EP148 · Talous · 2022-08-15

Voland teknologiarahasto | Veera Sylvius & Erkka Niemi | Neuvottelija 148

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija — Artikkelit:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Veera Sylvius ja Erkka Niemi ovat perustamassa Voland Partnersin 80 miljoonan euron teknologiarahastoa, joka sijoittaa vähemmistöomistajana kannattaviin suomalaisiin teknologiayhtiöihin. First close tehtiin 30.6.2022 suunnilleen puolivälissä tavoitetta. Sylvius johti Space Systems Finlandia kymmenen vuotta ja teki siinä management buyoutin, Niemi oli Siilin teknologiajohtaja kasvun aikana satatuhannesta tuhanteen henkeen; nelikon täydentävät Jyrki Laune ja Samuli Siljamäki. Jaksossa käydään läpi rahaston positio venture capitalin ja private equityn välissä, deal flown 5–30 miljoonan liikevaihtohaarukka, 100 päivän suunnitelma ja se, miksi Suomesta on puuttunut juuri tämän vaiheen kasvurahoittaja — minkä seurauksena yhtiöt myydään liian aikaisin ulkomaille. Vastuullisuudesta syntyy jakson selkein erimielisyys isännän kanssa: vieraiden mukaan vastuullisuus, kilpailukyky ja tuotto eivät vedä eri suuntiin, ja teknologiayhtiössä ESG:n painopiste on S ja G, ei E. Lisäksi SaaS-kertoimien pudotus 16:sta 7:ään, pilvi-ERPien yllättävä paluu, MedTech, laitepohjainen SaaS ja Smartvattenin esimerkki. Lopuksi Sylvius lukee runon tulevasta esikoisteoksestaan. Julkaistu 15.8.2022.

Sami Miettinen

Voland teknologiarahasto | Veera Sylvius & Erkka Niemi

Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 148 Sami Miettinen haastattelee Veera Sylviusta ja Erkka Niemeä, jotka ovat perustamassa Voland Partnersin 80 miljoonan euron teknologiarahastoa. Rahasto sijoittaa vähemmistöomistajana kannattaviin suomalaisiin teknologiayhtiöihin ja vie ne seuraavalle tasolle. Jakso on nauhoitettu kuusi viikkoa first closen jälkeen, keskellä SaaS-arvostusten romahdusta, ja se on harvinaisen konkreettinen kuvaus siitä, mitä uusi rahasto oikeastaan lupaa. Julkaistu 15.8.2022.

Lukuohje. Artikkeli on kuratoitu jakson litteroinnista. Näkemykset on merkitty puhujittain, ja aikaleimat viittaavat kuratoituun suomenkieliseen litterointiin. Rahasto oli nauhoitushetkellä keräysvaiheessa, joten jaksossa esitetyt luvut kuvaavat elokuun 2022 tilannetta eivätkä rahaston lopullista kokoa tai salkkua.

Nelikko, joka ei tullut pankista

Jakso alkaa kesken jääneestä hallitusammattilaisen urasta. Miettinen muistuttaa, että hänen ja Niemen piti molempien mennä Boardmanin kurssille, jonka Niemi itse oli varannut — eikä Niemi koskaan tullut paikalle:

Vähän jotenkin maailma vei mukanaan. Muistan vieläkin hyvin vuosi sitten, että oltiin menossa yhdessä sinne kurssille, ja oltiin just nimenomaan Volandin neuvottelujen kanssa niin kiireisiä, etten päässyt paikalle. (00:42)

Tiimi on neljän hengen, ja Sylviuksen perustelu sen kokoonpanolle on se, joka selittää koko rahaston: kun fokus on teknologiayhtiöissä, tarvitaan teknologiayrityksen johtamiskokemusta monesta eri kulmasta (01:17).

Sylviuksen oma polku on epätavallinen ja hän kertoo sen ilman koristeita. Hän meni Space Systems Finlandiin ihan vaan töihin, eteni nuorena uralla ja ryhtyi toimitusjohtajaksi 2010. Vuonna 2011 tehtiin management buyout — se oli semmoisessa vaiheessa, että se oli hyvä veto siinä kohtaa — ja sen jälkeen yhtiötä vietiin yrittäjävetoisesti noin kymmenen vuotta eteenpäin (02:21–02:53).

Space Systems Finland itsessään saa jaksossa sivuhuomion, joka kannattaa lukea: se on Sylviuksen mukaan Suomen ensimmäinen, 80-luvulla perustettu avaruusalan yhtiö ajalta, jolloin Suomessa ei vielä juuri ollut avaruusteollisuutta. Työ oli vaikeaa sulautettua turvallisuuskriittistä ohjelmistoa satelliitteihin (03:24–03:48). Perustelu sille, miksi se on vaikeaa, on tiivis:

Käytännössä kun on satelliitti taivaalla, niin satelliitin äly on se softa. Ja kaikki fiksu, mitä se tekee, on se ohjelmisto — koska sitä ei pääse vain korjaamaan. Ja ne missioiden feilaamiset eivät ole sellaisia asioita, mitä halutaan tapahtua. (03:58–04:12)

Niemen puolelta tausta on Siili, ja siitä tulee myöhemmin jakson paras yksittäinen liiketoimintaesimerkki.

Kolme V:tä — ja se aukko, johon Voland asettuu

Miettinen piirtää suomalaisen kasvusijoittajakentän kolmella V:llä: Vendep tekee pienempää kulmaa, norjalainen Verdane isompaa, ja kysyy olisiko Voland lähempänä Verdanen ja Monterron kulmaa (04:55–05:11). Niemi ottaa vertailun vastaan hyvillään (05:16).

Sylvius kuitenkin tarkentaa positiota heti, ja tarkennus on olennainen: Voland ei ole SaaS-spesifi toimija. Kulma on teknologia, ja usein ne sattuvat olemaan ohjelmistoyhtiöitä — se ei ole semmoinen mikään imperatiivi siinä (06:08).

Niemen kuvaus rahaston syntyhistoriasta on käytännöllinen. Hän oli katsellut hallitusammattilaisen hommia ja tehnyt pieniä enkelisijoituksia tekkiyhtiöihin:

Siinä alkoi syntyä vähän tämmöinen nälkä siinä samalla, että olisi kivempaa ottaa isompi omistusosuus siitä yhtiöstä ja auttaa viemään vielä isompia yhtiöitä maailmalle. (05:47)

Sylviuksen perustelu on eri ja kiinnostavampi. Hän lähtee vaikuttavuudesta: johtajana oman työn impakti rajautuu omaan henkilökuntaan, asiakaskuntaan ja toimialaan. Sijoittajan puolelle siirtyessä se kymmenkertaistuu — kymmenen portfolioyrityksen kautta samat ajatukset leviävät laajemmalle, ja sitä kautta se impact on sitten itse asiassa eksponentiaalisesti kasvava (06:26–07:14).

Mikä markkinassa puuttui. Niemen vastaus on suora: tällaista kasvun rahoittajaa, vähemmistösijoittajaa, joka hallitsee teknologia-alan, ei Suomessa oikeastaan vielä ole. Ruotsissa niitä on jo lukuisia ja Euroopassa löytyy (15:26–15:49). Palaute markkinasta on ollut sen mukaista:

Erittäin knowledgeable henkilöt ovat sanoneet, että jes, vihdoinkin te tulitte ja pistitte tätä rahastoa pystyyn, että teitä tarvitaan tässä. (15:49)

Rahasto: 80 miljoonaa, first close kesäkuun viimeisenä päivänä

Luvut ovat jaksossa täsmälliset. Rahaston tavoitekoko on 80 miljoonaa euroa, ja ensimmäinen sulkeminen tehtiin kesäkuun viimeisenä päivänä suunnilleen puolivälissä tavoitetta. Keräys oli nauhoitushetkellä yhä auki (08:05–08:24).

Sijoittajakunta jakautuu kahtia (08:24):

• instituutiot — eläkeyhtiöt ja vastaavat, pääosa;
• yksityishenkilöt — erityisesti teknologia-alan yrittäjät, jotka ovat tehneet omat exitinsä ja haluavat tukea seuraavan polven yrittäjiä rahaston kautta.

Miettinen vertaa tilannetta Sparkmindiin, jonka Marko Kyyrönen oli perustanut kapeaan EdTech-vertikaaliin ja joka oli ollut puolitoista vuotta aiemmin samassa first close -vaiheessa — ja jolle tuli sulkemisen jälkeen vielä muutama kymmenen miljoonaa (07:19–07:38).

Tiimin ympärillä on advisory-porukka, ja Niemen mukaan juuri sitä kautta on saatu sijoittajia: oma verkosto on tuonut mukaan menestyneitä teknologia-alan nimiä Suomessa (09:00–09:20). Advisoreissa on sekä tekkikasvuyhtiöiden johtamis- ja hallitusosaamista että vastuullisuuspuolen toimijoita, joista Sylvius sanoo suoraan: Suomen parhaat nimet suorastaan (09:20–09:44).

Vastuullisuus: jakson selkein erimielisyys

Rahaston oma kolmiokalvo lupaa kolme asiaa yhtä aikaa: Responsibility, Competitiveness ja Superior Returns. Miettinen esittää ne toisiaan vastaan vetävinä köysinä, jotka toivottavasti soivat jossain sinfoniassa (27:36–28:06).

Vieraat eivät hyväksy asetelmaa. Vastaus tulee heti:

Miten niin eri suuntaan? Eikö me ihan samansuuntaan? — Toi on harha, että enää ajatella, että jos ollaan vastuullisia, niin siinä olisi joku… (28:06–28:13)

Sylvius tarttuu lean-periaatteeseen analogiana. Kohta on jakson hauskin: Miettinen kuulee Lee Anderssoni, ja Sylvius joutuu tarkentamaan tarkoittavansa liinijohtamista (28:26–28:40). Argumentti on kuitenkin vakava:

Perinteisesti ajatellaan aina joko tai — että sulla on joku kasvua tai kannattavuutta, tai nyt on kilpailukykyä tai vastuullisuutta. Kyllä me lähdetään siitä, että se on se ja, että sä pystyt tekemään molemmat samaan aikaan. (28:43–28:52)

Sylvius myöntää samalla, ettei se ole helppoa: ei sitä niinkään helppoa ole, mutta oikein tehtynä nämä kaikki on mahdollista toteutua samaan aikaan (28:58).

Miksi ESG tarkoittaa teknologiayhtiössä eri asiaa

Tämä on osion hyödyllisin erittely, ja se on Niemen. Kun ESG lyhennetään kirjaimiksi, unohtuu mitä niiden takana oli — ja teknologiayhtiössä E eli ympäristö jää pieneen rooliin, ellei lähdetä laskemaan serverien energiatehoja tai ohjelmistokoodin tehokkuutta (12:17).

Painopiste on muualla:

• S, sosiaalinen. Miten pidät hyvistä työntekijöistä huolta — oletko vähintään yhtä hyvä kuin muut vai parempi, ja pystytkö houkuttelemaan kaikkein parhaat (12:44).
• G, hallinnointitapa. Miten rakennat kohtuu pienestä yrityksestä asti pörssilistauskuntoista. Niemen pointti on, ettei valmistelutyö mene hukkaan riippumatta siitä, onko exit lopulta IPO vai myynti — yhtiötä viedään päivä päivältä paremmaksi (13:05).

Sylvius lisää governancesta kohdan, joka on helppo ohittaa: jos menee ESG:n alkulähteille IFC:n ESG-guidebookiin, G-kirjaimen ensimmäisenä asiana ovat Purpose, Values, Culture (14:12). Jos ne on mietitty ja osataan kommunikoida työntekijöille, niiden on paljon mukavampi tulla töihin ja tehdä hyvää duunia — ja se on sitä governancea myös (14:39).

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on tehty mäppäys, ja Sylviuksen varaus on luottamusta herättävä: ei me luvata koko maailmaa pelastaa. Tietenkään — joka lupaa, niin puhuu höpöjään (13:53–14:07).

Konteksti. Miettinen tuo keskusteluun kanavan aiemmat jaksot: Tiina Landaun kanssa mentiin oikein Milton Friedmaniin saakka siitä, luoko impact investing arvoa vai onko se value drag, ja Vesa Puttosen kanta on että ala on tällä hetkellä yliostettu ja tulee tuottamaan negatiivisesti (11:01). Sylviuksen vastaus erottaa tasot: molemmat ovat erinomaisia asiantuntijoita, mutta puhuvat eri asiasta — ESG-indeksin rakenne ja tuotot ovat kaukana siitä, että kehitetään pk- ja kasvuyhtiöitä vastuullisesti (11:27).

Deal flow ja se, mitä sijoituksen jälkeen tapahtuu

Mistä kohteet tulevat. Kolme tekijää: uudentyyppinen toimija markkinassa, kunkin partnerin oma maine, ja arvolupaus. Niemi tiivistää maineen konkreettisesti — toimitaan suoraselkäisesti, ollaan fiksuja, ja ammattimaista on se jälki — jolloin luottamus moniin yrittäjiin on jo valmiiksi olemassa (16:07–16:15).

Sylviuksen arvolupaus on asemointi:

Me mennään kanssa yrittäjiksi, niiden yrittäjän kanssa — me mennään samalle puolelle pöytää tekemään yhdessä hienoja tarinoita, ja kaikki voittaa. (16:28)

Mitä sijoituksen jälkeen tehdään. Value creation on Sylviuksen mukaan vahva strategiakulma: käydään huolellisesti läpi yrityksen nykytila ja tehdään kehityssuunnitelmat — mutta ratkaisevaa on, ettei siihen jäädä. Mukana on implementointikulma ja 100 päivän suunnitelma sijoituksesta (17:51–18:05). Ja tapa, jolla se tehdään, on se mikä Sylviuksen mukaan erottaa:

Nämä kaikki plänit tehdään yhdessä sen yrittäjän kanssa. Me ei ulkopuolelta tulla roiskimaan tänne juttuja, vaan yhdessä kanssayrittäjinä tehdään yhdessä suunniteltuja asioita, yhdessä sovittua tavoitetta kohti. (18:21)

Mitä he eivät tee. Miettinen kysyy, hyppääkö Siilin entinen CTO portfolioyhtiön arkkitehtuurin avuksi. Niemen vastaus on rehellinen ja se on samalla rahaston skaalauksen raja: konsulttina on voinut käyttää asiakkaaseen viikkoja tai vuosia, mutta kymmenen sijoituskohteen kanssa ei voi hypätä CTO:ksi tai toimitusjohtajaksi (21:05–21:40). Rooli on toinen:

Osaava tiimi saa meistä sparrauskaverin ja ehkä sellaista pientä palloseinää siinä, että on saatettu nähdä vastaavia tilanteita joskus aikaisemmin. En usko, että siitä haittaa on, jos pystyy vähän syvällisemmin mennä ohjelmistoarkkitehtuurista keskustelemaan tai ketteristä menetelmistä. (21:40–22:02)

Yrittäjätiimi vai pankkiiritiimi. Miettinen — vaikka itse olenkin pukumies — ehdottaa että se, etteivät he ole pukumiehiä ja -naisia vaan yrittäjiä, on kilpailuetu. Niemi myöntyy mutta ei halveksi vaihtoehtoa: pankkiiritiimit ovat yleisin genre sijoittajissa, ja niitäkin paikkoja on varmasti, missä nerokkailla rahoitusjärjestelyillä ja omistusrakenteilla saat asioita vietyä eteenpäin (22:16–22:40). Sylviuksen päätelmä: markkina tarvitsee monimuotoisuutta, ja kilpailu on yrittäjille hyvä asia (22:53).

Sijoituskriteerit — ja SaaS-kertoimien romahdus

Haarukka. Deal flown liikevaihtoluokka on viidestä kolmeenkymmeneen miljoonaan (27:11). Toiveena on, että mukanaolon aikana — tyypillisesti kolmesta kuuteen vuotta — liikevaihto kasvaisi viidestä miljoonasta joihinkin kymmeniin miljooniin, ja että samalla tapahtuisi muutakin hyvää kuin pelkkää liikevaihdon kasvua (19:29–19:48).

Arvonluonnista Niemi sanoo ääneen myös kerroinvaikutuksen: mennään yksillä kertoimilla sisään ja toisilla kertoimilla ulos, ja parhaimmillaan siellä voi nähdä lätkämailaefektejä (19:55–20:09).

Kriteeri. Sylviuksen muotoilu on tiukka ja siitä seuraa suoraan rahaston riskiprofiili:

Meidän yksi sijoituskriteereistä on se, että se firma pitää tehdä tulosta jo valmiiksi ja olla todistanut sen bisnesmallin. Eli ei ole tällaista kuplaa. Ja me tykkäämme siitä, koska kun ei ole kuplaa, niin se ei voi puhjata myöskään. (24:41)

Poikkeus sallitaan: salkkuun mahtuu tappiollisiakin yhtiöitä, jos tappiolle on hyvä peruste — investointi kasvuun tai kansainvälistymiseen (25:30). Raja kulkee riskitasossa. Voland ei ole alkuvaiheen venture-rahasto, jossa sijoituksen voi monisatakertaistaa mutta vastineeksi ottaa ison riskin (25:52), eikä ihan private equity. Niemen tarkennus riskiprofiiliin on se, joka erottaa asetelman VC:stä käytännössä:

Jokaisen meidän portfolioyrityksistä on oletettu pärjäävän oikein hyvin. Ei oleteta sitä, että yhdeksän menee nurin ja yksi pärjää erinomaisesti, vaan kaikilta odotetaan hyvää suoriutumista. (26:38)

Arvostustilanne. Miettinen näyttää SaaS-yhtiöiden arvostusindeksiä: kuudestatoista on menty seitsemään, ja kyse on puolen miljardin arvoisista yhdysvaltalaisyhtiöistä. Suomalaisten SaaS-yhtiöiden multippelien hän olettaa tippuneen jostain kymmenestä viiteen (23:10). Hänen kysymyksensä on, eikö tämä tee rahastosta hyvän vintagen.

Vastaus on kieltävä siinä muodossa kuin kysymys esitettiin:

Meidän logiikka ei perustu ajalliseen opportunismiin millään tavalla, vaan arvonluontimekanismit ovat olemassa ihan sama mitkä ajat vallitsee. (23:48)

Sylvius lisää, että tarkoitus on tehdä reilu arvotus — eikä mitään, että nyt päästään nostamaan halvalla, että onpa hienoa (24:09). Ja koska kohteet eivät ole puhtaita SaaS-yhtiöitä, arvonmääritys perustuu liiketoimintaan ja sen tuloksentekokykyyn (24:27).

Miettinen tekee tähän vielä hyödyllisen huomion SaaS-liikevaihtokertoimista: niiden taustalla on usein 80 prosentin gross margin, eli yhtiöt ovat kassavirtamielessä äärimmäisen kannattavia. Voiton puuttumiselle on syy — kasvuun sijoitetaan niin paljon kassavirrasta, että yhtiöt näyttäytyvät ulkopuolisille tappiollisina (24:56–25:24).

Yritysostot kasvun välineenä — ja Siilin oppi

Miettinen kysyy platform buildingista eli yrityskauppavetoisesta kasvusta. Niemen ensimmäinen vastaus on varovainen — voi olla paljon mahdollista, mutta ei se ole mitenkään ensisijainen (29:17) — mutta Sylvius rohkaistuu:

Kyllä me tullaan jokaisessa keississä katsomaan, sopisiko yritysosto tähän keissiin, koska meillä on todella paljon osaamista tästä. Jokainen meistä on ollut ostamassa tai myymässä useammissa keisseissä mukana. (29:35)

Jyrki Laune on tästä malliesimerkki: Sylvius mainitsee yli sata toteutunutta järjestelyä viimeisen 20 vuoden aikana. Varaus on silti selvä — ei niin, että meillä olisi valmiiksi vasara kädessä (29:55). Miettisen tiivistys osuu: ei kasvateta yritysostoilla because we can, vaan siinä pitää olla strateginen juju ja syy (30:20).

Siili. Tässä kohtaa jakso saa parhaan konkretiansa. Miettinen kertoo sijoittaneensa Siiliin ja myyneensä sen 370 prosentin voitolla noin kymmenen vuotta myöhemmin. Siilissä tehtiin hänen mukaansa todella paljon halpoja yrityskauppoja, ja samaan aikaan tapahtui Siilin, Nitorin, Reaktorin ja Futuricen superkasvu (30:38–31:02).

Niemi oli siinä sisällä, ja hänen lukunsa ovat tarkat: hän ja Samuli Siljamäki olivat Siilissä samaan aikaan, Siljamäki tuli hieman aiemmin First North -listautumista tekemään. Siljamäki aloitti kun väkeä oli vähän alle sata, ja molemmat lähtivät kun tuhat henkeä alkoi kolkuttaa — eli suurin piirtein kymmenkertaistettiin (31:05–31:23). Kasvu oli samaan aikaan voimakkaan orgaanista, mutta järjestelyitä oli kymmenkunta (31:23).

Ja tästä seuraa Niemen huomio, joka selittää Volandin deal flow’n:

Se, että saa noin monta toteutunutta transaktiota, niin kyllä siellä on käyty jututtamassa aikamoinen määrä näitä yrittäjiä. Siinä on yksi lisäsyy siihen, minkä takia meillä on niin vahva tämä deal flow — tässä on ihan järjestelmällisesti käyty näitä yhtiöitä läpi. Ollaan ostohousut jalassa siellä jo pitkään. (31:31–31:51)

Markkinasta hän on selvä: Suomen IT-markkina ei ole vielä loppuun järjestelty — ostettavaa ja myytävää riittää (32:00).

Mistä seuraava kasvu tulee

B2C ei. Niemi pitää hyvin epätodennäköisenä, että salkkuun tulisi yhtään kuluttajabisnestä (32:26). Miettinen tiivistää markkinan: Suomessa ei juuri ole kehitetty Netflixejä, kulma menee B2B:hen. B2G mainitaan mahdollisuutena satelliittien kautta.

Pilvi-ERPit — Niemen oma yllätys. Tämä on jakson rehellisin ammatillinen myönnytys. Hän on ollut todella monissa perinteisissä toiminnanohjausjärjestelmäprojekteissa, joissa on otettu käyttöön SAP:eja ja Oracleita ja ties mitä:

Olisin pari-kolme vuotta sitten vannonut, että tämä erppimaailma on nähty, ettei näitä enää tule — mutta olisin joutunut syömään hattuni. Nyt meilläkin on deal flow’ssa aika monta sellaista, missä on erilaisia pilvi-ERPejä johonkin tosi täsmävertikaaliin. (33:37–33:59)

Ja niissä haetaan suoraan globaalia markkinaa (33:59). Lisäksi mainitaan finanssiteknologia ja telekom (34:07).

Vertikaali vai horisontaali. Miettinen selittää Translinkin kalvon erottelun: vertikaali tarkoittaa yhtä kapeaa segmenttiä, jolle tehdään todella hyvin toimialan arvoketjua palveleva syvä toiminnanohjausjärjestelmä; horisontaali tarkoittaa yhtä funktiota, joka tehdään tosi hyvin — esimerkkinä palkanmaksujärjestelmä, jossa Suomi nyt kipuilee enemmän. Havainto on se, joka kannattaa muistaa:

Usein tämä vertikaali on yllättäen tullut voittajakonseptiksi. (34:56)

MedTech. Sylviuksen oma nosto. Medical technology on Suomessa hänen mielestään ihan huikean kiinnostava — hyviä firmoja, startupeja ja isompiakin nousee. Olennaista on, ettei se ole puhdasta SaaSia vaan teknologiaa laajemmin: rautaa, dataa, softaa ja pilveä (35:12–35:38). Niemi lisää, että perinteiseen kuvantamiseen ja diagnostiikkaan on tullut tekoälyä, digitalisaatiota ja kuvantunnistusta, ja tekkipuolella on tosi paljon tilaa kasvaa (36:44–36:59).

Laitepohjainen SaaS. Miettinen kuvaa Translinkin näkökulmasta hardware-enabled SaaS -ilmiön: melko tylsänkin fyysisen tuotteen päälle tuodaan pilvidata ja tietokanta. Esimerkkinä on Smartvatten, jonka myynnissä Taalerin rahastolta Norvestorille hän oli mukana: pohjalla on ihan vesimittari, mutta kun sen dataa ryhdytään mittaamaan tietokantaan, yhtäkkiä sulla on globaalisti kilpailukykyinen liiketoiminta (36:01–36:33).

Sä voit tavallaan hardiksesta tehdä softabisneksen, tai softabisnekseen pistää hardis-kilkuttimen, joka muuttaa aika lailla sen dynamiikan. (36:33)

Energia. Miettinen huomauttaa, että jopa niin tylsä asia kuin energia muuttuu kiinnostavaksi, kun hinnat heiluvat ja dataa kannattaa trackata (37:16–37:31). Sylviuksen vastaus on ajankohdalleen osuva: en tiedä, voiko tänä päivänä kukaan pitää energiaa tylsänä aiheena (37:38).

Aikajänne ja rahaston rytmi

Ensimmäinen sijoitus oli nauhoitushetkellä hyvin lähellä ja odotettiin sulkeutuvan saman vuoden aikana (38:23). Rytmi seuraa rahaston rakenteesta, ja Niemi laskee sen auki:

Meidän fundi on kymmenvuotinen. Jos me tässä seuraavan neljän viiden vuoden aikana tämä 80 miljoonaa euroa sijoitetaan, sitten keräämme heti perään seuraavaa fundia — Volandin tech-fundit kaksi ja kolme ja niin eteenpäin. Kääntäen se edellyttää sitä, että me tehdään vain pari kolme sijoitusta per vuosi. (38:38–39:16)

Miettinen lisää oman havaintonsa sijoittajan puolelta: private equity -sijoitusten capital callit ovat aika rajuja, jos ei ole kovin varakas — rahan keräämiseen menee kauan eikä ajankohtaa voi ennustaa (39:16–39:38). Sylviuksen kommentti on lakoninen: se kuuluu pelin luonteeseen.

Ja lopuksi runo

Miettinen oli pidättänyt tämän jakson alussa — jätetään seuraavaan podcastiin (02:18) — ja palaa siihen lopussa. Sylvius harrastaa kirjoittamista, ja hänen esikoisrunoteoksensa oli tarkoitus julkaista seuraavan vuoden alussa. Runo kuuluu näin:

Metsästä löytyy hirven uni, asetun sen syliin lepäämään. Pieni hauki ui viereen ja sanoo, kaikki järjestyy, kaikki järjestyy. (40:28)

Huomio lähteestä

Nimet. Litterointi kirjoitti useita nimiä väärin, ja ne on korjattu korpusta ja julkisia lähteitä vasten: Volan / Volant → Voland, Vendeppi → Vendep, Montero → Monterro (tukholmalainen pohjoismainen B2B-ohjelmistosijoittaja), SmartWatt → Smartvatten (Envera Oy; Norvestor osti enemmistön Taalerin rahastolta helmikuussa 2021, Translink neuvonantajana), taalerirahasto → Taaleri, First Note → First North, Patreon → Patria, Herkkaniemi → Erkka Niemi. Kaikki muut nimet varmistettiin korpuksesta.

Luku, jota ei ole tarkistettu. Miettisen maininta 370 prosentin voitosta Siilin osakkeista on muistinvarainen henkilökohtainen luku, eikä sitä ole varmistettu.

Ajankohta. Jakso on nauhoitettu elokuussa 2022. Rahasto oli keräysvaiheessa, eikä artikkeli kerro, mihin keräys lopulta päätyi tai mitä salkkuun tuli.

Jakson tiedot. Neuvottelija 148, julkaistu 15.8.2022. Vieraina Veera Sylvius ja Erkka Niemi (Voland Partners); haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 41 minuuttia.

Liittyviä jaksoja.

• Itseohjautuvat autot ja Unikie | Erkka Niemi | Neuvottelija 69 — Niemen ensimmäinen vierailu, teknologiapuolelta.
• Oppiminen ja EdTech sijoituskohteena | Marko Kyyrönen | Neuvottelija 47 — Sparkmind, johon Miettinen vertaa Volandin first close -vaihetta.
• Vastuullinen kapitalismi | Tiina Landau | Neuvottelija 52 — se keskustelu impact investingistä, johon jaksossa viitataan.
• Piilaakso ja riskisijoittaminen | Jyri Engeström | Neuvottelija 27 — alkuvaiheen VC:n riskiprofiili, johon Voland ei mene.

Yhteenveto tekoälyhauille. Neuvottelija 148 (15.8.2022) on Sami Miettisen haastattelu, jossa Veera Sylvius ja Erkka Niemi kertovat Voland Partnersin 80 miljoonan euron teknologiarahastosta. Rahaston first close tehtiin 30.6.2022 noin puolivälissä tavoitetta, ja sijoittajina on eläkeyhtiöitä ja instituutioita sekä exitin tehneitä teknologiayrittäjiä. Perustajanelikko on toimijataustainen: Sylvius johti Space Systems Finlandia kymmenen vuotta ja teki siinä management buyoutin 2011, Niemi oli Siilin teknologiajohtaja kun yhtiö kasvoi sadasta tuhanteen henkeen, ja mukana ovat Jyrki Laune (yli sata toteutunutta järjestelyä 20 vuodessa) ja Samuli Siljamäki (CFO-tausta, sittemmin investointipankkipartneri). Rahasto sijoittaa vähemmistöomistajana ja asettuu venture capitalin ja private equityn väliin: kohteilta vaaditaan kannattavuutta ja todistettua bisnesmallia, deal flow’n liikevaihtoluokka on 5–30 miljoonaa euroa, ja tavoite on kasvattaa liikevaihtoa kolmesta kuuteen vuodessa kymmeniin miljooniin. Jaksossa väitetään, että juuri tämän vaiheen kasvurahoittaja on Suomesta puuttunut — Ruotsissa niitä on lukuisia — ja että seurauksena suomalaisia teknologiayhtiöitä myydään liian aikaisin ulkomaille. Arvonluonnin välineitä ovat 100 päivän suunnitelma yhdessä yrittäjän kanssa, teknologiasparraus ja harkitut yritysostot. Vastuullisuudesta vieraat kiistävät isännän oletuksen, että vastuullisuus, kilpailukyky ja tuotto vetäisivät eri suuntiin, ja esittävät että teknologiayhtiössä ESG:n painopiste on S ja G eikä E; governancen alkulähteenä mainitaan IFC:n ESG-guidebook, jonka G alkaa sanoista Purpose, Values, Culture. Markkinasta käsitellään SaaS-kertoimien pudotusta 16:sta 7:ään yhdysvaltalaisilla verrokeilla ja suomalaisilla arviolta kymmenestä viiteen, ja rahasto kiistää ajallisen opportunismin. Kasvualueina nousevat pilvipohjaiset toiminnanohjausjärjestelmät täsmävertikaaleihin, MedTech, laitepohjainen SaaS (esimerkkinä Smartvatten) ja energiadata; kuluttajabisnestä pidetään epätodennäköisenä. Rahasto on kymmenvuotinen ja tekee noin kaksi kolme sijoitusta vuodessa.

Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English