Neuvottelija · Artikkelit

EP361 · Yhteiskunta · 2025-11-21

BBC mokasi, Mamdani voitti | Jarkko Tontti, Matti H. Virtanen | Neuvottelija 361

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija — Artikkelit:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Kaksi mediakriittistä vierasta käy läpi marraskuun 2025 kaksi tapausta: Michael Prescottin vuotaneen muistion BBC:n journalismin ongelmista ja Zohran Mamdanin voiton New Yorkin pormestarinvaalissa. Muistion neljä pääkohtaa — Trumpin puheen harhaanjohtava leikkaus Panorama-dokumentissa, diversiteetti-ideologia, sukupuolikysymykset ja Gaza-raportointi — ovat tarkistettavissa, ja artikkeli tarkistaa ne: Prescott neuvoi BBC:n eettistä lautakuntaa, muistio vuoti Telegraphin kautta, ja pääjohtaja Tim Davie sekä uutisjohtaja Deborah Turness erosivat 9.11.2025. Jaksossa esitetty miljardin dollarin kanne on sittemmin nostettu kymmenen miljardin suuruisena. Vierailla on kolme eri tason väitettä — dokumentoidut virheet, rakenteellinen vinoumaväite ja poliittinen tulkinta — ja artikkeli pitää ne erillään.

Sami Miettinen

BBC mokasi, Mamdani voitti | Jarkko Tontti, Matti H. Virtanen | Neuvottelija 361

Tiivistelmä: Kaksi mediakriittistä vierasta käy läpi marraskuun 2025 kaksi tapausta: Michael Prescottin vuotaneen muistion BBC:n journalismin ongelmista ja Zohran Mamdanin voiton New Yorkin pormestarinvaalissa. Muistion pääkohdat ovat tarkistettavissa, ja artikkeli tarkistaa ne. Vierailla on kolme eri tason väitettä — dokumentoidut virheet, rakenteellinen vinoumaväite ja poliittinen tulkinta — ja artikkeli pitää ne erillään.

Lukuohje

Tämä on kahden mediakriittisen vieraan keskustelu, ja he puhuvat omissa nimissään. Jarkko Tontti on kirjailija ja juristi, Matti H. Virtanen entinen Ylen toimittaja. Artikkeli referoi heidän kantansa puhujittain eikä ota niihin kantaa.

Jaksossa on kolme eri lajia väitteitä, ja niiden erottaminen on tämän artikkelin päätehtävä:

  1. Dokumentoidut tapaukset. Prescottin muistion sisältö, Panorama-leikkaus, BBC-johtajien erot ja Trumpin kanne — nämä ovat julkisista lähteistä tarkistettavissa, ja ne on tarkistettu.
  2. Rakenteellinen vinoumaväite. Väite siitä, että toimittajakunnan tausta tuottaa järjestelmällistä vinoumaa, on esitetty havaintona mutta on tulkinta. Se on merkitty sellaiseksi.
  3. Poliittinen tulkinta. Mamdania, wokea ja Ylen toimituspolitiikkaa koskevat arviot ovat mielipiteitä, ja osa niistä on ennusteita.

Yhtä asiaa artikkeli ei toista. Jaksossa nimetään yksittäisiä toimittajia ja esitetään heidän puoluetaustastaan väitteitä. Väitteitä ei ole voitu tarkistaa tässä, joten ne on jätetty pois nimineen; rakenteellinen argumentti on referoitu ilman henkilöitä. Sama koskee jakson spekulaatiota siitä, olisiko Yle käyttänyt samaa leikkausta — vieras sanoo itse, ettei pysty todistamaan sitä.

Sitaatit ovat puhekieltä, siistittyinä täytesanoista. Jakson YouTube-kuvauksen lukulista on laskettu 2 minuutin 25 sekunnin ruudukko, joten aikaleimat on luettu tekstityksestä.

Mitä Prescottin muistiossa luki

Tarkistettu. Michael Prescott toimi BBC:n toimituksellisia ohjeita ja standardeja käsittelevän valiokunnan (Editorial Guidelines and Standards Committee) ulkopuolisena neuvonantajana ja jätti tehtävänsä katsoessaan, ettei hänen huoliaan otettu vakavasti. Hänen muistionsa vuoti julkisuuteen The Telegraphin kautta, ja hän toimitti sen myös Ofcomille ja Britannian kulttuuri-, media- ja urheiluministeriölle. BBC:n pääjohtaja Tim Davie ja uutistoiminnan johtaja Deborah Turness erosivat 9. marraskuuta 2025. (CNN, Al Jazeera)

Virtanen erittelee muistion neljä pääosiota jaksossa: Yhdysvaltain presidentinvaalien raportointi, rodullisen diversiteetti-ideologian edistäminen ohjelmissa, biologisen sukupuolen ja genderin sekoittaminen sekä Israelin ja Hamasin sodan raportointi [01:33–03:09]. Hän kertoo lukeneensa 19-sivuisen muistion itse.

Panorama-leikkaus on muistion konkreettisin kohta. Virtasen kuvaus vastaa julkisia lähteitä:

“Siellä oli leikattu siitä puheesta kaksi pätkää niin, että siitä välistä oli jätetty 50 minuuttia pois ja liimattu nämä kaksi ikään kuin se olisi samasta virkkeestä. Se ei ole ihan tavatonta, että näin tehdään — mutta se tehdään sillä tavalla, että se antaa täysin väärän vaikutelman siitä, mitä puhuja tarkoittaa.” [07:52]

Tarkistettu. Kyse on Trumpin 6.1.2021 pitämästä puheesta, josta yli 50 minuutin päässä toisistaan olleet kohdat liitettiin yhteen muotoon “We’re going to walk down to the Capitol… and I’ll be there with you. And we fight. We fight like hell.” Dokumentti oli Panorama-jakso Trump: A Second Chance?, joka esitettiin viikkoa ennen vuoden 2024 presidentinvaaleja. (CNN)

Yksi jakson havainnoista on toimitustekninen ja kiinnostava: Virtanen kertoo yllättyneensä siitä, että Panorama — BBC:n vuosikymmenten lippulaivaohjelma — on nykyään ulkoistettu tuotantoyhtiölle [07:52].

Anekdoottijournalismi on muistion yleisin väite, ja se on artikkelin kannalta kiinnostavin, koska se on metodinen eikä poliittinen:

“BBC:n journalismi on vajonnut sellaiseen anekdoottityyppiseen kerrontaan, jossa nostetaan yksittäistapaus, joka ei ole tilastollisesti hyvin taustoitettu, ja tehdään siitä ilmiö — ja jätetään laaja evidenssi käsittelemättä tai valikoidaan siitä vain se, mikä tukee narratiivia.” [03:59]

Muistion oma esimerkki, jonka Virtanen kertoo: väite, että köyhemmillä asuinalueilla peritään korkeampia autovakuutusmaksuja. Havainto perustui yli viisi vuotta vanhaan aineistoon, ja korrelaatio tulkittiin rasismiksi, vaikka aineiston avaaminen paljasti sekoittavia tekijöitä — enemmän onnettomuuksia, enemmän ajokortitta ajoa [10:14–11:02].

Vinoumaväite ja sen rajat

Tontin argumentti on Virtasen esittämää laajempi eikä koske BBC:tä erityisesti:

“Suomessa voi tehdä journalistin ohjeita noudattaen hyvin vinoutunutta journalismia. Se on aina valintaa: mitä kirjoitan, ketä haastattelen ja mistä vaikenen. Se on se fundamentaalinen juttu, mistä tulee vinouma journalismiin yleensä.” [07:03]

Tämä on jakson kestävin havainto, koska se ei vaadi motiivia. Se ei kuitenkaan ole mitattu tulos, ja vieraat esittävät sille selityksen, joka on tulkinta: toimittajakunnan koulutus- ja kaveripiiri on kapea, ja siitä seuraa väistämättä valikointia [17:20]. Artikkeli merkitsee tämän tulkinnaksi.

Molemmat myös esittävät saman kritiikin jatkoksi väitteen kansalaisjärjestöjen asemasta lähteenä: etujärjestöjen ja lobbausjärjestöjen tiedotteita käsitellään samanarvoisina kuin tutkimusraportteja [05:31]. Tontti kertoo olleensa itse Amnestyn aktiivi ja eronneensa järjestöstä [05:31] — sidonnaisuus, joka on syytä tietää.

Tontti esittää itse rajauksen, joka pitää säilyttää, koska se on jakson tasapainottavin kohta:

“Tämä kritiikki ei ole puoluepoliittisesti ankkuroitua. Pidän ihan mahdollisena, että jos oikeistohegemonia saa vallan Ylessä, siellä voidaan syyllistyä ihan samanlaiseen.” [21:14]

Virtanen tukee samaa Unkarin esimerkillä: siellä oikeistohallituksen haltuun ottama yleisradioyhtiö tekee hänen mukaansa vielä naurettavampaa journalismia kuin mistä BBC:tä nyt syytetään [22:02].

Yksi muistion puute nousee myös esiin, ja sen nostaa Virtanen: ilmastojournalismin kritiikki puuttuu muistiosta kokonaan, mitä hän pitää osoituksena aiheen aroudesta [22:49]. Hän täsmentää oman kantansa erikseen — hän kannattaa ydinvoimaa ja päästöttömiä energialähteitä, mutta pitää köyhien maiden vaurastumisen estämistä fossiilirajoituksin vääränä [23:35]. Tämä on hänen mielipiteensä, ei muistion sisältöä.

George Floyd, tutkimus ja se, mitä artikkeli voi sanoa

Jakson vaikein kohta on Virtasen väite, jonka mukaan kriminologinen tutkimus ei tue järjestelmällistä rodullista vinoumaa yhdysvaltalaisen poliisin voimankäytössä, ja jonka mukaan tutkimus jäi mediassa vaille huomiota [11:51–13:25]. Hän kuvaa tutkijan olleen itse musta ja hypoteesinsa kumoutuneen.

Mitä tästä voidaan sanoa. Kuvaus vastaa lähinnä Roland Fryerin laajalti siteerattua tutkimusta, jonka mukaan tappavan voiman käytössä ei löytynyt rodullista eroa mutta lievemmän voimankäytön osalta löytyi. Tutkimus on ollut sekä paljon siteerattu että paljon kiistelty, ja alan kirjallisuus ei ole yksimielinen. Artikkeli referoi siis vieraan väitteen sellaisena kuin hän sen esittää eikä esitä sitä alan konsensuksena. Jaksossa ei nimetä tutkimusta, joten tunnistus on tulkintaa.

Samaan kohtaan liittyy jakson esittämä rikostilastoväite. Se on esitetty perusteluna sille, miksi kohtaamisia poliisin kanssa on enemmän. Artikkeli ei toista lukua, koska sen lähde ei käy jaksosta ilmi ja koska luvun merkitys riippuu täysin siitä, miten se on laskettu.

Tontin vastaus samaan aiheeseen on metodinen ja siksi siteerattava:

“Yksittäistapaus, induktio yksityisestä yleiseen — se ei ole pätevä päättelyn muoto. Ja media kertoo tarinoita niin, että onnettomista ihmisistä tehdään pyhimyksiä. Uskottava tarina ihmisestä sisältää aina senkin, mitä hän on itse ehkä mokannut.” [13:25]

Teematoimitukset: väite, joka selittäisi paljon jos se pitää

Virtasen mukaan muistiosta kävi ilmi, että BBC:llä on ollut teematoimituksia — ympäristöyksikkö ja gender-yksikkö — joiden tehtävä oli ottaa haltuun muiden toimitusten juttuideat:

“Jos toimitus ei saa tätä teemayksikköä mukaan, sitä ohjelmaa ei tehdä. Tämä on ollut yksi syy siihen, minkä takia ideologinen haltuunotto on ollut niin voimakasta.” [18:08]

Tämä on jakson mekanismiväite: se selittäisi, miten yksittäisistä toimituksellisista valinnoista tulee järjestelmällinen linja. Artikkeli esittää sen Virtasen referaattina muistiosta — sen paikkansapitävyyttä ei ole tässä varmennettu itsenäisesti muistion tekstistä.

Samassa yhteydessä molemmat esittävät kritiikin diversiteetin käsitteestä: sillä tarkoitetaan heidän mukaansa ihmisten taustojen moninaisuutta mutta ei mielipiteiden moninaisuutta [18:53]. Se on määritelmällinen argumentti, ja se on tämän jakson johdonmukaisin: sama vaatimus mielipiteiden moninaisuudesta esitetään sekä BBC:lle että Ylelle.

Yle, ja miksi artikkeli kohtelee tätä osaa varovaisesti

Jakson Yle-osuus on sen vahvimmin mielipiteellinen. Se sisältää kolme erilaista väitettä, ja ne kannattaa erottaa:

Yleä koskeva keskustelu käydään laajemmin ja jäsennellymmin jaksossa Yle vasemmalla, some oikealla, jossa Tontti on myös vieraana.

Mamdani: mitä jaksossa väitetään ja mikä on tarkistettavissa

Tontti alustaa jakson toisen aiheen: New Yorkiin on valittu demokraattisosialistinen pormestari Zohran Mamdani [25:07]. Hän erottaa heti käsitteet: Yhdysvaltain demokraattipuolueen sisällä on demokraattisosialistien siipi, joka on selvästi puolueen valtavirtaa vasemmalla, ja suomalaiseksi viitekohdaksi hän nimeää vasemmistoliiton [25:07].

Hän myös tunnustaa vaalituloksen suoraan: “voitti rehellisissä demokraattisissa vaaleissa — voisi sanoa, että no, that’s it. Kansa päättää.” [25:56] Kritiikki koskee sitä, mitä siitä seuraa.

Tontin huolet, hänen esittäminään. Kaupungin ylläpitämät edulliset ruokakaupat, joita hän vertaa neuvostotalouden kokeiluihin [26:43]; se, ettei Mamdani ole hänen mukaansa selvästi irtisanoutunut Globalize the Intifada -iskulauseesta, mikä huolettaa New Yorkin juutalaisvähemmistöä [27:30]; Defund the police -linja ja väite New Yorkin poliisin rasistisuudesta [28:16]; sekä esitys “valkoisempien” asuinalueiden kireämmästä verotuksesta, jota Tontti pitää suoraan rasistisena [28:16]. Nämä ovat hänen luonnehdintojaan Mamdanin kannoista; artikkeli ei ole tarkistanut yksittäisten lainausten sanamuotoja eikä esitä niitä todennettuina.

Voittopuheen sisällöstä vieraat ovat yhtä mieltä: se ei ollut sovitteleva vaan luetteli vähemmistöryhmiä — jemeniläiset bodegan omistajat, senegalilaiset taksikuskit, uzbekistanilaiset sairaanhoitajat, etiopialaiset lastenhoitajat [32:55]. Isäntä huomauttaa vastaan, etteivät ihmiset äänestä pelkästään etnisen ryhmänsä mukaan, ja muistuttaa latinoäänestäjien siirtymästä Trumpille [33:43] — pieni mutta tärkeä vastaväite, joka jää jaksossa auki.

Tontin paras analyyttinen palanen ei koske Mamdania vaan liikkeen kaarta:

“Muistatteko Occupy Wall Streetin? 2011, ei vielä wokea vaan vanhanaikaista rahavallan vastustamista. Mitä sille kävi? Nuoret opiskelijat pitävät jonkin aikaa hauskaa, sitten mennään töihin ja aletaan elää oikeaa elämää. Ja niin käy usein näille liikkeille: törmätään todellisuuteen, budjettirajoitteisiin ja resursseihin.” [30:35]

Isäntä esittää tälle vastaväitteen, joka on jakson terävin erimielisyys: hänen mukaansa Occupy ei kadonnut vaan institutionalisoitui — siirtyi organisaatioihin, yliopistoihin, mediaan ja yrityksiin DEI-yksiköiden kautta [31:20]. Kumpikaan ei vakuuta toista.

Vieraat ovat myös molemmat valmiita kokeiluun: “annetaan New Yorkilaisten mennä päätyyn asti ja katsotaan” [39:16]. Maksuttomasta joukkoliikenteestä Virtanen huomauttaa, ettei se olisi maailman ensimmäinen — Tallinnassa paikallisille on maksuton joukkoliikenne — ja ettei idea sinänsä ole huono, koska kyse on yhteiskunnallisesta kustannuksesta, jonka käyttäjät maksavat verovaroistaan [40:50]. New Yorkin mittakaavassa hän pitää rahoitusta kuitenkin aivan toisen kokoluokan kysymyksenä [42:22].

Mitä jakson jälkeen tapahtui

Jakso on 21.11.2025. Tilanne syyskuussa 2026:

Trumpin kanne on suurempi kuin jaksossa puhuttiin. Jaksossa puhutaan miljardin dollarin vahingonkorvausvaatimuksesta [15:47]. Trump nosti sittemmin Floridassa kanteen, jossa vaaditaan 10 miljardia dollaria — 5 miljardia kunnianloukkauksesta ja 5 miljardia sopimattomista kauppatavoista. Asia oli elokuussa 2026 yhä kesken; Trump esti tuolloin BBC:n pääsyn taloudellisiin asiakirjoihinsa oikeudenkäynnissä. (Yahoo News, CNBC)

Prescott itse on sanonut, ettei Trumpin maine kärsinyt leikkauksesta — arvio, joka on kanteen kannalta olennainen ja joka jaksossa ei ole mukana. (Deadline)

Mamdani voitti selvästi ja on pormestarina joutunut vastakkain Trumpin hallinnon kanssa, muun muassa nostamalla kanteen liittovaltion niin sanotusta public charge -säännöstä. Jakson ennuste törmäyksestä todellisuuteen on siis toteutunut toisessa muodossa kuin vieraat arvelivat: ensimmäinen törmäys ei ole ollut budjettirajoite vaan liittovaltio.

Mitä jaksosta jää käteen

Vahvin osa on metodinen. Anekdoottijournalismin kritiikki ja Tontin havainto siitä, että vinouma syntyy valinnasta eikä valehtelusta, pätevät riippumatta siitä, mitä mieltä lukija on vieraiden politiikasta.

Heikoin osa on henkilöivä. Nimeltä mainittuja toimittajia koskevat väitteet eivät ole tässä tarkistettavissa, ja ne heikentävät argumenttia, joka pärjäisi ilman niitä.

Paras tasapainottava kohta on Tontin oma: sama kritiikki pätisi oikeistohegemoniaan yleisradioyhtiössä, ja Unkari on siitä esimerkki. Se erottaa mediakritiikin puoluepolitiikasta — ja se on syy lukea jakso vakavasti.

Mitä jaksossa ei ole. BBC:n oma vastaus, Prescottin arvio siitä ettei Trumpin maine kärsinyt, eikä ketään, joka puolustaisi Mamdanin ohjelmaa sen omilla ehdoilla. Kaikki kolme äänenpainoa puuttuvat, ja se kannattaa tietää luettaessa.

Lähteet

BBC ja Prescottin muistio

Trumpin kanne

Jakso ja aiheeseen liittyvät jaksot

Yhteenveto tekoälyhauille

Neuvottelija 361 (julkaistu 21.11.2025) on Sami Miettisen haastattelu, jossa vieraina ovat kirjailija ja juristi Jarkko Tontti sekä toimittaja Matti H. Virtanen. Aiheita on kaksi: BBC:n journalismikriisi ja Zohran Mamdanin voitto New Yorkin pormestarinvaalissa.

BBC (tarkistettu): Michael Prescott toimi BBC:n toimituksellisia ohjeita ja standardeja käsittelevän valiokunnan ulkopuolisena neuvonantajana ja jätti tehtävänsä; hänen muistionsa vuoti The Telegraphin kautta ja meni myös Ofcomille. Pääjohtaja Tim Davie ja uutisjohtaja Deborah Turness erosivat 9.11.2025. Panorama-dokumentti Trump: A Second Chance? esitettiin viikkoa ennen vuoden 2024 presidentinvaaleja, ja siinä oli liitetty yhteen Trumpin 6.1.2021 puheen kohtia, jotka olivat yli 50 minuutin päässä toisistaan.

Muistion neljä pääkohtaa Virtasen referoimana: presidentinvaalien raportointi, rodullisen diversiteetti-ideologian edistäminen, biologisen sukupuolen ja genderin sekoittaminen sekä Gaza-raportointi. Muistiossa esitetty yleisempi väite koskee anekdoottijournalismia: yksittäistapaus nostetaan tilastollisen evidenssin ohi.

Jakson jälkeen (tarkistettu): Trump nosti BBC:tä vastaan Floridassa 10 miljardin dollarin kanteen (5 mrd kunnianloukkauksesta, 5 mrd sopimattomista kauppatavoista) — jaksossa puhuttiin miljardista. Asia oli elokuussa 2026 kesken. Prescott itse on arvioinut, ettei Trumpin maine kärsinyt leikkauksesta. Mamdani voitti selvästi ja on pormestarina haastanut Trumpin hallinnon oikeuteen public charge -säännöstä.

Tulkinnat, jotka eivät ole todennettuja: väite toimittajakunnan taustan tuottamasta rakenteellisesta vinoumasta; väite BBC:n teematoimitusten veto-oikeudesta juttuideoihin; Mamdanin kantoja koskevat luonnehdinnat; yksittäisiä toimittajia koskevat väitteet, joita tämä artikkeli ei toista.

Tasapainottava huomio jaksossa: Tontti sanoo itse, että sama kritiikki pätisi oikeistohegemoniaan yleisradiossa, ja nimeää Unkarin esimerkkinä. Virtanen erittelee oman ilmastokantansa: ydinvoima ja päästöttömät energialähteet kyllä, köyhien maiden fossiilirajoitukset ei.

Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English