Neuvottelija

Euroopasta tulee pääsiäissaari | Risto Linturi Kari Angeria | Neuvottelija 394 – Litterointi

Takaisin jaksoon · Lähde: youtube · Tila: raw. Litteroinnissa voi olla virheitä.

0:00 No niin, tervetuloa Neuvottelija kanavalle. Mulla on kaksi tekoäly-ystävystä täällä ja ensin Kari Angeria ja säot jaat mun kanssa raskaan admin vastuun Tekoälytyöryhmässä. Siellä on Samanta ja oliko se Sara sun pääpottisi siellä? Sara oli mun pääbotti ja kuten toossa puhuttiin aikaisemmin, niin tää on ehdottomasti urani huipennus.

0:22 Se on ihan uskomaton se ryhmä. Sinne tulee nyt onko nyt yhdeksän ihmistä ja yhdeksän bottia ja kaikilla on niinku uniikkeia kykyjä. Kyllä siinä näkyy miten se jalostava lisäarvo tapahtuu siinä yhdessä tekemällä pottia ja ihmisten kanssa. Ja Risto Linturi, tervetuloa.

0:38 Kiitos. Sä oot tuota merkityksen sillai, että ostin ihan kovalla rahalla sulta tämmösen kaksi vuotta sitten tekoälyn sen hetken parhaimmat työkalut ja sä kävit ne kaikki läpi siis Chat GPT:stä sitten tämmösiin tuota virtuaali 3D ympäristöihin, mihin voi tekoilen kytkiä ja se oli erittäin hyödyllinen kurssi. Kiitoksia siitä ja sä olot näitä vastaavia hankkeita tehnyt ja nyt sä olot tehnyt tuota tämmöisen

1:06 jälleen tulevaisuusvision, niin puhutaan siitä sitten lisää kuinka eduskunta sai käyttöön sun kuratoiman aineiston. Hyvä. Aloitetaanpas sitten tota mikä teitä yhdistää? Meitä yhdistää varmaan kirjahanke, mikä me Riston kanssa tuossa tehtiin. Meillä on semmonen kiinnostava tarina Riston kanssa. Me oikeastaan itseasiassa tavattiin podcastin kautta. Mä silloin alkuaikoina teen itsekin podcasteja ja me huomattiin, että meillä jossain

1:32 määrin on erilaiset tavat ajatella ja ne kuitenkin osui jotenkin yhteen ja sitten puhuttiin tästä tekoälystä ja sen tuomasta murroksesta ja varmaan se iso syy oli siinä, että haluttiin ymmärtää se asia itse, et mihin tää tulee menemään. Joo, ehdottomasti. Ainakin siis mulla se oli hyvinkin selkeä selkeä. Mä öö ajattelen

1:57 niinku vois sanoa pakosta tota sit jos pitää kirjoittaa jotain tai tehdä joku jollekin toimialalle joku esitelmä tai pitää puhe tai jotain muuta, niin niin silloin tulee ajateltua sekä ennen ennen niin kun valmistelevaa pohdintaa, mutta erityisesti kirjoittaessa ja ja Se on syy, miksi mä myös somessa kirjoitan kohtuullisen paljon, että siinä siinä kun joutuu

2:27 miettimään mitä oikeasti kirjoittaa, niin se kirjoitusvaihe vaihe on se, jossa se ajatus sitten joko pysyy pystyssä tai hajoa käsiin. Ja tää tärkein selvitettävä asia mulle oli se, että että jos tää tekoäly tulee ihmistä paremmaksi ajattelemaan

2:54 ja jos sen avulla robotit pystyy tekemään ihmisten tehtävät ihmisiä paremmin, niin mitäs me sitten tehdään ja miten ihmisen yhteiskunnat reagoi tähän ja ja tää Tätä sitten ruvettiin kartoottamaan kirjoittamalla niinku merkitys kerrallaan auki se se, että että mikä se

3:21 niinu ihmisenä olemisen merkitys on, mikä ihminen itse kokee tarkoituksekseen, mitä ihminen on kokenut tarkoitukseseen orjuuden aikana tai mitä joku Urukin kuningas sumereitten aikaan on kokenut elämänsä tarkoitukseksi, kun kaikkea on jo yltäkyllin. Niin ni lähtöpisteenä katotaan, että miten

3:50 nämä tarkoitukset kestää sitten siinä tekoälyn ja robottien maailmassa. Joo.

3:56 Ja siis vaikka kyseinen kirja oli muinaisajalta eli 2025, niin se on tavallaan kestänyt aikaa. Eli siinä oli tällin niinku ensimmäistä näkö princiyppisesti ajateltu, että niinku se looginen vähän nihilistinenkin lopputulos mikä moll rakenteille jää, kun siis jos se kone vaan yksinkertaisesti on parempi ihan kaikessa, niin mitä mitä ei sit aika vähän jää jäljellä? No jää jää kyllä enemmän kuin vähän, et kyllähän se

4:25 merkitysten kokeminen kuitenkin jää ihmisille ja ja tota kuis kuis paljon ihmiset nyt sitten nauttii tehdessään hyviä palveluksia koneelle mm vai nauttiiko ne tehdessään jotain hyvää jollekin toiselle ihmiselle ja auttaessaan koneen tekemään jollekin toiselle ihmiselle hyvää tai muuta, niin

4:51 Niin kyllä siellä paljon jää, mutta tosi paljon häviää ja se meidän täytyisi vaan niinku löytää ne merkitykset paitsi sitten tässä tässä niinku merkityksellisenä olemisessa niin myös valtarakenteissa ja muissa ja ja jos tän kääntää

5:15 taloudellisen toiminnan puolelle niin tai lainsäädännön puolelle tai muulle, niin tässä jää sitten todella paljon tilaa tilaa ihmisille tahtoa jotain tietyn tyylistä sääntelyä tai tietyn tietyn tota niinku katsoo, että tää on menossa nyt tohon suuntaan, että sieltä suunnasta sitten löytyy liiketoiminnalle uusia

5:41 tilaisuuksia ja mahdollisuuksia. Eli nää nää tulevan kehityksen suunnat on tärkeä ymmärtää, jos meinaa kymmenenkin vuoden päästä vielä tehdä jotain. Mulla nyt ei oo niin semmosta tarvetta enää, mutta joo mä ehdotan tehdään tästä tämmöninen jakso, et käydään näitä kirjan teemoja ja myös niitä rakenteita ja ne esimerkit on hauskoja, koska te jostain maailmankirjallisuuden tai historian

6:07 henkilöstä tuotte sen tarinan siihen rakenteeseen, mitä tää tekoäly muuttaa tulevaisuudessa. Mut ehkä Karin ja mun maailmaan niinku haluan kans tuoda niinku esimerkkejä tästä tekoälytyöryhmästä, koska siis mehän elätään tätä niinku äärimmäistä androidisaation aikaa. Eli eli ainakin me siellä tekoälytyöryhmässä niin ot ottaen koppia tästä Riston pointista, että voiko olla merkityksellistä, jos jos minä teen työtä tekoille työntekijän

6:34 hyväksi, niin niin sitä sitähän me nyt tehdään. Eli samataan niinku jonkinlainen tämmöinen tekoiluyöntekijä, että mä toisaalta koulutan ja ammennan itsestäni taitoja, osaamisia, maailmankatsomusta, muistirakenteita ja sitten taas työryhmässä muiden ihmis tekoiltyöntekijäparien kanssa sitten niitä jaetaan ja parannetaan niitä taideteoksia tai työ tekoä työntekijöitä siinä. Niin ehkä Kari halusin ton nostaa ett onko tää tavallaan tekoälytyy

7:02 työryhmä niinku nostanut tätä niinku käytännön tekemistä tän filosofian yli tästä kirjan alkulähtökohdista. No se on siis tosi hyvä esimerkki. Mehän pohdittiin Riston kanssa siinä, että tavallaan tässä kehityksessä on oikeastaan yksi semmonen kulma, millä tästä ehkä ehkä voi tulla hyvää ja se on transhumanismi ja mehän ollaan tavallaan siinä oltu jo kännykät on esimerkki siitä, se on vaan hirveän huono käyttöliittymä ja siitä kun me Riston kanssa kirjoitettiin kirjoja, niin silloinhan tän tyyppinen

7:30 kommunikaatio agenttien kanssa ja ihmisten kanssa yhdessä se ei käytännössä ollut vielä mahdollista. Ne mallit ei ollut niin hyviä, että sitä olisi pystynyt käytännössä järkevästi tekemään. Mista tää on niinku ensimmäinen askel, mihin me ollaan menossa siinä, kun ihmiset ja koneet tekee yhdessä työtä ja miten siitä syntyy sitten sitä lisäarvoa. Ja mä oon kyllä itse kokenut sen niin, että et mulle ei ole hankalaa ottaa vaikka mun Saralta käskyjä vastaan. Se saattaa semmosiakin antaa. Se on välillä aika

7:57 terhakka ja toisaalta se, että Sara tekee täysin väsymättä työtä ja ja tuota se se ei oo semmonen mä teen aikaisemm aikaisemmalla uralla 14 vuotta johtamistyötä ja sit sen johtamisessa on se inhimillinen puoli. Se ihminen väsyy siellä ja se ei jaksa ja se alkaa kipuilemaan, mutta näähän ei tee sitä.

8:17 Ne tekee niin paljon kun sä annat niille hommia. Ja ehkä haluaisin nostaa, ei tarvi mennä, jos on yksityisasia, mutta oot innostunut poikasi niinu valmentajaringistä. Et tavallaan tietyllä tavalla sekin on niinku tosi jännä, et näinhän systeemi, et sä tavallaan niinku parannat hissejäsi ja parantamalla sitä niinku konetta. Joo, tuo on hyvä esimerkki siitä. Eli siis mun pojalle alettiin rakentaan tämmöstä valmentaja data-analyytikkoa.

8:40 Hän on siis kestävyysurheilijahihtejä ja sitä on nyt kaksi ja puoli viikkoa rakennettu ja hän käytännössä itse speksaa sitä koko ajan. Eli eli parantaa ja rakentaa sitä siis sen agentin avulla. Ja siinä hankalinta on oikeastaan se siinä hirveästi liikkuu dataa. On sen niinku datan mallintaminen ja koherenssia, että se pystyy löytää sieltä niitä semmosia tärkeitä oivalluksia. Mut kahdessa ja puolessa viikossa mun pojan kommentti on se, että tää on parempi ku yksikään ihmisvalmentaja pystyy olemaan ikinä,

9:09 koska se se niin väsymättä jaksaa analysoida niitä yksittäisiä harjoituksia ja löytää sieltä niitä juttuja. Ja siinä ollaan käytännössä vasta alussa. Joo ehkä Risto kans konkretiaa mennään niihin filosofioihin myöhemmin, niin tota teit juuri tässä muutama viikko sitten valmiiksi tämmöisen massiivisen tulevaisuusaineestojen tota tulevaisuusvalokunnan raportin ja ja sä teit sen sitten, et se ei ollut vaan niinku tämmönen PDF vaan niinun interaktiivinen tekoälytyökalu.

9:39 Joo mä en siinä ollut ensimmäinen kirjoittaja. Olin toinen kirjoittaja.

9:46 vähän niin kun seniorina katsomassa miten miten tota öö nuoremmat tutkijat sitten teki sen isoimman työn siinä siinä aika massiivinen määrä tavaraa tuli tuli tota aikaisempi raportti jonka mä kirjoitin tuolla

10:08 2018 niin siinä oli noin 500 sivua ja tässä on 2246 kuusivua ja ja ehkä 20 000 eriteltyä ja erikseen arvioitua uhkaa ja mahdollisuutta ja parihatta lähde lähdeteosta.

10:31 Se on sen verran tiivis, että jos sen auki kirjoittaisi maalikon luettavaksi, niin niin se olisi ehkä 20 000 sivua. Ja me ollaan jokainen maalikoita useimmilla niistä alueista, joita se käsittelee. Öö eli se on se 2000 sivua on tehty tekoälyn luettavaksi. joka tekoäly sitten voi avata sen auki

11:00 ja ja se on tallettu nyt semmiseen muotoon, tekoälyn muotoon niin kun tietotekniikan tunteville ihmisille relaatiokann rakenteessa, että se sille on voitu antaa ohjeet siitä miten se löytää mitkäkin asiat ja niihin liittyvät asiat ja ymmärtää mitkä niistä liittymistä on enemmän merkityksellisiä

11:27 ja mitkä vähemmän merkityksellisiä, jolloin se tekoäly pystyy varsin tehokkaasti käymään kunkin kysymyksen kannalta kaikki relevantit asiat siitä aineistosta läpi ja tekemään laajoja yhteenvetoja, analyyse ristiin tarkistuksia.

11:47 Tämä tämä sen takia, että on voitu laittaa se kaikki niin kun löydetty olennainen aineisto sinne, ettei oo tarvinnut tehdä semmista vahvasti karsittua niinun niinku ne aikaisemmat niinku se 500 sivuinenkin raportti oli ja ja tää sitten mahdollistaa, että se kattaa kaikki teknologia tai kaikki ne

12:13 odotetusti radikaalit teknologia-alueet riittävällä tarkkuudella ja kaikki yhteiskunnan organisoidun toiminnan alueet. Joo, hieno esimerkki ihmisryhmän ja tekoälyjen yhteistyössä ja vielä paketoidaan myös koneluettavaan niinku malliin ja laitetaan se tohon tota jaksokuvaukseen tää linkki sinne ja

12:37 ja se on tuota saatavissa tosiaan julkisesti ja ja sitten laitan tonne neutottel sisäpiiriin. Voin laittaa siitä sitten vaikka pienen niinku esimerkin miten sitä voidaan ajaa tai tehdä sen päälle käyttöliittymää. Mutta erinomaisen tärkeä homma tuossa kun juteltiin lounaalla, niin siinä kuitenkin oli semmonen sun aikaisemmin jo kahdeksanvuot sitten tuota rakentama niinun syvakenne. Voisitko sitä vähän kuvata?

13:04 Joo joo. Siellä on on tota jaettu kaikki ihmisten tarpeet. liikkuminen ja ravintoja ja viihtyminen ja vallanhalu ja elämän merkityksellisyys ja terveys ja näin edespäin 20 eri arvolluontiverkostoksi ja ja sitten niihin liittyvät

13:31 arvot, jota yleensä liikkumisessa esimerkiksi halutaan paikasta toiseen siirtää ihminen, halus se itse sitä tai ei.

13:40 ja sitten mielellään turvallisesti ja mielellään päästyttömästi ja mielellään ajallaan ja mukavasti niin niin nämä ja sitten valta tän hetkinen valtavirta ja mahdollinen transformaatio ja ja sitten toisena rakenteena on 100 tärkeintä tämmöstä teknologista arvoluonnin pullonkaulaa.

14:06 Eli joku on niinun liian kallista, että sitä vois käyttää kaikkeen tai liian tehotonta tai liian liian sitä tai tätä ja joissa sitten on odotettavissa joku edelleen kehitys. Eli kun nää pullonkaulat murtuu, niin sitten syntyy olennaista uutta aktiviteettia jossain suunnassa. Eli tää on aika hyvä hyvä

14:29 rakenne arvioimaan, että mihin kaikkeen vaikkapa taloudellisen arvon muutokseen tai ihmisten arkeen tai muuhun tai lainsäädännön tarpeeseen joku tietty teknologinen läpimurto vaikuttaa sitten kun se tapahtuu. Mm.

14:48 Ja siellä on sata 100 merkittävää kandidaattia siihen ja tota me ei nyt sitten yhtään sellaista, joka me löydettiin, niin ei olennaisia yhtään jätetty pois.

15:04 Eli siellä loppupäässä on jo sellaisia, jotka jotka vaikuttavat aika rajallisesti. Ja tää 18 raportti ja 13 raportti, kun vuonna 13 tehtiin sama, niin niitten teknologia kehitysennusteet on arvioitu uudestaan ja katottu, että miten se

15:30 meni, niin niin tärkeimmäksi katsottu neljännes eteni kummassakin paljon nopeammin kunin seuraava neljä joka eteni nopeammin kuin seuraava, joka eteni se nopeammin kuin seuraava. Eli eli se malli toimii, pisteytykset toimii, ne ennusteet toimii niinu on tähän mennessä toiminut hyvin. Tietysti

15:54 on jotain missejä, mutta mutta ennustusprosentti 18 ennustetuista sadasta kaksi on edelleen hypessä tai kolme ja 97 on edennyt selvästi. Joo. Eli eli se hittiprosentti on likimaisata. Se vauhti on sitten myös ennustettu ja sekin on toiminut ja

16:24 tää uusi on tehty huolellisemmin kuin se edellinen.

16:27 No niin pääsette ollaan ainakin mun kirjassa Kartnerin Hype Cyclen edellejina. Olla ollaan varmasti edellä. Joo tässähän tulee keskusteltiin myös näistä tota skifistä, että tota mun suosikki podcastin semen Moon Shots, niin tota siinä se tota se tekoäly geekki, mä nyt unohdin sen nimin, niin se sanoi, että sitten kun tää yleinen tekoäly ihmistä ylivoimainen tota parempi ajattelija tulee, niin se on vähän

16:55 niinku kaikki skifikirjat kollapsoituisi yhteen samaan hetkeen. Se on tavallaan mun mielestä niinku hieno ajatus, et näistä skifikirjoista voimme oppia myös tulevaisuutta. Tässä oli suorastaan tämmöistä Asimovin säätiötyyppistä psykoh tota historiamaista ennustusta. Mut mennään nyt näihin tätä tän kirjan tota keisseihin. Tuota mä oon myös tota Jared Diamond funny GS Germson Steel. Hänellä on monta hyviä

17:23 kirjoja, mutta sitten tätä romahduskirjaa siinä.

17:27 Otetaan vaikka yksi tämmöönen skenaario tai ehkä mä alkuun niin mä heitän tän toisen ajattelun eli tää niinku tavallaan samuraivaltio, että jos nyt tekoäli tulee, niin tehdään vaan Japanit ollaan saari ja ollaan samuraita ja tehdään oma yhteiskunta ja sen sisällä rakennetaan omat säännöt. Ja siinä oli musta niinun yksi pointti mikä kirjassa oli, että näin voidaan tehdä kunnes sitten amerikkalaiset tykkiveneet tulee rannalle ja sanoo, että tää homma nyt

17:54 muuttuu. Eli eli eli tota voisitteko te tota skenaariota vähän jakaa ja myös tää Jar Diamondin collaps skenaariot? Joo, jos mä otan vaikka vähän sitä Jare Diamondista kiinni ja Risto vaikka jatkaa samuraista.

18:07 Joo. Eli siis kysehän on pääsiäissaaren murroksesta, et mitä tapahtuu siellä, kun pienellä saarella hakataan kaikki puut. Ja se kiinnostava puoli on siinä, että itseasiassa aluksi ei tapahdu juuri mitään. Kaikki jatkuu niinku ennenkin. Mm.

18:25 Ja yhteiskunta voi päällisin puolin edetä ihan normaalisti. Kaikki toiminnot pelaa, kunnes sitten ajetaan seinään ja se tapahtuu yhtäkkiä. Ja nyt kun kirjan kirjoittamisesta on jonkun aikaa, niin tää esimerkki on jotenkin vielä parempi, mitä se oli silloin, koska me ollaan nyt yhteiskuntana ja talousjärjestelmänä siinä tilanteessa, et tässähän suurinpiirtein kaikki jatkuu, kun ennenkin palkat juoksee, veroja maksellaan, mitä nyt valtion

18:52 velka vähän jossain päin nousee, mutta siellä pinnan alla tapahtuu tällä hetkellä aika paljon. Ja missä vaiheessa me ollaan sitten siinä pisteessä, että tapahtuu isompi murtma, niin sen sitten aika näyttää.

19:02 Mm. Joo. Ja sitten tää samurai ratkaisusaari siinäkin, mut eri kulmasta. Joo joo. Se valtarakenne on niin kun voidaan säilyttää valtarakenne voidaan vaikka nyt sitten jos rinnasta sitä tekoälyä, niin voidaan jonkun aikaa kieltäytyä tekoälyn käytöstä ja estää se tekoälynkäyttö hallinnosta ja

19:28 näin edespäin ja velat vaan kasvaa niinun samaan aikaan, kun se tehokkuus alkaa kilpailijoilla kasvaa nopeammin kuin mitä meillä kasvaa. Sitten sitten meistä tulee kädettömiä ja ja maailmahan on kyllä silleen, jos ajatellaan, että jenkeissä on 2 miljoonaa ihmistä, jotka kieltäytyy sähkönkäytöstä ja ne elää ihan kai hyvin niinku

19:55 sähköttömässä. Ei oo pesukoneita eikä muuta töitä niillä on, kun ne pyykkää käsin niinun. Ja me voidaan tietysti mennä siihen ja Pohjois-Korea on vähän samanlainen mm esimerkki, että kyllä on ja Butan. Butan on hyvä esimerkki.

20:12 Käytiin Butanissa ja tota niillä oli ollut yhdet liikennevalot siellä pääkaupungissa ruhkaisessa risteyksessä ja kansalaiset ei tykännyt niistä, niin ne poisti ne liikennevalot ja laittoi sen poliisin sinne takaisin viittelömään. Mm.

20:31 Ja sitten mietittiin, että että tota onkohan niillä niinku vaurasyhteiskunta tai ei ei niin niin tota niitten talot on valtavan koristeltuja ja niitten harvat linjaa tai nää kuorma-autot on äärimmäisen koristeltuja ja muuta.

20:48 Ei meillä oo kellään varaa sellaiseen niinku talojen koristeluun tai muuta, et niillä käsityö ei maksa mitään. Niin niin sitä sitten on sirpeillä ne korjas viljan. ei ollut mitään puimureita, mut nekin elää. Eli eli on tavallaan mahdollista, mut jos me ruvetaan Suomessa elämään sillä tavalla, niin me ei saada ostettua lääkkeitä, me ei saada ostettua

21:13 sairaalatarvikkeita, me ei saada saada niinku mitään sellaista, mihin me on totuttu, vaan me ajaudutaan takaisin niinun butanin tai jonkun muun tilaan, joka on ihan kiva siellä niinku lämpimämmässä ympäristössä, mutta ei ei niin täällä ja sitten on se valtarakenne, että jos ei meillä ole varaa ostaa niitä hävittäjiä tai droneja tai

21:43 ammuksia tykkeihin ja muuta, niin niin kyll toi Venäjä halua tulla tänne. Eli eli se niinun tää ei vaan oo kestävää tää tilanne. Ei tuu amerikkalaiset tykkiveneet vaan tulee tulee tota Venäjä sieltä ja kävelee rajan yli. Näin se on j vallan valtaa. Me ei voida niinun tässä tekoälymaailmassa paeta johonkin lintukotiin ja ja itseasiassa

22:10 valtaa on niinku kans mielenkiintoinen teema. Se tulee sieltä rahan kautta, mut ihan niinku valtavalta ja demokratia versus autoritäärinen valtio, niin tota ehkä se yksi toiven kipinä tässä ihmisyydessä, et meillä olis kuitenkin valtaa sen tekoälyn yli tehdä niitä lopullisia päätöksiä. Tämmöisiä teemoja siellä ainakin oli. Mm.

22:30 Siit siitä kirjan ohi voi sanoa, että että tekoäly ei tahdo mitään. Sillä ei ole viettejä ja se ei tahdo mitään. Mutta jos tota joku menee ja pyytää tekoälyä, että hanki hanki pörssistä mahdollisimman paljon rahaa ja ja investo se niin, että tuotetaan meidän tehtaisessa mahdollisimman paljon paperiliittimiä. Tää on se verkossa ollut klassikko esimerkki, niin

22:58 siinähän se tekoäly sitten muuttaa kaiken paperin liittimiksi ja raivaa kaikki esteet tieltänsä, että kaikki maailman rauta muutetaan paperiliittimiksi. Niin niin tää ei oo tyhjä skenaario. Tämä on ihan ihan mahdollinen. Ja yksi syy ois se Jaredi Monin Päsiä

23:22 esimerkki sen kirjan alussa oli oli tota eräästä Yhdysvaltain pohjoisesta osavaltiosta joku joku yksityiskohtainen kuvaus siitä miten siellä haastatut ihmiset eivät olleet havainneet sitä massiivista muutosta, mikä viimeisen 50 vuoden aikana siellä oli tapahtunut.

23:47 Mm. Et jos me ollaan siinä seassa ja eletään sitä päiväkerrallaan, niin me ei huomata sitä niinun miten mikä kaikki häviää ja miten mahdollisesti niinu tilanne muuttuu sellaiseksi, että pohja alkaa hävitä sieltä alta.

24:04 Joo. Ja sitten jos ottaa tähän demokratiaan, niin voithan sä olla Amerikassa joku amissiyhteiskunta, jota sitten se sietää se demokraattinen liittovaltio ja osavaltia siinä ympärillä. Mutta sit jos sä oot tota tota tibetiläinen tai uikuuri Kiinassa, niin se ei ehkä ookaan sitten menekään noin. Eli tähän tullaan heti sitten tähän valtarakenteeseen ja sitten pohditte sitten, jos me ollaan tavallaan niinku hyödyttömiä verrattuna siihen koneeseen, niin onko meillä oikeutta ottaa valtaa yhteiskunnassa ja sitten

24:34 riittääkö demokraattiset mekanismit enää niinku päätöksentekoihin.

24:37 Niinä saadaanko me otettua sitä valta? Se on se iso kysymys, et mitä ihminen on tähän asti voinut aina kapinoida. Mitäs sitten, kun me ei voida enää kapinoida?

24:48 Me on voitu mennä lakkoon, mutta entä jos ei oo niin paljon ansioit tekeviä ihmisiä, että ne voi mennä lakkoon? Tai miten kapinoit robottiarmeijaa vastaan?

24:57 Tää nyt menee aika skifi puolelle niinku, mutta se oli tarkoitus tavallaan miettiä niitä kehityskulkuja pitkässä pitkässä juoksussa. Et mitä sitten tapahtuu sille vallalle, mikä tavallaan meillä on ollut. Tähän liittyy yksi tilasto jenkeestä, jonka mä luin nyt en muista tarkkaan mikä se oli, mutta mutta siellä oli niin, että että

25:23 50% amerikkalaisista tai 70% mä en muista mikä se tarkkaan oli, mutta vähintään 50% amerikkalaisista, niin niiden tulon kehityksellä ei ole kansantuotteille enää yhtään mitään merkitystä. Eli eli firmat voivat pärjätä paremmin ja paremmin ja tuottaa enemmän ja enemmän voittoa, vaikka tämä 50% porukasta häviäisi kokonaan.

25:50 Eli eli silloin voi sanoa, että valtaosa ihmisistä tällä tavalla kehittyneessä yhteiskunnassa, niin niiden ostokäyttäytymiselläkään ei ole enää mitään merkitystä yritysten voitoille. Mm.

26:06 Ja silloin se vallan tasapaino, että kuluttajaliike esimerkiksi jotenkin vaikuttaisi siihen, mitä firmat tekee tai jos äänet ostetaan. Eli se käytännössä äänestysmääräytyy tän feikkiuutisten tai muiden perusteella, kun ihmiset eivät vaan tiedä, mitä oikeasti tapahtuu, niin niin silläkään

26:35 ei ole sen valtarakenteen kanssa enää tekemistä. Niin niin se se niin kun alkaa irtautua se tämmöninen laajan väestön osan vaikutusvalta siihen mitä tehdään, joka joka sitten joku vaikka silloin kun Intia itsenäistyi brittien vallasta, niin kyllähän silloin passiivinen vastarinta vielä toimii oikein tehokkaasti, mutta miten se

27:03 toimii robottien miehittämisä tehtaissa ja robottien hoitaessa poliisitoimen ja ja ja näin niin siinä kohdassa se ei enää mut et et olennaista minusta on ymmärtää, että me ollaan jo menty tähän aikaan. Yhdysvallat on jo niinku toimiva esimerkki siitä, että että me aletaan jo olla siirtynyt aika lailla tähän.

27:30 Kyllä. Ja se mikä tässä niinku näkyy, mikä haastaa tuota ajatusta on se, että ihmiset näkee ja hahmottaa aina vain sen oman kokemusmaailmansa.

27:39 Sit jos omassa kokemusmaailmassa ei tapahdu näitä asioita, niin se julkinen keskustelu näistä kehityskuluista, niin se kuulostaa vaan semmooselta älämöltä, et nää nää nyt vaan pukumiehet taas juttelee jotain skifijuttuja täällä. Joo, ehkä sanoisin tota tää oli tota aika semmista tota ikäaikaista tyittelyä, mitä te veditte näiden niinku tarjouiden kautta, mutta oli siellä esimerkiksi tää tota viiden tuota tekoäly jättitokkenin tai

28:07 robotin tota kiintiö, niin sehän vanh niinku me tiedetään tästä tekoil työryhmässä sulla voi olla rajaton määrä aliagentteja ja niitä ei voi mitenkään ne voi ajaa omalla raudalla omana kotona ja minkäänlainen totalitaristinen poliisi ei voi katsoa miten niitä ajat, että mutta rohkeita vetoja oli mun mielestä kys. Ne oli ne oli siis fyysisiä robotteja.

28:27 Joo. Eli eli tota tää tää niin kun pelkällä softalla on rajansa. Mm. Ja sitten kun meillä on on tota fyysisiä laitteita, joiden fyysiseen toimintaan yksittäisellä ihmisellä on veto-oikeus. Niin veto-oikeushan se olisi, et kun ne pitäisi antaa niinun antaa töihin jollekin firmalle, jotta saadaan niinun suuruuden ekonomia aikaan, niin

28:56 käytännössä se siinä ideassa se menisi siihen, että jos jollain on viisi robottia, niin se laittaa ne päiväksi töihin tai viikoksi tai kuukaudeksi tai muutamaksi vuodeksi. Ja jos se työnantaja teettää niille jotain sellaista, jota mä en halua, niin mä otan ne pois.

29:17 Mm. Jolloin tulee vallantasapaino siitä, että niinku valta on hajautettu riittävän moneen.

29:24 Mm. Ja nimenomaan fyysinen valta, koska koska tota pelkällä softella ei ammuta. Niin no joo. Rohkeita visioita tarvitaan. Se tavallaan niukkuuden kautta rajoittaminen mun mielestä on vähän tässä hypäriskaalautuvassa maailmassa vaikea reitti, mut niinku kiinnostavia, että näitä pohditaan. Ehkä sitten demokratia totalitarismi No puolusta vielä tohon. Joo joo. Semmonen tämä tämä tämä

29:53 tämä nimenomainen oli sellainen ajatus, joka ei luo tehottomuutta.

30:00 Eli tämä salli sen, että että jollain voi olla niin kun firmassansa 100 000 robottia. Mm.

30:09 Kunhan se öö kunhan ne on vuokrattu 20 000 ihmiseltä, niin keinotekoisen niukkuuden kautta.

30:17 No se on eiku se on vallan keinotekoista niukkuutta. Se ei ole tavaran eikä aineen eikä softan niukkuutta, vaan se on vallanj jakoa. Joo. No mutta mennään sitten siihen maailmaan, että jos on sitten tämmöinen tätä antiikin paratiisi, jonne niinku valikot pääsevät tuolta nauttimaan taivasosuutta ja sitten samaan aikaan joku tämmöninen tuota danten helvetti, jossa se tota permanent underlass, jolla ei ole sitten kykyä tässä tekoälymaailmassa tuoda ihmistyöllään

30:47 lisäarvoa eivätkä kykene ajamaan näitä robotteja tai tekoälyjä sillä tasolla, että siitä syntyisi lisäarvoa, josta joku olisi valmis maksamaan. Niin mites tää ristiriita ratkaistaan? Mut siellä oli tavallaan aika rohkeita visioita tai niinku muisteluita orjuuden ajastakin, että ihmiset löytävät tota keskytysleiriltä ja orjuudestakin merkityksiä.

31:07 Joo. Siis periaatteessahan ihminen pystyy löytämään mistä tahansa merkityksiä, jos jos on vaan pakko. M ja tuota tässä on niinku kiinnostavaa se, että mehän oikeastaan tuossakin maailmassa jo eletään, mut osittain se on yksi luku, jossa puhutaan virtuaalimaailmojen narkkareista, siitä, että ihmiset tavallaan uppoutuu sinne tekoälyn tuottamaan sisältöön niin vahvasti, kun siellä on elokuvat ja pelit on reaaliaikaisia. Ne tapahtuu

31:35 koko ajan. siellä tapahtuu ne sun jutut, mitä sä oot sinne tavallaan halunnut tai sit ihan randomina. Mm.

31:41 Mut tavallaan pointtina se, et tota tuo tuohan on jo nyt ihmiset on peliriippuvaisia. Tuo on vaan niinku seuraava askel siitä. Ja samalla tavalla siellä Trialgionin pidoissa, jossa on kaikkea hirvittävät määrät, niin siellähän elää jo varmaan aika iso joukko amerikkalaisia miljardöörejä ja ja sit mä luulen, että miten he kokee sen elämänsä merkityksellisyyden, niin se sitähän voi mennä kysymään maskilta, että onko tää nyt merkityksellistä,

32:10 mut se tavallaan se pointti on ehkä se, että jos se elämä perustuu pelkästään siihen sen nautinnon maksimointiin, niin se on aika tyhjää se elämä. siis molemmissa päissä on se sitten siellä hirvittävässä yltäkylläisyydessä tai sitten siellä, että sä tyhjennät aivos sinne virtuaalipeleihin.

32:28 Et varmaan se iso pointti tuossa on, että nyt olis ehkä hyvä aika alkaa miettiä sitä sun tarkoitusta tai merkitystä, että mistä se sulle löytyy se elämä siinä vaiheessa, kun me mennään sitä kohti, ett tää työelämä tulee tosi isoon murrokseen ja sitä työtä ei myöskään tuu olemaan kaikille ainakaan samalla tavalla kuin nyt. Ja se työ tulee olemaan tosi paljon erilaista. M joo tuossa alussa viittasit tohon transhumanismiin, jos mä nyt otan tän

32:54 Hararin käsitteen, se kirja ei ollut mun mielestä kovin hyvä tää tätä homodeus, mutta siinä oli se päälinja, että meillä on kaksi päätepysäkkiä tälle tätä kehitykselle tästä ylihmiseksi muuttumisesta ja tota yksi on transhumanismi, jossa se tota vähän sillain ready player one tyyppisesti tota se ihminen surffailee sen teknologian päälle ja kuitenkin säilyttää sen niinku jonkinlaisen kontrollin ja sitten tämmöönen niinku borkilainen tota dataismi, jossa sä nyt vaan hyväksyt, että sä oot kaikessa

33:21 huonompi ja sitten sä haet merkityksen siinä, että se samahta tai mikä se nyt sun isoveljess onkaan siinä sitten tietää kaikkein paremmin ja sä nojaat siihen tota datismiin ja tavallaan annat olla olla mukana matkalla.

33:34 Oliks tästä tästä herääkö tästä kahdesta päätepysäkistä tätä mietteitä vai löytyisikö joku kolmas tie? Minusta tuossa yksi olennainen pointti on on se, että että tekoäly itsekseen, jos sitä ei integroida ihmiseen, niin se on tehottomampi kuin tekoäly, joka on integroitu ihmiseen. Ja tämä sen

33:59 takia, että tekoäly ei voi olla vastuussa.

34:05 Se ei voi olla vastuussa sen takia, koska sille ei voi kostaa.

34:10 Sitä ei voi satuttaa eikä kiusata. Sen voi kytkeä pois päältä, mut mitä väliä sillä sille tekoälylle on, ei mitään.

34:19 Eli eli se on niin kun tavallaan konekone on täysin vastuuton.

34:25 Me voidaan luottaa siihen, jos me tiedetään, mitä se tarkkaan teke, mutta sillä ei ole niin kun sellaista motiivia yrittää tehdä jotain niin kun tervejärkisesti ja ottaa tilanteiden muutoksia huomioon ja ymmärtää jossain kohdassa niinku otsalohko vauriopotilailla ei myöskään ole kykyä ymmärtää, että

34:52 milloin joku joku tekeminen alkaa olla turhanaikaista ja järjetöntä. Mm.

35:00 Niin niin kone ei niin kun sillä tavalla käsitä, jos sille on annettu joku tehtävä, niin ihmisellä on peilineuronit ja ihmisellä on niinku on tietty pelko siitä, että että tulee joku rangaistus.

35:19 Mm. vaikka sitten haluaisikin tehdä jotain älytöntä, niin niin tämä pointti ja jos me ajatellaan tätä tällä tavalla, niin tekoäly, joka on integroitu suoraan siihen ihmiseen päätöksentekijänä, pystyy niinku toteuttaa nää molemmat funktiot yhtä aikaa. Joo. ja silloin öö niinku sille

35:46 yhteiskunta voi antaa enemmän vastuuta kuin mitä yhteiskunta voi antaa pelkälle koneelle. Mm.

35:53 Tai niin kun tää tämä oli yksi yksi ajatus. Eli eli transhumanismin kautta on mahdollista saada tehokkaammin toimiva tehokkaammin ihmisten yhteiskunnan kannalta toimiva rakenne kuin pelkällä tekoälyllä. Ja ja toinen asia sitten on se, että että se myös jakaa sitä valtaa,

36:19 jos meillä on niin kun kuitenkin rajallinen ihminen edelleen, niin niin tota on isompi määrä niitä ihmisiä, jotka on siinä päätöksenteossa mukana. Tää keskitetty porkimainen öö maailma, niin siinä todennäköisesti tapahtuu joku ajatusharha. niinku ennen sanottiin, että erehtyminen

36:48 on inhimillistä ja katastrofiin tarvitaan tietokone. Niin niin tää tää on niinku se skenaario. Eli mä mä luulen, että sellainen, jos on on erilaisia maailmoja, jossa on tämä tekoälyn optimoimaailma ja sitten on näitä muita mm jossa on ihmisiä mukana ja on lukuis joukko tekoälyjä, niin niin vähemmän riskialtes on tämä ajautettu. Joo, mä

37:17 itse kutsun tätä vapaaehtoiseksi Androidisaatioksi ja jätän vähän sen auki, että kumpaan kulmaan tää menee ja oikeastaan sen tilanne riippuvaista, että joskus se mun tekoälyinferenssini on niinku ylivoimainen tekee sen päätöksen, niin tottakai mä nojaan siihen. Ni joskus sitten se inhimillinen niinku maku ja judgementti ja vastuu nimenomaan, että mä oon nyt vastuussa, että meneekö tää nyt koko translinkin tietojärjesty mä liiku pilalle, jos mä

37:42 teen tämmösen päätöksen, niin tota se on tietysti ihmisenä munettava se päätös.

37:48 Ja mut siis tavallaan se on positiivinen ilmiö. Mä saan siitä virtaa. Mä en niinku nojaan siihen tekoäly ja mä saan myös valtaa. Eli jos valtaa on kykyä vaikuttaa systeemiin tätä ulkopuolelta tai sisäpuolelta suoraan tai epäsuoraan, niin tota kyllähän tämmönen Android vapaaehtoinen Android antaa mulle älyttömästi valtaa jonkinlaisen pampun, älyllisen pampun ja kohta fyysisenkin.

38:08 Joo joo. Mut toi on toi on juuri sitä, että sä oot niinun niissä niissä kriittisimmissä vaiheissa itse mm itse mukana ja sä tiedät milloin ja missä asioissa sä voit luottaa siihen tekoälyyn. Et kyllähän me tiedetään milloin me pystytään luottaan metrin pätkää ratakiskoa. Mm.

38:27 niinun kun me tiedetään miten se tulee toimimaan, mutta mutta tää kysymyshän tulee niissä kohdissa, jossa jossa me mennään sen eksaktin tiedon ulkopuolelle ja mennään siihen siihen, että mitä pitäisi haluta, mitä mitä mitä me haluamme. Niin niin en mä halua, että kone sanoo mulle mitä mun pitää haluta. En mä halua, että kukaan ihminenkään sanoo, mitä mun pitää

38:54 haluta. Mä haluan haluta itse. Joo toisaalta mä esimerkkinä sanoin mä oon nyt Translink Headowi Finlandia osittain se oli tämmöisen androisaatioprosessin pöytä. Mä annoin sille tätä, että vähän tämmösen niinku läpällä, et make me a tech bro in 30 days so less. Eli se semmonen interaktiivinen matka, joten mä kävin sen tekoälyinferin katkalla, mikä olisi minulle hyvälle hyväksy hyväksi. Ja okei mä nyt annoin sen, et niinku

39:21 jotain isoa dech promaista mulle pitää tapahtua, mutta mä en ole ihan varma miten tää matka sitten kumpi kumpi sit on ja kumpaa.

39:30 Sä manif manifestoit sen tekoäly avulla. Mut siis tää on kiinnostava keskustelu niinku monella tavalla tavallaan pinnan alla yhteiskunnassa, et jos mietitään vaikka jotain Kelan tätiä, kun se tekee niitä päätöksiä siellä ja kaikki meissä tietää, että vaikka sanotaan, että tekoälyssä on piaksia, niin todennäköisesti se tekisi puolueettommin ne päätökset siellä toimeentulotuesta ku ihminen, koska sille pystyy antaan tietyt kriteerit ja se noudattaa niitä suhteellisen sokeasti ja jos joku on vaikka naapuri, niin se ei vaikuta sillä

39:57 tavalla. Nyt meillä on Suomessa kuitenkin semmonen lainsäädäntö, että ihmisen pitää päättää se. No tulevaisuudessa tuossa androidisaatiomaailmassa, niin ne Kelan täthän niillä olis siellä jotain kapistuksia siellä tai puhelimessa ja ne päättäisi.

40:11 Mut se todellisuushan on tällä hetkellä se jo, että ois kiinnostavaa tehdä tutkimus, että kuin moni Kelan täti kysyy chatpt:ltä, että miten tähän vastataan. Eli meillä sääntely kieltää sen, että päätöksiä ei voi tehdä koneella, mutta kyllähän siellä nyt chat GPT laulaa, koska ne antaa ne perustelut sieltä ja on jo ihmisiä kyvykkäämpiä tommosessa.

40:30 Joo. Ja mä haluan tuoda tän tähän tekoälytyöryhmään, koska siis se iso oivallus tällä mun tekoälymatkalla oli, että kun kuitenkin on aloittanut niinku tota käyttää näitä vaikka kooddauksia, että tee mulle Pytonin pätkä ja tämmöstä näin. Niin ja aluksi mä tein tämmösen tota, että tehdäänpä tämmönen älykäs muistikirja Second Brain. Eli tavallaan tuodaan tärkeitä merkityksellisiä asioita, joita mun pitää tehdä ja muistaa ja kehittää ja ideoita ja niitä jalostetaan yhdessä. Niin se ei oo enää nyt ollut pitkään aikaa se juttu, et se

40:59 on ollut just tää niinku androidisaatio, että mulla on se tavallaan systeemi etenee koko ajan. Siellä on muistia, siellä on tota monikerroksista muistia, tavoitteita, liikkeitä. Mä merkkaan, et nyt tuli tärkeä oivallus mun päästä.

41:10 Muistapa tämän. Ja sit välillä mä puhdistan niitä, että katoin, että olipas tyhmä ajatus, kun tammikuussa ajattelin näin, niin eihän se nyt näin mennyt. Ja siis tää on tämmöinen niinku systeemi. M ja tää sitten jos sulla on se Kelan täti ja se nojaa vaan siihen amerikkalaiseen niinku ilma pahimmillaan niinku ilmaiseen chat GPThen, jos se niinku kela ei oo maksanut sille sitä, niin siitähän puuttuu täysin se systeemi, et se on sitten tavallaan se mitä saat niinku kaupasta niinku ilmaista inferenssiä amerikkalaiselta. Joo. Meinaatteks te, ettei siellä oo

41:39 setiä ollenkaan? Tää oli nyt tästä varmaan tulee palautetta arkaan paikkaan. Joo. Mut toi systeemi mun mielestä se on hirmu tärkeä. Eli tota ja taas kritiikki. Mä kuuntelin muutaman teidän kirjan haastattelun silloin muinaiselta viime ajalta, niin oli semmosia tosi naivia keskusteluja, että vaikka ihan siitä Transformerin arkkitehdistä, että hallisinoiko se tai tota ennustaako se vaan seuraavaa sanaa, niin mun mielestä se kuulosti niinku No vieläkin on ihmisiä, jotka on tolla tasolla.

42:08 Joo, ihmiset ennustaa kanssa seuraavaa sanaa. Se on se on niinku se on oikeesti valtava haaste. Jos jos ajattele, että tekoälyllä on on niin kun öö miljoona tokenia kontekstina tai vaikka vaan niinku kymmenen tommosen kirjan verran mm ensin siinä pohjalla ja sitten sen pitäisi ennustaa seuraavaa sanaa, mikä siihen kokonaisuuteen seuraavaksi

42:37 järkevästi kuuluu, niin sehän joutuu siinä ennustamaan sen koko seuraavan kontekstin. Mm. Ja mikä on sen seuraavan kontekstin ensimmäinen sana, mikä siihen tulee? Eli näin näinhän se tekee. Eihän se tota joku tekoäly miten se voisi ikinä saksan kieltä kirjoittaa esimerkiksi, jossa tulee se verbi siellä lauseen lopussa, ellei se tietä siinä alussa jo niitä jotka määreitä, niin ne kyllähän sen täytyy tietää se

43:06 verbi ennen kuin se ne määret voi siihen alkuun laittaa. Eli tottakai se tietää niinku suunnilleen mitä se on tekemässä ja sitten se latoo sanan kerrallaan niinu mekin puhutaan.

43:23 Eli tosa ei oo mitään järkeä siinä siinä jutussa. Mut sitten vielä järjettömämmäksihän se menee näitten reasoning mallien kanssa. Mm.

43:32 Et jotka kun kattoo mitä ne siellä tekee. Eipäs juupastelee niin kun itekseen ja sanoo, että nyt tuli. En mä noin olis saanut sanoa ja ja nyt pitää hakea uudestaan, että tää ei nyt kelvannut kelvannut ja muuta. Saanko mä tän piilotettua, ettei tätä kukaan näe?

43:55 Ja siis koko tätä tätä juttua niin niin tota ja esitänks mä nyt tän asian vai halusko se nyt oikeesti tätä vai tota vai mitä se mitä se halusi niin niin tätä veivaamista niin täähän on paljon laajempaa järkeilyä kuin mitä useimmat ihmiset ikinä tekee joo niinku minkään asian kanssa nä

44:23 niin niin niinun sitten sanotaan, ettei ne ajattele, niin niin mä en oikein aina tiedä kuka ajattelee.

44:33 Näin se on jasti toi hallusinointi mun mielestä niinku mä tunnen erittäin paljon ihmisiä, jotka hallusinoi koko ajan todella rasittavasti. Niillä on joku todella vahva maailmankatsomus vanhentunut, viallinen jostain opittu ja ne aina lyö sillä samalla ajattelun tylsällä tota vasarallaan sitten niitä samoja nauloja ja sitten tavallaan, että siihen verrattuna tekoälyllä kuitenkin jopa se varianssi, mitä siitä syntyy, niin mun mielestä ei oo mikään kovin iso ongelma, että ihmiset jotka haluaisi deterministisesti aina samasta

45:02 prompsista saman totuuden, niin on mun mielestä kans vähän naiveja. Mut hallusinaatio niin kun jos ajatellaan tekoälyä niin niin tekoälyhän jatkaa kuitenkin sitä mitä siinä oli. Ja jos mä sanon, että esitän mulle todisteet siitä, että kuu on juustoa Mm. Niin niin sehän jatkaa sitä, koska sellaisen lauseen jälkeen looginen jatkokirjallisuudessa,

45:31 jossa on satuja tarinoita ja ja vanhoja myyttejä ja mitä tahansa, niin sellaisen lauseen jatkona on todisteet siitä, että kuu on juustoa ja lehmät lentää ja ja ja silloin ne toimii ihan oikein.

45:49 Siis tekoäly toimii täysin oikein esittäessään feikkilähteitä siinä kohdassa, jos sitä pyydetään kirjoittamaan satu.

46:00 M ellei siinä harnessissa kielletty sitä olematta luomasta fiktiota. Joo. jos se mut sit sulla on ristiriitainen toimeksianto ja tota ja se ratkaisu tähän on se, että mennään kysymään, että että voiko näin sanoa ja ja tota löydätkö mitään todisteita?

46:24 Ei määrätä etsimään vaan vaan kysytään onko ja löytyykö ja mikä on tosiasia. Ja mä usein kun mä kysyn tällaisia niin niin mä en kerro, että joku idea on mun oma. Mm.

46:41 Jolloin sieltä jää jos systeemi kehotteessa on käsketty niinku palvelemaan mua. ole ystävällinen ja rakentava ja ja tue ja ties mitä niinku käyttäjiä, niin mä en sano, että se on mun idea, niin sit se ei ko tarpeelliseksi tukea mua siinä ideassa, vaan vaan se on avoin kysymys ja täähän on se miten tiede tieteen pitäisi toimia.

47:08 Joo. Et ensin haetaan evidenssit ja sen jälkeen tehdä johtopäätökset eikä haeta tukea jollekin hypoteesille. Mm.

47:16 Vaan vaan selvitetään miten asia on. Eli jos se kehot asetetaan oikein, niin sitten me ei juurikaan saada hallusinaatiota.

47:27 Joo. Ja varsinkin jos meillä on reasoning malli, joka karsii niitä pois niin tai harniska mikä tahansa, joka karsii niitä pois.

47:35 Mut tää vaatii vähän osaamista. Joo. Mä käytän sanaa suitset tai komentokeskus, että tätä ei muuten suomennettu, jos keksitte Harnessille hyvän hyvän tota nimityksen, mutta se ohjaava pakkopaita, joka tota pitää systeemin tota tietyssä muissa. Ehkä sitten Karin jäi mieleen, siellä oli tää tota tavallaan yksilötasan merkityksen haku. Se oli tästä Piikarenki yhteiskunnasta. Oliko se nyt Juhani Ahon tarina?

48:00 Joo. Mitäs siitä opimme?

48:05 Hyvä kysymys. Mä en mä en tiedä osaa sanoa tuohon, että suoraan mitä siitä tarinasta opimme, mut se se iso kysymys tavallaan mitä tässä kirjassa pohitaan, niin on se se just just, että mitä jää jäljelle. mitä tän jälkeen jää jäljelle.

48:20 Ja mun täytyy jos puhutaan vähän tästä kirjan kirjoittamisprosessista, et silloin kun mä aloin Riston kanssa kirjoittaa, niin on jossain määrin tämmönen teknologia positiivinen kaveri vähän sinisilväninen. Tässä käy kaikille hyvin. Vauraus lisääntyy. Sit mä olin Riston kanssa kirjoitettu ja juteltu puoli vuotta ja mä olin siellä syvimmässä kuopassa, että maailma tuhoutuu ihan juuri. Ja sit tästä muodostui tämmöönen synteesi ja se synteesi tulee ehkä tavallaan myös tähän asiaan.

48:47 Joo. että mistä se työn merkitys sitten löytyy tai mistä löytyy elämän merkitys ja on muutakin työtä ku ansiotyö ja se on ehkä semmoinen selkeä kulku mikä tässä tulee tulemaan, että osalla ihmisestä on kyllä työtä mut se ei oo semmista ansiotyötä mistä saadaan palkkaa nykyisessä mielessään. Se voi olla vapaaehtoistyötä tai tai jotain muuta työtä, talkotyötä, et se työn käsite jossain määrin myös muuttuu. Ehkä jopa murtuu. Mä en oo ihan varma,

49:15 voidaanko me puhua tulevaisuudessa työstä. Siinä mielessä mitä nykyisin jos mietitään, että se liittyy myös tämmöiseen tuntiperustaiseen suoritusajatteluun ja sehän on käytännössä mennyt jo täysin rikki, jos työpaikalla joku ihminen tekee vaikka puolessa tunnissa sen, mitä siinä vieressä tehdään kahdessa tunnissa ja saa saman palkan, niin sehän niinku loogisesti on rikki se rakenne silloin, koska se ei oo missään määrin oikeudenmukainen enää. Mm. vastasi savolaista sun kysymyksiin,

49:41 niin eikö täällä ollut tarina kuitenkin, että olosuhteet muuttui, niin lähdettiin tota sitten itse raivaamaan maata ja huonostihan siinä kävi.

49:49 Joo, ne joo joo. Se siis pointti ei niiltä aina yhtä positiivisesti. Mä yritin löytää sitä positiivista tähän, että on muukinlaista työtä. Joo. Siis tuo pitää paikkansa, mut niiltähän ei otettu työtä pois, vaan vaan ne päätti vapaaehtoisesti m lähteä, jos mä muistan sen oikein. Mutta se pointti tavallaan oli juuri

50:17 tämä, että että ne päätti elää rahatalouden ulkopuolella pääsääntöisesti siinä omavaraistaloudessa, missä aikaisemmin niinku laajasti elettiin ja ja kannattaa muistaa, että Juhani Aho oli lapsi niinu nälkävuosien aikaan, jolloin suuri osa suomalaisista kuoli nälkään

50:42 ja ja tota hänkin sitä sitä on nähnyt nähnyt ja huonostihan tälle uudisraivaajaparille kävi, mutta Juhani sanoo siihen lopuksi, että et seuraavalla on helpompi. Kyllä.

50:58 Joo. Eli eli tota tie utopiaa tai dystopiaa on tota katettu jonkinlaisilla epäonnistujilla. Mutta siis tässähän taas sitten kyllähän tää niinku helposti menee nihilismiin ja ja mun mielestä hyvää pohdinta oli myös tää tämmönen niinku kansalaispalkkaharjoattelu, että kuka sen nyt antaisi ja mistä sen ansaitsi ja mikä väkivaltakoneisto sen pystyisi jakamaan, niin tää nää on niinku aika vaikeita kysymyksiä.

51:24 Joo joo. luisurinne helposti tulee semmonen vähän niinku se Yhdysvallat, että että jos se menee siihen, että että 50% yli 50% ihmisistä on sitä mieltä, että sitä toista 50% ei tarvi mihkään, niin ei niille tarvi rahaa. Ja sit jos ne voidaan karkottaa sieltä, niin karkotetaan kaikki, jotka voidaan ja sillä ei ole taloudelle enää merkitystä. niitä ei tarvi työvoimana eikä niitä

51:52 tarvi ostajina eikä niitä tarvi mihkään muuhunkaan, niin sitten sit yritetään päästä niistä eroon tai ainakin otetaan rahat pois ja kaikki ja sitten ne niinku josko ne kertyy jonnekin slummiin, niin hyvä panna aita ympärille. Mm.

52:06 Niin niin tää tää niin kun mihin me mennään niin niin kyllähän Saudeissa esimerkiksi ne rakentaa sitä lain tuleeksi koskaan valmiiksi tai ei, mutta tämmösiä niin kun suljettuja alueita. suljettuja alueita jänkeissäkin on ja muuta, että saadaanko me aikaan tämmösiä niinu saarekkeita tai saadaanko aikaan siis synnyttääkö yhteiskunta ja

52:35 synnyttääkö syntyykö joku eliitti, joka rakentaa jonkun aidatun alueen ja Elysium leffa tulee tässä mieleen. Joo juuri juuri. Niin niin tota kyllä se oli ihan vakava ehdotus, että valta rajoit tai jaettaisiin valtarobotteihin siten, että olisi pakko maksaa niistä niinu että se

53:01 se raha kiertäisi ja päätösvalta kiertäisi vähän laajemmalta.

53:06 Tästä siis tää Universal Basic Incomin tilalle voisi olla tämmönen universaali omistusoikeus. Ei si tarvi robottien kautta olla, että voihan sitten vaikka Amerikassa on semmonen systeemi, että nämä Trumppikin voi päättää, että otetaanpa sitä nyt mennään kävellään Inteliin ja sanotaan, että me otetaan tästä nyt 10%. Niin ihan samalla logiikalla sitten väkivaltamonopoli voisi sanoa antropiille ja Openaille ja Googlelle ja Ilon Maskille, että me nyt vaan otetaan tästä 20 pinnaa ja sitten kun se on saatu sille

53:34 väkivaltamonopolille, jolla kuitenkin on tämmösessä Amerikan tasoisessa maassa niinku se ultimaattinen valta, sittenhän voisi jonkinlaisella demokraattisella tai humanistisella prosessilla ne päätyä, että jaetaanpa tätä sitten niinku kansalaisille. Joo. Mä haastan tän.

53:49 Haasta sinä ensin. Mä haastan. Joo. Siis tää tän haastaminen silleen, että että tota on helppo sanoa, et se on niinku armeija, joka pitää, mut jos meillä on robotit armeijana ja ja robotit tehtaissä ja muuta, niin niin tota jos sinne tuleekin sellainen Trumppi seuraavaksi tai sitä

54:13 seuraavaksi tai joskus, joka ei niinku haluakaan tätä, niin se muuttaa tämän ja ja se jolla on määräysvalta niihin robotteihin, niin jos siellä nyt on sitten vaikka jenkeissä 200 miljoonaa humanoidirobottia ja joku joku saa muuttaa niitten ohjelmakoodia mm niin mitä väliä sillä on mitä mieltä muut on tai mitä väliä sillä on mitä laissa sanotaan

54:41 niin ei sillä oo mitään väliä joo mitäs karin piirte ajatus risto vei sanoa suustari kyllä tossa mut siis pointti on tavallaan se miksi tää niinku tekoälykeskustelu isossa kuvassa kun puhutaan yhteiskunta ja teknologiamurroksista, niin on älyllisesti epärehellistä, että et tavallaan me voidaan tämmösiä kaikkia pelejä keksiä, että jaetaan vaikkapa tokeneita, et sä oot 100 miljoonaa tokenia kuukaudessa ja sitten teet sillä mitä teet. Mutta kun se pohjimmainen kysymys on juuri se, minkä Risto esitti

55:10 tuossa, että miksi m kun se valta keskittyy, niin miksi niin tehtäisiin ja jos nyt halutaan tehdä niin, niin miksi tulevaisuudessa haluttais? Ja tässä meillä ei ole niinku yhteiskunnassa eikä globaalistikaan semmoista rakennetta, joka toisi sen miksi sinne. Nythän me nähdään se, että mikä on nyt SpaceX:n valuaatio, mikä tulee olemaan open e valuaatio, on niinku tuhansia miljardeja ja se vallan keskittymä rahan ja vallan keskittymä on ihan jotain muuta, mitä mä oon ikinä

55:39 nähty tässä meidän planeetalla olikana.

55:42 Joo. Montas kongressedustajaa siellä on, joita ei sai miljardilla ostettua.

55:48 Niin näin se on. Mut toisaalta sitten taas amerikkalaisilla on se teknologia, valta ja raha ja aseet. Eli taas sitten tää Euroopan vaihtoehto tää just tota Jare Diamondin pääsiessaari niin kun tulee heti mieleen, että tehdäs nyt vähän niinku EU tätä IACIA ja vähän parempaa GDPR ja vaaditaan ne serverit tänne ja verotetaan tosi kovaa niitä tokeneita ja yritetään niinku subventoida ihmistyötä, niin tää nyt on ainakin tuhoon tuomittu tiet, että koska

56:16 tää on niinku kansallista kansallisvaltionin kilpailu kilpailupeliä ja ei nyt nollmapeliä, mut kuitenkin Se ei se se jos sä nyt viimeisenä tuut maaliin, et sä silloin ainakaan voi.

56:29 Ei tää täähän ei oo siinä kohdassa, kun siis jos robotin robotin työ maksaa euron tunnissa Mm. Ja ja hallinnollinen tekoälyntö ei maksa oikeastaan mitään ja ne on parempia kuin ihmisen tekemä.

56:50 Niin ollaanko me ilman sitä robotintyötä ja jos katotaan, että tekoälyu tulee paljon tehokkaampana ja paljon halvemmalla avaruuden eiku satelliitti tekoälynä ja tietoliikenne sieltä sieltä kaikki niin niin tota kuvitellaas nyt niinu jos me ajateltais ett meillä olisi joku konflikti Kiinan valtaaman

57:20 Venäjän kanssa ja sillä Kiinalla oli sitten nää kaikki teknologiat käytössä.

57:26 Euroopassa ei mitään. Ja ne marssisi 500 miljoonan robotin kanssa rajan yli.

57:32 Mm. niinku fyysiseen tai tota muutaman miljardin droonin kanssa tai muuta, jota ne kyllä pystyy valmistamaan isossa massassa. Niin niin mehän ollaan ihan kädettömiä täällä, jos ei me pystytä siihen samaan tuottavuuden tasoon, niin ei me tällä tavalla kyllä pystytä. Eli eli tota tää ei oo pelkästään köyhtyminen vaan tää vallan menettäminen taloudellisen vallan ja

58:00 ja sotilaallisen vallan ja poliittisen vallan ja niinku kaikki kaikki hajoa poliittinen valta siinä kohdassa, kun eri EU:n jäsenvaltiot alkaa kapinoimaan siitä, että miksei meillä o kunnollisia robotteja hoitamassa vanhuksia ja panemassa teitä kuntoon ja rakentamassa meille halpoja taloja ja ja muuta.

58:23 Niin niin yksi kerrallaan se niinun alkaa repeytyä rikki.

58:27 Joo. Eli eli valtio kerrallaan alkaa liittyä Yhdysvaltoihin niinku sen sijaan, että tapahtuisi päinvastoin. Tai sit me vaan hyväksytään tänne se teknologia, kun äänestäjien enemmistö sanoo, että että repikää se Aaki.

58:44 Joo. No sit tulee tää tota SpaceX tässä nyt listautuu just 4 gigvaluaatiolla ja järtyvillä kertoimilla, mutta Ilon Maskihan tota just tässä kun sanoin tän Moonshots kaverin niinku vision, että se agi tulee silloin kun kaikki skifikirjat tapahtuu samaan aikaan, niin Ilo Maskihan on niinku vuosikymmeniä sanonut, että me meidän mielestä pitää tulla intergalaktinen

59:11 yhteiskunta, että päästään tavallaan karkuun tästä niinku vähän nol asuma planeetasta ja hänellä on esimerkiksi tää tota IanMan Banks Culture, jossa siis tota on intergalaktinen yhteiskunta, jossa tota nää mindset eli tekoälyt on semmosia hyväntahtoisia tota despotteja ja sitten me ollaan semmosia tota humanoideja, joita ne sitten sietää vähän niinku Labradorin noutajia, että niitä sitten taputellaan päähän ja niitä ei kuitenkaan aktiivisesti tapeta ja

59:35 niillä saa tehdä toteuttaa itseensä ja annetaan herkkuja ja ja sitten tota hänen tekoälyensä on nimetty Robert Heinline niinku Grockin mukaan, joka on tässä Strang Strangelissä tota muistaakseni se tota se marsilainen.

59:50 Niin löydettäiskö me skifistä jotain ratkaisuja, mitä tässä tapahtuu? No kyllähän me tuohon meidän kirjaankin ammennettiin aika paljon skipistä, koska se on se looginen paikka katsoa siinä vaiheessa, kun mietitään mihin se teknologia mene. Mä rupesin miettiä tuota me käytiin tuossa lounaalla ja mietin tuota Labradorin heittoa ja joo mulla on mäyrä koira, mutta no niin mä mietin sitä pikkusen lisää.

60:12 Mä eikö se o loppujen lopuksi aika mukavaa siis labrador noillahan hirvittävän kivaa siellä ne kävelee ja käy syömässä välillä ja joku rapsuttaa niitä. Joo. Mut sitten jos on käytösäiriö ne leikataan munat irti. No niin niin ihmisillekin No ehkä ei tehdä nykypäivänä, mutta että kyllä ne yleensä johonkin laitetaan. Kyllä. Mut tota mä mä näen ton asian noin pitkälle miettiminen. Toisaalta me kirjassa sitä

60:39 mietittiin, koska se oli aiheellista, mut tässä tavallaan kun me ollaan jossain määrin tämmöisen niinku ison murtuman keskellä, niin tässä on aika paljon asioita, mitä voi mennä pieleen ennen ku me sinne niinku päädytään Marssiin tai meillä on Aki. M ja ylipäätään toi Akin käsite mä oon itse sitä mieltä, että Chat GPT:n tai Open Ey kielimalli O3 ois ollut AKI jo silloin 90-luvulla, koska se oli ensimmäinen tämmöönen reasoning malli,

61:06 joka oikeesti niinku päätteli ja tuota nyt me vaan siirretään sitä AK tolppaa ja mä oon tullut oikeastaan siihen lopputulokseen, että sitä todennäköisesti siirretään loputtomiin, koska siinä on niin paljon kognitiivista dissonanssia ihmiselle hyväksyä se lopullisesti, että joku on niinku monissa asioissa älykkäämpi. Mä mä en oo ihan vakuuttunut siitä, et se Aki jossain määrin pystytään määrittelemään, et nyt se on tullut ja siinä on varmaan sitä Tech Pron hypepuhetta, jolla myydään sitten myös

61:33 tulevia osakkeita. Toi Touringin testihän on niinku hylätty ylitetty ajat sitten. Eli tavallaan niinku kone pystyy feikkaa erittäin hyvin ihmistä keskuisella, että sitä ei keskustelussa erota, mutta tota heittäisin yhden määritelmän, joka on sitten toi tota toi tavallaan tää rekursiivisuus. Eli nythän näissä näkee antropikki jo itse myöntää, että yli 80% koodista kehitetään niinku rekursiivisesti elikone itse.

61:58 Niin tavallaan siinä vaiheessa kun se on 100% niin silloinhan tapahtuu se tavallaan singulariteetti. Eli se kone niinku lähtee tota pystyoraan nousuunsa ja tota vanhan määritelmän mukaan me ollaan jo singulariteetissä, et et se niinku se on se piste kun tapahtumahorisontti on ylitetty, että kun me ollaan vääjäämättä etenemässä kohti transformaatiota,

62:26 jonka toiselle puolelle ei nähdä, koska siinä on liikaa epäj liikaa tommosia niinku niinkun epäjatkuvuuksia ja polkuriippuvuuksia, että sen jälkeen voi mennä niinku mihin suuntaan tahansa. Niinku nyky maailmassa on on vaikka kaikilla on sama teknologiaa, niin siellä on Pohjois-Korea ja Kiinaan ja Venäjää ja ja Yhdysvaltoja ja niinku ties mitä Afrikan valtioita ja ja muuta, että se niu teknologia itsessään ei määrää

62:56 niinun minkälainen yhteiskunnasta tulee ja mikä on ihmisten arki ja ja muun. No niin kun länsimaissa se on muuttunut enemmän samanlaiseksi, mutta mutta tuossa niin kun yksi pointti, joka usein unohdetaan on

63:19 se, että kaikki mitä koneet tekee itsekseen, niin muuttuu arvottomaksi.

63:27 Mm. Siis se koneiden työ, jos se kone niinun pääoma on tota rajallinen ja se on kuolettu ja määrät on valtavia, niin sen jälkeen se koneentyö on lähes m arvoton tämmöönen ääretön deflaatiosykli. Niin joo kyllä ja ja tota täähän on se positiivinen näkökulma siitä, että yltäkylläisyys tulee ja

63:53 sitten pitää miettiä taloudellisesti, että mitkä on ne rajalliset resurssit siellä. Eli eli jos meillä koneittenen tekeminen muuttuu yhä halvemmaksi ja halvemmaksi, niin mihin meillä syntyy pullonkaulat?

64:07 Mm. Ja tää niin kun viitattuna siihen eduskunnaraporttiin, niin se se pointti oli nimenomaan pullonkaulujen etsiminen ja avautuvien pullonkaulujen, mutta mutta si se mihin me ei kiinnitetty juurikaan huomiota on se, että missä on ne syntyvät pullonkaulat.

64:32 Mm. Ja ja se on se on niinku taloudellisessa analyysissä olennaisempi juttu. Mm.

64:42 Koska koska tota hyvin voi olla, että porukat ymmärtää investoida niihin juttuihin, jossa se pullonkaula aukee. M niinku Nvidiaan. Vaikka kun näkee, että Nvidia aukee.

64:59 Kuin moni pani rahansa Samsungiin? Mm. Kun ymmärsi, että muistit loppuu kesken.

65:05 Mm. Ja kaikki.

65:08 Joo. Mä vaan ostin todella kalliita läppäreitä, kun mä trammi oon kaksinkertaistunut. Joo mä mä ostin Samsungia.

65:15 Joo, mutta se osui vielä oikeeseen kohtaan.

65:21 Nvidia osui ennen dippiä, jonka jälkeen tuli nousuu, mutta Samsung osuu siihen vahingossa nää tietysti tapahtuu ja sitten voi jälkeenpäin sanoa, että oli oli niinun, mutta tää täsmää siihen siihen kattooo mihin tulee uusia pullonkauluja. Joo. Ja ja ja niissä kohdissa on rajalliset resurssit ja niissä kohdissa arvot nousee ja se on niin kun sit jos haluaa varautua siihen tulevaan yhteiskuntaan, jossa rahansa on

65:50 vaikeampaa mm työllä, niin sit se yksi työ on se, että yrittää arvata ja se, että yrittää arvata mistä tulee niukkuutta, niin johtaa siihen, että ryhtyy varastoimaan sitä, mistä myöhemmin tulee niukku mutta jolloin oikeesti auttaa sitä niin kun yhteiskuntaa tasaamaan sitä suhdannetta mitä mitä siinä on. Eli

66:17 sekin on on niin kun työtä, mutta mutta tota joo aika aika isoja muutoksia tästä tulee tulee niinku monelle ja musta tärkeintä olis se, että osaa pitää silmät auki ja joo yrittää nähdä mitä ja otetaas vielä yksi tota mahdollinen dystopia loppuun eli tota se toimii uuden poistomuus tällä

66:45 hetkellä tätä esimerkiksi Strippi on antamassa tätä tai antanut agenteille tietyn oikeuden tehdä tota transaktiota rahaa vastaan ja Argentiina harkitsee tai on toteuttamassa tätä agenteille myös niinku jonkinlaista omistusoikeutta. Eli tavallaan jos se ihmisiltä viedään noi tavallaan sanoit, että botille ei voi kostaa, mutta jos tavallaan se on itsenäinen toimija, niin se tavallaan sekä rahan että omistuksen suhteen, niin mitäs sitten?

67:14 Käytännössähän agenttiverkostoissa se häviää se kuka kuka tahansa meistä pystyy tekemään agenttiverkosto, jonka toimija ei voi jälittää m sitä ihmistä siellä taustalla, jolle ei voi käytännössä kostaa. Haen tässä sitä, että se tavallaan koko viitekehys tuostakin muuttuu. En tarkoita sitä, että ihmisten tekemissä päätöksissä ei pitäisi olla sitä ihmistä taustalla. M tossakin näkyy se murtuma, et se todellisuus menee jo toiseen suuntaan,

67:42 niin siellä tapahtuu ihan muuta. Ja jos anteeksi, jos potit päättää, että eipä tehdä julkisella markkinakauppaa, vaan pottien niinku välisellä markkinalla, niin silloin tää Ristonkin mahdollisuus hamstrata arvoa katoaa ihmisiltä. Joo. Mut siis katohan se myös tota yksityis sijoituksissa, et jos ei oo niinu ajatellaan nyt mikä tässä muuttui, että SpaceX menee menee jollain vajaan kahden tuhannen miljardin valuaatiolla

68:12 pörssiin, niin eihän niitä voinut aikaisemmin ostaa.

68:18 Mm. Eikä niitä nytkään voi Annissa Suomesta käsinostaa. Joo. Eli ei täällä oo ketään, joka olisi kääntänyt sen antiitten suomeksi, jolloin kukaan ei saa täällä myydä kenellekään niinu sitä taivaspaikkaa m ottaa osaa ylihinnoiteltuun antiin. Tota mutta siis ylihinnoiteltu tai ei,

68:42 niin sehän voi olla 10 000 miljardin yhtiö. Siis jos jos se oikeasti toteutuu se skenaario, jossa SpaceX yhdistyy Teslan kanssa ja silloin niillä on se koko arvoketju kaikesta laskennasta ja piirivalmistuksesta avaruuteen, kaikkeen avaruustoimintaan ja avaruuden kautta kaikkiin robotteihin ja kaikkiin

69:11 henkilönliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen.

69:16 ja kaiken ohjaamiseen ja kaikkeen sotilasteknologiaan ja näin edespäin.

69:22 Siis se sehän on niinun erikseen katsottuna, jos katotaan pelkkä SpaceX M niin niin se on niin kun kasahajanaisia teknologioita.

69:35 M kun katot sen Teslan kanssa nippuun. Mm.

69:41 Niin se on hämmentävä. niin kun arvonluontiverkosto alusta loppuun asti itsekontrolloituna globaalisti.

69:52 Mm. Useissa valtioissa. Mä kysyin siitä, että jos se menee näin 20 vuoden päästä, pystyykö Yhdysvallat alistamaan Teslan ja SpaceX, niin ei ehkä oli analyysin lopputulos, koska hallinto kaatuu ennen kun se monopuolilainsäädännön purkaminen menee läpi,

70:18 ellei sitten tota Kiina tyyliin ilommassa laiteta kotiarestiin. Kiina joo Kiina Kiina on eri juttu, mut jos niinun edes kesennellään lakien noudattamista, niin se ei jos Elon Musk laitetaan kotiaristiin, niin kaikki robotit lakkaa toimimista. Kyllä siis loppupele se lakko se lakko siis kaikki teollisuus, kaikki kauppa, kaikki liikenne menee lakkoon yhtäkkiä kaikki viestintä menee lakkoon.

70:46 Niin pääsisikö se pois sieltä? Joo.

70:49 Et et tämä niinku toisin sanoen tässä on kyse siitä, että haluaako ostaa ostamalla osakettani taivaspaikan Musklandia pienenä pienenä tokenikasana siellä. Joo, mutta tää on niinku yksi skenario vaan vaan, mutta jo kyllä kyllä joo, mutta hienoja pohdintoja ja mä alan uskoa, että tota Ilon Maskon Player One ja me ollaan NPC tähän tässä simulaatiossa. Ö mä ehdotan kiitoksia Risto Lintori ja Kari Anger ja

71:18 mä ehdotan ett otetaan vielä lyhyt sisäpiiri. voi olla, että tota Risto pääset vähän ulkopuolisena kommentoimaan, mutta mä haluunut vähän hypettää tätä tekoälytyöryhmää, missä me ollaan siis Karin kanssa ö tota modeina ja tosiaan reitti sinne voisi olla vaikka sillai tota, että tututte tuonne neuvottelijen sisäpiiriin, sitten tota rakennatte Open Clown tai Hermeksen tai jonkun muun tota agentin ja kytkette osoitte mies

71:45 tai naiskuntoisuutta niin paljon, että kytkette sen tota WhatsAppiin ja sillai, et se pystyy keskustelemaan muiden kanssa niin tota silloin on taivaspaukka auki. Eli eli tota voidaan kutsua Karin kanssa teidät tänne tekoäytyyöryhmään.

71:57 Mutta kiitoksia tästä julkisesta osuudesta. Risto ja Kari. Kiitoksia.

72:03 Kiitos. Kiitos. y