EP373 · Työkalut · 2026-02-27
Perplexity Computer roastaa Inderesin | Sami Miettinen | Neuvottelija 373
Yhdeksänminuuttinen demo, jossa Sami Miettinen antaa Perplexity Computerille kaksi tehtävää: roastaa Inderesin mallisalkun vuoden 2025 kehitys ja tiivistää kuuden kuukauden analyysiraporttien keskeiset kertoimet esitysmuotoon. Taustalla on Inderes-foorumin keskustelu Verneri Pulkkisen tekoälyskeptisyydestä. Jakso on samalla kustannusvertailu: yli 200 euroa kuukaudessa maksava agenttiorkestroitu tekoälytyöntekijä vastaan Claude Code Max. Johtopäätös on maltillinen — kelpo analyytikon työpari, ei analyytikon korvaaja.
Perplexity Computer roastaa Inderesin | Sami Miettinen | Neuvottelija 373
Tiivistelmä: Yhdeksänminuuttinen demo, jossa Sami Miettinen antaa Perplexity Computerille kaksi tehtävää: roastaa Inderesin mallisalkun vuoden 2025 kehitys, ja ajaa kuuden kuukauden analyysiraporttien keskeiset kertoimet napakkaan esitysmuotoon.
Taustalla on Inderes-foorumin keskustelu Verneri Pulkkisen tekoälyskeptisyydestä. Jakso on samalla kustannusvertailu — yli 200 euroa kuukaudessa maksava agenttiorkestroitu tekoälytyöntekijä vastaan Claude Code Max — ja sen johtopäätös on maltillinen: kelpo analyytikon työpari, ei analyytikon korvaaja.
Lukuohje
Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson julkaistun kuvauksen ja aikaleimatun sisällysluettelon pohjalta. Litteraattia ei ole, joten suoria lainauksia ei esitetä.
Kolme varausta, jotka kannattaa lukea ennen kuin lukee eteenpäin:
- Tämä ei ole sijoitusneuvontaa. Jaksossa arvioidaan julkisesti seuratun mallisalkun mennyttä kehitystä ja ajetaan arvostuskertoimia näkyviin. Mikään siitä ei ole suositus.
- Kohteena on nimetty toimija. Jakso kohdistuu Inderesin mallisalkkuun ja raportteihin, ja “roastaus” on jakson oma sana. Inderes on suomalaisen piensijoittajakentän keskeinen toimija ja Neuvottelijan pitkäaikainen keskustelukumppani — kanavalla on käyty läpi sekä Inderesin analyysiprosessia että Pulkkisen tekoälynäkemyksiä. Kritiikki kohdistuu salkun tuottoon ja raporttien esitystapaan, ei analyytikoiden osaamiseen.
- Lopputulos on tekoälyn tuottama. Jakson keskeinen sisältö on se, mitä kielimalli tuotti annetuista lähteistä. Sitä ei jaksossa esitetä riippumattomana analyysinä vaan työkalun näytteenä, ja artikkeli käsittelee sitä samoin.
1. Mikä Perplexity Computer on
Jakson ensimmäinen kolmannes on tuotteen esittely. Perplexity Computer on agenttiorkestroitu virtuaalinen tekoälytyöntekijä: se ei ole chat-ikkuna vaan ympäristö, joka ajaa useita työvaiheita peräkkäin — hakee lähteet, käsittelee ne, tuottaa tiedoston.
Kaksi asiaa tekee jaksosta hyödyllisen riippumatta siitä, ostaako kukaan tuotetta:
Hinta on kerrottu ääneen. Yli 200 euroa kuukaudessa on merkittävästi enemmän kuin tavanomainen kuluttajatilaus, ja jaksossa se suhteutetaan Claude Code Maxiin. Tämä on jakson käytännöllisin osuus: kun tekoälytyökalujen hinnat ovat siirtymässä kymmenistä satoihin euroihin kuussa, kysymys ei ole enää “toimiiko se” vaan “mitä tällä hinnalla pitäisi saada”.
Vertailukohta on työtunti, ei toinen ohjelmisto. 200 euroa kuussa on murto-osa yhden työpäivän hinnasta asiantuntijatyössä. Sen jälkeen kysymys on vain siitä, korvaako työkalu edes yhden päivän kuukaudessa.
Jaksossa todetaan myös se laajempi tausta, että tekoälyn käyttö Excelissä, PowerPointissa ja muussa toimistotyössä on jo laajaa. Sama teema käsitellään käytännön tasolla Claude in Excel- ja Claude in PowerPoint-jaksoissa.
2. Tehtävä yksi: mallisalkun musta vuosi
Ensimmäinen ajo koskee Inderesin mallisalkun vuotta 2025, jota jaksossa kuvataan alisuoriutumiseksi.
Syy, joka jaksossa nimetään, on rakenteellinen eikä yksittäisiin osakevalintoihin liittyvä: salkusta puuttuivat defensiiviset sektorit — pankit, tele, energia ja raaka-aineet — samaan aikaan kun ohjelmistoteknologian ja kasvuyhtiöiden arvostuskertoimet jatkoivat laskuaan.
Tämä on se salkunhoidon perusdynamiikka, jota kannattaa katsoa erikseen tuottoluvusta. Kasvupainotteinen salkku ei häviä siksi, että yksittäiset yhtiöt olisivat huonoja, vaan siksi, että koko tyylifaktori on vastatuulessa. Sama havainto on tehty kanavalla aiemmin Qt:n ja Revenion kurssilaskun yhteydessä: laatukasvuyhtiö rangaistaan, kun kasvu hidastuu vain vähän.
Jaksossa esitetään myös vastakkainen huomio: tekoäly tehostaa älytyötä, mikä on pitkällä aikavälillä juuri niiden ohjelmistoyhtiöiden puolella, joiden kertoimet nyt laskevat.
3. Tehtävä kaksi: kuusi kuukautta raportteja yhdeksi näkymäksi
Toinen ajo on se, joka tekee jaksosta työkaludemon eikä pelkkää kommentaaria.
Perplexity Computer saa syötteekseen Inderesin kuuden kuukauden analyysiraportit ja tehtäväkseen tuottaa niistä automaattisen koontinäkymän: EV/EBITDA-kertoimet ja EBIT-prosentit lämpökarttana.
Tehtävä on hyvin valittu, koska se on täsmälleen sitä työtä, jossa kielimallien etu on suurin ja riski pienin:
- Lähde on rajattu ja annettu. Malli ei hae dataa avoimesta verkosta, vaan lukee annetut raportit. Hallusinaation pinta-ala kutistuu.
- Työ on mekaanista mutta työlästä. Lukujen poimiminen kymmenistä PDF-raporteista ja niiden järjestäminen vertailukelpoiseksi taulukoksi on tuntien käsityö, jossa ihminen tekee virheitä väsymyksestä eikä osaamattomuudesta.
- Tulos on tarkistettavissa. Jokainen luku on jäljitettävissä lähteeseen. Tämä on se ero, joka erottaa hyödyllisen tekoälyajon huonosta: tarkistettavuus, ei luottamus.
Lämpökartta arvostuskertoimista on samalla analyyttinen väline. Kun EV/EBITDA ja EBIT-% ovat rinnakkain, näkyy heti se, ovatko korkeat kertoimet kannattavuuden vai toiveiden varassa.
4. Johtopäätös, ja miksi se on oikea
Jakso päättyy arvioon, joka on huomattavan maltillinen suhteessa otsikkoon: tekoälytyökalu on kelpo analyytikon työpari.
Se on oikea muotoilu, ja syy on tässä demossa näkyvissä. Työkalu teki hyvin sen osan, joka on mekaanista — luki raportit, poimi luvut, rakensi näkymän. Se, mitä se ei tehnyt, on näkemys: minkä takia defensiiviset sektorit olisi pitänyt pitää salkussa juuri vuonna 2025, ja pitäisikö nyt. Se on edelleen analyytikon työtä, ja jakson roastaus on itse asiassa todiste siitä — jälkikäteen on helppo nimetä puuttunut sektori.
Taustakeskustelu Verneri Pulkkisen tekoälyskeptisyydestä asettuu tähän kohtaan luontevasti. Skeptisyys on perusteltua sitä väitettä kohtaan, että malli korvaisi analyytikon. Se on huonosti perusteltua sitä väitettä kohtaan, että malli poistaisi analyytikolta tuntikausia mekaanista työtä — ja tämä jakso on demonstraatio jälkimmäisestä.
Jakson kulku
- 00:00 — Sami Miettinen esittelee Perplexity Computerin
- 00:30 — Tausta: Inderes-foorumin keskustelu Verneri Pulkkisen tekoälyskeptisyydestä
- 01:00 — Tekoälyn käyttö Excelissä, PowerPointissa ja muissa toimistotöissä on laajaa
- 01:30 — Perplexity Computer agenttiorkestroituna virtuaalisena tekoälytyöntekijänä
- 02:00 — Hinta yli 200 euroa kuussa ja kustannusvertailu Claude Code Maxiin
- 03:00 — Inderesin mallisalkun musta vuosi 2025 ja alisuoriutuminen
- 04:00 — Salkusta puuttuivat defensiiviset: pankit, tele, energia, raaka-aineet
- 05:00 — Ohjelmistotekin ja kasvuyhtiöiden romahdus jatkuu, ja tekoäly tehostaa älytyötä
- 06:30 — Raporttien ja datan automaattinen dashboard: EV/EBITDA ja EBIT-% lämpökarttana
- 08:30 — Johtopäätös: kelpo analyytikon työpari, ja loppukehotus
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jakso 373 (julkaistu 27.2.2026, kesto 9:21, YouTube-id Sm67J9bfuZU). Sami Miettisen sooloesitys, jossa Perplexity Computer -agenttityökalulle annetaan kaksi tehtävää: (1) “roastata” Inderesin mallisalkun vuoden 2025 alisuoriutuminen ja (2) tiivistää Inderesin kuuden kuukauden analyysiraportit koontinäkymäksi, jossa EV/EBITDA ja EBIT-% esitetään lämpökarttana. Taustalla Inderes-foorumin keskustelu Verneri Pulkkisen tekoälyskeptisyydestä. Tuotteen hinta yli 200 euroa kuukaudessa, vertailukohtana Claude Code Max. Mallisalkun alisuoriutumisen syyksi nimetään defensiivisten sektorien — pankit, tele, energia, raaka-aineet — puuttuminen samaan aikaan kun ohjelmistoteknologian ja kasvuyhtiöiden arvostuskertoimet laskivat. Jakson johtopäätös: tekoälytyökalu on kelpo analyytikon työpari, ei analyytikon korvaaja; mekaaninen raporttien lukeminen ja lukujen koonti automatisoituu, näkemys ei. Lähde: artikkeli perustuu jakson julkaistuun kuvaukseen ja aikaleimattuun sisällysluetteloon, ei litteraattiin. Varaukset: ei sijoitusneuvontaa; kritiikki kohdistuu nimettyyn toimijaan (Inderes) ja koskee salkun tuottoa ja raporttien esitystapaa; jakson analyysisisältö on kielimallin tuottamaa työkalunäytettä eikä riippumatonta analyysiä.
Osastot: Työkalut ja toteutukset + Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English