huvittavaa Tiiro Viinanen, joka oli se tavallaan sun hallituksen kovis, niin jopa hän halusi lisäbudjetin silloin vuonna 90.

[8:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=531s) Eli otettiin tavallaan viimeiset höyryt.

[8:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=534s) Ei se ollut lisäbudjetti, vaan se oli budjettiin tehtäviä lisäyksiä, jotka tehtiin täysin poikkeuksellisella tavalla.

[9:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=541s) Eli kun hallitus oli juuri saanut budjetti eduskunnalliin, eduskuntaryhmät, hallituspuolinen ryhmät sopivat, että kasvatetaan sitä vielä miljardilla lisää, kun olisi pitänyt tehdä juuri päinvastoin.

[9:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=554s) Ja kukaan ei saanut kurjaa eikä järjestöstä aikaiseksi, ei valtiovarainministeri eikä pääministerikään.

[9:23](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=563s) Pääministeri ei ehkä niin kauheasti yrittänytkään, mutta Loukoskin kyllä yritti, mutta hänen oma eduskuntaryhmänsä käveli hänen ylitse.

[9:29](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=569s) Joo, sitten Liikanen teki tuolla, joka lähti tekemään komissaariksi tuolta tavallaan juuri huipulla.

[9:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=577s) Siellä tehtiin näitä tulopoliittisia ratkaisuja, yksi kai hänenkin nimissään, joka sitten tavallaan oli aika kovia.

[9:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=584s) Ja niistä ei aika kovat korotus hänet sitten tavallaan sun hallituksen lusittavaksi.

[9:49](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=589s) Siellä oli oikeastaan se, ennen juuri lähtöään ihan siinä, voi sanoa, että yksi viimeisiä asioita oli tulosopimuksen aikaansaaminen, joka tehtiin 90.

[10:04](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=604s) Se taisi mennä tammikuun 90, jos en oikein muista, niin Kallion sopimuksen nimellä sitä tehtiin.

[10:11](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=611s) Sitten kun se oli saatu aikaiseksi, niin sitä kutsuttiin tulopolitiikan riemujuhlaksi.

[10:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=618s) Sen tavoitteena oli se, että seuraavan kahden vuoden aikana reaaliansiot Suomessa voisivat sen tulosopimuksen perusteella nousta muistaakseni yhteensä 5 prosenttia.

[10:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=632s) Joo, maltillista menoa.

[10:34](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=634s) Ja se oli tietysti aivan vääränlainen sopimus täysin väärän aikaan ja väärä viesti kaikille.

[10:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=642s) Se oli juuri saman aikaan tehty, kun talous saavutti huippuunsa.

[10:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=646s) Joo, sitten näitä muita nuoliaita vedettiin siinä jännitykseen, niin 1989 tehtiin tämmöinen mini-revalvaatio.

[10:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=654s) Silloin oli tämmöinen mun mielestä aika hullu porukka nimeltä Vahvan valuuton ystävät.

[10:59](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=659s) Ja tavallaan siellä oli sitten tämmöinen loppuhuipennus vielä.

[11:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=662s) Tehtiin tämmöinen revalvaatio suolaamaan tätä alkutaivelta.

[11:06](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=666s) Ja sitten vapautettiin pääomamarkkinat 80-luvulla, josta sitten syntyi tämä Skopin ulkomaisten lainojen myyntiboomi Suomeen.

[11:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=676s) Että tavallaan nämä kaikki oli muhimassa siellä.

[11:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=678s) Kyllä, voisi sanoa, että oli selkeätä virheitä, mutta sitten oli myöskin huonoa tuuria, että asiat sattuivat väärin aikoihin.

[11:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=688s) Että esimerkiksi valuuttamarkkinoiden, rahamarkkinoiden vapauttaminen oli vääjäämätön asia, mutta se sitten ajoittui myöskin monessa suhteessa juuri väärän aikaan.

[11:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=697s) eli ajankohtaa, jolloin taloudessa muutkin asiat olivat menossa vauhdikkaasti ylöspäin.

[11:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=704s) Vaihtosuhde parani, joka toi kansantalouteen miljardia lisää rahaa, ja Neuvostoliiton kauppakin oli erittäin kannattava, tosin se alkoi kyllä laskea jo siinä vaiheessa.

[11:55](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=715s) Ölyhinta putosi, joka sekin auttoi sitten vielä Suomen kansantaloutta.

[11:59](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=719s) Että tavallaan se bensa, joka tuli vapaaksi ja käyttöön rahamarkkinoiden vapauttamisen myötä ja sitä kautta luotonannon kasvun kautta, niin se oli kyllä bensaa, joka panti liekkeihin.

[12:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=734s) Joo. No sitten tulit tavallaan uutena kaverina showhun, olit kai toisen kansanedustajan jonkinlainen konkari.

[12:21](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=741s) Kolmannen.

[12:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=742s) Kolmannen, okei. Ja siinä olit himpun verran Sanna Marini ja vanhempi, mutta silloin Suomen nuorin pääministeri.

[12:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=748s) Ja tavallaan sinnehän tapahtui sitten ilmeisesti tuon Väyrysen ainoa virhe, että hän päätti kummallisista syistä vetäytyä keskustan puheenjohtajaksi.

[12:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=758s) Niin, se edesitteli pääministeriksi tuloa. Eli kesällä 1990 tuli valituksi keskustan puheenjohtajaksi.

[12:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=766s) Ja se oli kyllä kaikille aikamoinen yllätys, että Väyrynen keväällä 1990 maaliskuussa sitten ilmoitti, että hän ei enää pyrkään jatkamaan puoluejohtajana.

[12:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=777s) Mä uskon siihen, että hän kuvitteli, että hän pystyy sitten johtamaan puoluetta vähän etäämmältä ja sillä tavalla myöskin ratkoa vähän niitä jännitteitä, jota oli syntynyt politiikan kentillä hänen ja presidentti Koiviston välillä ja vähän Sorrankin kanssa.

[13:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=797s) Eli tämä oli hänen olottamuksensa ja se on vaan mahdoton ajatus.

[13:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=802s) Ei nykyoloissa voi olla kaksipäistä puoluejohtoa tai jos on, niin se ei yleensä toimi.

[13:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=808s) Joo, no siellä oli sitten edellinen hallituskokoomus ja demarit, että ei onnistunut vaalipudetissaan kuitenkaan.

[13:35](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=815s) Veret seisauttavan vaalivoiton, niin sitä kai kutsuttiin silloin.

[13:40](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=820s) Sitä kutsuttiin sillä nimellä ja sen taustalla oli kyllä hyvä logiikka.

[13:43](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=823s) Se oli Söppö Kääriäisen logiikka.

[13:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=827s) Hän näki, että ei keskustalla ole muuta tietohallituksen kuin saada niin suuri vaalivoitto, että sinipuna ei pysty jatkamaan.

[13:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=837s) Nimittäin siellä halu jatkaa oli erittäin kova ihan loppumetrelle saakka.

[14:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=840s) Ja väitetään, että KOP yhtiökokouksessa, joka pidettiin pari päivää ennen vaaleja maaliskuussa 1991, niin siellä kaikki olivat sitä mieltä, että hallituspohja jatkaa entisellään, vaikka vaalitulos vähän horjuttaakin sitä koalitiota.

[14:19](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=859s) Mutta sitten kun tulokset tulivat ruutuun, niin silloin kyllä kaikki teisivät ensisekunnilla, että se oli menoa.

[14:24](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=864s) Joo, ja siinä jäi sellainen kuva, että Koivisto ehkä vähän oli tyytyväinen, että ei tarvitse Väyrysen kanssa operoida ja tavallaan otti tietyllä tavalla sut siipien alle.

[14:35](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=875s) Sitten suositteli esimerkiksi tekemään näitä nauhoituksia ja hyvinkin meteorologisesti tallenteli kaikkea ja siitä sait sitten aineistoa tähän.

[14:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=884s) Mutta siinä välissä mietittiin muitakin kombinaatioita, oli Demaria ja sitten päädyttiin kokoomuksen kuitenkin.

[14:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=890s) Ja itselle jäi se Iiro Viinanen siinä tosi vahvaksi, mutta siinähän oli vähän samanlainen, että eikö siellä ollut Ilkka Suominen johtajana?

[14:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=897s) Joo, Suomen oli vielä kokoomuksen puheenjohtaja vuoden 1991 vaaleihin saakka ja vähän vaalien jälkeenkin.

[15:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=905s) Ja hän oli mun mielestä, hänellä oli monia hyviä ominaisuuksia.

[15:15](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=915s) Ja mäkin kuvittelin, että hänestä tulee sitten se valtiovarainministeri, jonka kanssa hallitusvastuuta jaetaan.

[15:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=926s) Ja oli kyllä suuri yllätys sitten, että hän luopui.

[15:29](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=929s) Hän vetosi silloin fysiikkaansa ja sanoi, että hän oli niin uupunut, että hän ei enää kokenut, että hän jaksaa valtiovarainministerin urakkaa hoitaa.

[15:40](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=940s) Ja silloin se tuntui vähän haetulta selitykseltä, mutta kyllä mä tavallaan ymmärrän, kun hänkin näki varmasti, kuinka hankalia aikoja on tulossa ja tiesi, mihin joutuu.

[15:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=950s) Että kyllä se varmaan oli ihan pätevä syy, mikä hän käytti.

[15:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=954s) Mutta se, että sitten tuli Iiro Viinanen, se oli kyllä aikamoinen yllätys ja juuri tuo edellisen syksyn näytelmä eduskunnassa herätti epäilyjä, että miten ihmeessä Viinanen pystyy pitämään asiat hallinnassa, koska häneltä pääsi kyllä käsistä täysin se budjetin teko silloin syksyllä.

[16:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=972s) Ja hän itse perusteli sitä jälkikäteen sanomalla, että pakkohan sitä oli mennä mukaan, kun muuten SDP olisi ottanut kaikki edut itsellensä, joka oli minusta hirveän huono selitys, koska jos olet päähallituspuolueen, silloin kokoomus oli kuitenkin pääministeripuolue, sen eduskuntaryhmän pojastajan ei sellaisen yli kävellä.

[16:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=991s) Sen takia olin kovin epäileväinen, kun hänen nimeänsä nousi esille.

[16:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=997s) Aika pian sitten kävi ilmi, että Vienanen onkin kova luuja ja hänen kanssaan asiat alkoivat sujua.

[16:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1006s) Voi sanoa ihan suoraan, että odottamattoman hyvin.

[16:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1010s) Me olimme myöskin ehkä sopivan erilaisia, mutta samalla meillä oli samanlainen käsitys siitä, mitä pitää tehdä.

[16:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1016s) että siinä työjako syntyi sitten aika luontevalla tavalla, mutta semmoinen työjako, jossa päämäärä oli sama.

[17:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1022s) Joo, ja tavallaan ei ne nokkamiehet, vaan uudet kasvot pistettiin tuleen, ja sitten se tuli olikin aika kovaa, että tavallaan tämän, varsinkin se kesällä alkoi ropisee, että AKT meni lakkoon, ja lähti tätä viennitippumaa ja valuuttavaranto kävelemään, ja sitten tavallaan syntyi tämmöinen vahva jännite,

[17:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1045s) tämän vahvan markan linnakkeen kanssa, joka halusi dogmaattisista syistä pitää sen valuuttakurssin liian vahvana.

[17:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1053s) Ja tavallaan samaan aikaan oli sitten näitä vientiteollisuuden työnantajia ja palkansaajia, jotka avoimesti tai ainakin kulisseissa halusi valuuttakurssikorjausta siihen.

[17:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1067s) Samaan aikaan kansa näki jotenkin, että tulee näitä leikkauslistoja ja muita.

[17:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1076s) Noita voisi lähteä pohtimaan, että jännite vahvan markan porukan ja tietyllä tavalla vientinousuun hinnoilla hyvän porukan kanssa.

[18:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1087s) Kuinka pysyvä se oli se tilanne ja kuinka hankalassa oli hanskata?

[18:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1092s) No ensinnäkin oli selvästi kaksi eri koulukuntaa. Toinen, joka edelleen uskoi, että kyse oli vain tämmöisestä tilapäisestä häiriöstä, joka on nopeasti menossa ohi.

[18:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1106s) Ja niitä oli, tai sanotaan vielä, että oli myös semmoinen ryhmä tämän saman ajattelun tukena, jonka intressit olivat voimakkaasti pitää kiinni kiinteästä valottakurssista, jotka olivat voimakkaasti olleet mukana ulkomaisen luotonoton hyväksikäytössä.

[18:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1125s) Ja pankkeista koppi, tietysti skoppia aivan erityisesti, mutta koppi, joka oli vielä kuitenkin mahtitekijä verrattuna skoppiin, niin sen intressit olivat selvästi valttokurssin pitämisessä kiinteänä ja ennallaan.

[19:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1141s) Ja sitten on toinen koulukunta, joka näki, että nyt meillä on niin suuria ongelmia, että näistä ei voida yksinkertaisesti päästä yli muuten.

[19:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1147s) Ja kun mä nyt jälkikäteen katson numeroita, niin kyllähän ne olivat aivan hirveitä.

[19:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1152s) Minusta tuntuu, että osalla päättäjistä ei kertakaikkiaan ollut käsitystä, kuinka ruma se tilanne taloudessa oli.

[19:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1162s) Sitä kuvaa ehkä parhaiten se, että vasta äskettäin löysin sellaisen, en ehtinyt panna sitä edes kirjaani, löysin listan 20 suomalaisen suurimman yrityksen tuloksesta vuodelta 1991.

[19:35](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1175s) Ja näistä 24 pystyi tekemään voittoa, eli neste, kesko, kone ja valio.

[19:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1186s) Ja näiden yhteenlaskettu voitto oli vuonna 1991 vähän yli 700 miljoonaa markkaa, eli semmoisen reilu 100 miljoonaa euroa.

[19:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1197s) Kun vastaavasti 16 muuta yritystä tiki tappiota yli 10 miljardia markkaa, eli siis 15-kertaisesti.

[20:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1212s) Ne luvut olivat ihan järkyttäviä.

[20:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1214s) Jos meillä olisi nyt samanlainen tilanne, että yrityskenttä olisi siinä kunnossa, missä oltiin vuonna 1991, niin kyllähän se olisi täydellinen katastrofi.

[20:23](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1223s) Luen kiitoksi, että meillä nyt yritykset pärjäävät ja ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, vaikka ajat ovat haasteelliset.

[20:30](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1230s) Joo, eli kilpailukyky oli tuhoutunut.

[20:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1233s) Se oli tuhoutunut ja sitten tietysti Neuvostoliiton kauppa vei pohjan pois sellaiselta tuotannolta, jolla ei ollut muuta kuin yksi markkina.

[20:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1244s) Semmoista tavaraa, jota Neuvostoliittoon voitiin hyvällä katteella viedä, niin siellä tavaralle ei kertakaikkiaan ollut sitten mitään muuta markkinaa.

[20:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1251s) Olisi ollut kilpailukykyä tai ei, niin ei tuotteilla ollut vaan markkinaa.

[20:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1256s) Joo, tuossa Nalle Vaaruus sen viimeisessä kirjassa pohtii sitä, että tavallaan nämä kotimaiset tuotantoketjut oli liian integroituneita.

[21:06](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1266s) Että tavallaan ei ollut esimerkiksi alihankintaa ulkomailta ja tavallaan kaikki tehtiin kotimaissa ja sitten tavallaan se idänkaupan ehdoilla.

[21:13](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1273s) Ja sitten kun sieltä vietiin se kate ja myynti pois, niin sitten jäi aika karut kulurakenteet Suomeen.

[21:20](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1280s) Mutta se on vähän sama juttu kuin monessa muussakin, että kyllä se vaikeaa ruveta kannibalisoimaan jotain sellaista liiketoimintaa, joka toimii hyvin.

[21:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1292s) Pitää muistaa, että kotimaisuusasteen korkeushan oli määrätty säännöksillä.

[21:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1299s) Eli neuvostoliittoon vietävän tavaran kotimaisuusasteen piti olla 80 prosenttia, jotta kauppaa ei olisi käyty ulkomaisilla tuotteilla, joita olisi vain välitetty neuvostoliittoon.

[21:52](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1312s) Se osittain johti tähän ilmiöön, josta Valsuus on puhunut.

[21:55](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1315s) Ja sitten toinen sääntö oli se, että liikevaihdosta tuli kolmannes suurilla yhtiöillä neuvostoliiton kaupasta, mutta katteesta kaksi kolmasosaa.

[22:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1327s) Eli se oli erittäin kannattavaa kauppaa.

[22:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1329s) Ja sitten kun se lähti alta pois, niin se tietysti iski erittäin rajusti, paitsi liikevaihtoon, niin vielä enemmän kannattavuuteen.

[22:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1337s) Nokiakin on siitä hyvä esimerkki, että Nokialtakin katosi 91 miljardi telelaitemarkkinaa alta pois. Veikkaan, että katteesta meni vielä suhteessa enemmän kuin se 1,3 tai antikas 2,3. Se oli hyvin katteista, hyvä katteista toimintaa.

[22:41](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1361s) Joo, tämmöinen kysymys tuli itse asiassa siihen, että kun sitten tämä oli vielä, kaiken tämän lisäksi oli vielä vuosi, jolloin neuvostoliitto sitten hajosi ja niin kuin YYA-sopimus puretti jatkaan niin kuin pyhiä dogmiaa, niin kuin ainakin tuolla monen ihmisen kirjoissa sitten, että tavallaan 80-90, jos näitä oltiin kyselty, niin kukaan ei edes uskonut, että mitenkään mahdollisia, eikä tietysti uskottu Berliinin muurinkaan hajoamiseen.

[23:04](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1384s) Niin tavallaan se kysymys, että olisiko siinä kuitenkin siis, kun tavallaan Venäjä eriytyi Neuvostoliitosta ja tuli Korpatsovin ja Jelsinin välisiä jännitteitä sen Neuvostoliiton ja Venäjän federaation välillä, niin olisiko siinä sitten jotenkin pystynyt periyttämään sen Suomen idänkaupan sitten Venäjälle, vai oliko Venäjä niin vaan konkurssissa, että sieltä ei ole sitten saanut mitään vientiä enää?

[23:30](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1410s) Ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä siirtyä neuvostoliiton kaupasta nopeassa tahdissa Venäjän kauppaan.

[23:41](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1421s) Venäjä oli kuitenkin peri kaiken sen konkurssin, mihin neuvostoliitto oli ajautunut.

[23:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1427s) Sen talous lähti sitten hiljalleen kyllä siitä toipumaan, mutta hyvin hitaasti.

[23:53](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1433s) Kyllähän meidän kauppamme sitten alkoi jo 1992 ja 1993.

[23:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1437s) Hivenen kasvaa taas jonkin verran jo 1992, mutta sitten 1993 oli jo selvä kasvuvuosi.

[24:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1442s) Kyllä siitä palautumista tapahtui, mutta semmoista äkki liikettä toiseen suuntaan oli mahdoton ajatella.

[24:10](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1450s) Plus sitten, että Venäjällä siirryttiin markkinaehtoisiin ratkaisuihin, jolloin se semmoinen ajatus, Ajatus, että meillä olisi ollut tällaisia kiintiöitä ja kahdenvälistä vaihtokauppaa, johon neuvostoliiton kauppa perustui aina vuoteen 1990 saakka, niin ei sellaista enää ole voinut ajatella.

[24:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1468s) Siinä mielessä Suomen asema oli myös suhteessa itään muuttunut.

[24:34](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1474s) Joo, ja se oli sitten ehkä enemmän sitä poliittista peliä, joka sinänsä oli mielenkiintoista, että YYAta mietittiin kovasti, yritettiin, melkein sitä saatiin neuvostoliiton viimeinen valtiosopimus.

[24:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1485s) YYA-sopimuksen purkamisesta, mutta sitten se saatiinkin Venäjän ensimmäinen havaava sopimus ilmeisesti tässä, että se meni just siinä joulun yli.

[24:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1494s) Joo, siinähän tehtiin siis lyhyessä ajassa valtava muutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

[25:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1502s) Miksei taloudenpidonkin perusteissa, että meillä oli kuitenkin semmoinen, siinä tavallaan tuli semmoinen sodanjälkeisen ajan järjestelmän purkaminen ja sen kääntäminen toiseen suuntaan. Se tapahtui hirveän nopeasti muutaman viikon aikana.

[25:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1518s) Ja siihen kyllä sysäys tuli vallankappausyrityksestä Neuvostoliitossa.

[25:23](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1523s) Se oli sitten semmoinen viimeinen sinetti, joka ajoi siihen, että EU-asemamuksesta voiti lähteä irtautumaan.

[25:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1533s) Ryhdyttiin valmistautumaan EU-jäsenyynä hakemiseen.

[25:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1537s) Ja voi sanoa, että Suomi tavallaan asemui itsensä Euroopassa uudelleen.

[25:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1542s) Meille tuli uusia naapureita myös. Tiedotellaan, että Venäjästä tuli uusi naapuri.

[25:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1547s) Neuvostoliitto ja Venäjä eivät olleet sama asia.

[25:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1550s) Sitten toinen, että meille tuli valtionmaat itsenäisiksi lähialueelle ja virosta tuli meidän itsenäinen naapuri.

[25:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1557s) Joo, siinä jäi sellainen kuva, että Koivisto ilmeisesti käytti KGBtä lähteenään.

[26:04](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1564s) KGB varmaan koki lojallisuutta Neuvostoliittoon enemmän kuin Venäjään.

[26:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1569s) Jeltsinia epäiltiin kuitenkin aika heikoksi kaveriksi. Hänhän oli sitten alkoholisti ja muuta, mutta Jeltsinipä kuitenkin voitti tämän pelin niin tavallaan lyhyt hetki, jossa Koivisto ainakin ei sitten lähtenyt myötäilemään valtion maiden itsenäisyyttä.

[26:23](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1583s) Siinä Koivisto ei ollut yksinään.

[26:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1586s) Pitää muistaa, että Neuvostoliitto oli toinen maailmanvalta.

[26:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1591s) Sillä oli ydinaseita.

[26:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1593s) Se oli vahva, sotilaallisesti kuitenkin vahva valtio ydinaseidensa, erityisesti ydinaseidensa asetuksensa takia.

[26:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1602s) Sen takia kaikkialla maailmassa, Yhdysvalloissa, presidentti Bush, Ranska Mitterrand ja Saksan Kohl, Koivisto myös, kaikki ajattelivat, että paras asia, mikä voi tapahtua, on se, että neuvostoliiton uudistukset onnistuvat sellaisella tavalla, että asiat pysyvät Gorbatsjovin hallinnassa.

[27:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1622s) Ja pelko siitä, että jos ne menevät Gorbatsjovin hallinnasta ja syntyy sekasorto, niin se oli erittäin suuri.

[27:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1629s) Ja luottamus Jeltsinin ei ollut kovin korkealla tasolla johtuen siitä, että hänen personansa oli herättänyt aika paljon hämmännystä.

[27:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1638s) Ja ei oikein ehkä tajuttu sitä, kuinka vahva hän sitten kuitenkin oli kansalaisten silmissä Venäjällä.

[27:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1646s) Hänen voimansa tuli näkyviin oikeastaan vasta sitten, kun hän nousi sinne tankin päälle pitämään puhetta vallankauppausyritystä vastaan.

[27:35](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1655s) Silloin hänestä tuli kiistaton johtohahmo ja silloin hänet myöskin noterattiin joka puolella maailmaa.

[27:43](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1663s) Voi sanoa, että Koivisto noterasi hänet samaan viikon perjantaina todelliseksi johtajaksi, kun Venäjän federaation korkeamman neuvoston istunnossa Jeltsin kävi kädestä pitäen opastamassa Gorbacheville, mitä pitää puhua ja mitä pitää sanoa.

[28:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1681s) Siinä näki, että nyt valta on vaihtunut.

[28:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1685s) Heikki Talvitin, joka oli lähettiläinen Moskovassa, sanoi hyvin, että tällä viikolla Venäjä on nielaissut Neuvostoliiton.

[28:13](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1693s) Niin se todella oli.

[28:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1696s) Kyllä Koivisto sen viikon lopulla varmasti tajusi ja ymmärsi.

[28:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1702s) Sitten alkoikin tapahtua myös Suomen politiikassa nopeammin.

[28:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1706s) Joo, ja oli semmoinen sivulause, että ilmeisesti Koivisto jutteli vaan sun kanssa siinä, että muuta hallitusta ei ainakaan ulkopolitiikassa pidetty luupissa.

[28:36](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1716s) No sanotaan niin, että kyllähän ulkoministeri oli paljon tekemissä presidentin kanssa, mutta Koiviston lähtökohtana oli se heti alusta pitäen, että pääministerin pitää olla ulkopoliittisestikin aktiivinen.

[28:48](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1728s) Hän piti huolen siitä, että olin tietoinen kaikesta.

[28:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1731s) Hän sanoi noudattavansa Kekkosen käyttöön ottamaan periaatetta, että parlamentaarismi ulkopolitiikassa toteutetaan niin, että presidentti pitää pääministerin ajan tasalla siitä, mitä hän tekee ja mitä hän aikoo tehdä.

[29:10](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1750s) Tätä periaatetta Koivisto myös noudatti.

[29:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1754s) Hän muissakin asioissa monissa oli paljon enemmän kekkoslainen kuin mitä hän itse halusi antaa ymmärtää ja mitä varsinkin hänen monet kannattajansa kuvittelivat.

[29:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1766s) Kun hänet valittiin vuonna 1982 talvella presidentiksi, niin monihan äänesti häntä ajatellen, että nyt päästään kekkosesta eroon ja nyt tulee ihan toisenlainen presidentti.

[29:36](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1776s) Mutta hän oli, niin kuin sanoin, hän oli paljon kekkoslaisempi kuin mitä moni kuvitteli.

[29:40](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1780s) Joo, siellä ilmeisesti jotain kolumnista ja jahdattiin valtiollisen voimiin ja muuta tällaista.

[29:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1785s) Kyllä siinä jopa niin, että se samanlainen herkkä hipiäisyys oman aseman suhteen, joka oli Kekkosellekin tyypillistä, niin kyllä se oli myös Koivistolle.

[29:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1794s) että siinä missä Kekkonen metsästi oikeuskansarin avulla Veikko Viiden Suomen kuvaaleiden pakinoitsijan nimimerkin henkilöllisyyttä päästäkseen purkamaan vähän kiukkuansa oikeaan kohteeseen, niin siinä Koivisto metsästi Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitisen avulla sitä, että kuka on kuntokalpa, joka arvostelee häntä ja muitakin keskisuomalaisen palstoilla.

[30:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1825s) Molemmilla oli aika lailla samanlainen suoraviivainen tapa toimia.

[30:30](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1830s) Sinänsä aika hauska, että Tiitinen, Suojelupoliisin päällikkö, tiesi varoittaa sitten Juhani Suomea ja Erkki Laatikaista, jotka pyörittivät tätä kuntokalpaa, Mutta ei hän ilmeisesti sitten tätä tietoansa koskaan presidentille jakanut, että vaikka presidentti halusi tietää, kuka kunto Kalpa on, niin Tiitinen ei sitä kuitenkaan sitten halunnut kertoa, vaikka tiesi itse kyllä asioiden todellisen lainan.

[30:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1856s) Joo, sinänsä aina muistetaan, että oltiin ihan rähmällään ja suomettuneita, mutta olihan niitä kaikkia Tamminiemen pesäjakajia ja muita tämmöisiä vastavoimia, jotka pysyivät aika hyvin tuota.

[31:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1867s) Joo, ja sitten mä sanoisin, tästä voisi puhua pitkään tästä suomettumisesta.

[31:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1872s) Mä tulin 70-luvun alkupuolella jo poliittisen elämän mukaan kansallisella tasolla Suomessa.

[31:19](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1879s) Ja totta kai oli paljon piirteitä, jotka olivat epämiellyttäviä, joissa varmaan mentiin Neuvostoliiton toiveiden huomioonottamisessa liian pitkälle, tai jotkut menivät.

[31:34](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1894s) Mutta sitten toisaalta koko ajan oli kova vääntö myös Neuvostoliiton kanssa ja Neuvostoliittolaisten kanssa.

[31:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1899s) Ja pidettiin tietyt asiat tietyissä asioissa aika tiukasti kiinni siitä, mitä pidettiin itselle tärkeänä.

[31:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1906s) Ja kun monet sitten sanovat, että olisi voinut olla jotenkin toisin, niin kannattaa lukea Teheranin huippukokouksen keskusteluja toisen maailmansodan ajalta.

[31:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1918s) ja keskustelija Rooseveltin, Churchillin ja Stalinin kesken, niin ei siinä ole jäänyt epäseväksi, että kenen vaikutuspiiriin nämä kaikki kolme herraa Suomen lukivat.

[32:10](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1930s) Joo, ja haastattelin Vesa Kanniasta, joka kanssa on muutaman kirjan kirjoittanut Liberalle, niin hän on aloitus esimerkiksi tätä parjattua ja YYA-sopimusta, että se on aika nerokas tämmöinen vahvan naapurin ja heikon naapurin välinen paineinen purkamissopimus, että siinäkin oli paljon hyvää, vaikka se muisteltiin vähän semmoisena rähmällään olosopimuksena sekin.

[32:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1952s) Plus, että esimerkiksi siellä Teheranissa keskustelussa se taas oli jopa Churchill, joka sanoi, että totta kai Neuvostoliiton pitää saada Pietarin alueen tai silloisen Leningradin alueen suojakuntoon.

[32:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1967s) Sillä on intressit, jotka pitää ottaa huomioon.

[32:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1970s) Kun sitten sota päättyy, niin eihän meille annettu mitään muuta ohjetta kuin, että koittakaa pärjätä niiden venäläisten kanssa.

[32:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1978s) Joo. No siitä tuli sitten, Ruotsi livahti EU-hun ja mentiin sitten hakemaan ja mentiin perässä.

[33:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1985s) Niitä ei livahtanut, vaan päätti hakea vähän ennen meitä jäsenyyttä.

[33:11](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=1991s) Mutta jäsenyysneuvottelukahan käytiin yhtä aikaa ja itse asiassa ratkaisut jäsenyydessä tapahtuvat aika paljon rinnakkain, vaikka kumpikin maatoki teki päätöksensä omista lähtökohtaisistaan käsiin.

[33:27](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2007s) Joo. No sitten voitaisiin mennä tähän kotimaiseen tuskaan, ja siellä siis tuli tämä AKT-lakko, joka oli ilmeisen tuskallista, ja ajoitus olisi voinut olla mitenkään huonompi.

[33:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2019s) Sitten sen jälkeen etsittiin sellaista sisäisen devalvaation ratkaisua, ja siinä valikoitui sitten tämä Sorsan sopimus, ja sehän meni yllättävän pitkällä, Voisiko sitä maistella, että kuinka lähellä oltiin sen ajan kikyä?

[33:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2038s) Joo, se AKT-lakko oli hyvä esimerkki siitä, kuinka huonosti meidän päätöksentekomme tajusi, kuinka syvällä ollaan.

[34:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2052s) ja kuukauden lakko samaan aikaan, kun kansantalous menee täysin vapaassa pudotuksessa, niin se oli tietysti aivan täysin vastuuton teko, mutta ei sille pystytty mitään.

[34:24](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2064s) Se oli jopa työmarkkinajohtajat palkansaajapuolellakin yrittivät saada jonkinlaista ratkaisua, mutta se kesti muistaakseni nelisen viikkoa ja siinä kyllä pahennettiin muutenkin paha kriisiä.

[34:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2079s) Mutta sen paradoksi on myöskin se, että samana päivänä tai melkein samaan aikaan, kun se lakko alkoi, käytiin kova vääntö siitä, millä Markan kurssilla ekokytkentä tehdään.

[34:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2094s) Meidän valuuttakorimme, mihin markka kytkettiin, se valuuttakori tavallaan vaihtui ja ideana oli se, että otetaan käyttöön Euroopan unionin laskennallinen, tai silloin se Euroopan yhteisön laskennallinen valuutta.

[35:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2112s) Ja silloin olisi ollut paikka tehdä devalvaatio ja korjata kurssia.

[35:19](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2119s) Ja itse asiassa AKT-lakosta ne, jotka eivät halunneet puuttua markan arvoon, nämä vahvan tai vakan markan kannattajat saivat lisäargumentin, koska oli helppo sanoa, että no mitä ihmettä siitä on hyötyä, kun lakolla yritetään jo nyt ottaa lisäetuja.

[35:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2137s) Ja se lakko oli siinä mielessä monella tapaa epäonninen.

[35:41](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2141s) No siitä seurasi sitten siitä ekokytkennän tekemisestä ilman valuuttakurssimuutosta.

[35:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2147s) Minäkin sitä olin ajamassa, mutta hävisin sen väännön.

[35:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2150s) Niin siitä seurasi sitten se, että oli selvää, että kaikki tiesi, että ei ole mitään muuta tietä kuin tehdä näitä korjauksia valuuttakurssiin koskematta, joka tarkoitti sitä, että täytyy saada kustannustasoa alenemaan muilla keinoilla.

[36:03](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2163s) Ja näin syntyi sitten semmoinen paketti, jonka viimeiseksi sinetöjäksi saatiin sitten pankkijohtaja Kalevi Sorsa.

[36:10](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2170s) Se meni Sorsan sopimuksen nimiin ja se oli hyvin lähellä onnistua, mutta siinä sitten tultiin näihin intressivääntöihin, että sekä paperiliitolle että metallille oli mahdotonta hyväksyä pieniäkään tulojen alennuksia.

[36:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2192s) Kun paperiliitto ja metalli eivät lähteneet liikkeelle, niin sitten nämä muut järjestöjohtajat pensasivat.

[36:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2199s) Seurauksena oli se, että se happani keskusjärjestösopimus käsiin ja ajauduttiin valuttakurssimuutokseen devaluation syksyllä marraskuussa 1991.

[36:52](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2212s) Se oli vääjäämätön asia, ei sille enää mitään mahdettu.

[36:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2216s) Markan puolustaminen oli täysin toivoton tehtävä ja sitten tehtiin devaluatio.

[37:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2221s) Joo, ilmeisesti siinä oli pieni vielä toivon välähdys, että SHK otti sen siipiensä alle, mutta sitten juuri metalli- ja paperiteollisuus sanoivat vain kylmästi, että meidän tehtävä on omia jäsenten etuja pienennellä, että se on sitten muiden ongelma.

[37:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2236s) Niin se meni muodollisesti ottaen läpi siellä SAK on hallituksessa, mutta kun liittojen olisi pitänyt tehdä sopimuksen, niin kukaan ei halunnut panna nimiän paperiin, että siihen se sitten kaatui.

[37:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2248s) Voisi sanoa niin, että jos olisin ollut vastuussa julkissektorin ja kotimarkkinasektorin työntekijöiden asemasta, niin kiireen vilkka olisi pitänyt panna nimipapelin, koska se olisi tehnyt ja saanut aikaan sen, että se lamaan taakka olisi jakautunut paljon tasapuolisemmin.

[37:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2274s) Nyt kun jouduttiin sitten käyttämään ensin devalvaation ja sitten kellutuksen seurauksena valuuttakurssin heikennystä voimakkaasti kilpailukyvyn avittajana, niin siitä seurasi se, että se taakka sitten jakautui myöskin häirimmäisen epätoikeudenmukaisesti.

[38:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2292s) Ja se oli kyllä julkissektorille varsinkin tosi huono lopputulos.

[38:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2296s) Joo, ja miten sä siinä sanot kirjassa, niin ei tavallaan opittu sopimaan sitä sisäistä devalvaatiota, josta sitten olisi ollut monta kertaa myöhemmin hyötyä.

[38:24](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2304s) että tavallaan tämmöinen sisäinen sopimisen kulttuuri sitten tavallaan jäi.

[38:29](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2309s) Niin, se läpimurto, mikä siinä olisi tarvittu, että olisi ikään kuin ymmärretty, että pitää pystyä sopeutumaan nopeisiin markkinoiden muutoksiin myös erilaisilla työhtöjä koskevilla järjestelyillä, niin se jäi tekemättä.

[38:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2327s) Ja kun siirryttiin euroon, tai oikeastaan kun ERM-kytkentä tehtiin jo 1996 ennen varsinaista euro-päätöstä, niin jotenkin se talousen tilanteen nopea korjaantuminen sai aikaan sen, että ei edes käyty vakavaa keskustelua siitä, että entä sitten jos meillä tuleekin samanlaisia tilanteita, missä oltiin 1991.

[39:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2352s) Mitä me sitten teemme, kun meillä on se täysen lukkoon löyty kiinteä valottakurssi, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta enää devalvoida.

[39:20](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2360s) Ja sitä keskustalla ei yksinisesti voitu käydä.

[39:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2362s) Meillä oli sellainen poliittinen ilmapiiri silloin, että ei ollut mitään mahdollisuuksia pohtia vaihtoehtoja.

[39:30](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2370s) Luotiin tämmöisiä puskureita sitten, jotka olivat enemmän semmoista vaan silmälumetta.

[39:36](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2376s) Ei todellisia keinoja sopeutukseen etsitty eikä haettu eikä ajateltu tarvittavaankaan.

[39:43](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2383s) Kuviteltiin, että nyt ollaan uudessa liitossa, joka takaa sen, että kaikki pysyy vakana ja ennakoitavana.

[39:52](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2392s) Se tarina meni hyvin läpi, kunnes nyt sitten on huomattu, että euro onkin paljon haastavampi ympäristö kuin mitä kuviteltiin.

[40:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2400s) Ja sellainen utopistinen ajatus, että kun Euroopan unionin jäsenmaat menevät yhteiseen valuuttaan, niin sitten yhteinen valuutta panee myöskin yhteiseen pilttuuseen taloudenpidon suhteen, niin sehän osoittaa täysin paikkansa pitämättömäksi.

[40:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2414s) Ja siitä sitten maksetaan nyt aika kalliisti.

[40:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2416s) Joo, tuosta kaksi reflektiota, eli tavallaan just metalli- ja paperiliitto, tai nykyinen metsäteollisuus, niin ei ehkä sattumalta, niin tässä 30 vuotta myöhemmin ne olivat juuri kaksi liittoja, ja se työnantajat sitten päättivät mennä paikalliseen sopimiseen.

[40:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2432s) Eli tuota paperiliitto lähti kokonaan työnantajat pois sieltä.

[40:36](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2436s) Ollaan menossa nyt tuntemattomalla maaperällä eli vapaa sopiminen.

[40:40](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2440s) Ja sitten tuolla teknologiateollisuus päätti jakautua kahteen liittoon.

[40:43](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2443s) Eli tämä tessiä käyttävä haara ja sitten tavallaan tämä vapaa-aidemarkkinoiden alue.

[40:49](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2449s) Ilmeisesti jotenkin tuntuu, että tässä 30 vuoteen ei ole esimerkiksi tehty tällä kolmikannalla sitten oikein mitään.

[40:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2456s) Silloin oli vielä vallalla aika laaja luottamus siihen, että ne samat mekanismit, joilla oli tämä teollistumisvaihe hoidettu, niin samat mekanismit sopivat myöskin tähän uuteen aikaan.

[41:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2469s) Kaiken paras esimerkki siitä on asia, jonka tulen kyllä kirjoittamaan sitten seuraavaan kirjaankin.

[41:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2474s) Löysin tuota, mä näin paperilta lukiessani, löysin Kalvi Sorsan puheenvuoron vuoden 1992 keväältä, jossa hän moitti sitä, että hallituksen pohja on liian kapea ja hallituspohja pitäisi laventaa.

[41:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2492s) Sen saa aika mielenkiintoista, että keskuspankin johtokunnan jäsen järjestelee maalle hallitusta, mutta se oli siihen aikaan niin kutsuttu maan tapa.

[41:41](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2501s) Olisi Demarit varmaan maistunut.

[41:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2502s) Hän halusi SDPtä hallitukseen, mutta hän sanoi, että sekään ei riitä.

[41:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2506s) Pitäisi olla työmarkkinajärjestöt hallituksessa.

[41:49](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2509s) Se kuvaa hyvin sitä, minkälainen ajatusmaailma oli.

[41:53](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2513s) Ajateltiin, että kun istutaan vain isossa pöydässä ja sovitaan, niin sitten kaikki sopimukset tulevat hyviksi.

[42:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2521s) Tästähän oli saatu loisto esimerkkiä siitä, että se ei toimi jo silloin muun muassa Kallion sopimuksen aikana.

[42:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2527s) Se Kallion sopimushan oli täysin vieraasta maailmasta, kun ajattelee sitä, mitä olisi pitänyt päättää.

[42:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2532s) Mutta se konsensususko ja usko siihen, että sopiminen on arvo sinänsä, niin se oli hirveän korkealla.

[42:20](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2540s) Ja ehkä nyt ollaan vähitellen tajuamassa, että ei se auta yrittää sopia täällä keskenään tiettyjä asioita, koska jos ei se sopimus ole realistisella pohjalla, niin ei se ole mitään arvoa.

[42:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2551s) Joo, ja ehkä pari faktaa, mitä minulle tässä kaiveli näitä, mitä sitten 90-luvusta muistetaan.

[42:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2558s) Tietysti korot olivat korkeita, mutta niin ne olivat kaikkialla.

[42:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2562s) Suomessa pitkä korko oli 12 prosenttia, mutta ihan täsmälleen sama korko oli Ruotsilla.

[42:50](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2570s) Sitten myös näillä euromailla oli yli 10 prosenttia.

[42:52](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2572s) Silloin vaan oltiin semmoisessa, että valtiovelka otti sen kymmennystosan lisää siihen päälle ja tekemättä mitään.

[43:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2580s) Jos sulla on vielä budjettivaje siinä päälle, niin se on aika eri tilanne kuin nyt, jossa se korko ei rankaisu sua.

[43:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2587s) Tämä on yksi suurimpia ongelmia tämän päivän päätteille näköjään ymmärtää, että minkälainen maailma oli 30 vuotta sitten.

[43:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2594s) Rahaa ei ensinnäkään ollut tarjolla kenelle tahansa, vaan sitä piti käydä nöyrästi lainaamassa ja hakemassa.

[43:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2606s) Minäkin tein matkoja maailmalle edistääkseni meidän luoton saantiamme.

[43:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2613s) Ja sitten, että luotonantajalla oli aito ja ihan relevantti kysymys.

[43:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2619s) Miten aiotte maksaa luotonne takaisin?

[43:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2622s) Ja sitten ne takaisinmaksuajat eivät olleet 30 vuoden päässä, vaan ne olivat muutaman vuoden päässä.

[43:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2627s) Ja itse asiassa valtio oli ainoa, joka Suomessa sai pitkäaikaista ulkomaista luottoa.

[43:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2631s) Se yksikään yritys ei saanut, eikä yksikään pankki, jolloin valtio oli aivan kriittisessä asemassa tämän velanoton suhteen.

[43:59](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2639s) Ja jos valtio olisi ajautunut jotenkin tilanteeseen, jossa luottamus valtion kykyyn huolehtia taloudesta ja näistä asioista olisi menetetty, niin sitten olisi kyllä tappiotettu venestä kokonaan irti.

[44:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2652s) Joo, tuossa täällä neuvottelijakanavalla tuli kysymyksiä, ja Kari Suojainen kysyi, että luuletko, että nykyhallitus pystyisi, saat yhden vuoden ottaa 10 prosenttia selkeän, niin kuin pitää saada budjettitasapainoon, tai sitten toisinpäin jostain kautta, niin Kari Viitala sanoi sitä vaan sitten, että olisiko antko nykypäätteen selvinneet siinä 91-luvun lamassa nykyasenteella?

[44:41](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2681s) Nykyasenteet perustuvat niin paljon toisenlaiseen maailmaan, että sen takia tämä vertailu on epäedullista molempiin suuntiin.

[44:49](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2689s) Ei pidä mennä neuvomaan, mitä olisi pitänyt tehdä 90-luvun alussa tietämättä olosuhteita.

[44:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2694s) Ja tietysti yhtä lailla voi sanoa, että 90-luvun alun mekanismit sinänsä ole relevantteja tänä päivänä johtuen siitä, että maailma on radikaalisti muuttunut.

[45:06](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2706s) Esimerkiksi se, että korot ovat näin alhaalla, saa aikaan sen, että valtioiden liikunvarat ovat suuremmat.

[45:15](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2715s) Lisäksi me ollaan tämmöisen globaalin ison kriisin keskellä, jossa kaikki valtiot käyttävät velkaa merkittävästi vipuna selvitäkseen eteenpäin. Se, mikä minusta on hyvä pitää mielessä, on kuitenkin se, että velka on aina velkaa.

[45:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2733s) Sellainen ajatus, että ei ole mitään merkitystä, kuinka paljon sitä velkaa on, on kyllä ihan mieletön ajatus, koska ei ole mahdollista, että korko pysyy nollassa tai miinusmerkkisenä rajattomasti. Tämähän on taudin merkki.

[45:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2751s) Taloudet ovat sairaita ja sairaissa talouksissa korot painuvat ja ovat painuneet pakkaselle.

[45:59](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2759s) Sitä myöten, kun taloudet elpyvät ja asioita saadaan kuntoon, niin rahalle alkaa muodostua hinta.

[46:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2767s) Silloin jokainen lainattu miljardi alkaa maksaa. Se on hyvä pitää aina mielessä.

[46:13](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2773s) Sitten voitaisiin mennä tähän kellotuskeskusteluun.

[46:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2777s) Itse tykkään käyttää sanaa kellotus, koska devalvaatio antaa väärän kuvan.

[46:24](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2784s) Ensimmäinen kellotus oli päivän mittainen 1991 syksyllä.

[46:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2788s) Sitten tuli tämä 1992 kellotus, jossa se oli pysyvä kellotus, kunnes päädyttiin siihen ERM-mekanismiin vuonna 1996.

[46:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2798s) Lähes kaikki Euroopan maat päätyivät kellottamaan joko kerran tai kahdesti.

[46:43](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2803s) Ruotsi on kellottanut siitä asti ikuisesti.

[46:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2806s) ekruunuaan esimerkiksi. Mutta tavallaan tämä ensimmäinen kellotus, niin sitä kutsuttiin sitten devalvaatioksi ja se tuli, koska tämä Sorsan sopimus kaatui ja tavallaan valuuttavarontavaa loppui ja Suomen Pankki heitti pyyhkeen kehään.

[47:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2822s) Itselläni on huono kuva Kulberista, että vaikutti, että hän oli sekä poliittisesti kyvytön että talouspoliittisesti kyvytön.

[47:10](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2830s) Tämä on tietysti minun oma tuomio siitä, että haettiin vahvan valuutan politiikkaa ja ei osattu edes kommunikoida sitä poliittisesti.

[47:21](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2841s) Tämä ensimmäinen kellotus tapahtui ja siitä tuli jonkin verran hyötyä.

[47:27](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2847s) Sitten samaan aikaan Sitsolsan sopimuksista saatiin kuitenkin jo aika maltilliset korotukset.

[47:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2852s) Kyllä, siis se pitää sanoa työmarkkinamekanismin kunniaksi, että vaikka se Sorsan sopimus tunaroitiin ja siitä ei tullut valmista, niin heti devalvaation jälkeen pystyttiin, muistaakseni pari viikkoa sen jälkeen, tekemään nollasopimus työmarkkinoille, jolla oli kyllä iso merkitys sitten elpymisen kannalta.

[47:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2874s) Pitää muistaa, että se elpyminen kyllä alkoi aika välittömästi.

[47:58](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2878s) Eli jos katsotaan meidän viennin kehitystä ja teollisuustuotannon kehitystä, niin kyllä se valuuttakurssimuutos vaikutti saman tien.

[48:06](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2886s) Mutta sehän on selvää, että tällä pudotuksella oli pitkä häntä ja varsinkin työllisyys, kotimarkkinasektori, pankkisektori ja julkinen talous, niin niiden laskuhan jatkui vielä pitkään sen jälkeen, kun valuuttakurssimuutos oli tehty.

[48:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2902s) Mutta sulla oli semmoinen fakta, että ilmeisesti kuitenkin tästä kuopasta ihan BKT-tasolla, niin jopa neljäviidennestä tapahtuu ennen devalvaatiota ja loput 20 pinnaa vasta sen jälkeen.

[48:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2913s) Kyllä.

[48:34](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2914s) Käytännössä kyllä ihan täysin game changeri se kellotus, eli markkinahinta on palaaminen.

[48:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2919s) Joo. Sanotaan niin, että se 12 prosenttia suurin piirtein, mikä BKT vuoden 1990 ensimmäisen neljänneksen huipusta putosi, vuoden 1993 ensimmäisen neljänneksen alimpaan tasoonsa, niin se 12 prosentista oli jo vuoden 1991 loppuun mennessä saatu kintuille 10 prosenttiyksikköä.

[49:03](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2943s) Eli mitä se on silloin 5-6 osaa.

[49:08](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2948s) Joo. Sitten vientivaluuttavaranto alkoi sitten tulla, ja heti tuli näitä isoja Masa Jaatsin risteilijätilauksia.

[49:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2957s) Ne tuli siis sen kellotuksen jälkeen.

[49:20](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2960s) Monet Euroopan maat, esimerkiksi kuuluisasti Soros, katkaisi punnan ihan vastaavan hinnoitteluvirheen.

[49:27](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2967s) Mun mielestä se kiinteän valuutan politiikka oli hinnoitteluvirhe.

[49:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2971s) Kun ne epätasapainot menivät liian koviksi, niin sitten tavallaan palattiin markkinamekanismin kautta, eli kellotuksen kautta oikeampaan kurssiin.

[49:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2978s) Sitten siinä 1992 palattiin ihan puhtaaseen markkinamekanismiin, eli markka sai markkinahinnan.

[49:47](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2987s) Joo. - Ja sehän lähti vahvistumaan siitä ja korot koko ajan tippu markkinahinnoittelusmarkassa.

[49:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=2994s) Ihmiset jotenkin muistaa, että se markka itsessään oli huono, mutta mun maailmassa se oli se vakaan, keinotetysti kiinnitetyn markan ongelma taihdatti niitä markkinavääristöelimiä, ei itse markka.

[50:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3009s) Joo. Ja se on hyvin jännä, että siis se Vakanmarkan oppi, jonka voisi sanoa, että Suomen Pankki oli sen ikään kuin sineetti täällä rahoitusjärjestelmäpuolella.

[50:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3026s) Ja sitten kyllä siitä tuli Holkerin hallituksen opin kappale.

[50:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3033s) Jopa niin, että sekä Holkeri että Sorsa korostivat sitä, että hallitukseen tuli vain niitä puolueita, jotka uskovat siihen, että Markan pitää olla kiinteästi sidottu.

[50:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3044s) Se oli opin kappale, joka ei ollut vain suomalainen, vaan sehän oli vallitseva oppi eri puolilla Eurooppaa, joka sitten murentui 90-luvun alussa palatakseen sitten taas euron kautta uskoksi siihen, että konvergenssi, jota tarvitaan siihen, että valuutat voivat olla vakaita, niin se konvergenssi voidaan saada aikaan lyömällä kiinni yhtenä valuutta, joka sitten pakottaa kaikki käyttäytymään samalla tavalla.

[51:13](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3073s) Se tekee talouksista samankaltaisia tai samanlaisiin kilpailuehtoihin sopeutuvia.

[51:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3082s) Sehän osoittautui täysin vääräksi arvioksi.

[51:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3085s) Jos katsoo, mitä Kreikalle tapahtui eurooloissa ja Italialle, Espanjalle, Portugalille eurooloissa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, niin korothan pysyivät kutakuinkin samalla tasolla kuin muuallakin Euroopassa.

[51:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3098s) Mutta taloudellinen tuottavuus oli aivan eri luokkaa, siis paljon huonompi. Julkiset taloudet kasvoivat, kreikka-era vai erityisesti ihan sumeilematta kasvattiin julkista taloutta. Kaikki nämä epätasapainot siellä alkoivat kasvaa.

[51:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3114s) Ja jälleen oltiin tässä samassa keinotekossa tilanteessa, että oli ihan käsittämätöntä, että korkomarginaali Saksan ja Kreikan välillä oli melkein nolla, vaikka suorituskyvyssä oli aika huikea ero.

[52:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3127s) Joo, sinne se markkinat olivat oikeassa, että tuli yhteispelkaa, joka sitten...

[52:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3132s) No sanotaan niin, että siinä olisi ehkä pitänyt ja siinä olisi voinut tehdä toisenlaisenkin ratkaisun.

[52:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3136s) Joo, samaa mieltä siis olisi pitänyt oman toivoon sillä ja kirjoittelin sitä blogejakin, että toivon mukaan se Tsipras olisi pitänyt pintansa.

[52:25](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3145s) Mutta just viime hetkellä se petti, kun Varoufakiskin irtisanoutui, niin päätti ottaa sen Kreikan kolmannen tukipaketin.

[52:33](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3153s) Siinä yhtenä viikkona olisi mahdollista saada Dragmalle oma kurssi.

[52:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3158s) Se meni siinä.

[52:40](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3160s) Se meni joo.

[52:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3162s) Silloin pelättiin, että se tauti leviää joka paikkaan muuallekin ja se oli se kaikkein suurin syy.

[52:48](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3168s) Mutta niin kuin sanottu, voi olla, että se olisi jälkihistorian kirjoituksen kannalta ollut parempi tie.

[52:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3177s) Joo, mutta tällä mennään.

[53:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3180s) Sitten sitä Nokia pysyi sitten kuitenkin Suomen omistuksessa.

[53:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3185s) Valuuttakurssi sitten tavallaan pistettiin markkinahintaisaksi.

[53:08](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3188s) Korot lähti laskemaan ja sitten jopa valtion talous sitten normalisoituu.

[53:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3194s) Mutta nämä oli kaikki vielä 1991 vuoden lopussakin ihan vaan unelmia sitten.

[53:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3198s) Vaikka sitten sanoit, että tavallaan siinä se käänne oli tapahtunut.

[53:23](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3203s) Onko sinulta nyt tulossa yksi syysi kaksi, joka kertoo tämän käänteen parempaan?

[53:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3208s) Joo, no kyllä mä olen jo jatkamassa kirjoittamista ja siellähän oli monia isoja päätöksiä.

[53:35](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3215s) Pankkien tukipäätös, joka oli välttämätön osa sitä talouden terveysyttämistä.

[53:40](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3220s) Ja silloin ne rahamäärit, joita käytettiin, ne silloin tuntui aivan järisyttäviltä ja mahdottomilta.

[53:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3225s) Mutta nyt kun katsotaan tämän päivän pankkijärjestelmän tukemiseksi tarvittuja, finanssijärjestelmän tukemiseksi tarvittuja panostuksia, niin ne ovat kyllä pikkurahoja, joita siellä käytettiin.

[53:55](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3235s) mutta isoja tietysti siinä niissä olosuhteissa ja myöskin isoja päätöksiä, joita piti tehdä, mitä pankeille sitten tehdään.

[54:02](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3242s) Ihmiset kuvittelivat, että pankit pelastettiin, mutta eihän pankista oikeastaan paljon niistä kaikkein pahimmin asiansa hoitaneista ei paljon jäljellä jäänyt.

[54:14](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3254s) jos koppi hävisi kartalta ja Suomen työväen säästöpankki hävisi kartalta ja sitten vielä koppikin meni omaa tietänsä söppiin ja sitä kautta sitten syntyi uusi pankkirakenne. Kyllä meillä pankkirakenne pantiin aika uusiksi senä aikana.

[54:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3271s) Sitten meillä tuli koko verojärjestelmä. Melkein voi sanoa, että yhdessä vuodessa pantiin koko verojärjestelmä täydellisesti uudeksi.

[54:37](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3277s) Siis se oli, oliko se 92?

[54:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3279s) Joo, itse asiassa olin sen avoirifiskaalin fani, että siinähän suomalainen omistus nousi kohisteen.

[54:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3285s) Se oli mun mielestä oikein hyvä homma.

[54:48](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3288s) Siitäkin on muuten mielenkiintoisia teoria, että oliko se esimerkiksi tämän Niska Kankaan ja Vesa Vainion yhteisjuntta, joka sitten poisti tämän systeemin ja aiheutti sitten myöhemmin tuhoa Suomelle.

[55:03](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3303s) Niin, mutta se mikä oli perusidea tässä yhteisverouudistuksessa, se oli hirveän yksinkertainen ajatus ja yksinkertainen on monesti erittäin tehokasta.

[55:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3317s) Se ajatus oli se, että lopetetaan tämä veroilla kikkailu, jota kaikki olivat kannattaneet ja ajaneet.

[55:27](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3327s) Myöskin teollisuuselinkeläinen tykkäsi kaiken maailman verojärjestelyistä ja ajoi niitä sinne verojärjestelmän sisälle parhaansa mukaan.

[55:35](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3335s) Sitten päädyttiin siihen, että purotetaankin veroprosentti niin alas kuin pystytään ja poistetaan kaikki nämä epämääräiset tuloksentasausmekanismit, melkein kaikki.

[55:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3345s) Siitä syntyi järjestelmä, joka itsessä ei se verotusta keventänyt.

[55:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3351s) Jos katsotaan reaalista veroprosenttia suhteessa yritysten tulokseen esimerkiksi, niin voi olla, että jopa saattoi käydä, että hivenen verotus kiristyi.

[56:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3361s) Mutta kun siitä tuli reilu, yksinkertainen, selkeä järjestelmä, niin siitä tuli valtavan tehokas kannustin yrityksille kasvattaa omaa pääomaa ja tehdä fiksuja ratkaisuja.

[56:12](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3372s) Se toimi niin, että jos pitäisi valita, mikä oli yksittäinen päätös, jolla oli suurin vaikutus siihen, että Suomen talous 90-luvulla kuitenkin pystyi julkinen talous palautumaan tasapainoon niin valtavalla nopeudella.

[56:27](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3387s) Pitää muistaa, että me aloitettiin siis hurja velanotto laman iskiessä ja laman alkuvaiheessa, jota jatkui vielä 1992 ja 1993kin, mutta sitten hyvin nopeassa tahdissa tultiin takaisin.

[56:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3399s) Ja sitä kyllä ratkaisevasti auttoi se, että verotulot kasvoivat niin dramaattisesti.

[56:45](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3405s) Yhteisöveron tuotto, joka oli siellä kahden ja puolen miljardin paikkaan, pari miljardin paikkeilla vuonna 1992, niin uudistuksen ansiosta vuoteen 2000 mennessä vuotuinen tulo oli noussut seitsemän miljardin euroon.

[57:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3420s) Siis se on jo eurossa laskien kahdesta seitsemän miljardiin ja se oli aikamoinen lisäpotti.

[57:05](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3425s) Joo, no mä toivon, että sä avaat niissä myöhemmissä kirjoissasi.

[57:09](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3429s) Ehkä tässä tämmöinen yleisökysymys, mä en tiedä, onko tämä vähän epäreilua ehkä Koivistolle, mutta koettiin, että tämä pankkikriisi, niin Koivisto sitten pikkasemmin oli tämmöinen Koiviston konklaavi 92, jossa sitten Koivisto jonkun korkeimman oikeuden päätökseen osallistui puhumaan.

[57:29](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3449s) Ilmeisesti vaikuttamista ei tapahtunut, mutta ainakin sellainen teoria, että ihmiset kokevat, että Koivisto hieman meni jo lähelle Monteskyn kolmenjaon päälle.

[57:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3458s) En tiedä, mutta ihmisille jäi paljon traumaa siitä pankkikriisistä.

[57:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3462s) Joillakin on sellainen teoria, että valtiovalta oli osin hieman tylynä, ja se henkilöidään ehkä Koivistoon. Mä en tiedä, onko tämä reilua kritiikkiä sun mielestä?

[57:54](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3474s) No se kai tarkoittaa sitä yhtä presidentin linnassa järjestettyä tilaisuutta, joka pidettiin muistaakseni 92 vuoden alkupuolella, ehkä siellä kevät-talvella 92.

[58:07](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3487s) Mun on kyllä vaikea nähdä, että sillä olisi ollut niin suurta vaikutusta, mitä nyt näistä komiteista saa ymmärtää.

[58:16](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3496s) Ei presidentin valta kuitenkaan enää 90-luvun puolella ollut sellainen, että jos Kekkonen olisi järjestänyt vastaavat tilaisuudet, niin sitten olisi voinut ajatella vähän toisin.

[58:29](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3509s) Mutta Koivisto oli valinnut toisenlaisen toimintatavan.

[58:31](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3511s) En tässä kyllä uskalla sanoa, että kyllä oli liiottelua väittää, että se olisi suuresti vaikuttanut oikeuskäytäntöihin.

[58:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3518s) Mutta ongelmahan oli se, että väärinkäytöksen ja hölmöiden välinen ero ei ole ihan selkeä.

[58:53](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3533s) Siinä on pikkusen veteen piirrettyä viivaa, että missä kulkee hölmöiden ja väärinkäytöksen välinen raja.

[59:03](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3543s) Sitä piti vähän katsoa jälkeen oikeustapausten perusteella.

[59:08](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3548s) Niistä tuli osasta varmasti traumaattisia kokemuksia ja myös selviä virheitä, että oikeuteen vietiin tapauksia, joita ei olisi sinne kannattanut viedä.

[59:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3557s) Mutta toisaalta kyllä siitä tuli kaikille myös selkeä viesti, että rahoitusjärjestelmän ja pankkijärjestelmän pitää korjata itsensä ja panna asiansa kuntoon, koska olihan se aika holtitonta menoa se 80-luvun lopun meno.

[59:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3572s) Mainitsin, että oli Peter Fagernäsin Kopin prospektuksesta, josta tuli Meritan Corporate Finance.

[59:38](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3578s) Sitten meni Lontooseen Great Swissiin, jossa toimi ruotsalaisten kätyrinä ruotsalainen roskopankki.

[59:46](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3586s) Nordbankkin osti Meritan pilkkahintaa, joka oli minusta hirmusääli.

[59:52](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3592s) Siitä tuli Nordea ja loppujen lopuksi Nordeakin on nyt Suomalainen pankki.

[59:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3596s) Happy end.

[59:57](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3597s) Joo, meillähän oli myöskin COPin varalle suunnitelmia, mutta sitten COPin omistajat, omistajien edustajat olivat sitä mieltä, että valtion kanssa ei ole tekemisissä, vaan hoidetaan asia itse, ja voi olla, että se oli väärä valinta.

[60:13](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3613s) COP teki itse asiassa aika monta väärää valintaa siinä 90-luvun alkupuolella.

[60:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3618s) Joo, näin se on. Me myytiin ne Nokia-osakkeet.

[60:22](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3622s) Ne plus sitten myöskin tämä valtuutokurssioptio.

[60:26](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3626s) Mutta skoppi oli varmaan kuitenkin vielä astetta kaumeampi.

[60:28](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3628s) No se oli kaumeampi, että se oli ihan järkyttävä se skopin tarina.

[60:32](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3632s) Ja siinä oli myöskin tämmöistä, että siinä mä sanoisin, että sitä ei voi panna enää hölmöilypiikkiin pelkästään.

[60:39](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3639s) Joo, mutta tästäkin selvittiin ja 91 sitten kuitenkin jäi tämmöiseksi dipiksi ja tavallaan tuli nämä isot nousut ja kovaa oli.

[60:51](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3651s) Arvostan tosiaan, että hyvin mun mielestä hoidit olin silloin nuori mies, mutta tykkäsin siis siitä tavallaan tekemisen meiningistä, mikä siinä oli ja itsekin tajusin, kuinka vaikeata se oli.

[61:03](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3663s) Minusta tämä tekemisen meiningistä puhe ollen yksi sellainen ajankohtainen asia, josta olen kirjoittamassakin parhaillaan vähän, niin on tämä Hornet-päätös, joka oli iso päätös keskellä lamaa.

[61:15](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3675s) Siis 92. toukokuussa tehtiin päätös.

[61:18](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3678s) Ja olen monelle saanut harmaita hiuksia, kun olen kysynyt, että kauanko kesti siitä, kun ilmavoimat sai valmiiksi oman ehdotuksensa hävittäjävalinnaksi.

[61:30](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3690s) Kuinka kauan siitä kesti siihen, että puolustusvoimat, puolustusministeriö, puolustusneuvosto, hallituksen rahaisen valiokunta ja viimeksi sitten valtioneuvosto oli tehnyt tässä päätöksen.

[61:44](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3704s) Ja päätöksen arvo oli siis vuoden 2000 rahassa 3,16 miljardia, kun se sitten laskettiin, mikä se tuli maksamaan sinne, se iso päätös. Niin kauan kun siihen meni.

[62:00](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3720s) Joo, tota mä en niin seurannut, vaikka sekin on näemmä nyt taas edessä, että taas pitää ostaa uudet hämitteet.

[62:04](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3724s) Joo, sen takia minä tätä kertotusyötä teinkin. Se kesti itse asiassa kuusi päivää, mutta siihen sisältyi sitten vappu, joka oli perjantai ja sitten lauantai ja sunnuntai, joiden aikana ei tapahtunut mitään.

[62:17](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3737s) Oikeastaan voisi sanoa niin, että kun maanantai-aamuna ilmanvoimien komentaja tuli Jyväskylästä Helsinkiin neljäs päivä toukokuuta 1992, niin keskiviikkona illalla reilu kaksi vuodekautta myöhemmin, kolmessa päivässä, se oli muutettu sitten valtionnuston päätökseksi.

[62:36](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3756s) Joo, mutta saatiin ne Hornetit ja tavallaan Nato yhteensopiva kalusto.

[62:42](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3762s) Tämä on muuten mielenkiintoista, että samanlaisia teemoja tässä on nyt 30 vuotta myöhemmin, että taas ollaan tilaamassa hävittäjiä ja taas ollaan 10 prosentin elvytystehti.

[62:53](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3773s) Joo, velkarahalla joudutaan ostamaan nekin.

[62:56](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3776s) Joo, ehkä tehdään se verovuodistus myös.

[62:59](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3779s) Hyvä, kiitoksia.

[63:01](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3781s) Tästä. Minulla on ollut vieraana Esko Aho ja me ollaan puhuttu vuodesta 1991 Mustien Joutsenten vuosi. Kiitoksia.

[63:10](https://www.youtube.com/watch?v=SoCMVIOLkQU&t=3790s) Kiitos.