---
title: "Huumeet, TV ja usko [SIC] | Tuomas Enbuske | Neuvottelija 357"
summary: "Tuomas Enbuske käy läpi elämäkertansa Enbuske Elämänkerta [SIC] (Docendo 2025) ja sen kolme kipupistettä: kaksisuuntaisen mielialahäiriön, kokaiinijakson 2018–2019 ja kääntymisen ateismista kristinuskoon. Jakso kulkee Kiss FM:n sidekick-vuosista Faroutiin ja Enbuske Veitola & Salmiseen, ja sen tarkin osuus on Enbusken oma argumentti siitä, miksi kokaiini on vaarallista juuri siksi, ettei se ensimmäisillä kerroilla tunnu miltään. Litium ja HUS:n päihdepoliklinikka saavat kiitoksen, jonka uskonnollinen kääntymys ei saa: Enbuske kiistää nimenomaan sen, että olisi alkanut uskoa hyödyn vuoksi. Mukana myös taiteen keräily, vastalause sanalle Asperger ja Maria Veitolan palkkakeskustelu, josta Enbuske sanoo suoraan, ettei tiedä lukuja. Jakson tekstitys on YouTuben automaattinen, joten sitaatit ovat suuntaa antavia."
datePublished: 2025-10-28
dateModified: 2025-10-28
lang: fi
section: society
sections: ["society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP357","Sami Miettinen","Tuomas Enbuske","Elämäkerta","Kaksisuuntainen mielialahäiriö","Päihteet","Kokaiini","Litium","Media","Radio","Uskonto","Taide","Neuroepätyypillisyys"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep357-huumeet-tv-ja-usko-tuomas-enbuske/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/716-tuomas-enbuske-huumeet-tv-ja-usko-sic-neuvottelija-357/
---
# Huumeet, TV ja usko [SIC] | Tuomas Enbuske | Neuvottelija 357

# Huumeet, TV ja usko [SIC] | Tuomas Enbuske | Neuvottelija 357

> **Tiivistelmä:**
> Tuomas Enbuske käy läpi elämäkertansa *Enbuske Elämänkerta [SIC]* (Docendo 2025) ja sen kolme kipupistettä: kaksisuuntaisen mielialahäiriön, kokaiinijakson 2018–2019 ja kääntymisen ateismista kristinuskoon. Jakso kulkee Kiss FM:n sidekick-vuosista Faroutiin ja Enbuske Veitola & Salmiseen, ja sen tarkin osuus on Enbusken oma argumentti siitä, miksi kokaiini on vaarallista juuri siksi, ettei se ensimmäisillä kerroilla tunnu miltään. Litium ja HUS:n päihdepoliklinikka saavat kiitoksen, jonka uskonnollinen kääntymys ei saa: Enbuske kiistää nimenomaan sen, että olisi alkanut uskoa hyödyn vuoksi. Mukana myös taiteen keräily, vastalause sanalle Asperger ja Maria Veitolan palkkakeskustelu, josta Enbuske sanoo suoraan, ettei tiedä lukuja.

## Lukuohje

**Tämä on kirjahaastattelu, ei riippumaton elämäkerta.** Vieras on julkaisemassa kirjaa ja myy sitä jaksossa itse. Kaikki elämäkerrallinen aineisto tulee haastateltavalta, eikä jaksossa ole toista lähdettä, joka vahvistaisi tai kiistäisi mitään. Artikkeli referoi siis sitä, *mitä Enbuske kertoo* — ei sitä, mitä on riippumattomasti todennettu.

**Tekstitys on YouTuben automaattinen.** Jakson tekstityslähde on `youtube_auto_fi`, ja se tuottaa näkyviä virheitä: henkilönimet menevät toistuvasti väärin ja yksittäisiä lukuja on vaikea lukea. Artikkelissa nimet on korjattu siellä, missä tarkoitettu henkilö on yksiselitteinen, ja epävarmat kohdat on merkitty. Sitaatit ovat siksi **suuntaa antavia**: ne vastaavat sisällöltään sanottua, mutta sanatarkkuuteen ei voi nojata. Tarkka sitaatti kannattaa varmistaa jakson videolta.

**Kolmansia osapuolia koskevat väitteet.** Jaksossa käsitellään toista julkisuuden henkilöä koskevia vakavia väitteitä, jotka on esitetty Enbusken ja Panu Hörkön omassa podcastissa. Artikkeli kertoo, mitä jaksossa sanottiin ja kenen esittämänä; se ei ota kantaa väitteiden paikkansapitävyyteen eikä esitä niitä todennettuina. Ks. luku 4.

**Mitä artikkeli tekee.** Se erottaa tarkistettavissa olevat tapahtumat haastateltavan tulkinnoista ja säilyttää ne kohdat, joissa haastattelija ja vieras eivät päädy samaan. Terveyttä ja päihteitä koskevat osuudet on referoitu sellaisina kuin Enbuske ne kertoo; artikkeli ei anna hoito- tai terveysneuvoja.

---

## 1. Nimi on tahallinen virhe

Kirjan nimi on *Enbuske Elämänkerta [SIC]*. Sana on kirjoitettu väärin — oikea muoto on *elämäkerta* — ja hakasuluissa oleva **[SIC]** on merkintä, jolla siteeraaja ilmoittaa, ettei virhe ole hänen.

Enbuske selittää merkinnän itse: *"Sic tarkoittaa sic erat scriptum. Se on latinaa ja tarkoittaa suomeksi suunnilleen, että näin se kirjoitettiin."* Lehdessä sitä käytetään, kun siteerattava sanoo tai kirjoittaa jotain väärin ja toimittaja haluaa osoittaa, ettei vika ole hänessä.

Miettisen reaktio on jakson ensimmäinen erimielisyys ja se on esitetty tarkoituksella kärjekkäästi: *"Sen pääasiallinen tarkoitus on toimittajalle vain päteä ja alistaa."* Eli osoittaa, että siteerattu *"juntti ei edes tiedä, miten tämä sana kirjoitetaan"*.

Enbuske ei kiistä tätä — hän sanoo suunnitelleensa juuri sen: **nimi on markkinointia.** *"Mä halusin ton nimen noin väärin, koska se aiheutti sen, että ihmiset laittaa someen siitä kuvan, että hei vitsi, nää juntit on kirjoittanut tän kirjan nimen väärin."* Ärsyyntyminen on tuotteen ominaisuus, ei sen sivuvaikutus, ja Miettinen myöntää heti kättelyssä menneensä lankaan.

## 2. Radiovuodet: sidekick ja se yksi ihminen

Enbuske muutti Oulusta 1997 ja meni Laajasalon opistoon — kristilliseen kansanopistoon, joka oli tuolloin media-alan ponnahduslauta. Hän luettelee alumneja: Jenni Pääskysaari, Katja Ståhl, Jaana Pelkonen. Vanhemmat olivat pettyneitä, koska poika pärjäsi koulussa hyvin erityisesti historiassa ja yhteiskuntaopissa mutta ei halunnut yliopistoon, vaan radioon.

Kiss FM:llä hän oli **sidekick** amerikkalaiseen malliin. Enbuske avaa asetelman: on mies- ja naisjuontaja, ja sidekick on *"se vähän oudompi tyyppi"*, kun taas pääjuontaja on **straight man** — se normaali, johon toisen hulluus peilautuu. Vertailukohdaksi hän ottaa *Frasierin*, jossa isä on straight man ja pojat ne hullut.

Tähän liittyy jakson huvittunein sivupolku, **ursti** eli UST, *unresolved sexual tension*: kaksi hahmoa, joiden välillä on jännitettä, jota ei koskaan pureta eikä edes mainita. Enbuske tekee siitä yleisemmän huomion flirtistä: *"Aina kun miehet opettelee flirttailemaan, ne luulee flirttailun tarkoittavan sitä, että aletaan puhua jostain seksistä, kun flirttailu tarkoittaa nimenomaan sitä, että ei puhuta siitä."*

**Uran ratkaiseva henkilö on Henry "Henkka" Hyppönen.** Enbuske sanoo sen ilman varauksia: *"Henkka Hyppönen on tärkein henkilö mun uralla, ylivoimaisesti. Mä en ois tässä ilman häntä."* Hyppönen oli puhumassa Laajasalon opistolla, Enbuske kysyi ujosti harjoittelupaikkaa ja sai sen.

Perustelu on kiinnostavampi kuin anekdootti. Enbusken mukaan Hyppönen oli ensimmäinen, joka näki hänessä potentiaalia, ja se onnistui koska **fiksut ihmiset kestävät ympärillään erilaisia ihmisiä**: *"Fiksujen ihmisten itsetunto kestää sen. Jotkut ihmiset ei kestä sitä, että joku on jossain muussa hyvä kuin he itse."* Missä Enbuske oli parempi? *"Ainakin siinä, et mä olin parempi friikki."*

Hyppösen laajempi ansio on Enbusken mukaan **puhetapa**. Ennen radiossa spiikattiin teennäisellä radioäänellä; nykyinen luonteva puhe on hänen mukaansa Hyppösen tuomaa amerikkalaista vaikutusta, ja se on sittemmin levinnyt kaikkialle. *"Henkka teki toisen radion Suomeen. Se teki 20 vuotta aikaisemmin sitä, mitä muut tekee nyt."*

Miettinen esittää tässä oman varauksensa rehellisesti: hän oli Lontoossa 13 vuotta juuri Hyppösen huippuvuosina, joten hän tuntee tämän vasta myöhemmästä vaiheesta eikä ole koskaan nähnyt häntä siinä roolissa, jota Enbuske kuvaa.

## 3. Se radiostuntti ja rikoskuulustelu

Jakson tunnetuin yksittäinen tapaus on Kiss FM:n osio, jonka teemana oli *"mitä olet aina halunnut tehdä radiossa suorassa lähetyksessä"*. Huonona uutispäivänä ohjelmaan keksittiin, että kuuntelija haluaa harrastaa seksiä suorassa lähetyksessä. Paikalle tuli pariskunta, joka etsi ohjelman välityksellä kolmatta, ja tämä saapui taksilla Kaapelitehtaalle.

Enbuske korostaa kahta asiaa. Ensinnäkin **hän oli tässä sivuhenkilö** — Hyppönen ja Pääskysaari selostivat, hän ei juuri lainkaan. Toiseksi tapahtuma oli suljetussa studiotilassa eikä sinne nähty. Hänen oma arvionsa jälkikäteen on latistava: kenenkään mielestä se ei ollut jännää, *"vaan se oli enemmän silleen että emme nyt muuta keksitty"* — vähän kuin iltapäivälehden huonon uutispäivän juttu.

Seuraukset olivat silti oikeudelliset. Enbusken mukaan **mediapersoona Ilkka Kylävaara teki hänestä rikosilmoituksen kuulematta ohjelmaa.** Epäilynimike liittyi sukupuolisiveellisyyden loukkaamiseen. Enbuske kävi kuulusteltavana poliisiasemalla, joka sijaitsi nykyisen hotelli Lilla Robertsin paikalla, ja muistaa yksityiskohdan, joka kertoo ajasta: poliisi näpytteli vanhanaikaisella kirjoituskoneella, vaikka radiossa oli internet käytössä jo vuonna 2000. Poliisi sanoi itsekin joutuvansa tekemään tämän. **Syytettä ei nostettu** — pitkän ajan päästä tuli syyttämättäjättämispäätös.

Enbuske puhuu Kylävaarasta poikkeuksellisen sovinnollisesti: hän tapasi tämän myöhemmin muissa yhteyksissä, arvelee ettei tämä edes muistanut keissiä, ja toteaa *"rauha Ilkan sielulle. Hän oli hieno tyyppi."*

## 4. Hirviniemi-paljastus — mitä jaksossa tarkalleen sanottiin

Enbuske tekee paparazzi **Panu Hörkön** kanssa podcastia, ja sen ensimmäisessä jaksossa julkaistiin juttu, jota Hörkkö oli hänen mukaansa valmistellut yli vuoden. Kohteena oli näyttelijä Aku Hirviniemi.

Jaksossa esitetty väite on, että Hirviniemi lähetti järjestelmällisesti useille naisille asiattomia viestejä ja kuvia, ja että näitä viestejä yhdisti kokaiinista puhuminen. Enbuske korostaa, että aineistoa **jätettiin tarkoituksella julkaisematta**: *"Me haluttiin, että kaikki on varmasti todistettavissa"*, ja törkeyttä ei kerrottu koko laajuudessaan, jotta lopputulos olisi kohtuullinen.

**Artikkeli ei ota kantaa väitteiden paikkansapitävyyteen.** Kyse on siitä, mitä Enbuske kertoo oman podcastinsa julkaisseen; jaksossa ei ole Hirviniemen vastinetta eikä riippumatonta vahvistusta. Enbuske itse erottaa väitteet arviostaan tämän ammattitaidosta ja pitää Hirviniemeä Suomen lahjakkaimpana näyttelijänä ja Pirkka-Pekka Peteliuksen seuraajana.

Enbusken oma kiinnostuksen kohde on **vastaanotto**, ei paljastus. Hän sanoo huomanneensa, että osa vasemmistolaisesta yleisöstä ahdistui siitä, että juuri he uutisoivat asian — ikään kuin vika olisi ollut uutisoijassa. Hän väittää myös, että Helsingin Sanomilla oli aiheesta vinkkejä mutta se ei selvittänyt asiaa. Miettinen tiivistää saman kärjistäen: *"on sitä parempaa seksuaalista häirintää vasemmistoperheiden pojalla ja sitten sitä tunkkaista oikeistohäirintää."*

Tämä on **väite median valikoivuudesta, ei osoitus siitä.** Jaksossa ei esitetä aineistoa siitä, mitä HS tiesi ja milloin.

## 5. Televisio: Farout, 9/11 ja alan rahatilanne

Enbuske päätyi televisioon sattumalta. Vuonna 2001 Saku Tuominen soitti ja kertoi tarvitsevansa uuden juontajan MTV3:n lauantai-illan ohjelmaan, koska yksi valituista oli tehnyt omiin nimiinsä sponsorisopimuksia ja saanut niistä auton. Enbusken oli alun perin tarkoitus olla *Hyppönen Enbuske Experiencessä* vain reportaasintekijä, mutta statuksen nousu järjesti hänet juontajaksi.

**Farout** oli suomalainen formaatti, ei ostettu. Studio oli lavastettu lentokenttäauladiksi ja se oli Enbusken mukaan kallis ja hyvin tehty — tunnari kuvattiin lentokoneessa, jonka päivävuokra oli hänen muistikuvansa mukaan 30 000 markkaa. Kilpailijoita lähetettiin ympäri maailmaa kameroiden kanssa tekemään inserttejä vaikeista tehtävistä, ja yleisö äänesti. Katsojia oli noin 600 000. Formaatti myytiin muistaakseni Norjaan.

Sen tappoi **11. syyskuuta 2001.** Lentokenttäestetiikka meni kertaheitolla pois muodista: *"Kukaan ei halunnut katsoa lauantai-iltana kepeää viihdeohjelmaa lentokentiltä, koska lentokenttien kuvat ahdisti ihmisiä."*

Enbuske tekee tästä poikkeuksellisen itsekriittisen huomion alan taloudesta. Tuolloin kaupallisia kanavia oli kaksi ja **rahaa oli liikaa**, minkä vuoksi ohjelmia ostettiin tekijöiltä, joilta niitä ei nykyään ostettaisi: *"Mä oon päässyt alalle siinä hetkessä, kun on päässyt kuka tahansa. Ihan keskinkertaisin taidoin. Ja tää ei ole tekonöyristelyä — en pääsisi nykyään niillä taidoilla."* Nykyään ostettaisiin hänen mukaansa amerikkalainen formaatti, joka olisi parempi.

Tähän liittyy Miettisen huomio yhtenäiskulttuurin katoamisesta: televisio ei ole enää yhtä tärkeä kuin silloin, kun kaikki katsoivat samaa kahta ja puolta kanavaa.

## 6. Palkkakeskustelu — ja mitä Enbuske siitä oikeasti sanoo

*Enbuske Veitola & Salminen* meni 2016–2018 ja on Enbusken mukaan hänen merkittävin TV-työnsä. Perustelu on kiinnostava: asiaohjelmista Ylellä tullaan kehumaan, koska *"ihmiset vaan katsoo fiksuja ohjelmia"*, mutta tällä oli oikeasti enemmän katsojia.

Ohjelman päättymisen jälkeiseen julkiseen palkkakeskusteluun Enbuske ottaa kantaa **kieltäytymällä**: *"Mä en kyllä ihan tarkkaan tiedä, mitä hän tienasi, enkä koskaan kysynyt."* Hän sanoo erikseen, ettei puhu tästä ohjelmasta, koska ei tiedä palkkaeroja.

Sen sijaan hän tekee yleisen huomion, joka on jakson tarkistettavin talousargumentti: **julkiset verotiedot eivät kerro, kuka tienaa eniten.** Se, kenellä on isommat palkkatulot, ei kerro kokonaistuloista mitään, koska osa alan tekijöistä ottaa korvauksen palkkana ja osa laskuttaa yhtiön kautta.

Miettinen laajentaa saman pisteen: laskutus arvonlisäveroineen ja palkka eivät ole vertailukelpoisia lukuja, ja hän pitää käsittämättömänä, ettei tätä opeteta. Enbuske yhtyy ja menee pidemmälle — pitäisi opettaa myös, *"miten niitä kannattaa jokaisen optimoida"*, koska *"jos yksilön talousasiat on kunnossa, niin se on parempi yhteiskunta"*. Hän lisää, ettei se ole ollut hänelle itselleen helppoa.

**Enbuske puhuu Maria Veitolasta korostetun arvostavasti.** Hän pitää tätä yhtenä lahjakkaimmista suomalaisista televisiontekijöistä ja sanoo arvostavansa sitä, että Veitola on ollut muuttamassa sitä, millainen paikka media on naisesiintyjälle. Vanhoja pätkiä katsoessa 2000-luvun alun asetelmat ja naisartistien kohtelu näyttävät hänen mukaansa nyt kamalilta, vaikka silloin pidettiin itseä edistyksellisenä.

## 7. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja litium

Enbuskelle sanottiin vuonna 2014, että hänellä on todennäköisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hän pitää outona, ettei asiaa silloin tutkittu pidemmälle.

**Vuosi 2018 on aukko.** Ohjelman loppuajoista hän ei muista käytännössä mitään, ja hän erottaa tämän nimenomaisesti päihteistä: muistiaukko koskee myös aikoja, jolloin hän oli töissä eikä ollut päihteiden vaikutuksen alaisena, koska sen huomaisi. Hän kuvaa olleensa *"niinku ykköstyypin"* vaiheessa ja lähellä psykoottista.

**Litium on jakson selkein kiitos.** Enbuske sanoo sen pelastaneen elämänsä ja kertoo kiittävänsä siitä joka ilta rukouksessa — *"koska se toimii uskomattomasti"*.

Sairauteen liittyy myös hänen selityksensä rahankäytöstä: hän on tuhlannut paljon, mutta osannut tehdä myös toiseen suuntaan hyviä liikkeitä. Kirjassa tätä puolta ei hänen mukaansa juuri käsitellä.

Yhden yleisen harhaluulon hän oikaisee suoraan: kaksisuuntaiset eivät ole pelkkiä taiteilijoita. Hänen mukaansa se korreloi korkean koulutustason ja matemaattisen ajattelun kanssa, ja **diplomi-insinööreissä niitä on paljon** — mutta rahoitusalalla ja insinööritehtävissä siitä ei kerrota. Tämä on Enbusken oma väite, ei artikkelissa varmennettu tutkimustulos.

## 8. Kokaiini: miksi se on vaarallista juuri siksi, ettei se tunnu miltään

Tämä on jakson vahvin yksittäinen argumentti, ja se kannattaa lukea sellaisenaan.

Enbuske kokeili kokaiinia ensimmäisen kerran 2014 ja sanoo tuolloin kokeilleensa hyvin vähän. Varsinaiset vuodet ovat **2018 ja 2019**. Käännekohtaan liittyy USA:n-matka, mutta hän oikaisee haastattelijan oletuksen: vajoaminen ei alkanut siitä, vaan oli alkanut jo aiemmin.

Hänen huomionsa Helsingin media-, talous- ja eliittipiireistä on, että siellä elää käsitys, ettei kokaiini ole vaarallista. Vasta-argumentti on mekanismi:

> *"Kokaiinissa vaarallisinta on se, että jos sitä vetää muutaman kerran, niin se ei oikein tunnu miltään."*

Juuri siksi se pääsee lähelle. Kaksisuuntaiselle se alkaa **rauhoittaa**, ja sitä kautta se muuttaa persoonallisuutta, saa valvomaan ja **laukaisee manian**. Enbusken oma yhteenveto on riisuttu: kokaiini on *"vaan paska alkoholi"*, johon liittyy kova riippuvuus ja korkea hinta.

Hän ei tee tästä absolutistista kannanottoa muita päihteitä vastaan, vaan **erottelee vaarat lajeittain**, ja tämä erottelu on jakson huolellisin kohta:

| Aine | Enbusken kuvaama vaara |
|---|---|
| **Alkoholi** | *"Kiistatta kaikista vaarallisin huume."* Saa ihmiset riitelemään ja tappelemaan; Helsingin keskusta perjantai-iltana on hänen todisteensa |
| **Kokaiini** | Ei tunnu aluksi miltään, muuttaa persoonallisuutta, laukaisee manian, kallis ja voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava |
| **Kannabis** | Hidastaa ja vie yrittämisen — *"se ei hae töitä eikä se tee mitään"* — mutta pilvessä olevat eivät riehu |

Hän torjuu myös psykedeelien puolustuspuheen. Miettinen nostaa esiin Sam Harrisin ja tämän aikakauden, jolloin tämä kyseli vierailta *"have you done the acid trip"*, ja kysyy onko tunneskaalan laajentaminen hyödyllistä. Enbusken vastaus on, että kokaiini ei ole kumpaakaan — ei mystiikkaa eikä hyötyä.

Enbuske tekee lisäksi huomion, joka selittää miksi hän puhuu aiheesta varoen: jos hän alkaa käydä keskustelua läpi, se päätyy välittömästi poliittiseksi aseeksi. *"Alkoholi on myös huume. Kokaiini on huume. Ne on vaarallisia vähän eri tavalla, vähän eri ihmisille."*

**Hän sanoo myös tunnistavansa käytön muista.** Hän väittää huomaavansa gaaloissa ja vastaavissa tilaisuuksissa, kuka on ottanut, ja perustelee sen käytöksellä — riippuvainen yrittää peittää kaiken viimeiseen saakka, kuten alkoholisti, joka vie lapset täsmälleen oikeaan aikaan treeneihin. Hän rajaa väitteensä: tv-lähetyksissä hän ei ole tätä nähnyt.

## 9. Ovikello

Toipumisen alku ei ole jaksossa oivallus vaan **kaksi ihmistä ovella.** Enbusken naapuri, toimittaja Sanna Ukkola, ja eräs ystävä soittivat ovikelloa ja sanoivat, että nyt lähdetään hoitoon. Ja mentiin.

Ukkolan kohdalla on mukana sattuma, jonka Enbuske kertoo huvittuneena: molemmat ovat Oulusta ja kävivät samaa koulua. Enbuske oli seiskalla, kun Ukkola oli ysillä, joten hän muistaa tämän mutta arvelee, ettei tämä muista häntä — *"kuka ysiluokkalainen muistaa seiskaluokkalaisia pikkupoikia"*. He ovat sittemmin asuneet lähes kymmenen vuotta samassa rapussa.

Hoidosta vastasi **HUS:n päihdepoliklinikka**, ja Enbuske puhuu siitä kiitollisesti ja varauksella: *"Mä oon saanut ihan äärimmäisen hyvää hoitoa Suomessa HUS:lta. Mä tiedän, et kaikki ei saa, mut mä oon saanut hyvää."* Tapahtumasta oli jakson nauhoitushetkellä kohta kuusi vuotta.

Tämä on artikkelin kannalta olennaista järjestyksen takia: **hoito tuli ensin, usko vasta vuosia myöhemmin.** Enbuske sanoo tämän nimenomaisesti, ja se on hänen vastauksensa oletukseen, että kyse olisi kriisikääntymyksestä.

## 10. Ateismista uskoon — ja miksi hyötyargumentti ei kelpaa

Enbusken kääntyminen on jakson pisimpään puitu aihe, ja se etenee hitaasti eikä dramaattisesti.

Alkupiste on hänen mukaansa **lounas Björn "Nalle" Wahlroosin kanssa vuonna 2012**, jota tämä ei varmasti muista. Wahlroos sanoi uskovansa *uskomiseen* — siihen, että kristityt yhteiskunnat ovat parhaita. Siitä Enbusken ateismi alkoi vähentyä, ja kunnolla usko tuli vasta **2022–2023**, kun hän oli jo hyvässä kunnossa sairaudestaan.

Hän nostaa esiin Oskari Onnisen kirjoituksen nuorten miesten kristillisyydestä, jossa hänetkin mainitaan, ja jonka tulkinta oli että Enbuske alkoi uskoa *koska woke*. Miettinen tarjoaa saman kehyksen kysymällä, onko Enbuske "Suomen Jordan Peterson".

**Enbuske torjuu tämän jyrkästi, ja hänen vasta-argumenttinsa on jakson terävin:**

> *"Enhän mä voisi uskoa johonkin, mihin mä en usko, vaikka siitä olisi mitä tahansa hyötyä mulle."*

Hän rinnastaa sen siihen, ettei kukaan ala uskoa painovoimaan toisinpäin hyödyn vuoksi. Kyse ei siis ole kulttuurisesta valinnasta vaan väitteestä, että usko joko on tai ei ole.

Miettinen jatkaa painostusta Richard Dawkinsilla, joka on julkisuudessa kuvannut itseään *tapakristityksi* — ja jonka perustelu on vertaileva: kristinusko on parempi vaihtoehto kuin jokin muu. Enbuske ei lähde tähän mukaan. Hän myös kritisoi Peterson–Harris-väittelyitä puuduttavina ja kertoo lukeneensa Harrisin *Moral Landscapen* ja olevansa siitä monin kohdin eri mieltä, vaikka pitää Harrisista.

Kysyttäessä suoraan, onko hän *aito* kristitty, hän vastaa ensin kieltävästi ja jättää asian auki. Miettinen ilmoittaa antavansa hänelle julkisen armon, ja Enbuske kommentoi tätä yleisen pappeuden käsitteellä.

**Jakso ei ratkaise tätä.** Se jää siihen, että haastattelija epäilee tapakristillisyyttä ja vieras kiistää hyötyperustelun — kaksi eri väitettä, jotka eivät kohtaa.

## 11. Taide: ainoa asia, jossa status ei kiinnosta

Enbuske on kerännyt taidetta noin 15 vuotta ja sanoo ensiostostensa olleen jälkikäteen arvioiden huonoja. Hän ei puhu sijoittamisesta vaan ulkonäöstä.

Tässä on jakson hienoin itsehavainto. Enbuske kuvaa itseään *"äärimmäisen statushenkiseksi ihmiseksi"*, jota kiinnostaa kaikki sellainen — **paitsi taiteessa**, jossa status ei kiinnosta häntä lainkaan, vaan pelkkä taide. Aiemmin hän ajatteli sen ruokkivan hänen irrationaalista puoltaan, mutta nyt sen roolin on ottanut uskonto. Hän päättelee, että *"ihminen selkeästi tarvitsee irrationaalisen puolensa"*.

Kokoelmassa on suomalaista ja kansainvälistä; mainittuna Osmo Rauhala, jonka Enbuske tuntee myös Tyrvään kirkon töistä Kuutti Lavosen kanssa. Yksi teos on **pastissi**: Maurizio Cattelanin *Comedian*, teipillä seinään kiinnitetty banaani. Enbuskella on oma versio kehyksineen, ja **banaani pitää vaihtaa viikon välein.** Hän korostaa, että tämä on ainoa pastissi, muu on aitoa.

Aitouskeskustelusta syntyy jakson paras vitsi. Enbuske sanoo suosikkejaan olevan tilanteet, joissa joku sanoo Kazimir Malevitšin mustasta neliöstä, että *"mäkin olisin osannut tehdä tuon"*. Vastaus: **no miksi et tehnyt?** *"Tee ja mene myymään tuonne. Tää on demokraattista."* Miettinen tiivistää: *"sä osasit tehdä sen, minkä se toinen jo teki."*

Miettinen puolestaan esittelee omat teoksensa, jotka Panu Ruotsalo teki tilaustyönä ja jotka kuvaavat abstraktisti neuvottelun neljää ulottuvuutta — valta, analyyttisyys, sosiaalisuus ja periaatteellisuus. Kehykseksi tulee *Simpsonit*-jakso, jossa Pictionaryssä piirretään sanaa *dignity*: abstraktin taiteen idea on yrittää konseptualisoida jotain, jota ei voi piirtää.

Enbuske päättää osion laajimpaan väitteeseensä: hautaaminen ja rituaalit tekivät meistä ihmisiä, ja taide on samaa jatkumoa — abstraktia ajattelua, joka ei palvele huomista metsästysreissua. *"Huomenna mennään metsälle, siellä oli kaunis sää, joka kosketti minua."*

## 12. Vastalause sanalle Asperger

Enbuske käyttää itsestään ja muista ilmaisua *"kirjoilla"* ja perustelee, miksi ei käytä sanaa Asperger. Hänen mukaansa se on **eliitin tapa erottautua**: *"se on tämmöisten eliittiautistien tapa sanoa, että minä olen sitten semmoinen älykäs autisti."* Juuri siksi hän sanoo vihaavansa sanaa.

Käsitteellinen kehys tulee Simon Baron-Cohenin kirjasta *The Essential Difference*, jonka Enbuske sanoo ottaneensa käyttöön aiemman Kahneman-kehyksen sijaan. Kirjan jaottelu on **empatisoiva ja systematisoiva aivo**.

Tästä seuraa jakson suorasukaisin elämänvalinta: *"Mä en ylipäätään aio tulevaisuudessa loppuelämässäni tehdä lähempää tuttavuutta muiden kuin jollain tavalla neuroepätyypillisten kanssa."* Hän lisää tulevansa toimeen hoidossa olevien kaksisuuntaisten kanssa poikkeuksellisen hyvin.

## 13. Suomen nostatus ja miksi maksumuurin takana pitää olla lisäsisältöä

Enbuske tekee Otto Juoten kanssa *Suomen nostatus* -podcastia ja sanoo sen olevan hänen rakkain työnsä, koska siinä hän saa olla eniten oma itsensä.

Liiketoimintamallissa on yksityiskohta, joka on harvinaisen konkreettinen. Podcast on maksullinen ja Enbusken mukaan kallis. *(Litteraatti antaa hinnaksi 49,96 €/kk, mutta automaattitekstitys ei ole tässä kohdin luotettava.)* Olennainen on **oikeudellinen syy**, jonka Enbuske kertoo: Poliisihallituksen arpajaishallinto karsii laittomat rahankeruukampanjat, eikä vastikkeetonta rahankeruuta saa tehdä. Siksi maksun vastineeksi on oltava aitoa **lisäsisältöä** — ei pelkkää tukea.

Enbuske sanoo tilaajien silti tilaavan osin tukena, ja kuvaa yleisöpalautetta, joka ei ole *"jes, teillä on hyvä podi"* vaan yksityiskohtaista analyysia: *"sitten joku Asperger laittaa helvetin hyvän analyysin, et miten te ootte ihan väärässä tästä päihdepoliittisesta jutusta."*

Hän puolustaa myös viihdettä statusjärjestyksessä alaspäin: *"Viihdettä on kaikkein hankalin tehdä. Seiskaa on paljon hankalampi tehdä kuin Suomen Kuvalehteä."*

Jakson rakennevitsi kulkee tämän ympärillä: ensimmäiset 50 minuuttia ovat *"demarijakso"*, jonka jälkeen siirrytään maksulliseen Sisäpiiriin — pastissi siitä, miten *Suomen nostatuksessa* vilkuillaan kelloa. Miettinen huomauttaa, että klise alkaa väsyä, ja esittelee ratkaisuksi kellon.

## 14. Mitä jaksossa ei ratkaistu

Rehellisyyden vuoksi nämä jäävät auki:

1. **Onko usko "aitoa" vai tapakristillisyyttä.** Miettinen epäilee toistuvasti, Enbuske kiistää hyötyperustelun. Nämä eivät ole sama kysymys, eikä jakso erota niitä loppuun asti.
2. **Median valikoivuus.** Väite, että HS jätti Hirviniemi-aiheen selvittämättä kytkösten vuoksi, jää todistamatta. Jaksossa ei esitetä siitä aineistoa.
3. **Palkkakeskustelu.** Enbuske sanoo suoraan, ettei tiedä lukuja, joten jakso ei kerro, mitä kukin tienasi. Sen anti on yleinen huomio palkan ja laskutuksen erosta.
4. **Kaksisuuntaisuuden korrelaatiot.** Väite, että kaksisuuntaisuus korreloi matemaattisen ajattelun ja Aspergerin kanssa ja että diplomi-insinööreissä sitä on paljon, esitetään ilman lähdettä.
5. **Kokaiinin yleisyys eliittipiireissä.** Enbusken havainto on kokemusperäinen, ei mitattu.

## Tarkennuksia jaksossa sanottuun

- **Kirjan nimen virhe on tahallinen.** Oikea suomen kielen muoto on *elämäkerta*; kirjan kannessa lukee *Elämänkerta [SIC]*. Tämä artikkeli käyttää kirjan omaa kirjoitusasua vain kirjan nimestä.
- **[SIC]** on lyhenne latinan ilmauksesta *sic erat scriptum*, "näin oli kirjoitettu".
- **UST** (*unresolved sexual tension*) on käsikirjoittamisen termi, ei psykologinen diagnoosi.
- **Jakson nimet on korjattu automaattitekstityksestä** siellä, missä tarkoitettu henkilö on yksiselitteinen. Tekstitys kirjoittaa toistuvasti väärin muun muassa Maria Veitolan ja Björn Wahlroosin nimet. Yksi jakson mainitsema ystävä on jätetty nimeämättä, koska tekstitys ei anna nimestä luotettavaa muotoa.
- **Hoidon ja uskon järjestys.** Enbuske korostaa erikseen, ettei kääntyminen tapahtunut kriisin keskellä: *"Se oli HUS, joka autto mua siinä."* Usko tuli vasta vuosia myöhemmin.
- **Kolmatta osapuolta koskevat väitteet** on tässä artikkelissa raportoitu Enbusken kertomina eikä todennettuina. Jaksossa ei ole asianosaisen vastinetta.
- **Kirja on elämäkerran ensimmäinen osa.** Enbuske ja Miettinen viittaavat siihen jakson lopussa; kirja on saatavilla myös äänikirjana Enbusken itsensä lukemana.

## Jakson kulku

- **00:00** — Enbuske-elämänkerran [SIC]-nimen tausta ja merkitys
- **01:04** — Tahallinen kirjoitusvirhe markkinointina ja somereaktio
- **01:22** — Suhde Tuomakseen ja Kiss FM:n alkuaikojen muistelua
- **02:00** — Sidekick-rooli, straight man -asetelma ja Frasierin esimerkki
- **02:37** — Seksuaalinen jännite radiossa, ursti Hyppösen ja Pääskysaaren välillä
- **03:28** — Flirttailun hienovaraisuus ja kolmannen pyörän spekulointi
- **03:46** — Hyppösen ratkaiseva rooli Enbusken uran alussa
- **04:18** — Laajasalon opisto, erilaisuuden hyödyntäminen ja media-alan ponnahduslauta
- **05:13** — Hyppösen vaikutus aitopuheen tuomisessa radioon
- **05:34** — Ryhmäseksikeissi ja poliisikuulustelun absurdius
- **06:38** — Vastuun kantaminen ja sivupolku toimittajien vastuuseen
- **07:19** — "Tee mitä tahansa radiossa" -osio ja suorien lähetysten rajat
- **08:34** — Ilkka Kylävaaran rikosilmoitus ja mediakohun jälkipyykki
- **09:04** — Laajasalon alumnit ja opiston merkitys urapoluille
- **10:17** — Pappishaave ja opiskelun vaatimukset
- **10:43** — Paparatsi Hörkkö -podcast ja Hirviniemi-paljastus
- **12:13** — Julkinen vastaanotto ja väite median kaksoisstandardista
- **13:49** — TV-formaattien kehitys ja oman uran reflektointi
- **15:10** — MTV3:n juontajakeissi, Saku Tuominen ja 2000-luvun media
- **16:03** — Rahan runsaus ja kotimaisten formaattien kato
- **17:24** — Faroutin kansainvälinen myynti ja 9/11:n vaikutus lentoteemaan
- **19:17** — Arjen rutiinit, hygienia ja elämän hallinta
- **20:29** — Enbuske Veitola & Salminen, palkkakeskustelu ja sairauden puhkeaminen
- **22:16** — Maria Veitolan vaikutus ja median sukupuoliroolit
- **23:07** — Laskutus, palkka, verotus ja talousopetuksen puute
- **24:27** — Mania, tuhlaus, säästäminen ja litiumin pelastava rooli
- **25:53** — Kokaiinijakso, USA-matka ja riippuvuuden vaarat
- **28:20** — Huumeiden vaikutukset, kaksisuuntaisuus ja väitetyt korrelaatiot
- **30:15** — Psykedeelit, Sam Harris ja moral landscape -keskustelu
- **30:58** — Alkoholi ja kannabis eri tavoin vaarallisina
- **33:22** — Humalapersoonat, tehdasasetukset ja kontrollin katoaminen
- **34:12** — Simon Baron-Cohenin mallit ja neuroepätyypillisyys
- **35:34** — Hullun paperit -sarja ja Jouko Pihon ennustukset
- **36:36** — Suomen nostatus, maksumalli ja yleisön analyysit
- **38:23** — Samppanjan sapelointi ja ironinen yläluokkahuumori
- **39:02** — Taide, Osmo Rauhala ja irrationaalinen puoli
- **41:16** — Faking it, Cattelanin banaani ja taiteen aitous
- **42:31** — Taiteen ihmisyyttä vahvistava merkitys
- **43:16** — Uskon synty Wahlroosin keskustelusta ja ateismin hiipuminen
- **45:00** — Naapuriapu, Sanna Ukkola ja hoitoon hakeutuminen
- **46:21** — Uskon aitous, Dawkinsin pehmeneminen ja Peterson-vertailu
- **48:19** — Podcastien rooli uusina kolumneina ja korkea–matala-dynamiikka
- **49:06** — Demariminuuttisketsi ja ironinen kelloinnovaatio
- **49:46** — Elämänkerta osa yksi ja äänikirjajulkaisu

---

## Jakson tiedot

**Jakso:** Huumeet, TV ja usko [SIC] | Tuomas Enbuske | Neuvottelija 357
**Julkaistu:** 28.10.2025
**Kesto:** 50:22
**Vieras:** Tuomas Enbuske
**Haastattelija:** Sami Miettinen
**Kirja:** *Enbuske Elämänkerta [SIC]*, Docendo 2025
**Tekstityslähde:** YouTuben automaattinen suomenkielinen tekstitys — sitaatit ovat suuntaa antavia