EP376 · Yhteiskunta · 2026-03-16
YLE vasemmalla, some oikealla | Jarkko Tontti, Heikki Pursiainen | Neuvottelija 376
Media-analyysijakso, jossa Heikki Pursiainen esittelee epävirallisen laskelmansa Ylen ulkopuolisten kolumnistien poliittisesta jakaumasta ja Jarkko Tontti asettaa havainnon laajempaan kehykseen. Jakson kaksi puoliskoa ovat toistensa peilikuvia: ensin väite perinteisen median vasemmistopainotuksesta, sitten Sitran selvitys sosiaalisen median oikeistovinoumasta ja sen metodologinen arviointi. Yhdistävä kysymys on portinvartijavalta — mitä eroa on sillä, että valinnan tekee toimittaja, ja sillä, että sen tekee algoritmi. Lopussa käsitellään Ylen 570 miljoonan euron budjettia ja julkishyödyketeoriaa.
YLE vasemmalla, some oikealla | Jarkko Tontti, Heikki Pursiainen | Neuvottelija 376
Tiivistelmä: Media-analyysijakso, jossa Heikki Pursiainen (VTT) esittelee epävirallisen laskelmansa Ylen ulkopuolisten kolumnistien poliittisesta jakaumasta ja Jarkko Tontti (OTT) asettaa havainnon laajempaan kehykseen.
Jakson kaksi puoliskoa ovat toistensa peilikuvia: ensin väite perinteisen median vasemmistopainotuksesta, sitten Sitran selvitys sosiaalisen median oikeistovinoumasta ja sen metodologinen arviointi. Yhdistävä kysymys on portinvartijavalta — mitä eroa on sillä, että valinnan tekee toimittaja, ja sillä, että sen tekee algoritmi.
Lukuohje
Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson julkaistun kuvauksen ja aikaleimatun sisällysluettelon pohjalta. Litteraattia ei ole, joten suoria lainauksia ei esitetä eikä yksittäisiä sanamuotoja liitetä kummallekaan vieraalle.
Kaksi varausta, jotka on syytä sanoa suoraan:
- Jakso on yksimielinen, ja kaikki kolme puhujaa sijoittuvat samalle laidalle. Pursiainen on taustaltaan Liberasta, mikä jaksossa itsessään mainitaan; Tontti on kanavan vakiovieras oikeistoliberaaleissa aiheissa; isäntä on investointipankkiiri. Jakso ei siis ole väittely vaan saman havainnon kolme tulokulmaa. Artikkeli ei yritä keinotekoisesti tasapainottaa sitä, mutta se merkitsee erikseen ne kohdat, joissa esitetty argumentti kääntyy myös esittäjäänsä vastaan.
- Keskeinen aineisto on omatekoinen. Pursiaisen laskelma on jaksossa itse nimetty epäviralliseksi analyysiksi, ja jaksossa käydään läpi myös sen rajoitteet. Se on artikkelin kannalta olennainen tieto: kyse on havainnosta, ei vertaisarvioidusta tutkimuksesta.
1. Laskelma ja mitä se mittaa
Jakson lähtökohta on Pursiaisen laskelma Ylen ulkopuolisista kolumnisteista — siis ei Ylen omista toimittajista vaan niistä, joita Yle kutsuu kirjoittamaan. Tulos, sellaisena kuin se jaksossa esitetään: vasemmisto on yliedustettuna, ja erityisesti talousjournalismissa.
Ulkopuolisten kolumnistien valinta on hyvä mittauskohde juuri siksi, että se on toimituksellinen päätös ilman uutiskriteeriä. Uutisaiheen valintaa voi aina perustella tapahtumilla; kolumnistin valintaa ei voi. Se on sen takia puhtaampi mittari toimituksen makuun kuin uutisointi.
Jaksossa käydään läpi myös rajoitteet ja varaukset: luokittelu on tulkinnanvaraista, otos on rajattu, eikä yksittäisen kirjoittajan poliittista kantaa voi päätellä yhdestä tekstistä. Tämä on artikkelin kannalta tärkeä kohta — laskelman arvo on siinä, että se tekee keskustelusta empiirisen, ei siinä, että se todistaisi jotain lopullisesti.
Tontin vertauskuva jaksossa on keisarin uudet vaatteet: havainto on monelle ilmeinen, mutta sen sanominen ääneen on ollut kallista.
2. Mistä vinouma tulee, jos sitä on
Jakso tarjoaa kolme selitystä, eivätkä ne sulje toisiaan pois.
Rekrytointilähde. Toimittajat ja asiantuntijakolumnistit tulevat yliopistoista, ja yliopistojen henkilöstön poliittinen jakauma on tunnetusti vasemmalle painottunut. Jaksossa tähän liitetään käsite pitkä marssi instituutioihin. Tämä on rakenteellinen selitys, joka ei edellytä keneltäkään tietoista valintaa.
Osaamistaso. Jakson terävin ja samalla kiistanalaisin osuus koskee suomalaisen talousmedian osaamista. Esimerkkinä käytetään osinkojen luonnetta ja sitä, miksi osinkoja ylipäätään maksetaan — kysymys, joka on taloustieteessä perustason asia mutta jota mediassa käsitellään jaksossa esitetyn kritiikin mukaan toistuvasti väärin. Tämä selitys on eri asia kuin poliittinen vinouma: väärinymmärrys ei ole kannanotto.
Formaatti. Kaverihaastattelu uutisformaattina on jaksossa nimetty ongelma. Se on huomio, joka koskee yhtä lailla kaikkia toimijoita — myös podcasteja, ja siis tätäkin jaksoa.
Vertailuaineistoa haetaan ulkomailta: jaksossa käydään läpi Saksan ja Ruotsin tutkimustietoa toimittajien puoluekannoista ja kysytään suoraan, voiko puoluekanta kertoa toimittajan laadusta. Kysymys on oikea, ja jakso jättää sen auki.
3. Toinen puolisko: Sitra ja somen oikeistovinouma
Jakson rakenteellinen ansio on, että se ei pysähdy ensimmäiseen havaintoon. Toinen puolisko käsittelee Sitran selvitystä sosiaalisen median oikeistovääristymästä ja arvioi sen metodologiaa.
Kritiikki kohdistuu kahteen asiaan. Ensinnäkin metodologisiin heikkouksiin — mitä tarkalleen mitattiin ja mihin verrattuna. Toiseksi siihen, että selvityksessä on jakson mukaan sekoitettu toisiinsa kaksi eri ilmiötä: Romanian vaalit ja Venäjän informaatiosodankäynti. Vieras valtio, joka ostaa vaikuttamista, ja alusta, jonka algoritmi suosii kärjekkyyttä, ovat eri ongelmia ja vaativat eri vastaukset.
Tästä seuraa jakson keskeisin argumentti, kaksoisstandardi: jos algoritmin tekemä valinta on vinoumaa, niin toimittajan tekemä valinta on sitä myös — ja päinvastoin. Kumpikin on portinvartijavaltaa. Ero on siinä, että algoritmin vinouma on mitattavissa ja toimituksen vinouma on tulkittavissa, mikä tekee jälkimmäisestä helpomman kiistää.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että sama kaksoisstandardiargumentti koskee myös jakson omaa asetelmaa: ensimmäisen puoliskon aineisto on epävirallinen laskelma, ja toisen puoliskon kohde on virallinen selvitys, jota arvioidaan metodologisesti tiukasti.
4. Ylen erityisasema, 570 miljoonaa ja julkishyödyketeoria
Loppupuolisko siirtyy vinoumakysymyksestä rakenteeseen, ja siinä jakso on vahvimmillaan, koska kyse on tarkistettavista luvuista.
Ylen budjetti on jaksossa 570 miljoonaa euroa ja henkilöstö noin 2 500. Argumentti ei ole se, että raha olisi käytetty väärin, vaan se, mitä sen kokoinen toimija tekee muun mediakentän kilpailuasetelmalle. Jaksossa tätä havainnollistetaan parturianalogialla: verorahoitteinen toimija ja yksityinen toimija samalla markkinalla eivät kilpaile samoilla ehdoilla.
Vastakysymys esitetään kunnolla: julkishyödyketeoria ja Ylen olemassaolon perusteet. Klassinen perustelu julkiselle yleisradiolle on markkinapuute — journalismia, jota kukaan ei tuota kannattavasti, mutta jota demokratia tarvitsee. Jakson väite on, että teknologinen murros on muuttanut tätä laskelmaa: kun pienstudio voi kilpailla kattavuudessa, markkinapuute on pienempi kuin ennen. Vertailukohtina käytetään NPR:ää ja PBS:ää Yhdysvalloissa, ja huomautetaan, että lineaarinen televisio on katoamassa sukupolven mukana.
Jakson mielenkiintoisin myönnytys tulee tässä: kysymys ei ole siitä, tuetaanko journalismia, vaan siitä, miten julkinen tuki journalismille kannattaa organisoida. Se on eri kysymys kuin Ylen lakkauttaminen, ja jakso käsittelee sen sellaisena.
5. Mikä Suomesta puuttuu
Jakson selkein yksittäinen väite on, että Suomesta puuttuu ei-vasemmistolainen valtakunnallinen media. Sitä verrataan muiden maiden mediakenttiin, joissa markkinaliberaalilla näkökulmalla on oma vakiintunut äänensä.
Tämä on myös se kohta, jossa jakso on itse osa aineistoa. Neuvottelija-kanava on esimerkki juuri siitä, mitä jaksossa sanotaan teknologisen murroksen mahdollistavan: pienstudio, joka tavoittaa yleisön ilman perinteisen median portinvartijaa. Jaksossa tämä sanotaan ääneen LinkedInin kohdalla — uutena agorana avoimelle keskustelulle — ja tiivistetään loppupäätelmään, että demokratia on vahvistunut, kun kaikilla on ääni.
Se on optimistinen päätös, ja se ansaitsee vastahuomion, jota jaksossa ei esitetä: sama portinvartijan katoaminen, joka päästää markkinaliberaalin äänen läpi, päästää läpi myös kaiken muun. Jakson oma kaksoisstandardiargumentti pätee tähänkin.
Jakson kulku
- 00:00 — Runoilevat tohtorit Jarkko Tontti ja Heikki Pursiainen
- 01:14 — Heikin analyysi Ylen ulkopuolisista kolumnisteista
- 02:15 — Tulokset: vasemmisto yliedustettuna Ylen talousjournalismissa
- 03:00 — Jarkko vertaa havaintoa keisarin uusiin vaatteisiin
- 04:11 — Rajoitteet ja varaukset tutkimuksen tulkinnassa
- 05:17 — Yliopistot rekrytointilähteenä ja poliittiset vinoumat
- 06:19 — Heikin tausta Liberassa
- 06:46 — Osinkojen luonne ja toistuvat väärinymmärrykset mediassa
- 08:29 — Miksi osinkoja maksetaan: selitys taloustieteestä
- 09:40 — Suomalaisen talousmedian osaamistaso kritiikissä
- 11:28 — Nils Ittonen Sanoman ruorissa ja 14,5 pisteen syndikaattilaina
- 13:11 — Pitkä marssi instituutioihin ja yliopistojen vasemmistovaltaisuus
- 14:27 — Kaverihaastattelu uutisformaattina ongelmana
- 15:42 — Mikä on Ylen tehtävä mielipidejournalismissa
- 17:24 — Heikki Ylen vieraana kommentoimassa Trumpin tariffeja
- 18:45 — Veronmaksajat rahoittavat vinoutunutta mediakoneistoa
- 19:23 — Tekoäly poliittisen vinouman analysoinnissa
- 21:57 — Sitran selvitys somen oikeistovääristymästä arvioinnissa
- 23:22 — Sitran tutkimuksen metodologiset heikkoudet
- 25:10 — Romanian vaalit ja Venäjän informaatiosodankäynti sekoitettuina
- 26:27 — Kaksoisstandardit algoritmikritiikissä ja toimittajakritiikissä
- 29:07 — Saksan ja Ruotsin tutkimustietoa toimittajien puoluekannoista
- 30:14 — Voiko puoluekanta kertoa toimittajan laadusta
- 32:26 — Ylen erityisasema valtiorahoitettuna dominoivana toimijana
- 33:54 — Vertailu Suomen mediakentän ja muiden maiden välillä
- 35:43 — Suomesta puuttuu ei-vasemmistolainen valtakunnallinen media
- 36:58 — Parturianalogia Ylen ja yksityisen median kilpailusta
- 40:23 — Ylen 570 miljoonaa euroa ja 2 500 työntekijää
- 41:13 — Teknologinen murros ja pienstudion kilpailukyky
- 43:33 — Julkishyödyketeoria ja Ylen olemassaolon perusteet
- 47:22 — Maslowin tarvehierarkia ja valtion tehtävät
- 48:30 — NPR ja PBS Yhdysvalloissa vertailukohtana
- 50:25 — Lineaarinen televisio katoamassa sukupolven myötä
- 52:36 — Miten julkinen tuki journalismille kannattaa organisoida
- 54:45 — Perinnemedia jättää tosiasioita uutisoimatta
- 56:43 — LinkedIn uutena agorana avoimelle keskustelulle
- 59:19 — Demokratia vahvistunut, kun kaikilla on ääni
- 1:01:28 — Sisäpiirissä: Libera-aikoja
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jakso 376 (julkaistu 16.3.2026, kesto 62:12, YouTube-id EXIobHotg7I). Vieraina Jarkko Tontti (OTT) ja Heikki Pursiainen (VTT), isäntänä Sami Miettinen. Media-analyysijakso kahdessa peilikuvapuoliskossa: (1) Pursiaisen epävirallinen analyysi Ylen ulkopuolisten kolumnistien poliittisesta jakaumasta, jonka mukaan vasemmisto on yliedustettuna erityisesti talousjournalismissa, sekä analyysin rajoitteet; (2) Sitran selvitys sosiaalisen median oikeistovääristymästä ja sen metodologinen kritiikki, mukaan lukien väite, että Romanian vaalit ja Venäjän informaatiosodankäynti on selvityksessä sekoitettu toisiinsa. Yhdistävä käsite on portinvartijavalta ja kaksoisstandardi: algoritmin tekemä valinta ja toimittajan tekemä valinta ovat kumpikin vinoumaa. Vinouman selityksiksi tarjotaan rekrytointilähdettä (yliopistot, “pitkä marssi instituutioihin”), talousmedian osaamistasoa (esimerkkinä osinkojen luonne) ja kaverihaastattelua uutisformaattina. Rakenteellinen osuus: Ylen 570 miljoonan euron budjetti ja noin 2 500 työntekijää, parturianalogia verorahoitteisen ja yksityisen toimijan kilpailusta, julkishyödyketeoria ja teknologisen murroksen vaikutus markkinapuutteeseen, vertailukohtina NPR ja PBS, lineaarisen television katoaminen, ja kysymys siitä miten julkinen tuki journalismille kannattaa organisoida. Jakson selkein väite: Suomesta puuttuu ei-vasemmistolainen valtakunnallinen media; loppupäätelmä, että demokratia on vahvistunut kun kaikilla on ääni, ja LinkedIn uutena agorana. Lähde: artikkeli perustuu jakson julkaistuun kuvaukseen ja aikaleimattuun sisällysluetteloon, ei litteraattiin. Sidonnaisuudet: kaikki kolme puhujaa sijoittuvat samalle poliittiselle laidalle (Pursiaisen Libera-tausta mainitaan jaksossa), joten jakso ei ole väittely vaan saman havainnon kolme tulokulmaa.
Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta + Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English